maanantai 13. toukokuuta 2013

Ihmiskunnan osuus ilmaston pilaamisesta

Hiilen vuosittainen kierto gigatonneina
Nyt taidan kokeilla liian vaikeaa aihetta? Eräs lukija kyseli hiljattain, mikä on ihmiskunnan osuus hiilenkierrossa. Ajattelin laskea asioita vielä vähän pidemmälle. No ehkäpä se onnistuu, jos tehdään ensin muutamia vahvoja oletuksia ja pelkistyksiä. Yritetäänpä siis hahmottaa, kuinka pahasti ihmiskunta on onnistunut pilaamaan ilmastomme ja lisäksi vielä meidän suomalaisten osuus asiaan.

Oletetaan, että
RSS-lämpöaikasarja korjattuna tulivuorten ilmasto-
vaikutuksella osoittaa 0,0098 asteen lämpenemistä vuodessa.

  1. ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtuu kokonaan ihmiskunnan toimista (siis fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja maankäytön muutoksista),
  2. ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa noin 29 gigatonnia (GT) ja luonnon omat päästöt 771 GT. Kun luonto ottaa ilmakehästä hiilidioksidia vuosittain noin 788 GT, kasvaa ilmakehän hiilidioksidin massa siis 29GT +771GT-788GT=12GT. Pidetään kuitenkin tuota 29 gigatonnin vuosittaista  päästöä ihmiskunnan syynä ja laskentaperusteena.
  3. Suomen hiildioksidipäästöt ovat olleet viimeisen 30 vuoden aikana noin 0,075 GT
    Mauna Loan mittausten mukainen hiilidioksidipitoisuus
    - siis noin 0,25% tuosta ihmiskunnan kokonaispäästöstä.
  4. Mauna Loan havaintoasemalla tehdyt mittaukset antavat oikean kuvan hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisestä ilmakehässä. Viimeisen 32 vuoden aikana hiilidioksidipitoisuus on noiden mittauksien mukaan kasvanut keskimäärin 1,83 miljoonasosaa (ppm) vuodessa.
  5. ilmakehän lämpötila on noussut lineaarisen trendin mukaan samana aikana 0,31 astetta, siis 0,0098 astetta vuodessa.
  6. merivirtojen, pilvisyyden ja auringon sykliset vaihtelut eivät vaikuta ilmakehän lämpötilaan ollenkaan.
Olen siis tehnyt rankkoja oletuksia asettaen kaiken lämpenemisen sitten vuoden 1981 ihmiskunnan ilmakehään lisäämän hiilidioksidin syyksi. Niinpä tuo 0,31 asteen lämpeneminen menee oletuksien mukaan ihmiskunnan piikkiin. Tuolla lämpenemistrendillä ilmakehämme keskilämpötila olisi vuonna 2100 noin 0,85 astetta nykyistä lämpimämpi. 

Suomalaisten osuus tuosta vuosittaisesta 0,0098 asteen lämpenemisestä on peräti 0,0000245 astetta - siis pari asteen sadastuhannesosaa. Sadan vuoden kuluttua samalla trendillä tapahtuneesta lämpötilan noususta vastaamme tietysti isommasta luvusta, joka siis vuonna 2100 olisi noin 0,002 astetta. 

Kun meillä kansalaisen vuosittainen hiilijalanjälki on noin 16 tonnia hiilidioksidia, voimme laskea keskimääräisen henkilönkin osuuden vuosittaiseen lämpötilan nousuun. Se osoittaa  lukua 4,45 asteen biljoonasosaa. Vuosisadan lopussa elävä suomalainen syyllistyisi siis noin 0,38 asteen miljardisosan lämmitykseen verrattuna nykyhetkeen. Kalliita ovat nuo miljardisosat, jos niitä pitäisi vihreän ilmastopolitiikan keinoilla ryhtyä torjumaan. 

