 |
| Alemman troposfäärin (LT) lämpenemistrendit alueellisesti 1/1979 - 3/2015 UAH v6beta -sarjan mukaan. Trendi ilmaistu asteen kymmenesosina per vuosikymmen. |
Nyt UAH-sarja on päivitetty, ja on aika katsoa sen tuloksia verrokkiinsa nähden. Varoitan kuitenkin sen verran, että kyse ei ole vielä lopullisen UAH:n 6. version tiedoista vaan beta-versiosta, johon saatetaan tehdä pieniä muutoksia saatavan palautteen perusteella. En tässä bloggauksessa ehdi selostaa suomeksi niitä syitä ja teknisiä muutoksia joita sarjaan on versiopäivityksessä raakamittausten uudelleen analysoinnin ja softan kirjoituksen yhteydessä tehty, mutta niistä on kohtalaisen selkeä ja lähes kansantajuinen tohtori Spencerin englanninkielinen kirjoitus täällä.
Alla olevassa kuvassa on esitetty molempien aikasarjojen globaalit alemman troposfäärin kuukausikohtaiset poikkeamat verrattuna ko. sarjan vertailujaksoon. Sarjojen pienet tasoerot johtuvat mm. eripituisista vertailujaksoista ja alemman troposfäärin painotuseroista.
Lämpenemistrendiksi tammikuusta 1979 maaliskuuhun 2015 UAH antaa 0,11 astetta per vuosikymmen ja RSS 0,12°C/10 vuotta. Verrokkisarjojen ero on siis hämmästyttävän pieni asteen sadasosa.
Seuraavassa kuvassa on esitetty molemmat sarjat siltä osin, kuin ne lineaarisella trendillä laskettuna osoittavat lämpenemättömyyttä.
RSS:n osalta tuo aika on 18 vuotta ja neljä kuukautta. UAH v6beta osoittaa ajaksi 18 vuotta ja kaksi kuukautta. Kummankaan mukaan alailmakehä ei ole lämmennyt yli 18 vuoteen eli sinä aikana, jolloin ilmaston lämpenemisestä tai jopa kiihtyvästä lämpenemisestä on pidetty paljon ääntä. Maailman parhaat lämpöaikasarjat eivät ainakaan jälkimmäisestä todista.
Lisäänpä vielä viimeiseksi kuvaksi molemmat aikasarjat vuodesta 1979 alkaen sijoitettuna useimpien kotona olevan ulkolämpömittarin asteikolle.
Minä en tuosta kuvasta löydä mitään panikoimisen aihetta, vaikka mm. ulkoministeri Tuomioja ja ympäristöministeri Grahn-Laasonen ovat todistaneet ilmastonmuutoksen olevan vakavin ihmiskuntaa kohtaava haaste.
Kiitos taas hyvästä jutusta. Juttusi innoittamana otin vähän selvää GISSin havaintoasemaverkoston rakenteesta, jonka perustiedot löytyvät mm. tuolta
VastaaPoistahttp://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/
Maa-asemia näkyy olevan 6019, joista maaseudulla 3254 kpl (asukkaita <10000) , pienissä kaupungeissa 1173 kpl (asukkaita 10000-50000) ja suurissa 1592 kpl (asukkaita >50000). Liki puolet asemista näkyy siis sijoittuvan kaupunkialueille, joilla näin on räikeä yliedustus verkostossa, jonka pitäisi luotettavasti mitata koko maapallon ilmastoa. (Maapallon pinta-alasta kaupunkien osuus on noin yksi promille.)
Satelliiteilla tuo mittausalue on paljon kattavampi ja ihmetystä vain herättää, miksi niiden tuottamat lämpösarjat eivät kelpaa tiedotusmafian uutisiksi.
Niinpä, hyvä Konitohtori. Maa-alueiden pinnalla olevat lämpömittarit mittaavat lämpötilaa painotetusti kaupungeista, jotka ovat kasvaneet valtavasti viimeisen 100 vuoden aikana, ja joita on asfaltoitu sekä muutenkin muutettu. On aivan selvää, että ns. lämpösaarekeilmiö (engallinkielinen lyhenne UHI) on vaikuttanut noihin tuloksiin.
