keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Euroopan energiapolitiikan orastava muutos - korvapuusti ilmastopolitiikalleko?

Pääseekö energiakomissaari Oettinger (vas) irti
ilmastokomissaari Hedegaardin (oik) otteesta?
Viime aikoina kansainvälisissä uutisissa on yhä enemmän huhuiltu muutoksista EU:n energiapolitiikassa. Tuo politiikan aluehan on ollut lähes täysin alisteinen kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle, jota unioni on yksipuolisesti ajanut 1990-luvulta alkaen. Tarkoituksena on ollut näyttää muulle maailmalle suuntaa ja vauhtia kohti hiilineutraalia ihmiskuntaa ja maailman pelastamista katastrofaaliselta ihmisen aiheuttamalta ilmastonmuutokselta. Pelastushankkeen tielle on noussut useita ongelmia, joista vain pääasiat seuraavassa luettelossa:

  1. Muu maailma ei ole edes yrittänyt seurata EU:n viitoittamaa suuntaa. Parhaiten tämä näkyy unionin tavoitteiden kannalta katastrofaalisiksi epäonnistumisiksi osoittautuneissa vuosittaisissa ilmastokokouksissa, joiden julkilausumiin vain harvat EU:n ulkopuolella uskovat. Samanaikaisesti Aasian suuret taloudet kasvattavat hiilidioksidipäästöjään monikymmenkertaisesti verrattuna EU:n vähäisiin päästövähennyksiin.
  2. Energian hinta on ollut hurjassa nousussa kohta vuosikymmenen johtuen lähinnä erilaisista uusista hiilidioksidipäästöihin perustuvista maksuista ja veroista.
  3. Brysselissä ja jäsenmaiden pääkaupungeissa vihdoin tajutaan, että lähes viidesosa valmistavasta teollisuudesta on osin energian hintaan liittyvistä syistä muuttanut Aasian halvemman energian käyttäjäksi, mikä on hävittänyt Euroopasta miljoonia työpaikkoja. Jäsenmaiden työttömyysluvut näyttävät nousevan paikallisen energian hintatasoon korreloiden. 
  4. Kilpailukykyero Euroopan tappioksi näyttää vain kasvavan myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Huolestuttavaa on se, että Aasian lisäksi myös Yhdysvallat on alkanut vetää EU:n energiaintensiivistä teollisuutta puoleensa.
  5. Em. syistä useissa jäsenmaissa työttömyys ja ns. energiaköyhyys nostaa suosioon uusia poliittisia liikkeitä, jotka uhkaavat perinteisten poliittisten eliittien valta-asemia. 
  6. Joissakin maissa (esim. Kreikka, Espanja ja Portugal) on jo tehty korjausliikkeitä, jotka ovat yhteisen ilmastopolitiikan vastaisia. Ne on sallittu velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Mutta yhä useampi jäsenmaa on vaatimassa vastaavia korjausmahdollisuuksia (mm. Tsekki, Slovenia, Romania, Bulgaria).  Myös joissakin isoissa jäsenmaissa (Iso-Britannia, Saksa) on kulissien takana käynnissä kova keskustelu energiapolitiikan suunnasta. Puola on ollut avoimesti monia ilmastopolitiikan elementtejä vastaan koko jäsenyytensä ajan. Jäsenmaiden yhteinen tahto siis on horjumassa.
  7. Ilmaston lämpenemisestä tai sääilmiöiden äärevöitymisestä ei ole näyttöä 2000-luvulta, mikä on syönyt ilmastopolitiikan perusteiden uskottavuutta.
  8. Eurooppalainen media on aivan viime aikoina alkanut kyseenalaistaa sekä ilmasto- että energiapolitiikan perusteita. Galluppeja lukevat poliitikot tietävät, että tämä saattaa olla ratkaiseva muutos jo pidempään kaikkialla laskeneessa huolessa "katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta".
  9. Isot teollisuuden etujärjestöt ärähtelevät niin unionin kuin jäsenmaiden hallitusten suuntiin muutoksen tarpeesta energiapolitiikassa. Uusiutuvan energiateollisuuden pörssi-indeksit romahtivat 2008-2011, eivätkä ole siitä toipuneet. Vihreän energiapolitiikan lupaamat miljoonat uudet työpaikat ja niiden mukana tuleva nousu globaaliksi markkinajohtajaksi ovat osoittautuneet tyhjiksi lupauksiksi. Jäljellä niistä on vain kasa konkurssipesiä, epästabiileiksi ajautuneet sähköverkot ja 2-4 kertaa kalliimpi energia verrattuna markkinakilpailijoihin Aasiassa ja Amerikoissa.
  10. Euromaiden loppumattomalta näyttävän velkaantumiskriisin hoito alkaa tyhjentää jäsenmaiden kassoja enemmiltä maailmanpelastusyrityksiltä.   
Onko EU valmistelemassa muutoksia energia- ja ilmastopolitiikkaansa? Joitakin valmistelumerkkejä tästä on nähty. EU:n vastikään hyväksyttyä budjettia mainostettiin ilmastobudjettina, mutta kun selvisi, että lähes kaikki maataloussektorin varat oli luokiteltu ilmastokategoriaan, retoriikan osuus selvisi. Muutamia viikkoja sitten europarlamentti hylkäsi niukalla enemmistöllä backloading-esityksen, jonka tarkoituksena oli nostaa hiilidioksidipäästömaksujen (ja sähkön) hintaa. Korkeampaan energiaomavaraisuuteen pyritään myös raivaamalla hiljalleen tietä liuskekaasun hyödyntämiselle, joka on viime vuosina piristänyt ratkaisevasti Yhdysvaltain teollisuussektoreita. Energiakomissaari Oettinger puhuu ääneen EU:n uudelleen teollistamisesta ja ilmastokomissaari Hedegaard on ollut kovin hiljainen viime aikoina. Ehkä jotain on tapahtumassa?