No muistetaanpa, että edes hölmöimmät ilmastopanikoijat eivät syytä hiilidioksidia kaikesta mitatusta lämpenemisestä. Mutta vaikka siis panisimme kaiken syyn hiilidioksidille, näyttää tuo alle asteen lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä paljon maltillisemmalta verrattuna alarmistipiirien jopa kuuden asteen lämpenemisskenaarioihin.

Muistetaan myös, että ilmakehän keskilämpötila vaihtelee ihan luonnostaankin noin kahden asteen verran keskilämpötilan molemmin puolin joka vuosi. Tuo vuosittainen vaihtelu, joka on laskemaani hiilidioksidin maksimivaikutukseen verrattuna 400-kertainen, johtuu aivan muista syistä, mutta se on toinen tarina se.

Aivan lopuksi haluan muistuttaa lukijoita siitä, että en pidä yllä esittämiäni oletuksia luotettavina. Niiden lukuarvot on kerätty IPCC:n ja muiden vahvaa ilmastopolitiikkaa harrastavien piirien sivuilta.

54 kommenttia:

  1. Niin tuo kohta 2 onkin mielenkiintoinen.

    Jos ilmakehän CO2 massa kasvaa 12GT vuosittain, kemiallinen prosessi edellyttää happea poistuvan ilmakehästä hapettamiseen tarvittavan happimäärän verran, mutta happipitoisuuden vähenemisestä ei liene merkkiä?

    Joku ei nyt täsmää.

    Homma näyttää jopa oleva tasapainossa, tai pyörivän sen ympärillä.

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Ei kyllä nyt sinulta Mikko on unohtunut jotakin olennaista; eihän voida olettaa että IPCC:n valikoitu tutkijakaarti olisi jotenkin erehtynyt. Olet käsitellyt hiilidioksidin kasvun samoin kuin lämpötilan kasvun molemmat raakadatana, korjaamatta niitä ollenkaan. Kyllähän jollakin alarmistien numerologisella korjausmenetelmällä tuo trendi olisi muutettavissa (ehkä jopa exponentiaaliseksi) kunnon kasvuksi, jotta päästään huomattavasti ronskimpiin lukuihin kuin tuo 0,85 astetta! Eihän tuollaisella nousulla saa edes sellaisia määrärahoja mitä tarvitaan tutkijan elämälle välttämättömien asioiden hankkimiseen (esim. reilun kokoinen talo (ekologisesti suunniteltu tietenkin) arvokkaalla paikalla).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän virheeni. Ei noilla laskelmilla saisi ainakaan kymmenien miljardien ilmastotukia ja -tutkimusrahoitusta.

      Olen laskenut asiat itse. Mutta laskelmien perusteet - RSS-lämpöaikasarja, Hansenin tulivuorikorjaukset, Keeling-käyrä ja hiilitase - ovat IPCC:nkin käyttämiä.

      Poista
    2. Hmm. Mistähän hatusta ne sitten ovat temmanneet sen kuuden asteen kaniinin? Sinun ja alarmistien laskelmien välissä on semmoinen kuilu, että tarvitaan tosi riski pupu loikkaamaan sen yli. Noh, siihen tarvitaan varmastikin salaista alarmistimatematiikkaa, jota meikäläisille salaisuuksiin vihkimättömille ei paljasteta?

      Poista
  3. Reality check: Tutkijan ruhtinaallisella 2000-3000 euron liksalla saa meillä ehkä yksiön jostain lähiöstä hankittua. Jos sitäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitä sitten, lepäilisikö ns. sielusi jos laulaisit ilmastohymniä tietäessäsesi
      tekeväsi väärin ja saisit 10 kertaa enemmin.

      Tekisit eniten vahinkoa itsellesi mistä et koskaan toipuisi, vai?