PoistaMutta suurempia ongelmia maanpintamittausten osalta ovat
- heikko kattavuus merialueilla ja harvaan asutuilla alueilla,
- epämääräiset adjusteeraukset, siis perusteeton säätäminen,
- ns. haamuasemat, joiden tuloksia pidetään mukana, vaikka ne eivät ole vuosiin mitanneet.
Kaikkien noiden ongelmien vuoksi niin perinteiset aikasarjat, GISS, NOAA ja HadCRUT, ovat erkaantuneet yhä kauemmas satelliittiaikasarjoista. On aika kummallista, ettei tämä asia ole herättänyt huomiota merkittävästi edes tutkivan journalismin saati ilmastotutkimuksen parissa. Yleensä ristiriidat faktoissa herättävät sitä enemmän huomiota, mitä isommista rahoista on kysymys. Ilmaston lämpenemisen torjunnassa puhutaan globaalisti satojen miljardien eurojen vuotuisista summista.
Mutta vieläkin isompi ihmettelyn aihe minulle on ollut se, että ilmastomallinnukset, joihin me EU:ssa olemme perustaneet politiikkamme, ovat erehtyneet GISS-aikasarjaakin enemmän lämpötilan ja jokseenkin kaikkien muidenkin ilmastollisten muuttujien ennustamisessa.
Wuwt:sta löytyi oheinen linkki, minkä mukaan yritetään ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla selvittää maamittausasemien adjusteerausten historiaa ja paikkansapitävyyttä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.
Poistahttp://wattsupwiththat.com/2015/04/26/inquiry-launched-into-global-temperature-data-integrity/
Olen saanut viime vuosina aika monta kommenttikysymystä, miksi käytän RSS-sarjaa useimmiten enkä näytä UAH-sarjaa. No, nuo molemmat sarjathan ovat julkisesti saatavilla, joten en ole kätkenyt mitään. Ja nyt selvisi, että sarjojen erot ovat kovin pieniä. Sama tulos saadaan liki jokaiseen kysymykseen satelliittisarjasta riippumatta.
VastaaPoistaMielenkiintoista, että GISS-asemien lukumäärä on tippunut puoleen, mutta kattavuus ei ole muka juurikaan laskenut. Suurin osa poistetuista mittapisteistä on siis mallinnettu ja ovat siis olevinaan käytössä mittapisteinä.
VastaaPoistaTapsa
Tämä kannattaa lukea lämpötilan mittauksesta, aika kattavasti selvitetty asioita ja ongelmia sen takana: http://www.seafriends.org.nz/issues/global/climate3.htm
VastaaPoistaHenkka
Olipa mainio ja kansantajuinen koonnelma asiasta.
PoistaMikolle kiitokset hyvästä blogikirjoituksesta - taas kerran, ja Henkalle
Poistakiitokset hyvästä linkistä. Kyllä on huteralla pohjalla tuo maailman keskilämpötilan mittaus maa-asemilla. Onkohan tämä enää tiedettä ollenkaan. Taitaa taloustiedekin olla eksantimpaa.
On sitä kotimaassakin törmätty UHI-ilmiöön:
http://yle.fi/uutiset/puumala_kavi_liian_kuumana__ilmatieteen_laitos_siirsi_mittausaseman_viileampaan_paikkaan/7243577
Mutta, mutta: "Ilmatieteen laitos siirtää tai lisää havaintoasemiaan jatkuvasti enemmän asutusalueiden suuntaan." Tämähän sitten taas voimistaa UHI:n vaikutusta, joten selvähän tuo, että keskilämpötilat saadaan nousemaan täällä Suomessakin. Ja vielä tämäkin: "– Siellä missä ihmiset ovat, niin sieltä halutaan havaintoja, ryhmäpäällikkö Minna Huuskonen sanoo." - Taitaa tässä olla takana laajempi kansainvälinen ohje lopettaa kaukana asutuksesta olevat asemat. Aika selväti tuo tuossa on kyllä todettu. Onkohan YLE:ltä pääsyt totuus vahingossa julki.
