maanantai 21. joulukuuta 2015

Lämpötilaennätysten suhteellisuudesta

Viime viikkoina on toistuvasti uutisoitu lämpöennätyksistä tyyliin ”Satakunnassa uusi joulukuun lämpöennätys + 11,3 astetta”.  En epäile, ettei tuota lämpötilaa olisi mitattu Kokemäellä ja Porissa. Mutta mitä se meille tosiasiassa kertoo? Kertooko se jotain esimerkiksi globaalista ilmaston lämpenemisestä?

Linkissä mainitun Ylen jutun kuvitusta
Tieto kertoo meille, että sekä Kokemäellä että Porissa olevissa lämpömittarien antureissa – siis kahdessa peukalonpäätä pienemmässä pisteessä – mitattiin ko. lämpötila. Lisäksi nuo lukemat varmaankin ovat korkeimmat, mitä niistä on joulukuussa tätä ennen mitattu. Oikeastaan mitään muuta tuo tieto ei kerrokaan. Voimme tietysti koettaa arvata, että kutakuinkin yhtä lämmintä on saattanut olla myös noiden toisistaan 30-40 kilometrin etäisyydellä olevien mittarien lähistöllä ja välialueella. Mutta arvauksemme voi mennä myös pieleen. Lähialueella on voinut noina mittaushetkinä olla lämpimämpää tai kylmempää, sillä meillä ei ole mittaustietoa todisteena asiasta.

Emme myöskään tiedä, ovatko nuo joulukuun ”lämpöennätykset” korkeimmat joulukuun lämpötilat ko. pisteissä viimeisen tuhannen tai sadan vuoden aikana. Tiedämme varmuudella vain sen, että ne ovat korkeimmat ko. sääasemien lyhyen historian aikana. En tiedä itse, miten lyhyestä historiasta Kokemäen ja Porin sääasemien tapauksessa on kyse – ehkä yhdestä tai muutamasta vuosikymmenestä.

Mitä nuo mittaukset todistavat Suomen ilmastosta? No ainakin sen, että hyvin paljon vaihtelevina talvikuukausinamme noin korkeita lämpötiloja voidaan mitata. Vastaavia on ennenkin mittausten virhemarginaalien rajoissa mitattu, joten ”ennätyksellisyydestään” huolimatta nuo arvot olivat odotettavissa. On hyvin todennäköistä, että jostain päin Suomea mitataan ennätyksellisiä sääarvoja jatkossakin – niin alimpia kuin ylimpiä. Siihen merkittävin syy ei ole ilmastonmuutos vaan kovin lyhyt instrumentaalimittaustemme historia. Emme siis ole vielä ehtineet mitata ilmastomme koko kirjoa.

Alueelliset maksimi-, minimi- tai keskilämpötilamme, joista puhumme ilmastoa arvioidessamme, eivät ole mitattuja arvoja. Ne ovat useista peukalonpään kokoisista pisteistä enemmän tai vähemmän tarkasti mitattujen arvojen perusteella laskettuja arvioita. Nykyisin Suomen alueella on käsitykseni mukaan riittävästi mittauspisteitä ja niissä tarkat mittarit, jotta vaikkapa valtakunnallinen keskilämpötila voidaan esim. kuukausi- tai vuosikohtaisesti laskea kohtalaisen luotettavasti. Pari mittauspistettä Satakunnassa kuitenkaan ei siihen riitä. Asemia tarvitaan Suomen kokoiselle alueelle useita kymmeniä. Mitä pidemmälle taaksepäin instrumentaalimittausten historiassa menemme, sitä harvemmaksi tuo verkosto käy, ja myös sen mittaustarkkuuden epävarmuudet kasvavat monistakin syistä.

Tästä johtuen esimerkiksi ”tutkimukset”, joissa väitetään Suomen keskilämpötilan nousseen kahdella asteella sitten 1800-luvun, joutuvat ekstrapoloimaan lämpötiloja kaukaa rajojemme ulkopuolelta – satojen kilometrien päästä. Nuo arviot voivat tuoda esiin hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä, miten ekstrapoloinnin perusteet valitaan. Ero voi olla jopa asteen luokkaa tai enemmänkin. Minun käsitykseni mukaan noin itsenäisyyden ajalta meillä alkaa olla kohtalaisen hyvää lämpötilatietoa. Valitettavasti muualla maailmassa näin ei ole.

