perjantai 18. joulukuuta 2015

Mitä haittaa pienestä lämpenemisestä olisi? Vai olisiko se hyväksi?

Yksi Ilmastorealismin lukijoista lähetti minulle yhteydenottolomakkeen kautta viestin, joka mielestäni ansaitsee huomiota. Seuraavassa tuo viesti (minun lihavoinneillani), jota kirjoituksen lopussa lyhyesti kommentoin:

Terve Mikko!

Kuva 1: Ylen Elävän arkiston kuvitusta
Voisitkohan joskus laatia kirjoituksen lämpenemisen hyödyistä? Sellaisia niin kovin harvoin näkee. Rustasin itse tällaista tekstiä justiin, mutta en oikein tiedä missä sitä voisi hyödyntää. Teksti on vapaasti sinun käytettävissäsi ilman jälkivaatimuksia (mutta en halua nimeäni mainittavan):

Esiteolliselta ajalta tähän päivään saakka tapahtunut lämpeneminen on pääasiallisesti parantanut elinolojamme radikaalisti. Maasta on tullut taas parempi paikka elää. Lähes kaikki mitattavissa olevat indikaattorit puhuvat tämän kehityksen puolesta. Planeetastamme tuli lämpenemisen myötä kertaheitolla elinkelpoisempi. Vehnäsadot ovat nousseet, samoin kahvisadot, metsät kasvavat paremmin kuin vuosisatoihin, kuolleisuus kylmyyteen on kääntynyt laskuun. Sahelin alue Saharan eteläpuolella on alkanut taas vihertää lisääntyneen ilmankosteuden ja lisääntyneiden sateiden ansiosta ja alueen pakolaiset Nigerin/Nigerian puolelta ovat pikku hiljaa alkaneet palailla vanhoille asuinseuduilleen.

Onneksi olemme selvinnet elävinä pikkujääkauden (karkeasti n. 1450-1850) aiheuttamista nälkäkuolemista. Silloin esim. Suomessa pahimpina katovuosina kuoli kolmannes väestöstä. Lämpötila oli tuolloin 2-3 astetta nykyistä kylmempi, mutta se riitti aiheuttamaan katastrofin. Olemme nippa nappa selvinneet siedettävälle tasolle lämpötilan suhteen. Valitettavasti kyllä tämä nähdään nykyään huonona ilmiönä. Entisaikoina lämpimät kaudet merkitsivät luonnon kaikinpuolista kukoistamista, toisin kuin kylmät kaudet. Nykyään sellainen nähdään uhkana.

Mutta mitä tekee ihminen? Tuhoaa planeettaamme kaikin mahdollisin tavoin. Viime vuosina on puolet sademetsistä tuhottu, suurin osa valtamerien kalakannoista ryöstökalastettu, luontoa saastutettu mielin määrin ja lähes kaikki isot villieläimet ajettu sukupuuton partaalle. Tuholle ei ole loppua näköpiirissä. Tämä kehitys ei ole hyvä. Ilmastouskovaiset kuitenkin vain harvoin kiinnittävät huomiota tähän.

Kuva 2: Ylen Elävän arkiston kuvitusta
Viestinsä lopussa lähettäjä, joka toivomuksensa mukaisesti jää lukijoille anonyymiksi, antaa kerrassaan mainion ja viestiään tukevan linkin Yleisradion syksyllä 2001 lähettämään radiosarjaan ”Mitä Pikkujääkausi sai aikaan”. Ylen Elävän arkiston toimittaja Elina Yli-Ojanperä on aivan hiljattain laatinut hyvän tiivistelmän tuosta viisiosaisesta ja yhteensä 2,5-tuntisesta sarjasta, jossa asiantuntijoina esiintyvät poikkitieteellisiä historiallisia tutkimuskysymyksiä selvittelevä arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, Suomen historian professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto. Yli-Ojanperän tiivistelmä on luettavissa ja ohjelmasarja kuultavissa klikkaamalla edellä olleesta linkistä avautuvia kuvia.