Jos energiapolitiikka pääsisi irti ilmastopolitiikalle alisteisesta asemastaan, olisiko kyseessä samalla nykyisen ilmastopolitiikan hylkäys? Tuskinpa, sillä niin vahvasti ovat useimmat Euroopan maiden isot puolueet ehtineet vihertymään parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Mutta ehkä asiaa voisi verrata pieneen korvapuustiin?

Jaa, miten asia näkyy Suomessa? No eipä oikein mitenkään. Kataisen sixpack jatkaa ilmastolain ja siihen sidottavien maailman kireimpien päästövähennystavoitteiden valmistelua. Hallituksen ympäristöministeri matkustelee Euroopassa vaatimassa backloadingin uudelleenkäsittelyä Brysselissä, jotta sähkön hintaa voitaisiin nostaa Suomessakin. Ilmatieteen laitos ei ole inahtanutkaan siitä tosiasiasta, että globaali ilmastomme ei ole lämmennyt yli 15 vuoteen. Eikä meillä mediankaan omertakulttuuri ole ilmastoasioissa murtunut. Eniten kuitenkin ihmettelen perinteisestä teollisuudesta ja sen työpaikoista kiinnostuneiden etujärjestöjen, EK:n ja SAK:n hiljaisuutta asiassa. Ehkä ne luottavat Perussuomalaisten nostavan kissan pöydälle tulevissa vaaleissa? No, EK:sta sentään kuuluu nelosketjun pientä ininää.

Lukijalle tuli ehkä selväksi, että yllä olevasta pitkästä luettelosta huolimatta en usko suuriin muutoksiin lähiaikoina. Nykyisen ilmastopolitiikan takana ovat niin isot voimat, että ne toipuvat nopeasti pienestä korvapuustista. Sitäpaitsi ensi syksynä IPCC julkaisee ensimmäisen osan viidennestä arviointiraportistaan. Siitä opimme uudelleen nopeasti, että ilmastomme muuttuukin paljon aiemmin ennustettua pahemmaksi, ellemme tee heti parannusta.


25 kommenttia:

  1. No nyt näkee mitä ne tekee.

    http://www.dw.de/eu-summit-to-tackle-tax-fraud-and-energy/a-16828078

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tuossa kokouksessa varovaisesti sondeerataan energiapolitiikkaakin, mutta liikoja siltä ei kannata odottaa. Uutiskynnys ei taida ilmasto- ja energia-asioiden osalta ylittyä vielä. Mutta joku päivä ylittyy varmasti.

      Poista
    2. No siiloinhan Suomen media jää kekkoslovakian tasolle.

      Eli ei mittään, että kumarretaan WWF.älle.

      Se ei mielestäni käy, saanen mainita hienon esiintymisesi jossain, niinku plussaksi.

      Mutta kun mulla on herjaluonne:

      http://www.youtube.com/watch?v=X21mJh6j9i4

      Ilkka Mononen

      Poista
  2. Vastaukset
    1. No todistaisitko jollain tilastolla toisin?

      Poista
    2. Onko sinulla siis jotain todisteita kantasi puolesta? Kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuneet muutosket selittävät energian hinnan tasan tarkkaan. Miksi polttonesteiden hinta on noussut USAssa missä mitään energiaveroja ei ole lisätty? Case in point.

      -L4

      Poista
    3. Lisäsin kuvan sähkön hinnan muutoksista kolmella markkina-alueella. Euroopan sähkön hinnan järkyttävä nousu selittyy yksinomaan uusilla veroilla, maksuilla ja uusiutuvan energiatuotannon subventioilla. Näiden perusteena on käytetty ilmastonmuutoksen torjuntaa.

