maanantai 3. kesäkuuta 2013

Ilmastonmuutoksen suhteellisuudesta

Palataanpa toukokuun ja kesäkuun ihanien helteiden keskuudesta välillä reaalimaailmaan ja menneisyyteen. Tehdään pieni aikamatka ilmastoon vuosituhansien taakse. Katsotaan, voisiko se opettaa jotain meille ilmastotuhoa odottaville.

Ilmastonmuutos on oikeasti todellinen asia. Ilmasto on aina muuttunut. Valitettavasti meillä ei ole oikeaa käsitystä siitä, mitä todellinen ilmastonmuutos on. Alla olevassa kuvassa näkyy Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden rekisteröimä lämpötilan vaihtelu 15-11 tuhatta vuotta sitten. Kuvasta selviää, että tuon 4000 vuoden aikana lämpötila jäätikköalueilla muuttui useaan kertaan jopa yli kymmenen asteen verran yhdessä tai muutamassa vuosisadassa. Muutaman asteen vaihteluja tapahtui jokaikisenä vuosisatana tuon ajanjakson aikana.
Grönlannin jäätiköstä rekonstruoitu lämpötila 11-15 tuhatta vuotta sitten
Data: Cuffy ja Clow, 1997 sekä Alley, 2000

Me tiedämme, että nuo vaihtelut liittyivät tavalla tai toisella viimeisen jääkauden päättymiseen. Valitettavasti esi-isämme tai nykyiset ilmastotieteen asiantuntijamme eivät ole pystyneet kertomaan, miksi lämpötilan vaihtelut tuona aikana ja yleensäkin menneisyydessä ovat olleet noin suuria. Itse asiassa olemme eläneet viimeisen 10 000 vuoden aikana poikkeuksellisen tasaisen ilmaston aikaa, vaikka paikallisesti asiaa voi olla vaikeaa uskoa. Eri puolilla maailmaa nähdään milloin kuivuuksia ja tulvia, hurrikaanit iskevät ja välillä kylmyys vie sadon peräkkäisinä vuosina, kuten kävi Suomessa 1600-luvun lopulla.

Seuraavassa kuvassa on vertailtu vuosisatojen vaihtelua viimeisen 100 vuoden vaihteluun, jolloin lämpötila on noussut lähteestä riippuen puolesta asteesta asteeseen. Kuvan vaaka-akselin kohdat 1-15 kuvaavat suurimpia lämpötilamuutoksia aikavälillä 24-11 tuhatta vuotta sitten (lämpeneminen punaisella, viileneminen sinisellä).

1900-luvun muutos, josta olemme kovin huolissamme, näkyy kohdassa 16. Jos uskoisimme hiilidioksidin olevan ilmakehän lämmönsäätäjä, voisimme IPCC:n nykyisen hypoteesin mukaisesti pitää kohdassa 17 olevaa pylvästä sen osuuten lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksilla on siis melkoisia eroja. Suomen nykyilmastoon suhteutettuna jokainen noista sinisistä pylväistä muuttaisi maamme Koillis-Siperian tundraksi tai Grönlannin jäätiköksi.

Ainutkaan noista valtavista lämpötilamuutoksista ei ole voinut tapahtua ilmakehän hiilidioksidimuutoksen vuoksi. Myöskään mitään yksittäisiä avaruudesta tulleita törmäyksiä tai tulivuorenpurkauksia ei pidetä muutosten aiheuttajina, sillä sellaisista ei ole löytynyt tuolta ajalta todisteita. Milankovitchin mukaan nimetty syklisyys maan kiertoradassa auringon ympäri, jolla selitetään ainakin osin viime vuosimiljoonien aikaiset jääkaudet ja niiden väliset lämpökaudet, ei sekään oikein kelpaa selitykseksi, sillä tuo orbitaalinen vaihtelu vaikuttaa kymmenien tuhansien vuosien aikana eikä sadassa vuodessa.

Tämä "ennennäkemätön lämpeneminen", jota meillä alarmistipiirit poliitikoista tiedemiehiin pitävät ihmiskunnan suurimpana uhkana, asettuu siis pienten vaihtelujen tasolle verrattuna todellisiin 10-20 -kertaa isompiin ilmastonmuutoksiin, joista niistäkin ihmiskunta ja muu luomakunta on sopeutumalla selvinnyt. Tykillä ei kannata ampua hyttystä, joksi ilmastonmuutoksen torjuntaa voisi verrata.

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty Washingtonin yliopiston geologian professori (emeritus) Don J. Easterbrookin pidempää kirjoitusta, jonka voit käydä lukemassa täältä.