~ Tuha Valppa
Viimeisestä kuvasta selviää tavalliselle lukijallekin, että aika hienosti maapallon termostaatti on toiminut viimeisten vuosikymmenten aikana ihmiskunnsta huolimatta.
VastaaPoistaSipilä haluaa, että "Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen.”
VastaaPoistaJokohan aika ajoi ajatuksesta ohi? Vuosina 2011−2013 on ilmastoherkkyyttä tutkittu erityisen paljon. Uusimpien tutkimusten mukaan ilmastoherkkyyden arvo 95% todennäköisyydellä on alle 2 °C (0,7 - 1,8 °C), todennäköisimmän arvon ollessa 1,3-1,4 °C (Lewis & Crok 2014). Mikon kuvaaman lämpötilakehityksen liki parikymmenvuotisen lämpenemättömyyden pitäisi havahduttaa kenet tahansa ihmettelemään ”virallisten” ilmastomallien kelvotonta toimintaa. On myös yhä enemmän viitteitä siihen suuntaan, että ilmaston luontainen kehitys on johtamassa lähivuosikymmeninä useita satoja vuosia kestävään viileään ilmastovaiheeseen. Tämän ns. pikku jääkauden keskilämpötilan arvioidaan olevan vuosituhannen puolesta välistä alkaen nykyistä jopa noin 1,2 oC alempi (Abdussamatov 2013). Hyytäviä aikoja siis tiedossa.
Mielestäni on riittävästi näyttöä sille ajatukselle, että ilmasto voi myös viiletä jatkossa. Poliitikkojen ei pitäisi ummistaa silmiään tältä ikävältä mahdollisuudelta. Kun Sipilä on pakottamassa uutta hallitustaan kalliiseen ilmastosopimukseen (>100 milj. euroa?), ei voi välttyä ajatukselta, että ilmastorahat ollaan heittämässä kankkulan kaivoon. On kohtuullista vaatia, että kansalaisilta kerättäville ilmastoverorahoille taataan mahdollisimman suuri kate. Se ei toteudu jäähdyttämällä viilenevää Maata ”ilmastotalkoilla” ja keinoilla, jotka ovat tehottomia. Silloin kun pelataan veronmaksajan rahoilla, haihattelut pitäisi jättää sikseen. Viisaampaa politiikkaa olisi käyttää rahat maan vaikeaa taloustilannetta korjaaviin toimenpiteisiin.
mit54
Vain teot ratkaisevat, eikä poliittinen jargoni.
VastaaPoistaSehän nähdään kohta onko hallitus laajentamassa tuuliparoonien
läänityksiä vai ei ole.
Jos ne haluaa suomen nousuun, se ei onnistu energiaveroja nostamalla,
ja kysymys tulevasta ydinvoimastakin on auki, tosin suunnitellusti.
Ilkka
Hienoa, vaan miksi merten lämpeneminen ja nousu eivät ole pysähtyneet?
VastaaPoista-L4
Yleensähän ilmaan tulee lämpö meren pintakerroksesta, jota puolestaan lämmittää pääasiassa auringon lyhytaaltoinen säteily. Näin on ainakin merialueiden yllä olevassa alailmakehässä, eikö niin.
PoistaTästä näkökulmasta on aika jännää, että kummankaan pallonpuoliskon merien yllä oleva troposfäärin alaosa (LT) ei ole UAH v6betan mukaan lämmennyt sitten kevään 1994 - siis yli 20 vuoteen. Lineaariset trendit ovat lievästi jäähtyviä pohjoisella pallonpuoliskolla 4/1994 alkaen ja eteläisellä 6/1994 alkaen.
Eniten ja viimeksi ovat siis lämmenneet mantereiden päällä olevat alailmakehän osat. Pohjoisella pallonpuoliskon mantereiden päällä lämpenemättömyys alkaa UAH v6betan mukaan helmikuusta 1998 ja eteläisellä heinäkuusta 2001.
PoistaL4 taas heitti löysän mantran, ei edes kerro mista merten
Poistalämpeneminen on peräisin.
No ei ainakaan Argo datasta jota voinee pitää ainoana kattavana.
