torstai 26. helmikuuta 2015

Onko puolueilla eroja ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikoissa?

Sattuipa silmiini BirdLifen, Greenpeacen, Luonto-Liiton, Maan ystävien, Natur och Miljön, Suomen
luonnonsuojeluliiton ja WWF:n tuore kysely puolueille otsikossa mainituista aiheista. Mielestäni kysymykset olivat hyviä, ja ne tarjosivat mahdollisuuden vertailla puolueiden kantoja näin eduskuntavaalien alla. Päätinkin tehdä vastauksista koosteen, sillä epäilen Ilmastorealismilla olevan hieman erilaisen lukijaprofiilin monien kyselyn järjestäjien vastaavien kanssa.

En kuitenkaan kopioi puolueiden vastauksia, vaan yritän muuttaa ne selkokielelle ja realismiksi. Ymmärrettävistä syistä olen joutunut tiivistämään vastauksia, sillä harva jaksaa kahlata 21 sivun mittaista vastauspaperia läpi. Mutta jos joku jaksaa, sen löydät täältä.  Nonniin, aloitetaan. Kirjoituksen lopussa yritän hahmottaa eroja puolueiden välillä ja summata asioita. Seuraavassa vastauksien ytimet kysymyksittäin eduskuntapuolueiden nykyisessä suuruusjärjestyksessä.

Kysymys 1: Mitkä ovat puolueenne keskeisimmät ympäristöpoliittiset tavoitteet?

Kokoomus (Kok): Haluamme tehdä Suomesta hiilineutraalin yhteiskunnan, nostaa meidät ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja suomalaiset maailman ympäristötietoisimmaksi kansaksi.
Sosialidemokraattinen puolue (SDP):  Me tavoittelemme päästötöntä energiantuotantoa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jo olemassa teknologiset keinot. Suomen energiapolitiikassa on lakattava vastustamasta.
Perussuomalaiset (PS): Ympäristöpolitiikassa on tehtävä täyskäännös. Kaikissa ympäristöpoliittisissa päätöksissä on otettava taloudellisen toimilinjaisuuden ja työllisyyden turvaaminen sekä teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen kärkeen.
Keskusta (Kesk): Keskeisin tavoitteemme on ilmastonmuutoksen torjunta ja hidastaminen.
Vasemmistoliitto (Vas): Hiilineutraali, energian suhteen omavarainen Suomi.
Vihreä Liitto (Vihr): Torjumme ilmastonmuutosta käynnistämällä energiamurroksen, jossa satsataan uusiutuvaan, hajautettuun kotimaiseen energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin sähköverkkoihin.
Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP): Tavoitteena tulee olla hiilidioksidineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä.
Kristillisdemokraatit (KD): Tärkein tavoitteemme on globaaleihin ympäristöongelmiin vastaaminen.
Ensimmäisen kysymyksen vastaukset jo paljastavat, että Perussuomalaiset erottautuvat muista. Nämä muut haluavat vähentää Suomen hiilidioksidipäästöt maailmanennätysvauhdilla, kun PS:lla tuon tavoitteen yli käy talouden ja työllisyyden kohentaminen. Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyi SDP:n vastauksesta, jossa vaadittiin "vastustamisen" lopettamista. Vastustamisen kohde jää vähän hämärän peittoon, mutta ehkä SDP:n linjaa ei saisi vastustaa.

Kysymys 2: Millä keinoin kivihiilen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2025 mennessä?

Kok: Talteenottamalla poltossa syntyvä hiilidioksidi. Uusiutuvan energian käyttöä tulee lisätä kustannustehokkuusjärjestyksessä ja tukiaisia ehkä lisäämällä.
SDP: Markkinoille pitää nopeasti rakennetaa korvaavaa päästötöntä säätövoimaa, esimerkiksi bio-, ydin- ja vesivoimaa. Samalla hiilidioksidin päästömaksuja korotetaan.
PS: Tavoite on epärealistinen.
Kesk: Kivihiilen energiakäytön lopettaminen on tavoite. Avainasemassa on kivihiilen korvaaminen mahdollisimman pitkälle kotimaisella ja uusiutuvalla energialla. Kivihiilen verotusta on kiristettävä.
Vas: Käyttökielto voimaan; ilmastosyistä hiili pitää jättää maahan.
Vihr: Päästömaksuja korotetaan, ilmastotullit voimaan ja
RKP: Lisäämällä hiilen hintaa päästökaupalla.
KD: Tuetaan kilpailevia uusiutuvia energialähteitä, joskin tavoite ei liene realistinen.
Tässäkin jako kahteen leiriin on helppoa. Kun PS ja osin KD pitävät tavoitetta epärealistisena, muut eivät sitä kyseenalaista. Näillä muilla ja myös KD:lla on reseptinä lähinnä energiamaksujen ja -verojen korotukset, jotka lupaavat hinnankorotuksia kaikille sähkön ja kaukolämmön käyttäjille.

Todettakoon, että kaikkien pitkän ajan markkina-arvioiden mukaan kivihiilen käyttö globaalisti jatkaa kasvuaan ainakin tämän vuosisadan puoliväliin riippumatta siitä, kuinka rajuja liikkeitä piskuinen Suomi asiassa tekee.

Kysymys 3: Tuleeko turpeen käyttöä Suomen energiantuotannossa vähentää nykyisiä tavoitteita nopeammin? Jos kyllä, niin kuinka nopeasti?

Kok: Ei.
SDP: Ei.
PS: Ei, eikä edes nykyisten tavoitteiden mukaisesti.
Kesk: Ei.
Vas: Kyllä, veroja korottamalla.
Vihr: Kyllä, pitää lopettaa kokonaan 2025 mennessä.
RKP: Ei.
KD: Ei.
Turve, joka tosiassa on uusiutuva luonnonvara, jakaa kantoja uudella tavalla. Vihreille ja Vasemmistoliitolle ei tämä uusiutuva luonnonvara kelpaa.

Kysymys 4: Tulisiko Suomen asettaa pitkän aikavälin (2050) tavoitteeksi kokonaan uusiutuvaan energian siirtyminen?

Kok: Likimain, siis kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 85-95 -prosenttisesti.
SDP: Tavoite on päästötön energiantuotanto 2050.
PS: Tavoite ei ole taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista.
Kesk: Likimain, siis energiantuotannon on oltava uusiutuvaa 85-95 -prosenttisesti.
Vas: Kyllä, mutta jo vuonna 2030.
Vihr: Kyllä.
RKP: Tavoite on varteenotettava.
KD: Kyllä ja ei. Ydinvoimaakin tarvitaan.
Saattaa olla, että kaikissa puolueissa ei ole pohdittu vastauksia loppuun asti. Nimittäin Vasemmistoliiton ja Keskustan kannat sulkisivat myös päästöttömät ydinvoimalamme ennenaikaisesti. Vain PS:lla on uskallusta epäillä tavoitteen järkevyyttä.

Kysymys 5: Kannattaako Suomen siirtyä nykyistä hajautetumpaan energiajärjestelmään? Jos kyllä, millä keinoin?

Kok: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä huoltovarmuus edellyttävät ketterämpää ja jossain määrin hajautetumpaa energiajärjestelmää. Keinoina ovat älykkäät sähköverkot ja energiatehokkuuden parantaminen.
SDP: Kyllä kannattaa, mutta tarvitaan myös keskitettyä tuotantoa.
PS: Nykyinen jo hajautettu energiajärjestelmä on toimiva.
Kesk: Kannattaa. Vero- ja tukipolitiikalla.
Vas: Kyllä. Älykkäillä verkoilla ja veroja korottamalla.
Vihr: Kyllä. Tuuli- ja aurinkovoiman lupaharkinnat pois.
RKP: Kyllä. Tutkimusta lisäämällä ja tukiaisilla.
KD: Kyllä. Pienimuotoista uusiutuvaa energiaa suosimalla.
Nyt jakolinja poikkeaa edellisissä kysymyksissä havaitusta. Kokoomus ja SDP ovat tässä asiassa lähempänä PS:n kantaa.