19 kommenttia:

  1. Nuo suuret vaihtelut johtuvat Milankovicin sykleistä, Ja niiden vaikutus on suurin napa-alueilla, johtuen maan akselikallistuman huojunnasta.

    VastaaPoista
  2. Pleistoseenikauden jääkausisyklien pääsyy on maan akselikallistuman huojunta. Kun maa on pystymässä tulee jääkausi ja, kun se on enemmän kenollaan tulee lämpökausi. Maa on romahtanut jääkausitilaan (tilaan, jossa maan huojunta voi aiheuttaa suuria ilmastomuutoksia) mannerliikuntojen takia. Pääsyyt ovat olleet länsituultenvirran syntyminen ja Panaman reitin sulkeutuminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maan akselikallistuma vaihtelee ja muuttuu n. 26 tuhannen vuoden jaksoissa. Kallistuma ei voi aiheuttaa jatkuvia ja todella isoja muutoksia sadan vuoden syklillä. Panaman kanavakin sulkeutui lähes kolme miljoonaa vuotta sitten. Se varmasti aiheutti ison ilmastonmuutoksen, mutta nyt keskustellaan aivan eri ajanjaksosta.

      Poista
  3. Jääkauden lopulla merivirrat ovat varsin epästabiileja. Esim, nuorempi dryas-kausi johtui hyvin todennäköisesti jääjärven tyhjentymisestä mereen. Merivirtojen epästabilius aiheuttaa helposti suuria muutoksia ilmastoon.

    Te skeptikot haluatte vaihteluiden syyksi auringon tai kosmiset säteet. Mitkään mittaustulokset eivät tätä oletusta tue.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin kirjoituksessani todetakin, että jääkauden päättymisellä ja mahdollisesti jäätiköiden sulamisen vaikutuksella voi olla selittävä vaikutus johonkin tapahtumaan tai joihinkin.

      En minä esitä aurinkoa tai kosmisia säteitä syyksi. Sellaista et kirjoituksestani löydä. Tosin en tuota Svensmarkin teorian nimellä kulkevaa vaikutusta sulkisi poiskaan.

      Joku syy noihin isoihin muutoksiin oli. Ehkä syitä oli useampiakin. Se, mistä voimme olla kuitenkin aika varmoja, on hiilidioksidin viattomuus vaihteluun. Jotkut muut tekijät siis tuolloin säätivät ilmastoa.

      Poista
  4. Alemassa kuvassa mikä on x-akseli? Luvut ei oikein käy yhteen. Jos keskiajan lämpökausi on kohdassa 13, niin miten 1900-luku on kohdassa 16?

    Hiilidioksidia pidetään pääsyynä, koska ilmasto on lämmennyt ja hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, ja tutkijat ovat huomanneet, että mikään muu ei ole muuttunut kuin hiilidioksidipitoisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. X-akseli ei ole aika-akseli. Numeroilla 1-15 on merkitty suurimmat lämpötilamuutokset 24000-11000 vuotta sitten. Niitä verrataan 1900-luvun lämpötilamuutokseen (16) ja hypoteettiseen CO2-pakotteen vaikutukseen 1900-luvulla.

      Poista
  5. Mennään sitten tähtitieteeseen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Nutaatio

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Prekessio

    Mutta mutta, kuinka suuri on vaikutus, vaikka epäilen Milankovitsin olevan oikiassa.

    Kun ne näkyy näkyvän puulustoissa.

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Mäkisen WUWT:sta kopioimassa kirjoituksessa ei ole juuri järjen häivää: miten verrata Grönlannin yhden kairausreiän lämpötilatietoja koko maapallon lämpötilavaihteluih. Se on kuin vertaisia samalla mitta-tikulla perunoita ja viiniä. Yhdellä paikalla vaihelut ovat ina suria verrattuna koko maaplallon lämpötilan muutoksiin. Sitäpaitsi holeseeniajan mutokset ja niiden fysikaaliset syytkin tunnetaan varsin hyvin toisin kuin Mäkinen antaa ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärtääkseni monet muut epäsuorat lämpötila-aineistot (proksit) antavat yhteneväisen kuvan lämpötilan muutoksista eli kyse ei ole vain yhdestä kairausreiästä. Sitä paitsi maailman huippuklimatologit ovat meille osoittaneet, että yhteen proksinäytteeseen, kuten esimerkiksi yksittäisen puun lustoihin, voi täysin luottaa ja että jopa yhdestä proksinäytteestä saatuja lämpötila-arvioita voidaan suoraan liittää lämpömittariaineistojen perään. Antero

      Poista
    2. No mikset tuo esille fysikaalisia syitä mitä kehut olevan markkinoilla.

