Ilmastotutkimuksen erikoisista varmuuksista ja vähän muustakin

Reutersin harkittua ilmastokuvitusta

Seuraavassa on muutamia otteita Reutersin uutisesta koskien IPCC:n viidettä arviointiraporttia (sisennettynä) ja omia kommenttejani niihin normaalitekstillä.

Uutistoimisto Reutersin käsiinsä saaman YK:n ilmastoraporttiluonnoksen mukaan Ilmastotutkijat ovat entistä vakuuttuneempia siitä, että ilmaston lämpeneminen aiheutuu pääosin ihmiskunnan toiminnasta.  YK:n viides ilmastoraportti julkaistaan neljässä osassa loppuvuoden 2013 ja vuoden 2014 aikana.

Raportin mukaan on vähintään 95 prosentin todennäköisyys, että ihmisen toiminta on aiheuttanut viime vuosikymmenten aikana havaitun ilmaston lämpenemisen. Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen todennäköisyys oli vuoden 2007 neljännessä ilmastoraportissa raportissa vähintään 90 prosenttia, ja vuonna 2001 66 prosenttia. Vielä vuonna 1995 todennäköisyyden arvioitiin olevan noin 50 prosenttia. Reutersin mukaan yhä pienempi osa tutkijoista pitää mahdollisena, että ilmaston lämpeneminen olisi selitettävissä luonnollisella vaihtelulla tai jollain tuntemattomalla ilmiöllä.

Minulle on jäänyt täydelliseksi arvoitukseksi, miten nuo todennäköisyydet on laskettu. Ehkä joku kommentoijista voi auttaa tässä asiassa? Jos tuolle luottamusasteelle tai merkitsevyydelle - kumpaa siinä nyt tarkoitetaankin - ei löydy tutkimuksellista perustetta, raportti tulee kärsimään armottomasta kritiikistä. Sille suorastaan nauretaan niissä tiedepiireissä, joissa merkitsevyydellä, luottamusväleillä ja todennäköisyyksillä on merkitystä. No, ehkä ilmastotutkimus pitäisi nostaa fysiikan, kemian, geologian, oseanologian ja muiden soveltavien luonnontieteiden maailmasta poliittisten tieteiden maailmaan? Silloinhan kaikki saattaisi olla normaalisti ja kohdallaan? 

Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioiminen paikallisella tasolla on edelleen epävarmaa. Näin asian sanoo Sveitsin Teknologiainstituutin professori Reto Knutti: "Olemme tulleet varmemmiksi siitä, että ilmastonmuutos … on pääosin ihmisen aiheuttama. Olemme vähemmän varmoja muutoksen paikallisista vaikutuksista."

Lihavoin tuon Knuttin viimeisen lauseen tarkoituksellisesti. Nimittäin se ainoa todiste, mitä ilmastotutkimuksella on ilmastonmuutoksen paikallisista trendeistä, löytyy ilmastomallinnuksista. Nehän ovat supertietokoneissa ajettuja monimutkaisia laskentamalleja, jotka ennustavat mm. Suomeen hurjaa lämpenemistä. Ainoa noita mallinnuksia yhdistävä tekijä on se, että ne kaikki ovat olleet väärässä. Useimmiten ne ovat olleet jopa vääränmerkkisiä - siis ennustaneet lämpenemistä, kun reaalimaailma onkin viilentynyt tai pysynyt saman lämpöisenä. Professori Knutti on tällä perusteella "vähemmän varma", josko mallit sittenkin toimisivat. Toisin on meillä Suomessa. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Taalas on poikkeuksetta ilmoittanut tieteen olevan täysin varma siitä, että Lappi ja muukin Suomi kokevat ennennäkemättömän ilmastollisen lämpenemisen. Professori Knuttin lausuman valossa olisi hyvä kuulla Taalaksen perustelut.

Reutersin mukaan luonnosraportista paljastuu, että ilmasto voi tällä vuosisadalla lämmetä 1 - 5 asteella riippuen siitä miten hiilidioksidin päästömäärät kehittyvät. Arvion skaala on kasvanut hieman vuoden 2007 raportista. Raportin mukaan lämpenemisarvion alaraja on saavutettavissa, jos kasvihuonekaasupäästöt saadaan vähennettyä lähelle nollaa vuoteen 2070 mennessä.

Jos en muista väärin, on tähän asti yritetty laatia poliittista aikataulua kasvihuonekaasupäästöjen saamiseksi lähelle nollaa jo vuoteen 2050 mennessä. Onko siis nyt saatu 20 vuotta lisää armonaikaa? Mistähän tämä lisäaika johtuu?

Viides arviointiraportti julistanee edellistä suuremmalla varmuudella, että ihmiskunnan kasvattamat hiilidioksidipäästöt ovat jo aiheuttaneet aiempaa enemmän helleaaltoja. Samalla se kuitenkin heikentänee edellisessä raportissa esitettyjä alustavia arvioita mm. kuivuusaaltojen lisääntymisestä.