Kysymys 6: Tulisiko energiatehokkuustoimia vauhdittaa ensi hallituskaudella uusin toimin? Miten?

Kok: Kyllä. Ihmisten käyttäytymistä on muutettava koulutuksella ja kampanjoinnilla.
SDP: Kyllä. Suomen on asetettava kunnianhimoiset ja tarvittaessa kansalliset tavoitteet energiatehokkuuden kasvattamiseksi. Vähäpäästöiseen energiankäyttöön mennään sääntelyllä ja veropiiskalla.
PS: Energiatehokkuutemme on jo nyt maailman huippua, ja paranee markkinaehtoisesti.
Kesk: Kyllä. Älykkäällä teknologialla.
Vas: Kyllä. Kehitetään energiasäästösopimuksia ja otetaan kansalaisjärjestöt mukaan talkoisiin.
Vihr: Kyllä. Lisätään energiatehokkuuteen tähtäävien investointien rahoitusta tukiaisilla ja säädellään energian käyttöä.
RKP: Kyllä. Asia on otettava hankintakriteerien osaksi.
KD: Kyllä. Valvotaan julkisyhteisöjen ja kotien sähkön käyttöä. Nostetaan energian kulutuspiikkien aikaista hintaa.
Puolueet jakautuvat tässä pakottajiin ja markkinaehtoisten kulutusmuutosten kannattajiin. Vähän yllätyksenä itselleni koin SDP:n jyrkimpänä pakottajana.

Kysymys 7: Onko uusiutuvan energian osuutta nostettava merkittävästi, nykyisiä tavoitteita enemmän, ensi vaalikauden aikana? Jos kyllä, millä keinoin ja kuinka paljon?

Kok: Kyllä. Keinoja ei haluta esittää.
SDP: Kyllä. Panostamalla mm. energian pientuotantoon, infrastruktuuriin ja varastointiin. Mutta jonkinlaista markkinaehtoisuutta pitäisi uusiutuvalta energialtakin odottaa.
PS: Ei. Valtion talous ei kestä. Siksi tulee varmistaa, ettei yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia enää tehdä.  Kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen elättäminen veronmaksajien piikkiin on pysäytettävä. Suomen on irtauduttava EU:n ilmasto- ja energiapoliittista tavoitteista, koska siitä tulee miljardien lisälaskut teollisuudelle ja kotitalouksille.
Kesk: Kyllä. Uusiutuvan energian osuus on nostettava 60 prosenttiin 2030-luvulle tultaessa. Pannaan kivihiilelle vero ja nostetaan uusiutuvien tukiaisia.
Vas: Kyllä. Verotusta kiristämällä.
Vihr: Kyllä. Välitavoitteena Suomen tulee tuottaa vähintään 60 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Monenlaisilla tukiaisilla.
RKP: Suomen tulisi tarkistaa tavoitteitaan siten että pysyisimme muiden pohjoismaiden tasolla.
KD: Kyllä. Verohuojennuksilla.
Vastauksesta käy selväksi, että äänestämällä mitä tahansa puoluetta pl. PS äänestät maahan rajusti lisää tuulivoimaa jo ensi vaalikaudella. KD:n ja SDP:n vastaukset viittaavat valmiuteen vielä kalliimman aurinkovoiman tukemiseen. PS näyttää jäävän ainoaksi markkinatalouspuolueeksi.

Kysymys 8: Miten aiotte pienentää liikenteen ilmastopäästöjä ja energiankulutusta?

Kok:  Suomi tarvitsee mittavia toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Keinoina älyliikenne ja sähköautoilu.
SDP: Nostetaan kotimaisten biopolttoaineiden osuutta ja siis polttoaineiden hintoja.
PS: Poistamalla autovero. Näin autokantamme uusiutuu vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi.
Kesk: Tavoitteemme on vuoteen 2034 mennessä pudottaa liikenteen ilmastopäästöt kolmannekseen nykyisestä ja kasvattaa uusiutuvien energian osuus liikenteessä 40-50 prosenttiin. Käytännössä siis kyse on massiivisten tukiaisten antamisesta biopolttoaineille.
Vas: Vihreä elvytys; julkisia investointeja nopealla aikataululla julkiseen ja raideliikenteeseen, sähköautoiluun, pyöräilyteihin ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Velkaelvytystä tai rajuja verotuksellisia keinoja siis.
Vihr: Pannaan ihmiset käyttämään joukkoliikennettä, pyöräilemään tai kävelemään. Suositaan sähköautoja ja yhteiskäyttöautoilua. Tietullit käyttöön. Kehitetään julkisin varoin raideliikennettä.
RKP: Kehitetään joukkoliikennettä ja tuetaan verotuksellisesti siirtymistä vähäpäästöiseen autoiluun.
KD: Vähäpäästöiseen autoiluun siirtymistä tukemalla.
Kaikki puolueet ovat valmiita toimiin tässä asiassa. PS:aa, KD:ta ja RKP:tä lukuunottamatta muut haluavat tehdä asian liikenteen kustannuksia korottamalla.

Kysymys 9: Itämeri ja järvemme kärsivät ruokajärjestelmän päästöistä. Myös noin viidesosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin maataloustuotannosta. Miten ruuantuotannon päästöjä voidaan vähentää?

Kok: Tilakohtaisten toimenpiteiden edistämisen lisäksi on edistettävä nykyistä voimakkaammin lannan ravinteiden kierrätystä. Siis lisää velvoitteita maatalousyrittäjille..
SDP: Vähentämällä ja järkevöittämällä maanmuokkausta, sekä vähentämällä ja/tai kohdentamalla paremmin lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Myös kesannointi, riittävän leveät viherkaistat vesistöjen varsilla, sekä luomuviljely ovat hyviä keinoja.
PS: Valvonnalla. Nytkin valtion budjeteista on myönnetty 300 -500 miljoonaa euroa maataloudelle tämän asian korjaamiseksi. Mihin rahat ovat menneet?
Kesk: Maataloudessa tulee suosia sellaisia investointeja ja teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan etenkin ravinnekiertokysymys ratkaista yhä paremmin - siis lisää tukiaisia. Ruuantuottajien ohjeistusta ja tietämystä päästöjen vähentämiskeinoista ja uusista tekniikoista pitää yhä lisätä.
Vas: Ruokahävikki pieneksi, ravinteet kiertoon, tuki niille pelloille, joissa toimet ovat kaikkein kustannustehokkaimpia ja vaikutus paras. Lisää luomua ja kasvisruokaa kaikkiin julkisiin keittiöihin ja työpaikkaruokailuun.
Vihr: On siirryttävä kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja torjuttava ruokahävikkiä. Julkisissa ruokailuissa on otettava käyttöön kasvisruokapäivät. Rehevöitymisen torjumiseksi pitää ravinteiden kierrätystä tehostaa voimakkaasti.
RKP: Tiukennetaan maatilojen päästörajoituksia.
KD: Poistetaan vesistöihin viettävät pellot käytöstä.
Keskusta on tässäkin vastauksessa johdonmukainen: Lisää tukiaisia omille äänestäjille. Kok:n, PS:n, RKP:n ja KD:n kärsivällisyys tuohon tukiaispolitiikkaan ja sen vaatimattomiin tuloksiin näyttäisi olevan koetuksella. Vasemmistoliitto ja Vihreät kilpailevat kannustuksessa ituhippiyteen.

Kysymys 10: Millä keinoin varmistaisitte, että energiapolitiikka ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta?

