Maapallon lämpenemisestä johtuvien, poikkeuksellisten sääilmiöiden yleistyminen uhkaa Euroopan vehnäntuotantoalueita. Satotappioiden vaikutukset olisivat maailmanlaajuisia, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.Huolestuin tietysti melkoisesti uutisesta, kunnes muistin, että ilmasto ei ole mittausten mukaan lämmennyt ollenkaan viimeiset 17 vuoden aikana, eivätkä edes tuoreet IPCC:n ilmastoraportit ole havainneet poikkeuksellisten sääilmiöiden tilastollista yleistymistä edes jossain määrin merkitsevällä tasolla.
Siitä huolimatta MTT:n professori jatkaa uutisen mukaan:
”Viime vuosina olemme todistaneet poikkeuksellisten ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia viljantuotantoon tärkeillä maanviljelyalueilla. Nämä ilmiöt ovat olleet yksi tärkeimmistä syistä kasvavaan elintarvikepulaan ja elintarvikkeiden hintapiikkeihin”, toteaa MTT:n professori Reimund Rötter .
Rötter kollegoineen on uudessa tutkimuksessaan kartoittanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia vehnän viljelylle. Saatua tietoa voidaan hyödyntää sopeuttamisstrategioiden suunnittelussa.Professori Rötter on siis ilmeisesti mallintanut vehnän viljelyä? No, mehän tiedämme nämä mallinnukset. Katsotaanpa, mitä YK:n FAO-järjestön tilastot kertovat vehnän hehtaarisatojen kehittymisestä maailmassa keskimäärin ja eräillä tärkeillä viljelyalueilla. Alla olevassa kuvassa on esitetty vehnän hehtaarisatojen kehitys hehtogrammoina vuosina 1961 - 2012. Vaikka ilmasto on lämmennyt tuona ajanjaksona - tai oikeammin vuosina 1978 - 1997 - muutamalla asteen kymmenesosalla globaalisti ja mahdollisesti myös Euroopassa, en havaitse sillä olleen ainakaan vähentävää vaikutusta hehtaarisatoihin. Kaikkein vähiten huomaan negatiivisia vaikutuksia eurooppalaiseen satoisuuteen.
No mitä professori Rötterin lausumista pitäisi ajatella? Ehkä kommentoijat osaavat kertoa sen siistimmin kuin minä. En nimittäin keksi mitään julkiseen käyttöön sopivaa sanottavaa.
Tässä taidetaan vain todistella tietämättömille sitä. miksi Suomessa elintarvikkeiden hinnat nousevat muita maita nopeammin ja syyllistä ei tarvitse etsiä kaukaa. Ilmatieteen laitos hoitaa asian puolestanne nopeasti ja varmasti takuutyönä.
VastaaPoistaVaikkei historia todistakkaan mitään, ruuan käyttö vallan välineenä
VastaaPoistaon iänikuista, joten saanen kertoa jo Rooman ajoista tiedetyn kansan
tarvitsevan leipää ja sirkushuveja.
Laskenkin tämän vehnä-alaarmin sirkushuvien piiriin.
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109731-donin-alueen-leip%C3%A4kapina-1962-%E2%80%93-hrustshevin-l%C3%A4ht%C3%B6laskennan-vauhdittaja-osa-ii
Ilkka
Hehtaarisatojen nousu näyttää lähinnä olevan sidoksissa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Onko kenelläkään numerodataa, mistä voisi laskea korrellaation näiden välillä?
VastaaPoistaEntä onkohan lannoituksella, GMOlla ja muilla viljelytekniikoiden muutoksilla ollut mitään vaikutusta satoisuuteen??
PoistaKyllä varmaan on kaikilla noilla ollut vaikutusta. Mutta niin on CO2-pitoisuudellakin.
PoistaMutta minä en löydä satoisuustilastoista katastrofaalisia merkkejä professori Rötterin kertomista asioista.