Hotspot-alueen lämpötila vs. ilmastomallit

Tästä asiasta tullee toinen iso kiistelyn aihe. Nykyisen ilmastoparadigman kannalta nimittäin on hyvin kiusallista, että ilmastomallinnusten mukaan jossain päiväntasaajan molemmin puolin ennustamia kuumia alueita ei ole empiirisesti löydetty troposfäärin ylemmistä kerroksista. Nämä kuumat alueet - hotspotit - ovat kuitenkin niin keskeisiä IPCC:n hypoteesille, että ne on pakko löytää. Ehkä tällä helleaaltolöydöksellä valmistellaan ilmoitusta siitä, että mikä tahansa vaeltava ja paikallisesti keskimääräistä lämpimämpi sää on todiste ihmiskunnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä? 

Säästä on siis tulossa ilmastonmuutoksen todiste, kun muutamia vuosia sitten ilmastotutkijat varoittivat yhdistämästä paikallisia sääilmiöitä isoihin trendeihin. Tuon väittämän voisi kiistää varmasti vain osoittamalla, ettei helleaaltoja ollut missään päin maailmaa ennen teollista vallankumousta. No väitellään sitten siitä odotellessa kenties kuudetta raporttia. Himalajan aika hyvin kestävät jäätiköt, joiden piti sulaa nopeasti ja jättää Kiinan ja Intian ihmiset ilman vettä, ovat jo aika kaluttu aihe.

IPCC yrittää myös selittää, miksi globaali lämpötila on noussut hitaammin sitten vuoden 1998, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lyönyt ennätyksiä joka vuosi tuon jälkeen. Luonnoksessa todetaan "keskinkertaisella varmuudella", että lämpenemisen hidastuminen johtuu suurin piirtein yhtä paljon sään luonnollisesta vaihtelusta ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat maan pinnalle saapuvan energian määrään. Tiedemiesten mukaan nämä syyt voivat olla

1. tulivuorenpurkausten odotettua suuremmat tuhkamäärät, jotka himmentävät auringonvaloa,
2. auringon säteilemän energian väheneminen nykyisen aurinkopilkkusyklin aikana,
3. merien syvyyksiin absorboitunut suurempi energiamäärä ja
4. mahdollisuus, että ilmasto ei olekaan niin herkkä hiilidioksidille, kuin on edellisissä raporteissa odotettu.

On mielenkiintoista nähdä, mitä todisteita ilmastontutkimus osaa esittää vaihtoehdoista yksi ja kolme.  Epäilen, että ainoat todisteet tulevat jälleen ilmastomallinnuksista - siis virtuaalimaailmasta. Auringon aktiivisuuden väheneminen epäilemättä on tosiasia, mutta aiemmin - kun sen aktiivisuus voimakkaasti 1900-luvulla nousi - asialla ei ollut suurempaa vaikutusta lämpenemiseen. Ehkä auringon hallitsevin ominaisuus onkin ilmaston jäähdyttäminen?

Neljännen vaihtoehdon osalta olisi ihme, jos raportti esittäisi muuta kuin mallinnuksiin perustuvia todisteita, joiden mukaan ilmastoherkkyys on vaarallisen suuri. Ilmastopanikoinnilta katoaisivat muuten perusteet, ja samalla menisivät poliittiset mahdollisuudet jättimäisille tulonsiirroille Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta kehittymättömään maailmaan. Mutta IPCC:n on ollut pakko tuoda tämäkin vaihtoehto esiin, sillä viimeiset tutkimukset ovat lähes poikkeuksetta osoittaneet tuohon suuntaan. 

Keskilämpötila presidentti Obaman aikana

Viimeisen 15–20 vuoden lämpenemättömyydestä ja sen syistä tulee tietysti kolmas ja luultavasti isoin kiistelyn aihe IPCC-paradigman ja siihen skeptisesti suhtautuvien välille. Kiistely vain kiihtyy, ellei globaali lämpötila myös reaalimaailmassa lähde nousemaan muutaman seuraavan vuoden aikana.

Joidenkin Reutersin nimettömiksi jättämien asiantuntijoiden mukaan tulevan raportin suurin merkitys on "ilmaston lämpenemisen" tieteen aiempaa suuremmassa varmuudessa, jota vielä säädetään Tukholmassa syyskuussa pidettävässä kokouksessa. Heidän mukaansa raportissa ei esitetä "vallankumouksellisia" tieteellisiä löytöjä.

On jotenkin liikuttavaa, että pitkän lämpenemättömyyden jälkeen yksi tieteen alue nimetään lämpenemistä tutkivaksi tieteeksi. No näin tietysti voidaan poliittisissa piireissä tehdä. Mutta kasvaneen varmuuden sijaan minä tarjoaisin kasvanutta epävarmuutta nykyiselle ilmastoparadigmalle. Se näkyy paitsi pitkään jatkuneessa ja osin jäähtymisen puolelle kääntyneessä lämpötilassa myös ihmisten suhtautumisessa asiaan. Paimenpojalle, joka kolmannen kerran huutaa turhaan susivaaraa, naureskellaan.