Kok: Suomen on oltava mukana tekemässä oma osamme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja meidän tulee kantaa oma osuutemme ilmastovastuusta. Onnistuaksemme tässä on hiilineutraali yhteiskunta ainoa vastuullinen tavoite.
SDP: Tehokas sääntely ja riittävä resursointi valvontaan.
PS: Lisäämällä ydin- ja vesivoimaa sekä lopettamalla kannattamattoman energiatuotannon tuet.
Kesk: Energiapolitiikka, myös kotimaisen ja uusiutuvan energian lisääminen, on tehtävä vastuullisella tavalla. Esimerkiksi hakkuut pitää tehdä kestävän metsätalouden mukaisesti.
Vas: Luonnon monimuotoisuus on uhattuna erityisesti vesivoiman hyödyntämisessä. Vesivoimalaitokset patoavat erityisesti vaelluskalojen kutukierron. Voimalaitoksiin on rakennettava toimivat kalannousureitit. Metsäbiomassan hyödyntämisessä jätettävä kannot paikoilleen.
Vihr: Bioenergian osalta on kiinnitettävä huomiota biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja esimerkiksi kannot on enimmäkseen jätettävä maahan. Vesivoimalaitosten yhteyteen on rakennettava toimivat kalatiet. Vuotoksen ja Kollajan allassuunnitelmat on haudattava lopullisesti.
RKP: Ilmasto ja energiapolitiikka kytketään yhteen. Suurin tulevaisuuden uhka luonnon monimuotoisuudelle on nopeasti etenevä ilmastonmuutos.
KD: Turpeen tuotantosoita ja metsähakkeen käyttöä tulee rajoittaa. Uusia koskia ei tule valjastaa vesivoimaloille ja nykyisten vesivoimaloiden yhteyteen tulee rakentaa kalatiet. Tuulivoiman vaikutukset linnustoon tulee minimoida niiden sijoittelulla.
Kok ja RKP eivät halunneet ehkä vaalitaktisista syistä vastata keinovalikoimalla. Jäin ihmettelemään varsinkin jälkimmäisen tulkintaa nopeasti etenevästä ilmastonmuutoksesta. Mutta muut puolueet vaativat rajoituksia nykyisille kotimaisten uusiutuvien (kannot, turve) käytölle. Oletan, että nuo vaatimukset eivät kuulu Keskustan "kestävään metsätalouteen".

Kysymys 11:  Kannatatteko nykyistä avoimempaa energiapolitiikkaa, jossa energiapolitiikan taustalla olevat laskelmat, oletukset ja mallit ovat julkisia ja avoimesti tarkasteltavissa myös taustalaskelmien osalta?

Vastauksissaan tähän kysymykseen kaikki puolueet olivat yksimielisiä. Ne kannattavat, joskin PS vastauksessaan avoimesti epäili, että näin ei nyt olisi. Eikä vaikkapa juuri nyt ajankohtaisen ilmastolain perusteluista kyllä millään ainakaan taloudellisia laskelmia, oletuksia tai malleja löydä, joten epäilyssä on perää.
Mitäpä noista vastauksista voisi yhteenvedoksi sanoa? No, ainakin yksi puolue - Perussuomalaiset - erottuu markkinaehtoisimpana sekä vähiten energian hinnan korotuksia ja muuta sääntelyä kannattavana. Ehkä PS:n väki ei ole vielä säikähtänyt ilmastollista katastrofia, jonka torjuminen näyttää olevan se politiikan kaikkein tärkein asia sekä Vihreille että Vasemmistoliitolle. Muut puolueet näyttävät olevan noiden kahden leirin välillä joskin selvästi lähempänä tuota agressiivisia keinoja tarjoavaa punavihreää leiriä. En voi mitään sille, että Keskustan vastauksista paistaa mielestäni läpi tukiaisten - siis meidän tavallisten kuluttajien kannalta hinnannousujen - siirto omalle merkittävimmälle äänestäjäkunnalle eli metsänomistajille.

Ilmastorealismia-blogi tulee seuraamaan puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden kannanottoja ilmasto- ja energiapolitiikan osalta aikana tarkasti. Joten, jos asia kiinnostaa, pysy kanavalla ja vinkaa blogista muillekin aiheista kiinnostuneille.

55 kommenttia:

  1. Nuo puolueiden vastaukset ovat pääosin surullista luettavaa ja puhuvat entistä enemmän käyttämäni ”ilmastoitua”-termin osuvuuden puolesta. ”Suomettumista” kaikki jo häpeävät, ”ilmastoitumista” jonkin ajan kuluttua. Miten voi olla noin tietämätöntä ja taitamatonta puolueväkeä? Jos puolueilla on fundamentalistinen ilmastokanta (tai mikä tahansa muu fundamentalistinen kanta), on valitettavasti jokseenkin hyödytöntä äänestää niiden listoilla olevia harvoja omilla aivoillaan ajattelevia ehdokkaita.

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puoluekurin merkitys olisi hyvä ymmärtää Suomessa laajemminkin.

      On selvää, että eri puolueilla on listoilla henkilöitä, joilla on monista asioista puolueen linjan kanssa ristiriitaisia mielipiteitä keräämässä ainoastaan ääniä pois kilpailijoilta. Jos sellaiset pääsevät eduskuntaan, he äänestävät aina puolueen linjan mukaan; eivätkä sen tiedon mukaisesti jonka perusteella vaalikarja on antanut heille tukensa.

      Toisin sanoen näitä puolueensa valtavirtaa vastaan ajattelevia (tai ainakin julkisuudessa ja vaalikoneissa niin esiintyviä) henkilöitä äänestämällä tulee tukeneeksi oman katsomuksensa kannalta väärää politiikkaa.

      Poista
  2. Hyvin oli ilmastohenkisesti kysymykset aseteltu, vaikka otsikosta olisi voinut odottaa monipuolisempaa lähestymistapaa. Vain yksi kysymys oli, joka ei suortaan linkannut ilmastoon. Siihenkin vastaukset kuitenkin olivat ilmastohenkisiä.

    Meillä ei siis ole ympäristön suhteen muuta ongelmaa,kuin että pilaamme ilmastomme. No oli siinä sentään vähän huolta vesistöpäästöistä.


    Keitähän nämä puolueiden vastaajat mahtoivat olla?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymyksistä näkyy, että luonnonsuojelu on muuttunut lähes pelkäksi ilmastonmuutoksen torjunnaksi.

      Käsitykseni mukaan vastaukset oli saatu puoluetoimistoilta.

      Poista
  3. Vain PS ei ole selvästi "ilmastouskovainen". Tähän sopii jatkoksi uutinen:
    IPCC:N eroava puheenjohtaja RK Pachauri kertoo erokirjeessään, mikä on ollut hänen agendansa:

    " “For me the protection of Planet Earth, the survival of all species and sustainability of our ecosystems is more than a mission. It is my religion and my dharma.” "

    Voiko enää tuon selvemmin ilmaista, että on ollut ajamassa ei tieteeseen perustuvaa vaan environmentalismin ja ilmastouskonnon asiaa. Alkaako tästä vihdoin purkautua tämä alarmismin vyyhti?

    http://wattsupwiththat.com/2015/02/25/gwpf-calls-on-governments-to-overhaul-missionary-ipcc/

    -Beowolf-

    VastaaPoista
  4. Kauheaa luettavaa!

    Ilmeisesti tuo täysin yksipuolinen ja ihmisiä erilaisilla asioilla uhkaileva uutisointi on luonut politiikoille sellaisen mielikuvan, että Suomessa ei ole omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, tai että heitä on niin hirveän vähän, että heistä ei tarvitse vaaleissa välittää. Lisäksi he kait kuvittelevat, että ääniä saa parhaiten sillä, että ilmastonmuutoksen pelossa pitää sijoittaa miljardeja veromarkkoja tuulivoimaan ja biovoimaan, kuten tosiaan Helsinki on tänä vuonna ihan ensimmäisenä Suomessa tekemässä. Helsinkihän on jo nyt tekemässä sen, mikä muualla Suomessa ja maapallolla on vasta tavoite, eli luopuu yhdestä monista fossiilisista polttoainesta, kivihiilestä, ja alkaa kuskaamaan puuta Venäjältä, Puolasta, Baltian maista ja Kanadasta Suomeen. Pitkässä juoksussa tuon biohomman kustannukset nousevat yli miljardin euron, koska puu on niin kallista ja sitä on kovin rajallisesti maapallolla. Tässä suhteessa kokonaisvaltainen ja globaali ajattelukyky näyttää valtapuolueilta puuttuvan, koska hiilen kulutus kasvaa joka ikinen päivä 500 000 tonnilla. http://www.energytrendsinsider.com/2012/06/28/world-energy-consumption-facts-figures-and-shockers/
    Kepuhan tuota biopolttoasiaa ajaa vihreiden, kommareiden ja demareiden kanssa vahvimmin. Hiiltä nykyisin ajetaan Kuopioon, Jyväkylään, Ouluun ja Pietarsaareen ja samaan aikaan puuta tuodaan Pohjois-Karjalasta ja Kainuun korvista kumipyörillä Helsinkiin. Kepulaiset luulevat, että näin saavat äänestäjiä, jos kantohinnat kovan kysynnän vuoksi nousevat, vaikka sillä meiningillä Suomen ja pääkaupungin talous ajetaan seinään, vaikka mitään maapallon kansojen välisiä sopimuksia biotavoitteiden suhteen ei ole olemassa, eikä sellaisia tule koskaan olemaankaan. Ja kantohinnatkaan eivät nouse, koska puuralli Venäjältä Suomeen on jo nyt tosi kovaa. Muualtakin tuodaan puuta Suomeen jo nyt.

