Risusavottaan linjoille ja vähemmän ilmaston syyttelyä

Viikonlopun 21.-22.11.2015 kotimaan uutisia hallitsi märkä lumisade, joka katkaisi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa monilta sähkön saannin ja osin junaliikenteenkin. Useissa uutisissa lumisateen poikkeuksellisuus nousi esiin, sanaa ääri-ilmiö käytettiin ja syntipukiksi löydettiin ilmastonmuutos. 35000 Elenian asiakasta edelleen sähköttä – ”Monenlaista nähty, mutta ei vielä tällaista”, josta olevat lainaukset ovat alla sisennettynä ja kursivoituna.

Kuva 1: Elenian sähkökatkokarttaa Juupajoelta 23.11. illalla

Tutkitaanpa asiaa säätilastoja vastaan. Olen uutisista poiminut esimerkiksi Iltasanomien verkkopalvelussa sunnuntai-iltana (22.11.) julkaistun jutun otsikolla

Sähköyhtiö Elenian asiakkaat ovat kärsineet viikonlopun lumisateiden aiheuttamista sähkökatkoista Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoo, että pahimmillaan ilman sähköjä oli yli 50 000 asiakasta.

Noin 30 senttiä märkää lunta on kaatanut tuhansittain puita erityisesti itäisellä Pirkanmaalla. Esimerkiksi Juupajoella ilman sähköjä oli pahimmillaan lähes koko kunta. Keskustaan sähköt saatiin palautettua sunnuntaina iltapäivällä.

Tuo määrä uutta lunta on aika paljon. Kun lumi lisäksi on märkää tai rännänsekaista, puut tietysti ovat koetuksella.

Kuusela-Opas kuvailee, että näkymät ovat Pirkanmaalla hurjat, kun puuta, joka kaatuu lumen painosta on tuhansittain. Hän kuitenkin kiistää, että talvi olisi yllättänyt sähköyhtiön.

– Lumentulo tähän aikaan vuodesta on normaalia. Meillä on ollut pitkään varautumissuunnitelma, jossa henkilöstölle määritelty tehtävät. Tästäkin tuli tieto Ilmatieteen laitokselta, mutta lumen määrä ja sen laatu olivat poikkeuksellista ja kova koettelemus sähköverkolle. Kokeneet asentajat sanovat, että monenlaista nähty, mutta ei vielä tällaista.

Viestintäjohtaja Kuusela-Opas on oikeassa sanoessaan lumentulon olevan tähän aikaan vuodesta normaalia. Jyväskylän lentokentän sääaseman mukaan lunta on marraskuun 22. päivänä keskimäärin noin 9 cm:n kerros GHCN v2- aikasarjan mukaan. Tilastollinen kahden sigman vaihteluväli (siis 95 %:n luottamuksella) on 1 – 32 cm. Tuon alueen sadantatilastojen mukaan yli 30 cm:n lumikuormia voi em. 95 %:n luottamuksella odotella jo 17.10. alkaen – siis kuukautta nyt tullutta aiemmin – joten vuodenaikaankaan nähden ensilumessa ei ollut mitään poikkeuksellista.

Ehkä lumisade ei varsinaisesti yllättänyt sähkön jakeluverkon omistavaa Eleniaa, koska sille kerrottiin muutamaa päivää aiemmin lumisateen mahdollisuudesta varmaan ihan asiallisesti. Mutta oliko se varautunut tällaiseen sääilmiöön, jollaisia voi ilmastohistorian valossa esiintyä muutamia kertoja vuosisadassa tai pahimmillaan jopa muutamia kertoja vuosikymmenessä? Olisiko Elenia ehtinyt varautua asiaan kunnolla ja sähkökatkot välttäen, vaikka sille olisi kerrottu asiasta kaksi viikkoa tai kuukautta aiemmin? Tuskinpa – mutta tästä asiasta lisää jäljempänä.

– Jos lumi olisi tullut 2–3 asteen pakkasessa, ei olisi tapahtunut mitään.

Niinpä. Silloin lumi olisi ollut kuivempaa, kevyempää ja tuulenvireet olisivat sen karistelleet oksilta pois. Mutta nollan vaiheilla olleessa lämpötilassakaan ei ollut mitään epänormaalia ajankohtaan nähden.

Viestintäjohtaja sanoo, että sähkökatkojen suhteen kaikki voitava on tehty, ja sähköverkkoa raivataankin säännöllisesti kehittynein menetelmin.

Kuva 2: kuvaaja Juha Mutanen

– Olemme varautuneet operaatioihin ja suurhäiriöihin, ja sähköverkkoa huolletaan jatkuvasti. Sään ääri-ilmiöt ovat muuttuneet rajuiksi. Lunta tuli niin paljon, että se koettelee havupuitakin.

Hmm… sanoisin, että kyse oli kyllä selvästi harvinaisemmasta sään sattumasta, mutta mikään sen elementti ei ollut tilastojen valossa ennennäkemätön tai äärimmäinen. Niiden yhdistelmä oli kestämätön nykyisille sähkölinjoille. Mutta tuo yhdistelmäkin olisi kestetty, jos Elenia huolehtisi linjoistaan kestävästi.