Lienee taas niin että mallinnukset ovat tuottaneet lämpenevää CO2 fudge factorilla.
http://www.c3headlines.com/2011/01/the-internationally-operated-argo-ocean-measurement-system-confirms-major-ocean-areas-significantly-.html
Ilkka
Meret nousevat ja lämpenevät, tässä lähdeviite lämpenemiseen:
Poistahttp://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2012GL051106/full
-L4
Miksi et lukenut mitä esittämässäsi lukee.
Poista"Reference period is 1955–2006."
Oliko Argo poijuja vuonna 1955 eli syntymävuonnani.
Silloin pulattiin helmitauluilla ja tupakki askin kansilla.
Ilkka
Merten lämpöjä on mittailtu jo paljon ennen Argoja sekä linkkaamani tutkimus ottaa Argot mukaan. What's the problem?
VastaaPoista-L4
Mitattu ja mitattu. Taas pitää linkkailla ihan tätä samaa soopaa, jossa väitetään: "More recently there has been acceleration in sea level rise and both tide gauges and satellite altimetry estimate a rise of sea level of approximately 3.1 mm yr−1 since 1991."
PoistaLähdettä tähän ei sentään anneta, varmaan IPCC:n raportti, jossa tide gauge tulokset on "kalibroitu" satelliiteista ja saatu kiihtyvä nousu, jota ei ole.
Tapsa
Seuraavassa suomennettuna Albert Parkerin tutkimuksen "Present contributions to sea level rise by thermal expansion and ice melting and implication on coastal management (2014)" tärkeimmät johtopäätökset (highlights):
Poista- Ilmastomallien tulokset ovat räikeässä ristiriidassa mittausten kanssa.
- Vuodesta 2004 alkaen [jolloin Argot ovat olleet käytössä] merten [aina 2000 metrin syvyyteen asti] suolaisuudet ja lämpötilat ovat muuttuneet minimaalisesti.
- Vuodesta 2000 alkaen merijään [globaali] peitto on kasvanut ja merten yläpuolisen ilman lämpötila laskenut.
- Merten yläpuolinen alailmakehä on satelliittimittausten mukaan jäähtynyt 2000-luvulla.
- Vuodesta 2000 alkaen merenpinta ei ole merkittävästi noussut lämpölaajenemisen tai jään sulamisen vuoksi.
- Rannikkoseutujen hoidon tulisi perustua kokeellisten mittausten osoittamiin trendeihin ja mittaustuloksista johdettuihin ennusteisiin [eikä epäonnistuneisiin mallinnuksiin].
Hakasuluissa olevat selvennykset ovat kommentoijan.
Merten lämpötilat eivät ole tämän kirjoituksen aihe, elleivät ne liity alailmakehän lämpötilan satelliittimittauksiin. Ottaisinkin mielelläni L4:n kommentin seuraavaan aiheeseen: Miksi ilmakerros välittömästi merten yläpuolella on jäähtynyt, kuten sekä RSS- että uusi UAH-sarja osoittavat?
Olikos tuo Mikon esiin tuoma Parker se entinen Alberto Boretti, elämäntyönsä automobiilimoottorien parissa tehnyt expertti? 17 vuotta autoteollisuuden palveluksessa jne.
PoistaHienoa, jos on nyt noussut auktoriteetiksi ilmastomallien toimivuuden ja koko ilmastonmuutoksen vähättelyssä.
Sinänsä mielenkiintoista, että blogissa missä kaikenlainen raa'an mittadatan käsittely nähdään suorastaan rikollisena vehkeilynä ja mallitukset huuhaana, nostetaan satelliittimittaukset lähes absoluuttiseksi totuudeksi.
PoistaSatelliitithan eivät suoraan mittaa lämpötilaa. Lämpötila saadaan ulos fysikaalisiin malleihin pohjaavalla matematiikalla. Ja lämpötila ei ole maanpinnan tasolta.
Ai niin, ja koska eri satelliitit ovat hieman erilaisia joudutaan niiden antamia tuloksia säätämään että saadaan järkeenkäypiä tuloksia..