    On tämä hirveätä kattoo!!! Eikä enää tarvitse miettiä mitä puoluetta äänestää.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin ne kepulaiset ovat sen enemmän tohkeissaan energiapuun hinnasta kuin tällainen kaupunkilaismetsänomistaja. Nimittäin energiapuusta maksettava hinta on niin paljon alhaisempi kuin kuidulla, että hullukaan ei myy energiapuuksi sellaista mikä mihinkään muuhun kelpaa.

      Poista
    2. onko Pavella tilastoa paljonko ja mitä puuta sieltä korvesta tuodaan ja mihin käyttöön?

      Uutisten mukaan puunostajat eivät ole lisäämässä ostoa venäjältä vaikka rupla on halpa. Osaatko arvata miksi?

      Toivottavasti sellutehtaat Äänekoskelle ja Kuopioon toteutuvat niin saavat sikäläisetkin metsänomistajansa jonnekin kuitunsa myytyä. Nythän ne pitää polttaa itse.

      Jos kantohinnat tai puun hinta yleensäkin nousee, niin millä tavalla se ajaa Suomen talouden seinään? Vai luuletko että puu on suomessa kallista?

      -Jussi-

      Poista
    3. Tuolta olen noita Helsingin bioasioita lueskellut

      http://blogi.helen.fi/asiasana/pelletti/

      http://yle.fi/uutiset/helsinki_lisaa_uusiutuvan_energian_kayttoa_-_toteutukseen_useita_vaihtoehtoja/7818757

      Helsinkiin ei kannata rahdata puuta satoja klometrejä kuin kiinteässä muodossa, eli pelletteinä. Nyt ne tietojeni mukaan tulevat osin Ilomantista asti reka-autoilla ohi Kuopion ja Jyväskylän voimalaitosten, johin vastavuoroisesti viedään hiiltä, kuten Suomen suurimpaan biovoimalaan Pietarsaareen.

      Kun tiedän, että kaikki kustannukset huomioiden puu on kaksi kertaa kalliimpaa kuin hiili yhteistuotannossa ja sen, paljonko Helsinki kuluttaa hiiltä, voin helposti arvioida, että 25-30 vuodessa puun polton lisäkustannus on yli miljardin riippuen siitä miten investoivat siihen liittyvään tekniikaan

      Sitä en osaa sanoa, mistä pellettitehdas ostaa raaka-aineensa, mutta jos hiili korvataan puulla, siihen ei sahojen sivuvirrat riitä. Kuvaavaa on, että jos yhden hiililaitoksen hiili korvataan koivuhaloilla, niitä kuluu 350 halkomottia tunnissa, eli aikamoinen rekkavirta saa pääkaupunkiin virrata ohi monien maaseudun polttolaitosten, jotta kylä pysyy lämpimänä ja torppien ikkunoissa loistaa valo. Sähköä kyllä sitten viedään maaseudulle takaisin lankoja pitkin maaseudun tuhansiin sähköpattereihin, sähkökiukaisiin ja lämpöpumppuihin. Tosi älykästä globaalia ilmastontorjuntaa miljardilla, josta ei ole mitään hyötyä siksi, että maapallon räjähdyksenomaisesti kasvava populaatio lisää kaiken aikaa hiilen polttoa, eikä globaaleja sopimuksia sen rajoittamiseksi ole. Päästökaupan myötä vapautuvat päästöt käyttää Saksa, joka ottaa kaiken aikaa hiilivoimaloita käyttöön.

      http://www.hs.fi/kotimaa/a1397361915336

      http://www.energytrendsinsider.com/2012/06/28/world-energy-consumption-facts-figures-and-shockers/

      Tuolla miljardilla tekisi ihan aitoakin luonnonsuojelua vaikka kuinka paljon ja vaikka sähköistäisi Helsingin julkisen liikenteen, jolloin päästöt vähenisivät monin verroin tähän vaihtoehtoon verrattuna. Mutta eihän tässä järjen kanssa ole mitään tekemistä, vaan sillä, että joku jonkun rämeikön omistaja, kuten sinä, luulee saavansa nuo ylimääräiset miljardit taskuunsa, kun ei maaseudulla itsellään ole varaa käyttää puuta, vaikka tarvetta olisi. Ja kyllä se puurekkaralli Venäjältä Suomeen on ihan jatkuvaa. Katso vaikka tullin tilastoja, eli turha se on piipittää, että Suomen metsät kasvaa liikaa.

      Pave

      Poista
    4. Parahin Pave

      Tiedän kyllä että piipittäminen on turhaa, eikä huutokaan auta vaan voimaa pitäisi olla. Olet jopa valtaosin oikeassa mutta haukut väärää puuta (hieno metafora, eikö?).

      Me rämeikön omistajat, tai ainakin minä, olemme syyttömiä siihen että Helsinki on päättänyt käyttää pellettiä energian tuotantoon. Kyllä syyllisiä ovat helsinkiläiset itse. Mutta pointti on se että jos voimalaitoksiin rahdataan pellettiä eikä esim. haketta, niin silloin puuta ei roudata vaan puunjalostusteollisuuden jätteestä jalostettua tavaraa. Onko se myöskin meidän vika että tavaraa rahdataan kumipyörillä, eikä rautateillä tai jopa vesistöjä hyväksi käyttäen?

      Et kuitenkaan vastannut oikeastaan yhteenkään kysymykseeni ainakaan suoraan. Täytyy siis vastata itse.

      Pavella ei ollut tilastoa vaan joku blogilinkki pelletin käyttöön joka on siis puujaloste. En jaksanut lukea. Sahajauhosta ja kutterinlastusta puristettu polttoaine. Varsinaista raakapuuta ei siis juurikaan tuoda Helsinkiin Kainuun korvesta poltettavaksi. Mutta pelletti sinällään on erinomainen polttoaine. Vapo vain pilasi markkinat suomessa. Mutta jos ette halua sitä Helsingissä polttaa, äänestäkää toisin.

      Puuta ostetaan venäjältä pääosin siksi että sillä saadaan painettua kotimaassa kuidun hinta alemmas. Se nähkääs on venäjällä puu kalliimpaa kuin Suomessa. Venäjällä kuidun, jota tuotiin selkeästi eniten, hinta vuonna 2013 oli keskimäärin 45 euroa m3. Suomessa sitä sai ostaa alle 30 euroa m3. Nyt ruplan devalvoiduttua hinta sattaa kohta samaa luokkaa mutta silti puun tuontia ei aiota lisätä. Tajuatko itse vai pitääkö vääntää rautalangasta?

      2007 sai puusta Suomessa ennätyshintaa. Tukista maksettiin jopa 80 euroa kuutio. Me suomalaiset rämeenomistajat olemme todella voimakkaita kun saimme polvilleen koko maailmantalouden kalliilla puulla. Vaikka puuta käytettäisiin polttopuuna se ei juurikaan puun hintoihin vaikuta. Tämän päivän energiapuun tuella(7 e/M3) ei vielä päästä ainespuun myyntihintoihin. Jos joukkoon menee muutama kuitupuu niin mitä sitten? Ei niitä kumminkaan kukaan osta, kokemusta on.