Minulta tuo Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti Jorma Kallenaution toimittama kerrassaan kutkuttavan hieno sarja jäi aikanaan kuulematta. Varoitan lukijoita eilisen illan kokemuksellani. Kun ensimmäisen osan olin kuunnellut, jäin koukkuun, ja loputkin osat oli kuultava yhteen pitkään putkeen. No, ehkä kohta koittavana joulunaikana siihen monilla on hyvät mahdollisuudet?

No, sitten oma kommenttiosuuteni:

Kuva 3
Olen samaa mieltä viestin lähettäjän kanssa Pikkujääkauden jälkeisen lämpenemisen siunauksellisuudesta varsinkin ylempien leveyspiirien luonnolle ml. ihmiskunta. Niin ikään pidän nykyistä lämpenemishysteriaa jotenkin outona, sillä tuhansien vuosien aikavälillähän ilmastomme on ollut pikemminkin jäähtymässä, kuten viereinen pohjoisen pallonpuoliskon holoseeniajan keskilämpötilan rekonstruktion kuvaaja kertoo. Kuvasta 3 näkyy, että ilmastomme on muuttunut jatkuvasti syistä, joihin ainakaan vielä ei ole löytynyt dominoivaa ihmisperäistä vaikutusta. Useat muutokset tuon 11 000 vuoden aikana ovat lisäksi ainakin keskilämpötilan osalta olleet vähintää yhtä suuria kuin vaihtelu kuvan oikeassa reunassa näkyvän Pikkujääkauden (Little Ice Age) ja sitä hieman lämpimämmän nykyisen jakson aikana, jolta meillä on jo jonkinlaista modernein instrumentein mitattua tietoa.  

En kiistä, etteikö viime vuosikymmenten lämpenemisessä voisi hieman näkyä ihmiskunnankin vaikutusta niin maankäytön muutosten kuin hiilidioksidipitoisuuden nousun ja lopuksi vielä instrumentaalimittausten justeeraamisen seurauksena. Kuitenkin menneisyyden ilmastollisten muutosten suuruus osoittaa, että nuo antropogeeniset muutokset voivat hyvin olla niin pieniä, että ne peittyvät kohinaan ja ikiaikaisen luonnollisen vaihtelun alle.

Kysymys siitä, onko ihmiskunnalla paikallisilmaston – siis esim. kaupunki-ilmaston – lisäksi yleensäkään kykyä sanottavasti vaikuttaa globaaliin tai edes pallonpuoliskon ilmastollisiin olosuhteisiin, on mielenkiintoinen. Jotta siitä voisimme jotain varmaa sanoa, on meidän ensin tunnettava luonnollisen vaihtelun rajat, ja sitten kyettävä arvioimaan omien toimiemme mahdollisuudet. Käsitykseni mukaan ensin mainituista tiedämme jotain, ja mm. tuo edellä mainittu Ylen radio-ohjelmasarja valaisee sitä hyvin hiljattaisen - joskin maapallon historian näkökulmasta hyvin lyhyen - jakson osalta. Omista mahdollisuuksistamme tiedämme vielä vähemmän, sillä empiirinen näyttö niistä on jokseenkin olematonta. Kun riittävän laajasti poikkitieteellinen tutkimus joskus tulevaisuudessa löytää kohtuullisen luotettavia vastauksia, voimme sitten arvioida paremmin, mihin suuntaan vaikkapa lämpötilaa olisi hyvä säätää. Veikkaisin luonnon laajasti peukuttavan pienen lämpenemisen puolesta, jos siltä sitä voisimme kysyä.

Viestinsä lopussa lähettäjä tulkintani mukaan toteaa, että ilmastopanikointi on peittämässä alleen ja jättämässä huomiotta niitä todellisia ongelmia, joita valtavasti kasvanut ihmiskunta luonnolle ihan todistettavasti aiheuttaa eri puolilla maailmaa. Valitettavasti kasvava osa noista ongelmista aiheutuu myös hätäisistä ja kapea-alaisesti vaikutusarvioiduista ilmastonmuutoksen torjuntatoimista. Sademetsien raivaaminen energiapelloiksi, pohjoisten metsien hakkaaminen polttoaineiksi ja laajojen tuulivoimala-alueiden perustaminen siivekkäiden eläinten pesimäpiireille tai muuttoreiteille eivät edistä luonnon säilymistä. Jonain päivänä nykyiset ilmastonlämpenemispanikointiin hurahtaneet luonnonsuojelujärjestöt havaitsevat tämän asian. Toivottavasti mitään korjaamatonta ei ehdi tapahtua ennen tuon päivän koittoa!