Christiellä ja Spencerillä on kokemusta tulostensa korjaamisesta. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan käyrät alkavat kulkea kun tätä uudelleen kirjoitettua softaa on debugattu ja tuloksia arvioitu laajemmin..
http://www.reportingclimatescience.com/news-stories/article/clouds-depress-satellite-warming-trend-says-study.html
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Satellite_temperature_measurements
Anonyymi 2.5. klo 21:58 on käsittänyt väärin kritiikkini mittausdatan käsittelyyn. Kuten anonyymi toteaa ja Roy Spencerkin linkissä olevassa kirjoituksessaan kertoo, tarvitaan melkoisesti laskentaa, ennenkuin lämpötilatieto on selvillä. On selvää, että laskenta-algoritmeissa tai havainnossa huomatut virheetkin kannattaa korjata.
PoistaEri asia on sellainen adjusteeraaminen, jolle ei ole tieteellisiä perusteita. Näitä on tehty ilmeisesti useampaan pintamittauksiin perustuvaan aikasarjaan. Pääosin tuo adjusteeraaminen on koskenut 1900-luvun ensimmäiseen puoliskon havaintoja. Niinikään erikoiset lämpötilatietojen ekstrapoloinnit jopa tuhansien kilometrien päähän ovat jotain muuta kuin fysiikkaa. Ne ovat veikkaustiedettä.
Satelliittimittauksista ja maanpintamittauksista lasketut muutostrendit eivät poikkea toisistaan merkittävästi vuoden 1979 jälkeen. Ne kaikki vahvistavat mm. lämpenemisen pysähtymisen tai loppumisen. Olisin kyllä kirjoittanut aiheesta paljon, jos näin ei olisi.
Todettakoon lopuksi, että ilmastomallinnuksissa ei ole kyse mittauksista ollenkaan. Ja niitä on syytä kritisoida sitä enemmän, mitä harhaisempia ne ovat, ja mitä vahvemmin niitä käytetään politiikan perusteina.
Näyttäisi siltä että nuo "datan manipuloinnit" eivät vaikuta lopputulokseen.
PoistaJos "manipulointi" poistetaan niin nousu on jopa nopeampaa kuin virallisesti kerrotaan
http://berkeleyearth.org/summary-of-findings
Selvemmin tuosta "manipuloinnista" täällä missä todetaan että se on itse asiassa hyvin perusteltua ja välttämätöntä - tosin voi olla että Mikko tarkoittaa jotain muuta.
Poistahttp://www.carbonbrief.org/blog/2015/04/prof-richard-muller-not-adjusting-global-temperature-records-would-be-poor-science/
Hyvä kirjoitus. Planeetta siis lämpenee, jäät sulavat ja meret nousevat. Tämä selvä, lähes kässärin mukaan mennään.
Poista-L4
Planeetta lämpenee jos lämpenee. jäät välillä sulavat ja vedet taas jäätyvät. Merenpinta nousee kuten 1800-luvullakin. Keksintö kiihtyvästä noususta on soopaa, kuten tiedät. Jos olisikin totta, niin sekin olisi tapahtunut selvästi ensi-illan jälkeen eli kässäri kirjoitettu uusiksi.
PoistaTapsa
Kävin lukemassa "kässäriä" ja vertailemassa parin suomalaisen sääaseman mittaustietoja kahdesta eri tietokannasta. Näyttäisi siltä, että meidänkin mittaustietojamme on manipuloitu raskaasti. Mutta siitä huomenna lisää.
PoistaNäyttäisi siltä että menee vielä tovi ennenkuin UAH:n uusi satelliittimatematiikka saadaan yleisesti uskottavaan kuosiin.
Poistahttp://www.theguardian.com/environment/climate-consensus-97-per-cent/2015/mar/25/one-satellite-data-set-is-underestimating-global-warming
Jeps, tuo on ollut tiedossa, Anonyymi 4.5.2015 klo 1:00. Siksi olen vähemmän viitannutkin UAH-sarjan aiempiin versioihin. Mutta nyt UAH:n versio 6 ja RSS:n versio 3.3 ovat hyvin yksimielisiä. Uskottavuus voi merkittävästi lisääntyä.
Poista"Uskottavuus voi merkittävästi lisääntyä."
PoistaEntäpä jos tulokset vahvistavatkin ilmastonmuutoksen etenemistä, kun aikasarjat tulevat vähän pidemmiksi? Silloin tietoja on adjusteerattu raskaasti, vai?