PoistaNo eihän siinä olekkaan mitään todisteita, kun kyse on ilmastomallien tuloksista mallinnetuista tulevaisuusvisioista, eli himasenkaltaisesta horoskoopista.
PoistaPointti oli siinä että uutisoitiin "kun" jotain tapahtuu silloin kun olisi pitänyt uutisoida "jos".
Näkyy olevan lujasti rahaa jaossa tulevaisuuskenaarioiden keksimiseen, ja lähtökohtana on ilmastomallien ulostama lämpeneminen.
Jäljet johtivat tuohon suuntaan, että lisää tuollaisia on tulossa kuin suokuokalla, niin kauan kun rahaa on luvassa moisiin nollatutkimuksiin,
eikä säästöistä tietoakaan.
Miitäköhän ovat naaranneet tulevaisuuden kestävyysmallintajan kehiin,
näkyy myös tekevän ilmastotutkimusta ilman alalla vaadittavaa ilmastotieteilijä meriittiä.
http://www.ekofokus.com/2014/06/ilmastoa-ennustamalla-100-miljoonan.html
Ilkka
Jassoo, lumiaurat taotaan siis tuulimyllyiksi, kun niitä ei enää tarvita.
PoistaVai 100 miljoonan säästöt kymmenessä vuodessa. Tästä kun vähennetään hutkijoiden palkat ja supertietokoneiden käyttökustannukset, ei taida paljon säästöjä jäädä.
Kun sitten huomataan, että myllyjä ei tarvita, mutta auroja edelleen tarvittaisii, jos niitä olisi, säästöjen etumerkki muuttuu eikä 100 miljoonaa riitä mihinkään.
Tapsa
Potkut välittömästi tuollaisille tyypeille jotka suorastaan huijaavat ihmisiä täysin perättömillä väitteillä.
VastaaPoistaKaikki kynnelle kykenevät yrittävät päästä osallisiksi tutkimusrahoituksesta, joka on tarjolla ilmastopelottelun varjolla. Antero
VastaaPoistaUnohdin toivottaa hyvää juhannuksen jatkoa kaikille. Saanan rinne on valkoisena uudesta lumesta. Kilpisjärven kylällä lämpötila on +1.5 astetta, Saanalla -2.5 astetta.
PoistaTässä jokusen vuoden päästä voidaan järjestää laskettelutapahtumia Jussina! Midnight Sun Skiing Event tai sinnepäin. Luulisi tulevan suosioon ympäri eurooppaa.
PoistaTulee vain yksi sana mieleen. Emeritus. Jännittävää kyllä, tuon lisänimen myötä aika monella proffalla on muuttunut ääni kellossa.
VastaaPoistaPuolueton
Ainahan se ilmastonmuutos on jo nurkan takana kurkkimassa ja valmiina tuhoamaan Euroopan satoja. Tänä vuonna Euroopan vehnäsadosta odotetaan suurinta sitten ennätysvuoden 2008 ja vehnän hinta on ollut laskussa.
VastaaPoistahttp://af.reuters.com/article/commoditiesNews/idAFL5N0OY4YP20140617?pageNumber=1&virtualBrandChannel=0
Wade
Maailman vehnäntuotanto on FAO:n tilastojen mukaan kasvanut 1960-luvun alun 230 miljoonasta tonnista 2010-luvun 680 miljoonaan tonniin. Varmaankin on ollut paikallisia satotappioita, mutta tuotannon kasvu on ollut jatkuva ja selvä.
PoistaVehnän futuurithinnat näyttävät laskua, kun markkinat odottelevat ilmoitusta ennätyssadosta kaikesta ilmastonmuutoksesta huolimatta.
VastaaPoistahttp://www.barchart.com/chart.php?sym=ZWZ15&style=technical&template=&p=WO&d=X&sd=&ed=&size=M&log=0&t=AREA&v=2&g=1&evnt=1&late=1&o1=&o2=&o3=&sh=100&indicators=&addindicator=&submitted=1&fpage=&txtDate=#jump