Lopuksi kiitokset viestin lähettäjälle vinkeistä. Täytyypä katsoa, josko ensi vuonna saisin aikaan tiivistelmän lämpenemisen hyödyistä. Otan mielelläni lisävinkkejä vastaan lukijoilta tähän liittyen.



21 kommenttia:

  1. Minä olisin voinut kirjoittaa lähes sanasta sanaan saman jutun, mutten tehnyt niin. Olen liian laiska kirjoittaakseni pitkiä juttuja.

    Mutta olen aivan täysin samaa mieltä siitä, että lämpeneminen on hyvästä ja luonnonsuojelu pitäisi kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Kyllä sademetsien tuhostakin lööppejä saa, uskokaa pois valtamedian toimittelijat!

    VastaaPoista
  2. ^ Lööppejä saisi myös Kiinan smog-ongelmasta, joka on tärkein syy siihen, että Kiina muuttaa päästöpolitiikkaansa joskus 2030 jälkeen. CO2 yksinään ei smogia tee.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Kiinan savuongelmat johtuvat erilaisista epäpuhtaissa palotapahtumissa syntyvistä ja pintailmaan päästetyistä hiukkasista. Hajuton, väritön ja näkymätön hiilidioksidi ei kuulu lainkaan tuohon "smogiin".

      Poista
    2. Ja siitä, että siellä ei kannata hankkia mitään suodattimia piippuihin. On halvempaa ottaa uusi työläinen kuolleen tilalle.

      Tästäkin meidän "vihreämme" ovat hiirenhiljaa ja kehuvat, kuinka Kiina on vähentänyt päästöjään.

      Tapsa

      Poista
  3. Ei toiminut minulla noi kuvalinkit.
    Tämä toimii.
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta

    Toholoriapu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli tältä osin teksti, jonka saattoi käsittää väärin. Olen sen korjannut. Nuo radioidut jaksot siis avautuvat vasta Ylen Elävän arkiston sivulta - tarkemmin siellä olevista kuvista.

      Poista
  4. No sehän on se kuulu inversio, vieraili äsken suomessakin kun oli inversiopakkasta Lapissa vaikka oli periaatteessa lämmintä.

    Kiinalaiset siis maksavat hintansa nopeasta teollisesta kehityksestä joka on Lännen sponsoroima sen siirrettyä energia-intensiivisen tuotantonsa halvemman energian Kiinaan, ketä tuosta syyttää jollei ittiään ts. länsimaita.

    Samahan se oli länsimaissa teollistumisen myllerryksessä,
    savusumua siellä ja täällä.

    Eiköhän homma hoidu Kiinassa samalla tavalla kuin lännessä aikanaan, tosin helpomin koska hiilen polttamisen synnyttämien savukaasujen puhdistustekniikka on jo olemassa ja koeteltu.

    Tietysti voi syyttää lännen päättäjiä ja ympäristöaktivisteja tekopyhyydestä kun jeesustelevat Kiinan ilmanlaatua ollen itse niiden syntyyn aktiivisesti osallinen.

    http://icecap.us/images/uploads/The_killer_smog_in_China.pdf

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'No sehän on se kuulu inversio, vieraili äsken suomessakin kun oli inversiopakkasta Lapissa vaikka oli periaatteessa lämmintä.'

      Tuota en ole vielä kuullutkaan, mutta MST varmaan reagoi rajusti inversion määrän muuttuessa

      Poista
    2. Inversiopakkasen lanseerasi meille näkemäni mukaan Pekka Pouta selittämään sopimattoman kireitä pakkasia Lapissa jokunen vuosi sitten.

      Eli jos on sopimattomasti pakkasta se on inversiopakkasta, eikä sellaista aitoa pakkasta.

      Inversiopakkanen termin on nykyään korvannut Laaksopakkanen joka selittää ettei oikeastaan ole niin kylmää kuin mittari näyttää.