Sillä tätä blogia aika pitkään seurattuani johtopäätös on tässä: tulokset ovat oikeita + luotettavia ja tutkimukset rehellisesti tehtyjä vain ja ainoastaan silloin, kun ne antavat mahdollisuuden joko huutaa suureen ääneen ettei mitään lämpenemistä todellakaan ole tai vähintään väheksyä koko muutosta ja mustamaalata ko. alan tutkijoita.
Vai, olenko minäkin ymmärtänyt väärin kritiikkisi, Mikko? Lyhyenkin aikavälin seurannat ovat tuloksiltaan merkittäviä, silloin kun ne tukevat omaa kantaasi. Samoin yksittäisistä tutkimuksista voi tehdä silloin laajoja yleistyksiä ja johtopäätöksiä, mutta vain jos ne tukevat omaa kantaasi.
Edellä mainittu on ja pysyy tämän blogin uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta perusongelmana. Toki voihan bloginkin uskottavuus jossain vaiheessa merkittävästi lisääntyä.
Kannattaa lukea tänään puolenpäivän maissa ilmestyvä uusi bloggaus. Keskustellaan mittausten uskottavuudesta sitten lisää.
PoistaSaanen laittaa ehkä uudelleen tämän hauskan veikon.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=cUObjw9wQKc
Ilkka
Kumma, että tällä saitilla ei noteerata ollenkaan artikkelia:
VastaaPoistahttp://www.nature.com/ngeo/journal/v7/n3/full/ngeo2098.html
Benjamin D. Santer, Céline Bonfils, Jeffrey F. Painter, Mark D. Zelinka, Carl Mears, Susan Solomon, Gavin A. Schmidt, John C. Fyfe, Jason N. S. Cole, Larissa Nazarenko, Karl E. Taylor & Frank J. Wentz; Nature Geoscience 7, 185–189 (2014)
Tekijöiden joukossa on kaksi tunnettua ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen kannattajaa, Santer ja Schmidt. Jälkimmäinen on vielä NASA-GISS:n johtaja. Kuva 1 artikkelissa osoittaa selvästi, että ilmasto ei ole lämmennyt eikä kylmennyt 25 vuoteen, kun suodatetaan pois luonnolliset tekijät ENSO ja tulivuorenpurkaukset. Siis ei jälkeäkään antropogeenisestä vaikutuksesta.
Eikka
Hämmästelen, millä kaikilla tavoilla ilmakehäämme muokataan, lämpötilan laskemisen varjolla. Siksi tämä satelliittiaikasarjoja koskeva blogikirjoitus on enemmän kuin paikallaan.
VastaaPoistaJo vuonna 1991 myönnettiin patentti "Stratospheric Welsbach seeding for reduction of global warming "
https://encrypted.google.com/patents/US5003186
Lämmönnousua ehkä kannattaisi mitata maan ja Artificial ionospheric mirror -levitelmien välistä:
http://csat.au.af.mil/2025/volume3/vol3ch15.pdf
Tällöin voi ilmetä yllättäviä tuloksia, jotka eivät satelliittimittauksissa näy.
Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen että tuijotetaan pelkkää lämpötilaa. Nyt on kyse ilmastosta jossa tapahtuu luonnollisia syklejä joiden seuraamiseen käyttämäsi 18 vuoden aikaperiodi on täysin riittämätön. Käytännössä voit käyttää samaa dataa ja valita haluamasi aikaperiodin ja vuodet ja tulla ihan mihin tulokseen haluat. Kunhan vain unohdat ottaa mukaan muita tärkeitä tekijöitä kuten Solar Irradiance -datan jonka perusteella valitsemallasi 18 vuoden aikaperiodilla lämpötilan olisi pitänyt tippua. Ei pysyä samana.
VastaaPoistaKiitokset Mikko, että jaksat oikaista näitä mediassa esitettyjä väitteitä. Ehkä eniten minua ihmetyttää näiden lämpötilamittausten adjusteeraaminen. Yleensä tieteessä esitetään myös alkuperäiset mittaustulokset ja kerrotaan manipuloinnin perusteet. Ilmastotieteessä alkuperäiset mittaustulokset hävitetään ja muutetaan ne vastaamaan omia uskomuksia, minusta tällainen toiminta ei ole tiedettä.