      2013 suomessa hakattiin jotain 56 milj. m3 puuta. Jos keskihinta oli vaikka 35 e kuutio alv 0% niin arvo oli n. 2mrd. Pelkästään rämeikön omistajat maksoivat siis veroa n.600 miljoonaa + alvit. Lisäksi tällä puumäärällä elätettiin koko samperin metsäteollisuus ja duunarit päälle joista jokainen maksaa oletettavasti veroa niin kansantaloudellisesti ei puhuta ihan pienestä jutusta. Jos noista veroista sitten pieni osa palautetaan takaisin energiatukena joilla saadaan nuorten metsien hoito pois tappiolta niin aina vaan tuotto paranee ja duunareillekin on töitä, niin ihmettelen kyllä nillitystä asiasta.

      Minua ei kiinnosta ilmastotalkoot yhtään, Pidän sitä aivan yhtä huuhaana kuin sinäkin. Silti minua sieppaa kun sekin laitetaan meidän rämeenomistajien syyksi, vaikka siihen pitäisi kyllä olla punikkien taholta tottunut, jotka asiaa silti eniten ajavat.

      Katso itse tullin tilastojen lisäksi hieman metlan julkaisuja. No eihän se mitään auta kun niitä pitäisi ymmärtääkin, pääasia on että saa piipittää.

      -Jussi-


      Poista
    5. Parahin Jussi! Olet oikeassa siinä, että en edellä suoraan vastannut kysymyksiisi. Se johtuu siitä, että minulla on paha tapa lukea kirjoitus, jolloin siitä syntyy mielikuva, jonka pohjalta teen vastauksen, jota tehdessä ajatukset vielä virtaavat moneen suuntaan. Olen saanut siitä ennenkin palautetta. Pitäisi tehdä kuten Mikko, että kopio asian jonnekin ja palastelee vastauksen tarkasti sen mukaan mitä on kirjoitettu.

      Mitä Metlan kotisivujen ymmärtämiseen tulee, niin olen itsekin huomannut, että fiksuuteni ymmärtämisen suhteen on rajallinen. Joskus sitä toivoo, että siinä suhteessa olisi sellainen kuin vaikka sinä olet. Metlaan liittyen olen ollut seminaarissa, jossa Metlan edustaja piti aiheestamme hyvän esitelmän. Siinä kerrottiin paljonko metsät Suomessa kasvavat, ja että parhaiten hyödynnettävät metsät sijaitsevat Kainuun korvissa. Koska energia metsät ovat kovin hajallaan ja puun lämpöarvo on kovin huono, niin niiden hyödyntäminen energiantuotannossa ei ole kannattavaa ilman valtavia tukia. Metisen rajallisuutta kuvaa se, että niiden vuotuisella kasvulla voitaisiin tuottaa noin puolet suomen tarvitsemasta sähköenergiasta, eikä klapiakaan jäisi muuhun käyttöön. Siksi puuta pitäisi polttaa lähellä metsiä olevissa kylissä ja kaupungeissa. Nytkin maaseutu on täynnä sähkölämmitteisiä taloja ja jopa saunan kiukaat toimivat sähköllä. En ymmärrä miten kalliilla puulla tehtävä sähkö voi olla halvempaa, kuin puun käyttäminen suoraan noissa tulipesissä. No valtion tukiaisethan sen tekevät kannattavaksi.

      Oletkohan jussin sijoittanut vääriin hevosiin? Meinaan että sinä vingut valtiolta rahaa, jotta rämeikkösi tuottaisi. Ei muutakaan huonoja sijoituksia tehneet ole valtion kukkarolla, jos sijoitukset ovat kilpailukyvyttömiä, eivätkä tuota rahaa omistajalleen. Suomessa metsiin mätänee 90 % mustikoista ja puolukoista. Jos maanomistaja saisi niistä rahaa, vaatisitte tukiaisia, jotta korpimetsien marjat saadaan poimittua. Varmaan Kepu ajaisi sellaista lakia, että ainakin helsinkiläisten on syötävä kilo marjoja päivässä. Perusteluiksi teetettäisiin tutkimus, jossa todistetaan, että ilmastonmuutoksen vuoksi heikentyneen ihmisen on syötävä kilo mustikoita päivässä, koska muuten sairastuu ja terveydenhuoltokustannukset ovat suuremmat, kuin mustikkatuet. Kovasti vetoaisitte siihen kuinka paljon mustikan ja puolukan poiminta työllistää maaseutua ja Kepu sekä kepulainen lehdistö löisi marjarumpua maaseudun äänisaaliiden toivossa, kuten nyt lyövät täysin kannattaman energiaropsin nimissä. Kyllähän siinä Suomi pääsee jaloilleen, kun porukat korjaavat kannattamatonta ropsia ja keräävät marjoja yhteiskunnan tuella. Ja on siinä sitä työtäkin.

      Mitä Helsinkiin tulee, niin siinä olet täysin oikeassa, että omistajat saavat tehdä firmoilleen ihan mitä haluavat. Jos haluavat pistää omistamansa yrityksen ilmastonmuutoksen nimissä konkkaan, niin siitä vaan. Siinä varsinkin Kepulainen lehdistöineen, vihreät ympäristöjärjestöineen ja kommarit yllyttävät julkisuudessa noita Helsingin heikkolahjaisia päättäjiä sellaiseen hölmöyteen, jota muut eivät tee, koska toimivat niillä samoilla yhteiskunnan säännöillä (lait. päästökaupat, verot jne), jotka koskevat kaikkia vapailla sähkömarkkinoilla toimivia yrityksiä. Kukaan ei kuitenkaan painosta Suomen suurinta biovoimalaa polttamaan biovoimaa hiilen sijaan, koska sitä ei siellä kalleutensa puolesta kannata käyttää. Ne eivät omien sanojensa mukaan ole mitään hyväntekijöitä, jotka ilmastonmuutoksen vuoksi ostaisivat vaikkapa sinun kalliit ropsisi ties mistä Suomen kolkasta sinne tuotuna. Yksityisellä energiayhtiöllä on sekin huono puoli taakkanaan, että omistajat vaativat tuottoa, eivätkä varsinkaan tue konkurssin partaalla olevaa yritystä sen vuoksi, että torjuu ilmastonmuutosta ja siksi talous on kuralla.

      Pave

      Poista
    6. Kappas vaan. Pari yksinkertaista kysymystä ja Pavella paloi käpy. Itsekin kyllä hieman provosoiduin. Sitten loppui Pavelta asia ja sen jälkeen alkoikin varsinainen ad hominem-hyökkäys. Muutaman rivin tekstin perusteella Pave teki päättelyketjun Jussi = metsänomistaja = kepulainen = ilmastoalarmisti = lisätukien vinkuja = kaupunkilaisten rahastaja ja lienee vielä mitä. Jussi on metsänomistaja mutta muu sitten menikin pieleen. Jos nyt kuitenkin edes yritettäisiin pysyä asiallisella linjalla ja itse asiassa.

      Tehdään nyt muutama asia selväksi. En ole missään vaiheessa sanonut että kivihiili pitäsi korvata ja sähkö Suomessa tuottaa puulla. Tiedän varsin hyvin että se ei ole mahdollista eikä järkevää ja niin tuntuu tietävän kepulainen Juha Sipiläkin. En myöskään ole keskustalainen. En myöskään ole ollut vinkumassa lisää tukea rämeikkööni. Intressini on aivan muualla. Tämän blogin hienoin asia on ollut että Mikko on tuonut hienosti esiin asioiden oikeat mittasuhteet, samaa yritän minäkin, oli sitten kanta ilmastoasioihin mikä hyvänsä.