Olin 1970-luvun alussa lukioikäisenä useita kertoja kesätöissä raivaamassa silloisten sähköyhtiöiden voimalinjojen reunustoja. Meitä koulupoikia oli useissa työporukoissa vanhempien metsureiden apupoikina. Me nuoremmat kiipeilimme puihin kiinnittelemään vetoköysiä, sahailemaan oksia tai auttamaan konkeloiden kaadon viimeistelyssä, mutta enimmäkseen olimme kantoapuna. 

Homma oli ajoittain aika raskastakin, kun metsurit tarpeen mukaan kouluttivat meitä nuoria. Mutta noiden pitkien linjavaellusten aikana vietetyt taukohetket aitoine luontohetkineen, nuotiolounaineen ja -sumppeineen sekä hersyvine – ellei peräti härskeine – juttuineen jäivät muistoihini mukavina toveina.  Minulle jäi mieleen silloisen kotimaakuntani, Satakunnan, voimalinjojen huollosta se, että rimpulakoivut ja muutkin tulevina talvina sähkölinjoja uhkaavat puut koetettiin raivata pois ennakoivasti ja vahinkoja ehkäisevästi. Katsoessani viereistä niin ikään Iltasanomissa julkaistua kuvaa 2 mieleen hiipii epäilys, että tuosta toimintatavasta on luovuttu Elenian alueella mahdollisesti jo useita vuosikymmeniä sitten, ja uudeksi toimintatavaksi on otettu ilmastonmuutoksen tai äärisään syyttely.

Kuva 3

Täytyy toki muistaa, että Ilmatieteen laitoksen arvovallalla on viimeiset 10 vuotta toistettu Suomen ilmastonmuutosta, jonka mukaan eteläisessä Suomessa lumitalvet ovat pian historiaa, syksyiset ja talviset vesisateet lisääntyvät sekä kesät kuivuvat. Lumen vesiarvo kuulemma laskee. Jos noihin muutoksiin uskoisi, ei tietenkään tarvitsisi aiempaan tapaan varhaisen ja märän tykkylumen vuoksi linjoja raivata. 

Tutkailin nopeasti itäisen Pirkanmaan (61.0 – 62.5N, 23.5 – 25E) sadantatilastoja (E-OBS analyses v11.0 extended with cru_ts3.22). Marraskuun sadanta (kuvan 3 punainen kuvaaja) on kasvanut lineaarisella trendillä laskettuna peräti noin 0,1 millimetrin verran per päivä viimeisen 115 vuoden aikana, ja märin 10-vuotisjakso marraskuun sadannalla mitattuna on ollut 1973 – 1982. 1910-luvullakin marraskuut olivat keskimäärin sateisempia verrattuna 1990-, 2000- ja toistaiseksi nähtyyn 2010-lukuun. Marraskuun sadannassa ei siis ole sinänsä tapahtunut mitään ennennäkemätöntä, ellei tavanomaista luonnollista vaihtelua sellaisena pidä. Tosiasiassa sadantatilastomme ovat tilastollisissa tarkasteluissa jokseenkin trendittömiä.

Myös Elenian sähkökatkoksista kertova karttapalvelu kaatui. Kuusela-Opas kertoo, että vikaa korjataan parhaillaan.

– Karttapalvelun vika on paikannettu. Palvelu pitäisi saada käyttöön alkuillan aikana.

Karttapalvelunkaan kaatumisessa ei ole mitään ihmeellistä. Minulla on samanlaisia kokemuksia lähes kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden palveluista melkein jokaisen ukkos-, kesä- syys-, talvi- ja kevätmyrskyn osalta viime vuosina. Epäilen niiden kaatumisen syyn olevan ihmisperäinen siten, että palvelut on mitoitettu rauhallisten sääjaksojen käyttöön, jolloin ihmiset niissä harvoin vierailevat. Kun sitten tulee myräkkä, joka kaataa korjaamattomat rimpulakoivut langoille, sähkökatkoksista huolestuneiden kyselijöiden vyöry tukkii noihin tilanteisiin alimitoitetut palvelimet/väylät, ja järjestelmä kaatuu.

Kaksi syytä löysin järjestelmien pettämiseen viikonloppuna Pirkanmaalla. Molemmat ovat ihmisperäisiä, mutta kumpikaan ei mielestäni liity ilmastonmuutokseen, jota viikonlopun voimakkaasta sääilmiöstä huolimatta ei oikein ole säätilastoista havaittavissa. Mutta mainio tekosyyhän se on niille, jotka ovat jättäneet hommansa menneinä vuosina hoitamatta. Siis ei kun risusavottaan linjojen varsille vanhaan malliin! Ja nuorukaiset sinne mukaan loma-aikoina. Siitä saa hyvää työkokemusta, ja kuntokin kasvaa kohisten.