VastaaPoistaOnko tässä ollut tarkoitus osoittaa, että kun aloitetaan aikasarja sopivasta lämpöpiikistä kuten 1998 saadan selkeästi nousevasta trendistä (1979 -->) sellainen pätkä, jonka aikana esiintyy laskeva trendi. Taidan ottaa tämän oppilaille esimerkiksi siitä kuinka tilastoista sopivan pätkän ottamalla asiat voi saada päälaelleen. Minulle jäi nyt epäselväksi oliko tässä tarkoitus puhua kasvihuonekriisistä vai siitä kuinka tilastollisella kikkailulla saadan asiat näyttämään päinvastaisilta kuin mitä ne on.
VastaaPoistaAhaa, taidatkin olla Ilmatieteen Laitoksen kurssit käynyt kansankynttilä, jolla on missio opettaa lapset oikeaan uskontoon.
PoistaEtkö sattunut huomaan, että edellisessä kuvassa oli juurikin esitetty tämän koko satelliittimittausten aika trendeineen päivineen. Ilmastomallit vaan ovat ennustaneet kovin paljon nopeampaa lämpenemistä.
Kai muistat kertoa oppilaille, kuinka tärkeä kaasu hiilidioksidi on elämälle ja ennen ihmisen toimia, sen pitoisuus oli ollut selvässä laskussa kymmeniä miljoonia vuosia pitkällä integraatiolla.
Mikä sinusta olisi optimaalinen CO2-pitoisuus ja miten siihen pääsisimme ja ennen kaikkea, miten sen säilyttäisimme?
Tapsa
Minulla on missio opettaa lapset suhtautumaan KAIKKEEN KRIITTISESTI oli se sitten kasvihuonekriisi uskovuttaa tai sen kieltämistä. Halusin siis ymmärtää mikä tämän aikasarjan valinnan idea on? Etsiä pisin mahdollinen pätkä josta esiintyy laskeva trendi? Se näyttä olevan 18 vuotta. Kysymyksesi optimaalisesta CO2 pitoisuudesta tai oikeastaan maapallon optimilämpötilasta on mielestäni hyvin tärkeä. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä. Voi olla että 3 astetta lisää saattaa hyvin olla optimaalisempi ainakin meille suomalaisille. Toisaalta voi olla että jo seuraava 0,01 astetta alkaa muuttamaan merivirrat jonka seurauksena Suomen keskilämpötila laskee Grönlannin tasolle. Minusta olisi tärkeätä se että molemmat osapuolet myöntäisivät selkeämmin että me emme tiedä optimia emmekä sitä kuinka pieni muutos voi saada peruuttamattoman muutoksen.
VastaaPoistaKiitos, Juha, fiksusta osallistumisesta ilmastokeskusteluun! Mielestäni maapallon ilmastohistoria puhuu vahvasti sen puolesta, että peruuttamattomia muutoksia ei ole, mikä taas puhuu luonnossa vallitsevien negatiivisten takaisinkytkentämekanismien puolesta.
PoistaT. Antero
Päinvastoin Antero, ilmastossa esiintyy runsaasti käytännössä peruuttamattomia muutoksia. Jos esim. nostamme valtameren pintaa sulattamalla jäätiköitä ei jäätä saada takaisin jäätiköihin millään ihmisen kannalta relevantilla aikavälillä.
Poista-L4
Luonnonmuutoksille me emme voi mitään. Aina ne jäät ovat tulleet takaisin, ja se se vasta on ollut kurjaa meille ihmisille!
PoistaAntero
Anteeksi, Juha, jos tulkitsin kirjoituksesi väärin. Perusteluita kannattaa aina kysyä.
PoistaTäällä pohjolassa on ollut aiemmin niin paljon lämpimämpää kuin nyt, ettei mikään jopa täysin havaintokyvyn ulkopuolinen lämpeneminen voisi pysäyttää Golf-virtaa.