Sääasemat kartalla. Kovin harvassa toimivia asemia on
merillä, napa-alueilla sekä Afrikan ja Etelä-Amerikan
keskiosissa.
Siksi harvojen mittauspisteiden ongelma piinaa vielä nykyisinkin globaaleja maanpintamittauksia, sillä mittausverkosto on pinta-alaan suhteutettuna todella harva. Yllättävää on se, että viimeisten 25 vuoden aikana se on harventunut merkittävästi. Tämä on johtanut siihen, että nuo ekstrapolointietäisyydet ovat sitten 1980-luvun maa-alueilla kasvaneet jopa tuhansiin kilometreihin, jolloin tarkkuus tietysti kärsii. Vielä suurempana ongelmana ovat merialueet, jotka kattavat maapallon pinnasta noin 70 prosenttia. Niiden osalta mittausverkoston kattavuus on vielä kertaluokkaa mantereita huonompi. Lisäksi instrumentaalisarjojen luotettavuutta vaivaavat monet justeeraukset – osin oikeutetut ja osin kyseenalaiset – jotka jättävät epäilyksen varjon lähtökohtana oleviin peukalonpään kokoisten mittauspisteidenkin arvoihin. Tästä asiasta on keskustelua edellisessä bloggauksessani koskien hyvin resursoitua Yhdysvaltain aluetta.

Lopuksi menen vielä tuohon kysymykseen, mitä Satakunnassa mitatut lämpötilaennätykset kertovat Suomen lämpenemisestä vai kertovatko mitään. Kävin hakemassa marras- ja joulukuun keskilämpötilasarjat brittien ilmatieteen laitoksen, MetOfficen, ja Itä-Anglian yliopiston yhdessä ylläpitämästä CRUTEM4-aikasarjasta. Niiden tulokset ovat alla olevassa kuvassa.



Näyttäisi siltä, että huolimatta hiljattaisista lyhyiden mittaushistorioiden ennätyslämmöistä marraskuussa ja joulukuussa Suomen loppuvuoden kuukaudet eivät ole lämpenemässä ainakaan hallitsemattomasti. Lineaarisen trendin mukaan marraskuut eivät ole lämmenneet sitten vuoden 1916 eivätkä joulukuut sitten 1908. Vaihtelua kuukausien keskilämmöissä toki on paljon – jopa 18 °C – mutta en sitäkään pitäisi ilmastollisen lämpenemispaniikin arvoisena. Sanoisin, että emme ole lyhyen instrumentaalimittausten historiamme aikana nähneet kuin vain osan siitä, mitä luonto koko laajassa säiden valikoimassaan meille voi tarjota. Tämä pätee niin kylmyyteen kuin lämpimiin keleihin. Elävän luonnon ystävänä toivon enemmän jälkimmäisiä tuleville vuosille.

PS 22.12.2015 Lisäsin alle 30 vuoden liukuvat keskiarvot loppuvuoden kuukausista. Niiden lähtöarvot ovat siis samasta CRUTEM4-sarjasta kuin ylempänä oleva kuva.


38 kommenttia:

  1. Kuvan mukaan lämpimiä joulukuita on ollut paljon 1930 - 40-luvuilla aina 1950-luvun alkuun asti. Se sopii hyvin yhteen Pohjois-Atlantin lämpötilasyklin kierron kanssa. Syklin mukaisesti useita lämpimiä joulukuita olisi odotettavissa vielä 2020-luvun aikana.

    Wade

    VastaaPoista
  2. Lämpötilaennätykset ovat kuin urheiluennätyksiä. Ne rikotaan jollakin aikataululla jossakin päin maailmaa.

    Antero

    VastaaPoista
  3. Tuo Kokemäen Tulkkilan sääasema on perustettu 2010, joten siinähän on sitä mittaushistoriaa!!! Sadetta on mitattu vuodesta 1931 alkaen Rausenkulmalla. Lakkautetut asemat, Kokemäki Kartano ja Kokemäki Askola ovat olleet sadeasemia!

    http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat

    Seppo Kokemäeltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta. Viiden vuoden mittaushistoria sääaseman mikroilmastossa ei todellakaan ole pitkä aika. Mutta ettei pahoiteta kokemäkiläisten mieltä, annetaan heidän pitää suomenennätys joulukuulta. Mukava paikkakuntahan on kyseessä ;-)

      Poista
    2. Mukavahan se on, kuten vanha sanonta kuuluu:

      Piru oot jos porist oot ja koko perkele, jos kokemäelt. Anteeks Seppo, ei mitään henkilöhohtaista, mutta tulimieleen, kun itsekin olen satakuntalaisia syntyjään.