      Sangen kiusallinen juttu, FMI,kin joutui siirtämään Kittilän Pokassa sijaitsevan sääaseman tunturiin
      välttyäkseen sopimattomilta mittarinlukemilta mikä aiheutti Pokkalaisille katkeruutta kun menettivät pakkasennätysmaineensa Saukoskelaistenkin porhaltaessa ohi, tai siis ali.

      http://www.mtv.fi/viihde/seurapiirit/artikkeli/pekka-pouta-nousi-someilmioksi-game-of-thrones-imitaatio-ihastuttaa-maailmalla/5561778

      Ilkka

      Poista
    3. Inversiota esiintyy kovilla pakkasilla myös Helsingissä. Ollaan oltu jopa siinä tilanteessa, että autoliikennettä ollaan suunniteltu rajoitettavaksi, jos ei ala tuulla. Inversiokerros on noin 100 metrissä, joten taivaan onni on se, että voimalaitosten piiput ovat korkeita, eikä piipusta tuleva hiilidioksidi jää kaupunki-ilmaan, vaan leviää yläilmakehään ja kaupunki pysyy lämpöisenä. Takoista ja muusta hajautetussa öljykattilalämmityksestä tuleva savu ja pienhiukkaset sen sijaan jäävät pakokaasujen lisäksi inversiokerroksen alapuolelle ihmisten iloksi.

      Kirjoitin tuolla edellisessä keskustelussa päästökaupasta ja siitä, että Fortumin fossiilisilla tuottamat 5000 MW on laitettava päästökaupan piiriin, vaikka voimalaitokset ovatkin Venäjällä. Kyllä Fortuminkin tulee kantaa vastuuta, eikä vain kerätä wind fall voittoja peräänkuuluttamalla korkeampia päästökauppahintoja Eurooppaan. No Suomessahan on tapana piilottaa rahat veroparatiiseihin ja näköjään päästöt päästöparatiisiin. Venäjä ei nimittäin mitään päästökauppajärjestelmää tule ikinä perustamaan, sanottiin Pariisissa mitä hyvänsä. Härskiä on valtionyhtiön toiminta ja omistaja katselee toimettomana ja Remonttiryhmä ekonomi Mykkäsen suulla neuvoo kovasti muita. Onneksi Suomen talous on niin vahvoissa kantimissa, että kaikkeen muuhun on aikaa keskittyä, vaikka sähkömarkkinat muutama vuosi sitten vapautettiin ajatuksella, että vapaat markkinat ohjaavat sähkön tuotannon rakentamista, eikä sitä tee Kokoomus ja ekonomi Mykkänen muutaman muun ilmastouskoon hurahtaneen kanssa.

      Pave

      Poista
  5. Ilmastopelleille on annettu täysi vapaus kertoilla mitä kauheuksia tuleva lämpeneminen toisikaan tullessaan. Mikään kritiikki näitä skenaarioita kohtaan ei ole sallittua.

    Saharan väitetään laajenevan lämmetessä. Tähän asti suunta on ollut toinen, mutta hällä väliä.

    Entä historia? Saharan seutu oli ihmisille asuinkelvoton jääkaudella ja sen jälkeen vielä jonkin aikaa, kunnes ilmasto lämpeni niin paljon, että monsuunit ylsivät Saharaan
    ja kasvillisuus levisi sinne ja myös ihmisasutus.

    Kuinkas sitten kävikään? Muutaman tuhannen vuoden kuluttua ilmasto alkoi viiletä ja monsuunit haihtuivat Saharan hiekkaan. Kasvit kuolivat ja ihmiset häipyivät.

    Mallien mukaan nyt on kuitenkin käymässä toisinpäin. Lämpeneminen kuivattaa ja levittää Saharaa entisestään!
    Syynä on ilmeisesti ihmiskunnan pössyttämä hiilidioksidi, joka toimii ihan eritavalla kuin luonnollinen hiilidioksidi. Uskokaa pois.

    http://www.livescience.com/4180-sahara-desert-lush-populated.html

    http://a-sceptical-mind.com/happy-holocene

    Tapsa

    VastaaPoista
  6. Joo, se on se pullonhenki joka on päästetty vapaaksi, se sekoittaa
    ihmisten päät. On mahdotonta keskustella ihmisten kanssa, ku he eivät
    halua ottaa asiallista tietoa vastaan. Olemme menossa pimeään keskiaikaan. Ei voi muuta todeta kuin hyvää yötä!!!