      Ja sitten niihin mittasuhteisiin. 2013 hakattiin siis Suomen metsästä 56 milj. m3 puuta. No yksityismetsistä sitä tuli kai vain joku 34 milj. m3 tjsp, mutta se ei liene olennaista. Kauppojen arvo n 2mrd jolloin verokertymä siis reilu 0,5 mrd. Saman vuoden budjetti energiapuulle oli 18 miljoonaa. Seuraavana vuonna 20 miljoonaa. Jos tämä vaikka tuplataan 40 miljoonaan niin sillä ei nyt liene valtion taloudessa juuri merkitystä. Tietysti pitää muistaa myös n 60 miljoonan tuki metsänhoito-ja perusparannustöille. Lähde mmm.fi. Jussille se on se ja sama vaikka niitä ei maksettaisi ollenkaan. En ole tarvinnut enkä tartte. Jos tuo enrgiapuuntuki on 7 eur m3 niin ei kai se ole monellekkaan metsänomistajalle kummoinenkaan tulonlähde. Mutta sen vuoksi saattaa moni kaupunkilaisomistaja innostua tekemään rästiin jääneet nuoren metsän hoidot. Tämä taas tietää töitä konekuskeille hakettajille ja automiehille. Parin kolmenkymmenen vuoden kuluttua saattaa siitä saada jo hyvää tukkia. Voi olla myös kysyntääkin sille. Taas hommia korjuuketjulle ja sahoille. Selluun kuidut. Töitä ja veroja. Pieni investointi on kasvanut mielettömän koron valtiolle.

      Verrataanpa sitä vaikka sitten viime vuoden yritystukiin joita maksettiin melkein 1mrd, pelkästään Viking Line sai 50 miljoonaa. http://yle.fi/uutiset/yritystukiin_lahes_miljardi_euroa__viking_line_kuittasi_suurimmat_tuet/7644508

      En ole sijoittanut hevosiin, en oikeisiin enkä vääriin enkä vingu tukia rämeikölleni. Omat metsäni ovat pääsääntöisesti hoidettua nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, ja vielä aika hyvin tuottavia. Kerran kysyin tukea nuoren metsän hoitoon kun se ei kelvannut kenellekkään ilmaiseksikaan, maksaa olisi pitänyt. Tuki oli silloin luokkaa 200 euroa/ha. Siitä pois verot. Ajattelin että ei mitään järkeä, lahotkoon vaikka pystyyn, raivataan jos jaksetaan. Lähistöllä oli onneksi pirun hyvä varttunut harvennuskuusikko jolloin sain kiristettyä yhtiön sen hakkaamaan samaan kauppaan. Nyt palsta onkin jo melko hyvässä mallissa. Kaikki eivät vain voi näin tehdä. Mustikat ja puolukat? Tähän en kyllä alennu edes vastaamaan.

      Onko sen hakkeen polttaminen nyt sitten niin kallista? Ei ainakaan tuon raportin mukaan http://www.tilastokeskus.fi/til/ehi/2014/03/ehi_2014_03_2014-12-17_fi.pdf
      Näyttäisi pärjäävän ihan ok jopa kivihiilen kanssa ainakin siellä missä ei ole satamia lähistöllä. Tokihan tuossa näkyy kivihiilen hinnassa raju veronkorotus vuonna 2011. Siinä että pelleettiä roudataan Helsinkiin ja kivihiiltä Jyväskylään ei ole järkeä, mutta ei ole monessa muussakaan tämän maan touhussa. Siis ihan normaalia toimintaa Suomessa.

      Keskustaa voit Pave mollata niinkuin haluat, mutta metsänomistaja ei ole sama kuin kepu. Itse en ole äänestänyt Kepua vuoden 2003 jälkeen. En ole kyllä persujakaan. Se on ollut lähellä ja saattaa olla nytkin mutta jälleen kerran Paven kaltainen ölisijä saattaa viedä äänen pienpuoleiden suuntaan.

      -Jussi-

      Poista
    7. Hyvä ja selkeä kirjoitus Jussi! Lopussa oli käämit kuumana sinullakin. Asiathan ne Jussi, asiat! Rohkenen kuitenkin ölähtää tässä asiassa vielä yhden kerran.

      En ole perussuomalainen, enkä ole heitä ennen äänestänyt. Siltä osin voit huoletta tehdä oman valintasi. Omalta kohdaltani pidän mahdollisena, että otan kantaa suurimman puolueen, ei äänestäjien riveissä. Saa sitten seurata kaikessa rauhassa Arkadianmäen sirkusta ja ölähdellä tarpeen mukaan, kun ei ole omaa suosikkijoukkuetta, jonka lupauksiin joutuu taas kerran pettymään.

      Kannatan metsien hyödyntämistä niin, että luontoarvot säilytetään. Mitä energiametsien tukeen tulee, niin näyttävät metsäteollisuuden patruunatkin vastustavan niitä, eli en ole ihan yksin. Sitä minä maallikkona ihmettelen, että miksi Suomessa on lopetettu paljon paperitehtaita? Mikä on vienyt niiden kilpailukyvyn ja tehtaat muihin maihin. Toisaalta miksi valtio ei ole rientänyt apuun tukirahoineen, kun tehtaita on lopetettu? Tukemalla puiden ostoa tehtaisiin, oltaisiin saatu pidettyä paljon työpaikkoja Suomessa ja valuuttaakin olisi saatu Suomeen. Kukaan ei vinkunut noiden tukien puolesta samalla äänenpainolla, jota kuullaan energiapuutukiaisten suunnalta.

      Osaako joku sanoa mitä eroa on vapailla sähkömarkkinoilla toimivalla energiayhtiöllä ja sahalla, paperi- tai sellutehtaalla? Tuohon Viking Linen tukiaiseen en osaa sanoa mitään. Ehkä siellä on joku vävy tai siskon poika töissä. Miksi energiapuolella kaikenlainen valtion tukisähläys on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä, kun tuulifirmoille jaetaan tukiaismiljardeja vielä niin, että muut energiayhtiöt joutuvat hoitamaan ja kustantamaan Suomen energianhuoltoon liittyvät velvoitteet? Osin noiden valtavien tuulitukien vuoksi ei taida puun polttaminenkaan olla kannattavaa. Vapailla markkinoilla toimiva metsäteollisuuspuoli joutuu sen sijaan pärjäämään ilman tukiaisia ja valtavaa sellaista julkista myllytystä, joka kohdistuu vapailla markkinoilla toimiviin sähköä tuottaviin yhtiöihin. Ollaan jopa niin pitkällä, että kansanedustajaehdokkaat ottavat kantaa yksittäisten energiaosakeyhtiöiden asioihin, vaikka heidän ensisijaisesti pitäisi valmistautua säätämään energialait. Eriskummallista markkinataloutta.

      Kuten todettu, Suomi on vapaa maa ja tänne voi rakentaa energialaitoksen, jos haluaa. Ydinvoimaloitakin on suunnitteilla kolme, mutta niiden luvat on jostakin kumman syystä haettava eduskunnasta. Sen sijaan ropsia ja haketta polttavan energialaitoksen voi kuka tahansa rakentaa. Sitä ihmettelen, että miksi ei rakenna, kun kerran ropsi ja hake on niin halpaa ja sähköenergiasta on niin kova pula, että ydinvoimaloitakin tehdään. Kuten sanot, hake on halpaa. Ongelma siinä vaan on se, että sen kuljettaminen taitaa olla aika kallista. Jos asiaa verrataan sorakuormaan, niin lastillinen soraa maksaa pari kymppiä, mutta pihalle tuotuna hinta onkin noussut lähelle paria sataa euroa riippuen siitä, miten kaukana se soramonttu sijaitsee. Eikö siksi vaikkapa valtion puoliksi omistama energiayhtiö voisi tehdä valtion tuella yhtä valtavan isoa energiametsää polttavaa voimalaitosta keskelle Suomea sen sijaan, että sijoittaa satoja miljardeja Uralin takana oleviin fossiilista polttoainetta polttaviin voimalaitoksiin, joiden tuotto on sitä sun tätä? Puun kuskaaminen sisämaasta rannikoille on kallista ja rannikon vuoksi puuta saa vain yhdestä suunnasta, ellei osta sitä ulkomailta. No toki Saimaan kanavaa voisi myös käyttää , mutta se taitaa vaan olla umpijäässä silloin, kun puuta rannikolla eniten tarvittaisiin, eli talven lämmityskaudella. Ai että on jäänmurtajia? Kuulostaa tosi upealta, että jäänmurtajat avustavat hakeproomua Helsinkiin tai mihin nyt ikinä! Tuo valtion iso biolaitos voitaisiin tehdä vaikka Pyhäsalmelle. Nyt kun sieltä loppuu kaivostoiminta, voitaisiin samalla rakentaa siihen vanhaan kaivokseen suuri pumppuvoimalaitos valtakunnan säätösähkön tarpeisiin ja sähkövarastoksi. Työvoimakin olisi Pyhäsalmella omasta takaa valmiina.