      Tapsa

      Poista
    3. Miten Suomen alueen keskilämpötila on kehittyn 1850-luvulta nylyaikaan on tilastollisesti tutkittu täällä: Mikkonen et al, 2015. Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013. (Stochastic Environmental Research and Risk Assessment
      Vol. 29, 6, pp 1521-1529) http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00477-014-0992-2. Siinä tulokseksi on saatu mm., että Suomen keskilämpötila on noussut 2.4 ast marraskuiden lämpötila on noussut 3.9 ast ja joulukuiden 4.8 ast sitten vuoden 1850 jälkeen. Luvuille on annettu myös tilastolliset virherajat.

      Poista
    4. Tuota Mikkonen ym. tutkimusta olen tuoreeltaan arvioinut bloggaukseesa tasan vuosi sitten:

      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/12/onko-suomen-keskilampotila-noussut.html

      Aivan tiivistetysti totean, että ko. tutkimus perustuu osin arveluttaviin ekstrapolointeihin juuri 1800-luvun harvan mittausverkoston vuoksi, eikä se tarjoa ns. isoa kuvaa pidemmän ajan ilmastollisista muutoksista.

      Poista
    5. Niin Mikkonen ja kumpp. tutkimuksessa on käytetty eri datalähdettä kuin CRUT ja muut (Berkeley), jotka ovat tyypillisesti tasoitettuja 5 x 5 ast hiladatoja. Jos blogistin tulokset eroavat Mikkosen tuloksista on syynä käytettyjen tilastollisten menetelmien ero ja erilaiset datat. Aiheesta on kirjoitus myös mm.
      Scientific American tiedejulkaisussa: http://www.scientificamerican.com/article/land-of-the-midnight-sun-warms-fastest-in-world/.

      Mikkosen tutkimuksessa on eri vuosikymmenille laskettu myös lämpötilaestimaattien virherajat tilastollisesti. Niiden perusteella voi arvioida tulosten luotettavuutta. Tietysti 1800-luvulla asemia oli vähemmän ja tulokset siltä ajalta ovat epätarkempia kuin myöhäisemmät, mutta kuitenkin virherajat löytyvät. Jostain 1870-luvulta alkaen Suomen alueella on kuitenkin ollut vähintäin 10 asemaa, myöhemmin luku on kohonnut lähelle 100. "Iso kuva" syntyy tutkimuksen ajanjaksolle 1850-2010, eihän siinä enempään pyritäkään.

      Poista
    6. Tässä on jutun Abstrakti:

      The change in the mean temperature in Finland
      is investigated with a dynamic linear model in order to define the sign and the magnitude of the trend in the temperature time series within the last 166 years. The data consists of gridded monthly mean temperatures. The grid has a 10 km spatial resolution, and it was created by
      interpolating a homogenized temperature series measured at Finnish weather stations. Seasonal variation in the temperature and the autocorrelation structure of the time series were taken account in the model. Finnish temperature
      time series exhibits a statistically significant trend, which is consistent with human-induced global warming.The mean temperature has risen very likely over 2 _C in the years 1847–2013, which amounts to 0.14 _C/decade. The warming after the late 1960s has been more rapid than ever before. The increase in the temperature has been highest in November, December and January. Also spring months (March, April, May) have warmed more than the
      annual average, but the change in summer months has been less evident. The detected warming exceeds the global trend clearly, which matches the postulation that the warming is stronger at higher latitudes.

      Kirjoittajat eivät malta olla mainitsematta ilmastonmuutosta ja todeta, että heidän analyysinsä tulokset ovat yhteensopivia ihmisperäisen globaalin lämpenemisen kanssa (consistent with human-induced global warming). Kun lukee koko jutun huomaa mm., että sitten 1930-40-lukujen koko vuoden keskilämpötila ei ole muuttunut Suomessa (Kuva 1) ja että vain talvi ja kevät ovat lämmenneet (Kuva 5). Merkittävin lämpeneminen tapahtui jo siis ennen 1940-lukua. Onko tämä jutun mielenkiintoisin ja tärkein tulos siis ”yhteensopiva ihmisperäisen globaalin lämpenemisen kanssa”?