    VastaaPoista
  7. Se raivo, jonka osaksesi saat, jos epäilet nykyistä vallalla olevaa ilmastonmuutoshypeä... huhhuh.

    Hyvä kirjoitus ja hyvä blogi. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
  8. Kasvihuonepäästöt voivat aivan hyvin olla ihmiskunnan suurin saavutus tähän asti. Ne saattavat lykätä seuraavaa jääkautta huomattavasti eteenpäin. Interglasiaalien historiasta poimittu lähin analogia nykyiselle lämpökaudelle kesti vain 13000 vuotta (lähde: http://www.clim-past.net/8/1473/2012/cp-8-1473-2012.pdf). Holoseenin lämpötilasarjoista on helppo nähdä, että ilmaston päätrendi on kylmenevää kohti.

    Toinen lisääntyvän hiilidioksidin tuoma suuri etu on biosfäärin tuottavuuden lisäys, jonka on metatutkimuksessa arvioitu olevan luokkaa 20-50% tärkeimpien viljelykasvien osalta ja metsillä vielä enemmän (lähde: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15720649).

    Ilman co2-lisäystä olisimme siis täällä kylmässä ja nälässä, täystuhon (jääkauden) partaalla.

    VastaaPoista
  9. Olisipa se mahtavaa jos ilmastonsäätelyyn tarvitsisi vain säädellä ilmakehän CO2 -pitoisuutta. Vähän lisää CO2:ta saataisiin lämmintä, vähän vähemmän niin ilmasto viilenisi, huippuhienoa! Valitettavasti todellisuus on ihan jotain muuta eli täytyy olla todella rajoittunut ajatuskyky jos uskoo CO2:n kaikkivoipaisuuteen.

    Pekka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Pekka. Hiilidioksidin kaikkivoipaisuus rajoittuu siihen, että se pitää pallomme hengissä, jos pitoisuus säilyy rittävällä tasolla. Nyt olemme varmistaneet sen, että pallomme ei tähän pulaan kuole ainakaan vielä seuraavan jääkauden aikana.

      Tapsa

      Poista
    2. Juuri näin. Miksi ei tuoda esille sitä tosiasiaa, että jos CO2 -pitoisuus laskisi alle 200 ppm (n. 180 ppm), niin kasvien yhteyttäminen loppuisi kuin seinään ja maapallon orgaaninen elämä (ihmiset mukaanlukien) olisi siinä. Eli ehdottomasti lisää lämpöä ja CO2:ta niin maapallon elämä kukoistaa!

      Pekka

      Poista
    3. Näin se menee:

      https://www.youtube.com/watch?v=d0Z5FdwWw_c

      Tapsa

      Poista
  10. Hesarissa kirjoitetaan tänään, että "Jos ilmastonmuutoksesta on jotain hyvää seurannut, niin se, että Suomessa metsä kasvaa aiempaa paremmin."
    Juttu pisti miettimään, joten haluaisinkin tiedustella blogia lukevilta asiantuntijoilta, onko todella kyse lämpenemisestä (sitä kai muutoksella tässä yhteydessä tarkoitetaan) vai onko ehkä CO2:n määrällä merkitystä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän varmaan lisääntyneellä lämmöllä ja korkeammalla hiilidioksidipitoisuudella on osansa metsien kasvun lisääjänä, mutta näkisin, että merkittävämpi vaikutus on metsänhoitomenetelmien muuttumisella 1900-luvulla. Harsintahakkuista siirryttiin avohakkuisiin ja soita ojitettiin metsätalouden käyttöön. Erityisesti ojitukset ovat lisänneet suometsien kasvua valtavasti.

      Poista
    2. Tuolla on kohtalaisesti referoituna metsien kasvusta:

      http://www.co2science.org//subject/f/forests.php

      Poista