Ilmastonmuutoksen suhteellisuudesta

Palataanpa toukokuun ja kesäkuun ihanien helteiden keskuudesta välillä reaalimaailmaan ja menneisyyteen. Tehdään pieni aikamatka ilmastoon vuosituhansien taakse. Katsotaan, voisiko se opettaa jotain meille ilmastotuhoa odottaville.

Ilmastonmuutos on oikeasti todellinen asia. Ilmasto on aina muuttunut. Valitettavasti meillä ei ole oikeaa käsitystä siitä, mitä todellinen ilmastonmuutos on. Alla olevassa kuvassa näkyy Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden rekisteröimä lämpötilan vaihtelu 15-11 tuhatta vuotta sitten. Kuvasta selviää, että tuon 4000 vuoden aikana lämpötila jäätikköalueilla muuttui useaan kertaan jopa yli kymmenen asteen verran yhdessä tai muutamassa vuosisadassa. Muutaman asteen vaihteluja tapahtui jokaikisenä vuosisatana tuon ajanjakson aikana.

Grönlannin jäätiköstä rekonstruoitu lämpötila 11-15 tuhatta vuotta sitten
Data: Cuffy ja Clow, 1997 sekä Alley, 2000

Me tiedämme, että nuo vaihtelut liittyivät tavalla tai toisella viimeisen jääkauden päättymiseen. Valitettavasti esi-isämme tai nykyiset ilmastotieteen asiantuntijamme eivät ole pystyneet kertomaan, miksi lämpötilan vaihtelut tuona aikana ja yleensäkin menneisyydessä ovat olleet noin suuria. Itse asiassa olemme eläneet viimeisen 10 000 vuoden aikana poikkeuksellisen tasaisen ilmaston aikaa, vaikka paikallisesti asiaa voi olla vaikeaa uskoa. Eri puolilla maailmaa nähdään milloin kuivuuksia ja tulvia, hurrikaanit iskevät ja välillä kylmyys vie sadon peräkkäisinä vuosina, kuten kävi Suomessa 1600-luvun lopulla.

Seuraavassa kuvassa on vertailtu vuosisatojen vaihtelua viimeisen 100 vuoden vaihteluun, jolloin lämpötila on noussut lähteestä riippuen puolesta asteesta asteeseen. Kuvan vaaka-akselin kohdat 1-15 kuvaavat suurimpia lämpötilamuutoksia aikavälillä 24-11 tuhatta vuotta sitten (lämpeneminen punaisella, viileneminen sinisellä).

1900-luvun muutos, josta olemme kovin huolissamme, näkyy kohdassa 16. Jos uskoisimme hiilidioksidin olevan ilmakehän lämmönsäätäjä, voisimme IPCC:n nykyisen hypoteesin mukaisesti pitää kohdassa 17 olevaa pylvästä sen osuuten lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksilla on siis melkoisia eroja. Suomen nykyilmastoon suhteutettuna jokainen noista sinisistä pylväistä muuttaisi maamme Koillis-Siperian tundraksi tai Grönlannin jäätiköksi.

Ainutkaan noista valtavista lämpötilamuutoksista ei ole voinut tapahtua ilmakehän hiilidioksidimuutoksen vuoksi. Myöskään mitään yksittäisiä avaruudesta tulleita törmäyksiä tai tulivuorenpurkauksia ei pidetä muutosten aiheuttajina, sillä sellaisista ei ole löytynyt tuolta ajalta todisteita. Milankovitchin mukaan nimetty syklisyys maan kiertoradassa auringon ympäri, jolla selitetään ainakin osin viime vuosimiljoonien aikaiset jääkaudet ja niiden väliset lämpökaudet, ei sekään oikein kelpaa selitykseksi, sillä tuo orbitaalinen vaihtelu vaikuttaa kymmenien tuhansien vuosien aikana eikä sadassa vuodessa.

Tämä "ennennäkemätön lämpeneminen", jota meillä alarmistipiirit poliitikoista tiedemiehiin pitävät ihmiskunnan suurimpana uhkana, asettuu siis pienten vaihtelujen tasolle verrattuna todellisiin 10-20 -kertaa isompiin ilmastonmuutoksiin, joista niistäkin ihmiskunta ja muu luomakunta on sopeutumalla selvinnyt. Tykillä ei kannata ampua hyttystä, joksi ilmastonmuutoksen torjuntaa voisi verrata.

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty Washingtonin yliopiston geologian professori (emeritus) Don J. Easterbrookin pidempää kirjoitusta, jonka voit käydä lukemassa täältä.