      Pave

      Poista
    8. Hämmästyttävän ison riidan Pave ja Jussi saivat aikaan asiasta, jossa erimielisyys on lopultakin varsin pieni. Suosittelen sovuntekoa.

      Näkökulma vaan on vähän erilainen. Pave ajattelee Helsingin energiahuoltoa ja on siinä täysin oikeassa. Sinne ei kannata puuta roudata, se voidaan polttaa lähempänä sitä, missä se kasvaa.

      Jussi taas on oikeassa siinä, että ei energiapuutakin kannattaa käyttää, mitä Pavekaan ei kiellä.

      Perinteinen tapa suuressa mittakavassa on ylivoimaisesti kannattavin eli puunjaloastuslaitosten yhteydessä, kun puut sinne joka tapauksessa roudataan.

      Paperiteollisuuden siirtyminen muualle on suomalaisten firmojen "ansiota", kun kehittivät tavan tehdä ainakin sanomalehtipaperia sademetsien tuotteista, toki sitten ovat pystyneet myymään paperitehtaita ympäri mailmaa.

      Tapsa.

      Tapsa

      Poista
    9. Tähän voisin vielä jatkaa, että itse ostin autokuorman rankaa puolisentoiosta vuotta sitten. Kuorma maksoi tonnin ja kuljetus kolmesataa. Matkaa oli vain n. 30 km.

      Tietysti kuormaus ja purku veivät myös aikaa, mutta kyllä parinkinsadan km:n päästä hintaa tulee. Sen lähempää Hesaa ei varmaan kauaa puuta riitä, jos puunpoltto otetaan täysimääräiseen käyttöön.

      Tapsa

      Poista
    10. Ei pitäisi provosoitua kun provosoidaan mutta joskus käy niin. Nyt kun olemme toivottavasti saaneet mollaamisen lopetettua voidaan keskittyä asiaan. Kuten aikaisemmin totesin on Pave monelta osin oikeassa mutta haukkuu väärää puuta.

      Metsien hyödyntäminen luontoarvot säilyttäen on erittäin epämääräinen käsite, mutta sellaista minäkin olen pyrkinyt tekemään. Meitä vaan ohjaa metsälaki, joka aina viime vuoteen asti kielsi mm. poimintahakkuut eli jatkuvan kasvatuksen. Sitäkin muutosta metsäteollisuus vastusti. Nyt se haluaa rajoittaa energiapuun tukea. Se vain ajaa omaa intressiään pitääkseen yksinoikeuden suomalaiseen puuhun. Hienopaperitehtaiden lopettamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Kysyntä on vähentynyt ja olemme liian kaukana markkinoista. Emme pysty kilpailemaan kustannustasossa. Ja kyllä valtio on tukenut myös metsäteollisuutta, lue vain ylen artikkeli kokonaan. Puu on suomessa edullista, tehtaiden kustannukset tulevat muualta.

      Tuulivoima ja sen tukeminen on ääliömäistä, sen kai nyt ymmärtää jokainen terveen järjenjuoksun omaava. Ja se on ihan se ja sama mitä me täällä Suomessa poltetaan, maailmalaajuisesti sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta koska ainakin tilastokeskuksen mukaan metsähake on kilpailukykyistä niin eikö sitä sitä kannata käyttää varsinkin pienempien kaupunkien energiantuotantoon. Vai hiertääkö asiassa se että jotkut tahot ratsastavat ilmastolla sitä lobatessaan? Energiapuun tuki on niin pieni summa metsästä saatavista verotuloista, että ei voida sanoa että metsänomistajat eläisi tukiaisten varassa. Jos tuo summa vaikka nostettaisiin 40 miljoonaan sillä olisi kyllä monia hyviä puolia. Unohdetaan nyt tässä tuo ilmastokoohotus.

      1. Ei-ammattimaiset kaupunkilaiset metsänomistajat saattavat innostua hoitamaan nuoria metsiään, kun ei siitä tarvitse enää maksaa. Ja metsä kiittää parantuneella laadulla ja kasvulla. Lisääntynyt kasvu houkutelee Suomeen lisää metsäteollisuuden investointeja.
      2. Korjuuketjuun tulee lisää työpaikkoja ja iso osa tuesta tule takaisin jo näin veroina.
      3. Jos sillä korvataan ulkomaisia polttaineita niin raha ei valu ulkomaille vaan pyörii täällä Suomessa. Ja joka liikkeestähän verottaja on osilla.
      4. Tulevaisuudessa palstalta saa teollisuus arvopuuta, omistaja tulon ja korjuuketjulle taas töitä. Ja verokertymä sen kuin kasvaa.

      Kuka voitti ja kuka hävisi?

      Suomi on kaukana vapaasta maasta ja kaikken rakentamiseen edellytetään lupa. Mutta eiköhän esim hakepolttolaitoksen rakentaminen ole sen verran pikkujuttu verrattuna ydinvoimaan, että niitten rakentamiseen ei tarvita eduskunnan hyväksyntää. Kuljetus on kallista, tiedän. Mutta itse me olemme sen kalleuden luoneet. Ongelmana puutavaran kuljetuksessa on aina paluu tyhjällä. Saimaa olisi loistava reitti toteuttaa ei niin kiireellisiä kuljetuksia kustannustehokkaasti. Itse alan kaataa hakepuuta syksyllä. Ennen kesää rankakasat ovat tontin lähellä. Annetaan kuivua ja haketetaan syksyllä. Helppoa. Saimaakin on auki yli puolet vuodesta. Minne se järjenkäyttö on Suomesta kadonnut? Ja on Saimaalla ennenkin ollut jäänmurtajia. Ja miksi rataverkko on annettu rapistua ja kuihtua sen sijaan että sitä oltaisiin laajennettu? VR on monopolillaan pilannut tämänkin. Mutta metsänomistajat ovat tähän kyllä syyttömiä. Ongelmana ovat mitään metsätaloudesta sen paremminkin kuin logistiikasta ymmärtämättömät poliitikot hyvävelivirkoineen joita me äänestämme.

      -Jussi-

      Poista
  5. Näyttää siltä, että PS:n ohjelma on näistä puolueista lähimpänä järkevyyttä. Ja vaikka jostakin muusta puolueesta läytyykin muutama yksittäinen järjenkäytön loistava esimerkki, puolueen valinta on tässä maassa tehtävä vain ja ainoastaan puoueen ohjelman mukaan. Lauantaina käyn jututtamassa PS:n ehdokkaita torilla, jotta saan päätettyä kenelle heistä annan ääneni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä järkevyydestä. Minusta PS kannattaa enemmän sellaista energia- ja ympäristöpolitiikka missä ei nykyistä menoa muuteta mitenkään, korkeintaan nostetaan purjeita teollisuuden hyväksi. Enemmän kuin realismia PS työntää päätään pensaaseen.

      Poista
    2. Pää pensaassa on parempi kuin pää giljotiinissa. Kun muut puolueet tavoittelevat hulluutta, on PS järkevin vaihtoehto.

      Poista
    3. Jokainen voi kannattaa ja antaa äänensä mille tahansa puolueell, joka sattuu miellyttämään. Henkilökohtainen näkemys PS ilmastonmuutoskirjoituksista on kyllä se, että puoluee edustajilla on varsin poleemisisa mielipiteitä asiasta, jotka eivät perustu juuri mihinkään varteenotettavaan tutkimukseen ja ovat yleisesti ottaen melkoisen tiedevastaisia tunneperäisiä reaktioita.