      Lappia, maamme arktisinta osaa, ei käsitellä kirjoituksessa erikseen. Kirjoittajien koko Suomea koskevaa analyysia ajatellen on erikoista, että Lapissa (Sodankylä) koko vuoden lämpötila ei ole lämmennyt, ei varsinkaan talvilämpötilat kuten koko Suomen analyysissä (oma tilastollinen analyysini vuosilta 1901-2014). Pohjoisen alueenhan olisi ’pitänyt’ ilmastomallien mukaan lämmetä koko Suomea enemmän (eli warming is NOT stronger at higher latitudes).

      Antero

      Poista
    7. Käyttämäni CRUTEM4-sarja (1854-2014) antaa lämpimimmäksi marraskuiden 30-vuotisjaksoksi vuodet 1929-1958 ja vastaavasti joulukuiden osalta 1928-1957. Nuo jaksot ovat marraskuiden keskilämpötilan osalta noin 0,6 astetta ja joulukuiden osalta 1,1 astetta lämpimämpiä verrattuna vastaaviin vuosilta 1985-2014. Ilmeisesti ihmisperäinen vaikutus, jos se hallitsee säätä, on sitten 1900-luvun puolivälin viilentänyt marras- ja joulukuitamme? Lisäsin tätä koskevan kuvan bloggauksen loppuun.

      Koko CRUTEMin kattamana aikana marraskuut ovat kyllä lämmenneet 0,17 °C/10v ja joulukuut 0,19 °C/10 v. Mutta lämpeneminen loppui siis jo 100 vuotta sitten. Unohtiko Mikkosen tutkijaporukka tällaisen pienen yksityiskohdan?

      Poista
    8. Mikon jaksot eivät ole vertailukelpoisia, sillä Pohjois-Atlantin lämpötiloilla on merkittävä vaikutus Suomessa vuoden lopun säihin. Jakso 1928 - 1957 kattaa hyvin AMO-indeksin lämpimimmät vuodet. Tuolle vertailukelpoinen jakso saadaan ensi vuosikymmenen lopulla, jolloin AMO:n on ennustettu palaavan jälleen negatiiviseksi.

      https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Atlantic_Multidecadal_Oscillation.svg/2000px-Atlantic_Multidecadal_Oscillation.svg.png

      Ehkä esim. vuodet 1998 - 2027 voisivat olla vertailukelpoisia marras- ja joulukuun osalta. Itse veikkaan, että tuo jakso saattaa olla aavistuksen verran lämpimämpi kuin 1920-luvun lopulla alkanut.

      Wade

      Poista
    9. Kyllähän mikä tahansa 30-vuotisjakso on vertailukelpoinen muiden kanssa. Samanlaisia ne toki eivät ole kaikkien ilmastollisten muuttujien osalta. Mutta totta on se, että AMO-syklisyyteen suhteutettuna joutunemme odottamaan noin 12 vuotta, ennenkuin saamme AMO-verrokin tuolle tähän asti lämpimimmälle jaksolle. Näin siis ehdolla, että AMO lähitulevaisuudessa sykkii samalla taajuudella kuin 1900-luvulla. Mahtoiko Mikkosen tutkimusporukka unohtaa AMO:nkin lämpötilakehitystä analysoidessaan?

      Poista
    10. Mikolle: Tai sitten olet käyttänyt tilastollista menetelmää, joka ei ole validi. Miksi juuri sinun mallisi olisi oikeampi? Lineaarinen pns mallisi ei ota huomioon autokorrelaatiota eikä sinulla ole mittään virhetarkastelua

      Poista
    11. Paljaalla silmällä, ilman tilastollisia menetelmiä, Mikon kuvasta näkyy oleellinen asia: ei muutosta. Eipä siinä malleja ja autokorrelaatioita tarvitse pohtia.

      Antero

      Poista
    12. Kuten hyvin tiedetään, millään ei näe niin hyvin kuin silmällä!