      Poista
  3. Aika naivia väittää EU-maiden talousongelmasta ilmastopolitiikkaa. Ongelmana ei ole ilmastopolitiikka, vaan tuotteet, jotka eivät mene kaupaksi muualla. Lisäksi on vielä eletty yli varojen. Poikkeuksena tietysti Saksa. Se pärjää vaikka sillä on muka rasitteena tiukka energiapolitiikka. Miksi Saksa sitten pärjää? Syy on yksinkertainen: Siellä valmistetaan tuotteita, joita muu maailma haluaa ostaa. Vaikka ilmastopolitiikkaa yhä kiristettäisiin, pärjäisi Saksa kuin ennenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En väitä ilmastopolitiikkaa ainoaksi syylliseksi. Mutta se on yksi merkittävä kilpailukyvyn heikentäjä. Näin ei tarvitsisi olla, jos voitaisiin olla joustavia eri tuotantomuotojen suhteen.

      Kilpailukykymme ei ole kadonnut vain kustannussyistä. Pääosa nykyisestä kilpailukyvyttömyydestä taitaa johtua epävarmuudesta. Kukaan ei halua investoida epävarmojen asiakkaiden energiaan ilman tukiaisia. Näistä tukiaisista on tullut uudelle energiateollisuudelle elämäntapa, mutta markkinat eivät siihen tukiaisten vuoksi luota.

      Kyllä Saksa saattaa pärjätä rajusti subventoiduilla teollisuushinnoillaan. Mutta Saksan pienkuluttajien hermo voi katketa nopeasti.

      Poista
    2. Saanen Mikko todistaa ilmastoherkkyyden vähentyneen, koska kirjoituksesi
      eivät enään aiheuta yhtä raivokkaita purkauksia kuin ennen.

      http://www.youtube.com/watch?v=BmZwXqbB3D8

      Ei syödä ilmastojäätelöä, ei syödä , ei ei syödä.

      Ilkka Mononen

      Poista
    3. Toi varmaan valottaa anon käsitystä asiasta, tai sitten ei mutta totta joka sana.
      http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/jalot-tavoitteet-syovat-euroopan-kilpailukykya/1330429
      Ja niinkuin lopussa lukee niin saksan päätös lopettaa ydinvoima on jo kallistanut energia hintaa. Se taas syö suoraan kilpailukykyä.
      Olen ollut aina sitä mieltä että meidän pitäisi hyödyntää enemmän turvetta joka riittäisi energiaomavaraisuuteen asti.

      Poista
    4. Tuoltahan tuo näyttää, mutta tuliko Hautalasta turpeen kannattaja jäänee
      lukijan ymmärrettäväksi.

      http://www.hs.fi/politiikka/Hautala+per%C3%A4%C3%A4+Vapolta+panostusta+uusiutuvaan+energiaan/a1305637697119

      Ilkka

      Poista
    5. Muistaakseni tuulitukkapekkarinen joskus sanoi että turvetta ei voi ruveta käyttämään liikennepoltoaineen raaka-aineena kun tukiaiset tulisi niin kalliiksi? Miksi se tarvitsisi tukiaisia, eikä nää politrukit ymmärrä että kaikki täällä tehty polttoaine jättäisi kaikki sen tuotot myös tänne? Samalla myös työllisyys parantuisi ja verotulot lisääntyisi.
      Mikä näitä päättäjiä oikeasti tökkii tossa turpeessa, huono omatuntoko siitä että ollaan omavaraisia?
      Oikeasti meillä ei olisi enä varaa olla sitä hyödyntämättä.

      Poista
    6. No juu, mutta miksi keskustelu on niin vakavamielistä.

      Ei tämä ole elämän ja kuoleman kysymys (muille kuin poliitikoille).

      Itsekkin ostin uudet villasukat ku vanhoissa ei ollut kuin nilkkurit jäljellä.

      http://www.youtube.com/watch?v=ZmwbFAYByx8

      Ilkka Mononen
      I

      Poista
    7. Eiköhän ulkoistusargmentti ole tieteellinen, tilastollinen fakta, josta on sauhunnut mm. E-R Korhola.

      http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140731-milla-valtuuksilla

      http://www.dw.de/high-energy-costs-may-drive-german-firms-to-us/a-16828773

      Poista
  4. Pyydän anteeksi, ja selitän, se tarkoittaa vain dogmien vastaisuutta.

    Jotenkin että pitää potkia kultit alas.

    http://newnostradamusofthenorth.blogspot.fi/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  5. Ja vielä osaatko kääntää tuon Englanniksi, taikka suomeksi, kun on vähä vaikiaa?