      Ilkka

      Poista
    2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Ano, tuohan juuri selittää motiivin siihen, että rahakirstun päällä istuvia pelotellaan jotta he suostuisivat maksamaan reippaan kokoisia tutkimusmäärärahoja. Eihän korkeasti koulutetun tutkijan arvolle kuulu elää kuin tavallinen duunari (kuten allekirjoittanut).

      Poista
    4. Reality check #2: Varsinkaan uransa alkuvaiheessa oleva tutkija ei voi meillä edes haaveilla normiduunarin elintasosta. Asuntolainakin on melkoinen riski: tutkimusapurahaa (se 2500 € kk) saa vain lyhyinä pätkinä, max 3-5 vuotta ja uuden rahoituksen saamisesta ei ole mitään takeita. Kilpailu harvoista vakiviroista vaikkapa yliopistolla on todella tiukkaa. Aika erikoista että jollain on kuvitelmia tutkijan työn rahakkuudesta ja elitistisyydestä.

      Poista
  4. No aloitetaan kritiikistä IPCC tai FMI esitettyihin mittauksiin.
    http://tomnelson.blogspot.fi/2013/05/do-not-miss-this-graph-if-earth-just.html

    Vieläkin globaalit CO2 pitoisuudet ovat kalibroidut Mauna Lealle, yhtä salaisella menetelmällä kun Keeling Curve tehdään.

    Takaan ettei FMI tule ikinä paljastamaan dataa joka kertoo pelkän CO2 pitoisuuden mittauspaikoiltaan..

    Tässä esimerkki, jonka ilmastotiede haluaa hävittää.

    http://icecap.us/images/uploads/08_Beck-2.pdf

    Ilkka

    VastaaPoista
  5. CO2-mittausten kalibroinnissa käytetään valmistettuja referenssikaasuja joiden CO2-pitoisuus tunnetaan hyvin tarkkaan:

    http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/about/co2_measurements.html#instrument

    ...salaliittoteoreetikkojen propellit vispaavat yliteholla :D

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko ymmärtänyt että maailman CO2 mittaukset referoidaan referenssikaasuun,
      jonka Keeling suku on referoinut hyvin tarkkaan Mauna Lealta ja lähettää pulloissa vaikkapa Ilmatieteen laitokselle referoitavaksi.

      Luulitko että FMI tekee ihan riippumattomia CO2 mittauksia?

      Täh?

      Ilkka

      Poista
    2. No tuota nyt en usko ollenkaan, ihan höpöhöpöjuttua. Kyllä nyt ihan TERVE MAALAISJÄRKIKIN sanoo että kalibrointikaasut valmistetaan tunnetulla varmalla menetelmällä, todennäköisesti kaasufabtriikissa jossa lähtöainet voidaan punnita ennen sekoittamista.

      -L4

      Poista
  6. Tyhmä mutta ehkä kuitenkin tarpeellinen kysymys:

    MIKSI hiilidioksidin referenssimittauskohtana on eräs maapallon tuliperäisimmistä alueista ?? Kaasuja tihkuu maan ytimestä

    Olisiko esim Mongolian aavikko, keski-Siperia, Sahelin aavikko enemmän tuulten sekoittaman keskiarvon luokkaa.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti se on sen takia ihmiskunnan kohtalokysymys koska siihen perustuu ilmastotieteen rahoitus.
      Mitä enemmin nousee, sitä enemmin saadaan rahaa sen estämiseen ja
      tutkimiseen.

      Ilkka

      Poista
  7. Keskellä Tyyntä merta, mahdollisimman vähän ihmisperäisiä häiriötekijöitä. Tulivuorella ei ole tuohon mittaussarjaan mitään merkitystä, ks. dokumentoinnit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö aktiivinen tulivuori emittoi CO2,hta, ja kerro miten se välttää mittarit?

      Ihanko tulivuoret ovat hiilivapaita?

      http://carbon-budget.geologist-1011.net/

      Ilkka

      Poista
    2. Ks. dokumetoinnit. Ihan triviaaleja alkeisasioita ei ehkä kannata täällä ryhtyä selittämään.