      Tapsa

      Poista
    13. Höpöhöpö, anonyymi. Jos menetelmissäni on vikaa, osoittanet eksaktisti virheeni ja mahdolliset väärät johtopäätökseni omilla laskelmillasi/johtopäätöksillä. Muuten heittosi jää argumentointivirheeksi sarjassa Argumentum ad ignorantiam, joita ei pitäisi kommentointiohjeiden mukaisesti täällä käyttää siitäkään huolimatta, että ne ovat ilmastotutkimuksessa tuskastuttavan yleisiä.

      Poista
    14. Julkaistun tutkimuksen mukaan lämpötila on nousussa. Tämä selvä.

      -L4

      Poista
    15. L4:n kaipaama "kadonnut lämpö" on löytynyt!
      http://wattsupwiththat.com/2015/12/23/missing-heat-found-in-the-deep-ocean/

      Vihdoinkin!
      Pekka

      Poista
    16. CO2-lisän aiheuttama lisälämpö on selkeästi havaittavissa merissä, jotka ovat lämmenneet ilman mitään taukoa.

      -L4

      Poista
  4. Hienoa Seppo, että löytyy paikallista tuntemusta!

    Lapinhan olisi pitänyt lämmetä enemmän kuin eteläisen Suomen. Kuitenkin Suomen pakkasennätykset paukkuivat Lapissa joiotakin vuosia sitten muutamaan kertaan ja etelässä taas saatiin lämpöennätys Punkaharjulta, mutta mittauspaikka todettiin myöhemmin kelvottomaksi ja siirrettiin kaikessa hiljaisuudessa. Siihen loppuivat paikkakunnan ennätyshelteet, joita pidettiin matkailuvaltteina.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Savonlinna Punkaharju Laukansaari 101441 2801 02778 61,80 29,32 79 Sääasemat 1905"

      Jaa, siirrettiin mihin?

      http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat

      Poista
    2. Luin jostain, että Punkaharjun joku päättäjä valitti, että asema pitää siirtää ja pelkäsi, että ennätyshelteitä ei enää mitatakaan.

      Voi olla, että siirtoa ei tehtykään.

      Tapsa

      Poista
    3. Ettet sotke Puumalan sääasemaan, taidettiin siirtää Puumalan torille.

      Sattumoisin näköetäisyyden päässä järvenselän toisella puolella on mökkini jossa on oma sääasema,
      tosin paremmin sijoitettu kun tämä Puumalan mittari
      joka oli linkkitornissa kallionuurteessa ja vielä pöheikössä.

      Oma asema näytti tarkkuuksien puitteissa samaa kuin Puumalan, ja takaan ettei ollut kylmä.

      Se on kun kiinnittää liikaa huomiota noihin kymmenes tai sadasosa-asteisiin ts. niiden merkitsevyyteen ilmastoindikaattorina.

      http://yle.fi/uutiset/puumala_kavi_liian_kuumana__ilmatieteen_laitos_siirsi_mittausaseman_viileampaan_paikkaan/7243577

      Ilkka

      Poista
    4. No sotkinhan minä, kun pu alkavat molemmat ja vielä melko lähekkäin ovat, juuri tuon jutun minäkin muistan lukeneeni, Muuten muistikuvat olivat suht oikein, mutta paikkakunta prakasi.

      Tapsa

      Poista
  5. Tuossahan se Tulkkilan sääasema on 120 metrin päässä isosta parkkipaikasta, suurten peltojen vieressä (olikohan mustaa multaa), junaradan vieressä. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetukset/asetukset.html?e=250627&n=6799513&scale=2000&tool=mitta&styles=normal&lang=fi&mode=orto&showSRS=EPSG%3A3067&width=1000&height=1000&tool=mitta&lang=fi&mode=orto&map.x=216&map.y=605

    VastaaPoista
  6. Kattavia, vähääkään luotettavia, pintamittauksia on varsin lyhyeltä ajalta, nekin paikallisia. Sen sijaan mielenkiintoisia aikalaishavaintoja löytää esim. Digi.Kansalliskirjastosta. Tässä hieman historian havinaa vuodelta 1904 eli reilut 110 vuotta sitten.