      Maurille terviisiä..........

      Tuolta ammennan.

      http://www.youtube.com/watch?v=Lbj8yy4UbHg

      Ilkka

      Poista
  7. Proksien suhde todellisiin lämpötiloihin on ok, mutta yhdestä proksista Grönlannissa ei voi vetää koko maapalloa koskevia lämpötilaväittämiä kuten Mäkinen / WUWT tekee. Siinä ei ole järkeä. Mitä pienempiin alueisiin mennään sitä suurempia ovat lämpötilavaihtelut, varsinkin napaseudulla pohjoisessa. Holoseeniajan lämpötilmuutoksista ja niiden syistä voi alkaa opiskelut vaikapa wikipediasta ja siirtyä sitten vähän tieteellisimpiin lähteisiin, joita ei kyllä WUWT edusta lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi raasua!

      Näytä vain todisteesi eläkä intä.

      Ilkka Mononen

      Poista
    2. Kyllä nuo isot lämpötilavaihtelut näkyvät myös Etelämantereen kairausnäytteissä. Eikä noista vaihteluista ole ollut suuria erimielisyyksiä menneen ilmaston tutkijoiden piireissä. Globaaleista ilmiöistä siis on kyse.

      Poista
  8. Mikolle jälleen kiitokset mielenkiintoisesta teemasta!

    Ilmastomuutokset olivat viime jääkauden loppuvaiheessa — nykyiseen verrattuna — todella rajuja kuten Mikko edellä esittämässään hyvin kuvasi. Ilmakehän historiallisten hiilidioksidipitoisuusvaihteluiden vaikutus senaikaisiin lämpötilavaihteluihin on — nykyiseen verrattuna — melkoisessa ristiriidassa: miten on esimerkiksi selitettävissä, että silloinen vain noin 60 ppm:n CO2-vaihtelu (220-280 ppm ) sai aikaan liki 14 asteen lämpötilan vaihtelun, mutta viimeisen satavuotiskauden noin 120 ppm:n lisäyksessä ei ole päästy edes yhteenkään asteeseen?

    Erojen selittämiseen tarvittaisiin entistä parempaa ilmastodynamiikan ymmärtämistä. Ehkä kyse on myös menneisyyden mittaamisen ongelmista. Voihan toki olla niinkin, että hiilidioksidin merkitystä ilmaston lämpötilavaihteluiden selittäjänä on reippaasti yliarvioitu.

    Odotan mielenkiinnolla, koska uskalletaan julkisestikin myöntää, että ilmaston ymmärtämisessä on vielä paljon töitä tekemättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisivat ensiksi tutkijat työrauhan ettei media kiristäisi kaikenmaailman lausuntoja.

      Jospa se on vain aurinko jonka vuoksi pihka tuoksuu mettässä ja
      paarma kuppaa marjanpoimijaa.

      Noita pienhiukkasia on ollut ennen aikojamme, mutta minkälaista roolia
      esittävät on vielä arvausten varassa vaikka "kehittynein" ilmastotiede sellittää niiden viilentävän ja kylmentävän samaan aiikaan, jolloin saamma nollahypoteesin
      säätämään ilmastomalleja sopimaan kulloinkin vallitsevaan säätilaan.

      Kyllä lustot kertovat, mutta mitä, sen jätän Maurille.

      Ilkka

      Poista
    2. Ja mitä tulee että Mikko kopioisi, jonkuin pitää kääntää Suomeksi.
      Itte en kykene kun en osaa edes Suomea suomentaa,
      saatikka Enklantia kun katson sivun kerrallaan tutkimuksista
      eikä mun tarvi kääntää ittelleni.

      http://www.youtube.com/watch?v=Lbj8yy4UbHg

      Poista
  9. Kyllähän R.Lindzen sanoi jo vuosia sitten että ymmärryksemme ilmastosta on vielä primitiivisellä tasolla. Jos noin oppinut mies sen tunnustaa niin kyllä ainakin minä sen uskon ennenkuin taalatelijoita ja meidän mediaa.
    Alarmismiin kuuluu se että väitetään että kaikki jossainpäin maailmaa tapahtuneet nopeatkin muutokset ovat vain paikallisia ilmiöitä, ei glopaaleja. Mutta kuitenkin kun noita paikallisia rupee ynnäämään niin kummasti ne muuttuu glopaaleiksi.
    Nytkin kuulemma AGW jyrää täällä mutta kummasti samat toitottajat unohtaa että keskieuroopassa on kylmintä 200vuoteen.

    VastaaPoista