      Poista
  8. Ilmakehän happipitoisuuden olisi tosiaan kuulunut laskea sadassa vuodessa n 0,015 %-yksikköä. Onko näin käynyt? Tosin epäilen voiko noin tarkkoja luotettavia (satunnaismuutokset, mittatarkkuus) mittaustuloksia ylipäätään löytyä 100 v ajalta...

    Ylipäätään ilman kostumuksen määrittely vain yhden mittauspaikan tuloksilla ihmetyttää kovasti: ilman muuta jonkinmoinen mittauverkosto antaisi paljon luotettavamman yleiskuvan. Miksi sellaista ei CO2:n tapauksessa käytetä?
    Saman tienhän tuolla Mauna Loalla voisi mitata myös sen kuuluisan globaalin keskilämpötilan!

    VastaaPoista
  9. Onhan noita havaintopisteitä jokunen:

    http://www.esrl.noaa.gov/gmd/dv/site/map1.php

    VastaaPoista
  10. No mutta kun ne läträä yhdestö mittauspisttestä.
    M. Timonen kysyi onko Ibuki satelliittidatasta tutkimusta, en tiiä, mutta dataa on.

    http://www.jaxa.jp/article/special/geo/nakajima_e.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  11. Havaijin mittaussarja on pisin. Muualla mittailut on aloitettu paljon myöhemmin.

    GOSATista on muuten tuossa jotain tietoja:

    http://congrex.nl/icso/Papers/Session%208b/FCXNL-10A02-1987894-1-SHIOMI_ICSO_PAPER.pdf

    VastaaPoista
  12. No entäs sitten, oliko jotain mainittavaa, tai kiistettävää?

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Pallastunturin CO2-mittauksista tietoa
    täällä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän keskusteluun siinä oli kyllä vähän liian lyhyt ajanjakso: 8 päivää. Ikävää että ne mielenkiintoiset mittaussarjat pitemmiltä aikaväleiltä pidetään piilossa.

      Poista
  14. No hyvä, olihan siellä naisten tiinehtivisyydestä, jääkarhuista ja hyvänolontunteista, mutten vielä löytänyt CP2 pitoisuuksia?

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jäi pois yksi kohta. Katsopa sieltä valikosta Recent Data.

      Poista
    2. Aivan selvästihhän ne mittaa CO2,hta mutta missä lie tulokset, en vieläkään löydä?

      Katsoin Sammaltunturilta mistä vissiin mitataan, ainut mitä löytyi oli ylipäästösuodatettu, eli hyvinniin tasoitettu.

      "The yearly growth trend was
      removed by linear fitting to floating
      monthly means."

      Näkyy kasvavan, vaikka kasvu on poistettu?

      http://www.esrl.noaa.gov/gmd/publications/annmeet2001/01Abstracts/Viisanen.pdf

      Ilkka

      Poista
  15. Vanhat datat ovat vanhassa databasessa, siitä vain imuttelemaan:

    http://litdb.fmi.fi/index_old.php

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän siellä mitään dataa ollut, vaan rekisteröintikaavake, mikäköhän olisi seuraava askel?

      Oli miten oli, on kuulunut tietoja että FMI,n kaikille tarjolla oleva data on sellasessa formatissa ettei sitä pysty käsittelemään millään taulukkolaskennalla tai MatLabilla.

      Tiiä häntä sitten.

      Jos nei oo kuullut olevan olemessa esim. .TXT tiedostoja?

      Ilkka

      Poista
    2. Sieltä rekisteröintikaavakkeen takaa löytyi datat ajalle 1999 - 2006. Näyttää nousseen 14-15 ppm tuona tarkasteluaikana, vuodenaikaisvaihtelu luokkaa 40 ppm.