    Lähde: Suomen Urheilulehti 1.2.1904:
    ”Talviurheilusta Helsingissä tätä nykyä.
    Kun tähän kirjoitukseen käyn käsiksi on meillä oikein ikävimpiä Helsingin talvia. Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhoittavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina täydellisesti puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä. Nyt taas on talven alku, joka ei hyviä ennusta.

    Kulen yhä vieläkin kesähatussa, koska on lämmin, joulukuussa liikuin vielä ilman palttoota, koska oli lämmin, ja koko talven aina tähän päivään saakka olen ajanut uutterasti polkupyörää, koska ei ole ollut lunta. Olen houkutellut muitakin tuttaviani lähtemään seuraani, mutta olen saanut vastaukseksi, että pyörä on talviteloillaan. Sukset ovat esillä, vaikka ei ole lunta, mutta pyörä piilossa,”

    Eipä ole kelit hirveästi noista ajoista muuttuneet.
    Olisikohan silloinkin tehty lämpötilaennätyksiä?

    Pekka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäpähän näytti Kokemäen mittari 1904? Tuo on loistavan hyvä analyysi Helsingin säästä ja vastaa minunkin pitkän ajan muistikuvaa siitä, kun olen yli 60 vuotta siellä asunut. Jouluaaton lämpötilat ovat useinmiten plussan puolella, mutta nykyisin eivät myrskytuulet rivi kattoja vanhaan malliin. Nyt jännityksellä odotan tämän päivän lukemaa Kaisaniemessä klo 14. Siitähän on yli 160 vuoden historiatilasto FIM sivuilla. Jokohan siinä vihdoin näkyisi tämä kiihtyvä lämpeneminen, jota joka tuutista kaiken aikaa toitotetaan. Mtv 3 uutiset sanoi, että suomalaisten juomatottumuksetkin ovat muuttuneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Luulen kuitenkin, että tuohon Kaisaniemen klo 14 aikaan tehtävään dokaamiseen ne eivät vielä ole vaikuttaneet, mutta syvä tiedehän tuossakin uutisessa on oltava taustalla, kun oikein uutisissa sen mainitsivat. Tuskin arvovaltaisen yhtiön toimittajat sortuvat tuollaisia muuten ilmoille heittelemään!

      Nyt minä Toivon joulurauhaa noiden uskonnollisten agw-julistuksen suhteen, koska kyllä me normaalit omilla aivoillamme ajattelevat sen uskon vähemmälläkin uskomme! Ei sitä tarvitse kaiken aikaa toitottaa. Sisäinen rauha sen ilmastoasian suhteen onneksi on sisimmässä, koska ymmärtää luonnon normaalin menon sen suhteen ja sen, että kylmiä talvia on luvassa eteläänkin.

      Hyvää Joulua kaikille!

      Pave

      Poista
    2. Tuohon Paven juttuun on helppo yhtyä. On ilmeisesti niin, että kun tätä Tellusta on tallonut +60 vuotta, pystyy käsittämään luonnon epästabiilisuuden eli vuodet eivät ole veljiä! Kokemäen lämpöhistoriaa en tunne, olen "uudisasukas" mutta Satakunnassa pyörinyt lähes koko ikäni enkä vielä ole kokenut mitään mullistavaa ilmaston suhteen.
      Vietetään kuitenkin rauhallista Joulun aikaa itse kukin auringon paistaessa, aivan kuten vietin Turussa aattona 2006!

      Poista
  7. No kyllä tänä alkutalvena nyt kuitenkin lämpöä on kohtalaisesti piisannut täällä etelärannikolla. Ja jos nyt mitattiin lämpöennätys, kai sen nyt voi kertoakin. Vaikka varmaan jossain oli kylmempää, on saattanut olla lämpimämpääkin, tänä talvena tai joskus muulloin. Ei voi tietää jos ei ole mitattu, joten turha spekuloida.

    VastaaPoista
  8. Ensin pitäisi päättää, että onko lämpötilan muuttuminen ongelma. Jos on, ihmiskunta on elänyt valtavan ongelman kimpussa koko olemassa olonsa ajan. Sitten pitäisi päättää, kumpi on suurempi ongelma - lämpeneminen vai kylmeneminen. Empiirisesti kylmeneminen vaikuttaisi olevan suurempi ongelma, joten tässä vaiheessa pitää miettiä, miten paljon ongelman ratkomiseen kannattaa käyttää aikaa ja rahaa.