    "On energy, the leaders emphasised that supply of affordable and sustainable energy is crucial to support competitiveness, jobs and growth. They agreed on a series of priorities:

    the internal energy market should be completed by 2014 and interconnections developed in order for all member states to be connected to European gas and electricity networks by 2015
    significant investments in new and intelligent energy infrastructure are necessary to secure the uninterrupted supply of energy at affordable prices to households and companies
    the EU must intensify the diversification of its energy supply and develop local energy resources in order to ensure security of supply and reduce its external energy dependency
    work on the impact of high energy prices and costs must be taken forward. This includes work on energy efficiency and innovative financing methods."

    Onko riitävästäs hyvää tahtoa ja käsienheiluttelua?


    Ilkka Mononen.

    VastaaPoista
  6. Lisään vielä.

    Onko ilmastokeskustelu osoittanut itsensä tarpeettomaksi, eli pitääkö sille sanoa hyvästit.

    Liekö tiekarttakin hukkunut kun vastassa on haudan hiljaisuus?

    Pientä jälkipyykkiä vain esiintyy satunnaisesti.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenvastaisuus ja takapajuisuus kuplii aika ajoin historiassa mutta onneksi ihmiskunta on keskimäärin jo aika valistunutta, populismi ja heikkotasoinen pseudotiede ryytyy yleensä alkuunsa.

      Poista
    2. Onneksi tämä ilmastonmuutoshuuhaa alkaa jo osoittamaan hyytymisen merkkejä, mutta turhan kauan tämä on kestänyt ja aivan liian paljon on sen nimissä tuhlattu rahaa ja resursseja.

      Poista
    3. Osaako kukaan enemmän tietävä kertoa, milloin tehdään seuraavia isoja päätöksiä ilmastopolitiikan suhteen euroopassa?

      -Byllis

      Poista
    4. Ei koskaan kun se ilmastopolitiikka on kuollut.

      Jos joutuu tyytymään vain suomenkieliseen mediaan, tieto kuolemasta ei myöskään
      leviä Suomeen koskaan, vaan juhlapuheet ja sanahelinä tulevat jatkumaan.

      http://www.spiegel.de/international/europe/european-parliament-rejects-reform-of-carbon-emissions-trade-a-894842.html

      Ilkka

      Poista
    5. Mutta nämähän ovat hienoja uutisia.
      Ehkä Eurokriisi lopulta säästi meidät suuremmilta tuhoilta, kun rahat vihreään konkurssiin loppuivat.

      Tosin ei tuo taida ihan vielä olla kokonaan päätöksessä? Suomihan luonnollisesti yrittää vielä sitkeästi näyttää vihervassareiden kanssa malliesimerkkiä miten vähennetään hiilijalanjälkeä, vaikka muualla maailmassa aika on ajanut tästä, jo ohi..

      Jos niin hienosti kävisi, että tämä vuosia kestänyt huijaus romahtaisi, niin olisi myös todella nautinnollista nähdä muutaman suurimman Jeesustelijan julkinen häpäisy kaikessa mediassa. Listaus summista paljon nämä puheet ovat syöneet rahaa kansalaisilta.

      -Byllis

      Poista
  7. Ei tulla näkemään mitään päättäjäisiä.
    Aihe vain on häviämässä valtamediasta kuin aamu-usva, ja uuden suunnan näemme
    tulevissa konkreettisissa asiaa sivuavissa päätöksissä.

    Suomen ympäristöhallinnon tämänhetkisen näkemyksen aiheesta voi tarkistaa verorahoitteisesta SYKE/WWF sponsoroimasta CO2 raportista joka vain todistaa että ovat
    ympäristöministeriössä onnellisen tietämättömiä mistään muutoksista eli ovat jähmettyneet ilmastojälkistalinistiseen aikaan.

    Lämpömittarien luku aiheesta alkaa olla ohi, ja keskustelu painottuu enemmin poliittiselle
    puolelle, ja toivonkin näkeväni tulevaisuudessa Mikon analyysejä aiheesta joka ei oikeastaan enään painoitu varsinaisesti ilmastoon, ainakaan pääosin kuten tähän asti.

    Ilkka.

    VastaaPoista
  8. Lisään vielä S. Holmesin kirjasta, ja mysteerisestä koirasta joka ei haukkunut.

    "When a dog fails to bark in the night it might be telling you something. It might be telling you that the danger is not as real as you once imagined.

    Climate change was the dog that didn't bark in the Budget. If that dog had barked it would have raised uncomfortable questions that our government just doesn't want to answer"

    Australiassa tilanne on tosin paljon vaikeampi kuin meillä.

    http://www.dailytelegraph.com.au/news/opinion/silence-of-labor-lambs-facing-carbon-tax-reality/story-fni0cwl5-1226651614950

    Ilkka

    VastaaPoista