Ilmastomallit perustuvat lähes täysin positiivisien takaisinkytkentöjen toimintaan. Ilmastomallien stabiilisuutta testataan vain ajamalla niitä tuhansia vuosia. Tämä ei kuitenkaan ole esim. säätötekniikan tarkoittamaa stabiilisuustestausta eli ei näytä olisiko mallinmukainen ilmasto stabiili vai ei. Minun käsittääkseni ei voisi olla.
Takaisinkytkennät eivät toimi lineaarisesti. Jääkausiajan lämpöjaksoilla positiiviset takaisinkytkennät lämpimämpään suuntaa ovat vaatimattomia verrattuna päinvastaisen tapaukseen. Tärkein syy tähän on, että ns. albedo-takaisinkytkentä on heikko lämpenemisen suuntaan, kun auringon säteily on heikkoa napa-alueilla.
Jos mennään kylmään suuntaan ja jäätiköt alkavat kasvaa pienemmillä leveysasteilla, tämä takaisinkytkentä vahvistuu selvästi.
Optimilämpötilaan on tosiaan vaikea ottaa kantaa, mutta historia ja proxy-data luonnosta kertovat, että nykyistä lämpöisemmillä jaksoilla Holoseenin aikana on elämä kukoistanut niin ihmisen kuin muunkin eliöstön osalta.
Entä CO2? Ilmastomallit pyrkivät demonisoimaan sen lisääntymisen täysin. Haharan seutu kuivuu entisestään ja laajenee jopa Välimeren yli. Brasilian sademetsät muuttuvat savanneiksi ja toisaalla tulvat lisääntyvät. Mitään positiivista ei nähdä.
Todellisuudessa Saharan eteläosa on alkanut vihertyä, viljasadot kasvaa eikä myrskyjen lisääntymistä ole havaittu eikä mitään muutakaan huonoa ole vielä nähty CO2:n aiheuttamana.
Hiilidioksidipitoisuus kasvaa pari ppm:ää vuodessa. Puolet ihmiskunnan CO2-päästöistä jää ilmakehään, loput uppoavat meriin ja esim. soihin. Tämän osuuden voimme katsoa olevan tulevaisuudessa biosfäärin käyttämättömissä. Jos lopettaisimme hiilidioksidipäästömme kokonaan nyt, niin samat 2 ppm:ää vuodessa olisi laskusuunta saman tien.
Parissakymmenessä vuodessa pitoisuus ollisi siis n. 360 ppm. Väheneminen ei kuitenkaan ole lineaarista. Kun pitoisuus vähenee, hiilidioksidikato hidastuu, mutta niin hidastuu kaikki kasvukin. Ihmiskunnan kasvu taas jatkuu reippaana. Mikä olisikaan tilanne sadan vuoden päästä, jos pystyisimme tämän stopin tekemään?
Hiilidioksidipitoisuus on keskimäärin vähentynyt viidenkymmenenmiljoonan vuoden kuluessa ja nykyisen Pleistoseenin aikana on pienimmillään koko tällä ajalla ja suunta olisi vääjäämättä jatkunut ilman ihmisen puuttumista peliin, tosin tietämättään alun alkaen.
Tapsa
Antero, manner- ja vuoristojäätiköiden palautuminen kestää vuosisatoja joten normitarkastelussa nuo ovat peruuttamattomia muutoksia. Rannikoilla asuvia ei lohduta jos tilanne paranee jo 1000 vuoden päästä.
VastaaPoista-L4
Nytkö väität, että mannerjäätiköt häviävät tuhannessa vuodessa?
PoistaTapsa
En väitä. Merenpinnan nousu kiihtynee tällä vuosisadalla, nythän Koillis-Grönlannissa on avautunut uusi merenpinnan nousua kiihdyttävä jäätikömuutos, joka ei ole peruttavissa lyhyellä aikavälillä. Tämä on vain yksi iso jäävirta lisää kasvavaan joukkoon.
Poista-L4
En nyt viitsi jatkaa keskustelua siitä, onko jo kiihtynyt, kun menee jankutukseksi.
PoistaTapsa
Olen yrittänyt informoida sinua että satelliitti- ja tidegauget antavat yhteneviä tuloksia kun tuloksia verrataan samoilla alueilla.
Poista-L4