      Poista
  16. Jokos ilmakehän kaasuja on yhteensä yli 100% vai onko jonkun kaasun määrä on vähentynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Happi on vähentynyt niikuin pitääkin, ainakin pahamaineisen Keelingin tutkimusten perusteella.

      -L4

      Poista
  17. Miksi alla olevaa wikipedian toteamusta ei ole paremmin tietävät kumonneet? Löytyy Carbon dioxide in Earth´s Atmosphere, ja viite 22 antaa taustan.


    While CO2 absorption and release is always happening as a result of natural processes, the recent drastic rise in CO2 levels in the atmosphere is known to be entirely due to human activity.[22]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs tuon kumoaisi?

      http://www.skepticalscience.com/human-co2-smaller-than-natural-emissions-intermediate.htm

      -L4

      Poista
  18. Redcon-alert peruttu: "Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ylittänytkään haamurajaa"
    http://yle.fi/uutiset/ilmakehan_hiilidioksidipitoisuus_ei_ylittanytkaan_haamurajaa/6641072

    VastaaPoista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  20. Jos kerran CO2 pitoisuus johtuu ilmaston lämpenemisestä, jossain näin arvellaan, niin miksi - jos väitetään ettei ilmasto ole lämmennyt 1998 jälkeen - sitten CO2 pitoisuus on noussut?

    Toinen kysymys: jos suomalaisten osuus on noin pieni, vain miljardisosia, niin sillähän ei ole mitään vaikutusta? Eli sitten voimme jakaa maapallon väestön 5 miljoonan rypäleisiin, ja millään niistä ei ole mitään vaikutusta? Eli summa summarum, ihmiskunnalla ei siis ole mitään vaikutusta, ei ilmastoon eikä CO2:een. Ymmärsinkö oikein?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AuvoT: "...miksi - jos väitetään ettei ilmasto ole lämmennyt 1998 jälkeen - sitten CO2 pitoisuus on noussut?"

      En väitä ilmaston lämmenneen, mutta olen vakuuttunut ilmakehän hiilidioksidin nousseen tuona aikana. En väitä ihmiskunnan olevan syytön ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvuun, joskaan en asiaa moralisoi.

      Oleellista on se, että hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei korreloi lämpötilakehityksen kanssa. Ja se, mikä ei korreloi, ei voi olla myöskään aiheuttaja tai syy.

      Poista
    2. Mistä tiedät "ettei korreloi", historiallisestihan korrelaatio on ollut vahva? CO2-pakote on kuitenkin niin pieni (jotain watteja per neliö) että säätilan normaali vaihtelu ylittää lyhyellä aikavälillä pakotteen määrän.

      -L4

      Poista
  21. Pitäisi jo "tässä vaiheessa" olla melkoisen selvää ihan kaikille että lämmön nousua seuraa pienellä viiveellä CO2 nousu.
    Ja tohon Suomalaisten osuuteen senverran että monessako maassa on ton harmittoman mutta välttämättömän kaasun oletettuun päästöön perustuva järjetön verotus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja CO2-tason nousua seuraa lämpötilan nousu. Kyseessä linee ns. positiivinen feedback.

      -L4

      Poista
    2. Niinkuin tuokin kuva kertoo :wink: .
      http://1.bp.blogspot.com/-doLdlYk5dFU/TyF21exkHII/AAAAAAAAGP4/-D8nf8B9T-U/s1600/nasatemp.png

      Poista
    3. Paska graafi. Säätilanko pitäisi myös määräytyä CO2-lukeman mukaan?

      -L4

      Poista
  22. Tuo CO2 pitoisuus näkyy olevan muuttumassa merkityksettömäksi kun ilmastotiede onkin
    esittämässä sätelypakotteen olevankin niin, että vaaditaankin CO2 määrän nelinkertaistaminen jotta nykyiset kaksinkertaistumisesta johtavat skenaariot toteutuisivat.