    Seuraavaksi voidaan miettiä, onko meillä suomalaisilla joku vastuu lämpenemisestä ja voidaan todeta, että eipä juuri ole. Siitä voidaan vetää johtopäätös, että ei meidän kannata asiasta kauheasti vouhottaa - ollaan hiljaa ja toivotaan ettei kukaan kiinnistä meihin huomiota.

    Kolmanneksi voidaan miettiä, mitä teemme, jos joku meidät huomaa ja alkaa vaatimaan korvausta lämpötilan muutoksesta parempaan suuntaan, siitä ettei meillä ole osaa eikä arpaa siihen ja siitä, ettemme ole viiden miljoonan kansana menneet sormi ojossa opettamaan muille, miten niiden tulee elää.

    Johtopäätös on aika karu tai lohdullinen riippuen siitä, miten suomalaisten etuun suhtautuu: turvataan rajamme niin hyvin kuin se on mahdollista ja nautitaan elostamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumitonttu! Ei ole puolta sanaa onko kylmä vai "kuuma" parempi, ainakaan meille suomalaisilla. Olimme Mikon kanssa kuuntelemassa Tutkaksen seminaarissa Oinosen esitelmää. Siitä selviää hyvin, kumpi meille on parempaa.


      Pyysitkö Mikko Ulla Hirvoselta luennot sähköisessä muodossa, jos et, voin lähettää, jos vaikka tästä Oinosen esitelmästä olisi jotain hyötyä.

      Minusta siinä ainakin käsitellään asioista, joita en ole ennen missään nähnyt.

      Tapsa

      Poista
    2. Tähän vielä haluan jatkaa, että sama tilanne on ollut Saharassakin kuin meillä, joten repikää siitä!

      Tapsa

      Poista
  9. Ei laiteta kynttilää vakan alle, (vaan lämpömittarin alle).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän IPCC on tehnyt perustamisestaan lähtien...

      http://tinyurl.com/jf8pzhv

      Poista
    2. Mistä huijauksesta on kyse? Mitään todisteita huijauksesta en ole nähnyt esitettävän. Asiaa ei ole edes oikein tutkittu, vain hutkittu joissakin blogeissa.

      -L4

      Poista
    3. Avaa silmät, kytke aivot päälle ja lopeta tuo iänikuinen lapsellinen jankkaaminen.

      Poista
  10. MrrKAT, Skepsis ry:n jäsen25. joulukuuta 2015 klo 2.51

    Järvien lämpötilat integroivat pitkältä ajalta ja alueelta pistemittausta "tarkemmin" kun kansa on seurannut esim. Kallaveden jäätymistä ja jäiden lähtöä. Edellinen on viivästynyt 17 pv 177:ssä vuodessa ja jälkimmäinen aikaistunut 12 pv 189:ssä vuodessa ja tämä on tilastollisesti erittäin merkitsevää trendiä (99,9%) lämpenemiseen suuntaan. Koska Ilmastonmuutos.


    http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Suomen_jarvien_jaaoloissa_havaittuja_muu(2024)

    VastaaPoista
  11. Että vallan tiedoite, pistemäisiä mittauksia ja tarkoitushakuisia trendejä.

    " Syy siihen, etteivät useimmat trendit ole merkitseviä, on
    ainakin 1930-luvun lämpöanomalia, jolloin järvet jäätyivät harvinaisen myöhään useina vuosina. Toisaalta jäätymisessä vuotuinen vaihtelu on selvästi suurempaa kuin jäänlähdössä, ja mahdolliset trendit peittyvät helposti kohinan alle. ".

    Järvivesien lämmöt mitataan simuloimalla ilman lämpötilasta,
    ja aukot paikataan interpoloimalla.

    Lisäksi "Todennäköisesti etelässä jäät tulevat ohenemaan,
    mutta pohjoisessa ne voivat vaikka kasvaa!.

    Myöhäisimmät jäidenlähdöt on kirjattu katovuodelle 1867,
    ja minä en löytänyt ihmisen osuutta aineistosta, mutta toipumista pikkujääkaudesta kylläkin.

    Seuraavassa kattavin aineisto, nyt vaan tilastonikkarit hommiin trendejä etsimään puutteellisesta aineistosta.

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40687/SY_751.pdf

    Ilkka

    VastaaPoista