    Kun tuon "säteilypakote" suureen pitäisi olla logaritminen, silloinhan ns. säteilypakote
    vastaavasti murenee olemattomiin Elon laskuopin mukaan.

    "Now it’s CO2 quadrupling

    4. But what I find particularly interesting about Gillis’s latest article is that the once much ballyhooed consensus is totally shattered, and the overall warmist retreat now taking place. It is clear that scientists are now abandoning the high CO2 sensitivity values in droves. Naturally we don’t expect them to abandon the high values and to run right over to the low CO2 climate sensitivity values. The next logical step is that they adopt the middle sensitivity values, and act like those are going to be catastrophic as well."

    http://notrickszone.com/2013/05/14/new-york-times-conceding-low-sensitivity-now-talking-about-co2-quadrupling-to-get-catastrophe-scenarios/

    Ilkka

    Ps. uutista taidettiin lainata YLE,n aamu uutisissa.

    VastaaPoista
  23. Lisään tähän FMI näkemyksen, tosin vaatien näyttöä jota FMI,llä ei ole antaa.

    Hallelujaa ja hyvät pyhät.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/658924

    Ilkka

    VastaaPoista
  24. Lisään vielä FMI,n perusteettoman möläytyksen.

    "Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. "

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noususta kyllä, vaan ei ilmakehässä olevasta hiilidioksidista.

      -L4

      Poista
    2. Miksei nousu vaikuta ilmakehässä olevaan hiilidioksidiin?

      Missä ovat mittaukset, WWF taalaksen takataskussako?

      http://www.friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2%20Gas%20Analysis-Ernst-Georg%20Beck.pdf

      Ilkka

      Poista
    3. Häh, juurihan pitoisuus nousi yli 400:n, eli mitä höpäjät?

      -L4

      Poista
    4. Pahat tiedemiehet ovat väärentäneet pitoisuudet. Tai sitten ne eivät osaa lukea mittareita. Tai sitten mittarin vieressä hönkii hirmuinen tulivuori. Tai sitten tulokset on laskettu jollain sähköaivoilla aivan väärin. Tai sitten jne jne jne...

      Poista
  25. Hi

    Laskelmasi muistuttaa minunkin omia ajatelmia.
    Maailman menneet vuosikymmenet voidaan panna ikäänkuin 'laboratoriokokeeksi' jossa vaikkapa kaikki syy pannaan yksin ihmisvaikutteisen hiilidioksiidin niskaan.

    Kun aika on riittävä, niin kaikkin spekuloidut postiiviset palautteetkin ja niiden vaikutus on mukana. Siltä osin siis kun niitä oikeasti tapahtui.

    Siis kiitos laskelmasta. Yksinkertainen on kaunista.

    PS:
    ;- ))) Näyttää siltä, että se on saanut anonyymeinä esiintymään monet ilmastotutkijatkin, koettamaan taiteellista parodia-irvailu kykyään. ;- )))

    Tere Vesa Tanskanen

    VastaaPoista
  26. Tärkeintä "ilmastotieteelle" näyttää olevan se että ilmastomallien todistusvoima on havainnoitavissa vasta sitten kun mallintaja soittaa taivaallista ilmastoharppua, eli ei ole enään vastuussa tekosistaan.

    Nyt on kuitenkin niin että mallinnukset ovat menneet 20 vuotta poskelleen, jolloin mallintajat joutuvat mallintamaan entistä raivoisammin selittääkseen ristiriidan reaalimaailman ja
    mallinnusten tuotosten välillä.

    http://wattsupwiththat.com/2013/05/16/climate-models-getting-worse-than-we-thought/

    Ilkka

    VastaaPoista
  27. Anteeksi, parodia irvailu unehtui.
    Toivuttavasti Mikko tai Mauri ei suutu, kun mä oon vähän lärväsuu?

    http://www.youtube.com/watch?v=gQUgQvNxsP8&feature=em-upload_owner

    VastaaPoista