      Poista
    4. Mihin PS:n ilmastonmuutoskirjoituksiin arvoisa anonyymi yllä viittaa?

      Poista
    5. Tässä PS:n kansanedustajan maallikko näkemyksiä: https://blogit.perussuomalaiset.fi/reijo-tossavainen/ilmastonmuutos-on-kiistaton-tosiasia/. Täällä lisää ilmastopopulismia: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288690716503.html

      Jne. jne. Varsin antitieteellinen ja epäanalyyttinen on PS yleensäkin.

      Poista
    6. Yksittäisten kansanedustajien/ehdokkaiden erilaiset mielipiteet ovat äänestäjän kannalta pelkästään toivottavia ja vähemmän vahinkoa aiheuttavia kuin puolueiden fundamentalistiset kannat, jotka eivät salli avoimuutta.

      Antero

      Poista
    7. En minä tuossa Tossavaisen kirjoituksesta mitään tiedevastaista löydä. Kohtuullinen epäilys on olennainen osa tervettä tiedettä.

      Poista
    8. Antero, mitens sen ryhmäkurin kanssa oikein mahtaa ollakaan? Harva puolue sietää edustajansa itsenäistä äänestyskäyttäytymistä.

      Poista
    9. Näin on. Juuri siksi kannatta selvittää, minkälaisia fundamentalistisia kantoja eri puolueilla on eri asioista.

      Terveisin hankien keskeltä, Antero

      Poista
  6. Valtion tukiaiset vilisivät noissa vastauksissa niin holtittomasti, että väkisinkin tulee mieleen, että onhan tämä osattu ennekin. Siitä kertoo vanha, isänmaallinen laulu.

    Olette varmaan kuulleet samalla sävelellä toisenkin version, mutta alkuperäisessä eräs kohta kuuluu näin:

    "Ei muuta toivoa, kuin myydä rekka-auto ja ostaa tila Kainuusta ... katovahingot ... tukipalkkiot ... kaiken korvaa Suomen valtio!

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Hyvästi kokoomuksen typerykset, kuolette noihin täysin typeriin ajatusmaailmoihinne. Tervehdin ilolla PS:ää nyt vaan täytyy löytyä sieltä fiksu ehdokas. Saa ehdottaa.

    Energia-asiantuntija

    VastaaPoista
  8. Vaikuttaa siltä, että vain perussuomalaisilla voisi olla riittävästi potkua lopettaa tämä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tapahtuva huijaus Suomessa. Pitää vain äänestää niitä puolueen ehdokkaita, jotka selkeästi ovat tätä kollektiivista hullutusta vastaan.

    Keski-Suomessa ainakin Meiris Suominen on facebooksivullaan alkanut osoittaa kiistattomia aivopesemättömän tapauksen tunnusmerkkejä. Kurkatkaa itse facebook.com/MeirisEduskuntaan

    VastaaPoista
  9. Sama kai se on ketä äänestää, kun tämän mukaan ilmanstonmuutos lisää elintasoamme joka tapauksessa: http://www.piksu.net/artikkeli/imastomuutos-lis%C3%A4nnyt-elintasoamme-useita-prosentteja

    VastaaPoista
  10. Luin tuossa jokin aika sitten E-R Korholan nettisivuilta kirjoituksen, jossa hän oli
    tulkinnut Lima:n pöytäkirjaa. Huomioni kiinnitti että sopimuksen maksajiksi oli
    ilmeisesti lupautunut EU ja 4 muuta maata. Vuosilasku 50 - !00 miljardia €, pienen
    Suomen osuus todennäköisesti aika paljon.
    Onko joku lukenut jostain lehdestä EEDI:stä, onkohan Suomella edes neuvottelijaa
    kokouksissa joissa päätetään ro-ro laivojen konetehoista, pienennetään joka
    tapauksessa 10 - 30 %. Jos isompi niin jäätä ei sen jälkeen saa meressä olla, ei
    nimittäin laiva kulje. Ro-ro voidaan kuulemma korvata konttiliikenteellä, mutta
    kysely ulkomaisessa lehdessä vähärikkisestä polttoaine alueen hinnoista oli tyly:
    vaihtoehtoina NW eurooppa ja Itämeren valtiot korotukset 60 - 350 % per kontti.
    Osa tulee tietenkin matkan pitenemisestä.

    Aatsi Pirkanmaalta

    VastaaPoista
  11. Tästä asiasta pitäisi oikeasti nostaa iso rähäkkä heti ja ennen vaaleja, sillä nykyinen hallitus taitaa asian ratkaista.

    http://yle.fi/uutiset/soini_suomen_teollisuus_tuhotaan_kannattamattomaksi_ilmastopolitiikalla/7823617

    VastaaPoista
  12. Kysymys 7, ehkä pianovihreä?
    "PS:
    Ei. Valtion talous ei kestä. Siksi tulee varmistaa, ettei yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia enää tehdä. "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kysymys 7:n vastauksessa oli todellakin kopiointivirhe, joka on nyt korjattu. Kiitokset Ristolle tarkasta luvusta!

      Poista
  13. Kirjoitin vajaa vuosi sitten nykyiselle pääministerillemme seuraavan mailin:

    Tervehdys!

    Lueskelin vaaliohjelmaasi lähinnä Kokoomuksen puheenjohtajavalinnan
    näkökulmasta. Laaja ja asiallinen kirjoitus, kiitos.

    Yksi asia kuitenkin hiertää. Vaikka kirjoititkin, että energiapolitiikkaa pitää
    tehdä niin, että teollisuus ei karkaa muualle, keinot jäivät kertomatta.

    Valitettavasti Eija-Riitta Korhola putosi EU-parlamentista. Hän näyttää olevan
    ainoa Kokoomuksessakin, joka tajuaa EU:n ilmastopolitiikan olevan päin
    hemmettiä. Saksan ja Espanjan sähköverkot ovat kuralla epävakaan
    tuotantokapasiteetin takia ja hinnat pilvissä. Pitäisikö täällä kylmässä
    Suomessa muka noudattaa näitä surkeita esimerkkejä. Britit ovat jo luopumassa
    tuulituista ja Suomessa edelleen luvataan ulkomaisille rahoittajille
    miljardiluokan syöttötariffeja ja rakennustukia tuontimyllyille, jotta Suomenkin
    sähköverkko saataisiin kuralle. Täällä se menee vielä herkemmin, kun energian
    saanti myllyistä ja auringosta menevät pahasti ristiin energian tarpeen kanssa.

    Vaikka puu on kotimaista, ei siitä silti kannata maksaa kolminkertaista hintaa
    vaikka hiileen verrattuna. Toki puuta kannattaa polttaa Keski-Suomessa
    lämpövoimaloissa, Helsingin hiilivoimaloihin ei kuitenkaan pidä koskea.
    Perusvoiman tuotantoon puuta ei kannata tuhlata. Ydinvoimaa pitää rakentaa lisää
    ja heittää Vihreät mitä pikimmin hallituksesta.

    Tuulivoimyhdistyksellä on huikeat tavoitteet rakentaa Suomen rannikot myllyjä
    täyteen nimelliskapasiteetiltaan nykyisen, rakennetun kokonaiskapasiteetin
    verran. Edes lähelle moisen rakentaminen olisi suurta hulluutta. Syöttötariffin
    päättyessä myllyt pysähtyvät nopeasti, kun huoltotoimenpiteet eivät enää
    kannata. Silloin meillä on tuhansien tornien muistomerkit rannikoilla,
    muistuttamassa meitä "vihreyden" tuomasta hulluudesta.

    Suomen poliitikot kailottavat jonkun kummallisen cleantechin perään. Se muka
    kompensoi ilmastopolitiikan kustannukset. Ei kompensoi. Näillä ei ole mitään
    tekemistä tuulimyllyjen rakentamisen kanssa. Varmaan olet huomannut, että
    myllytehtaat menivät konkkaan Suomessa heti alkuunsa. Neste Oil kuuluu
    cleantech-klusteriin, kun se tekee dieseliä indonesialaisista öljypalmuista,
    joita kasvatetaan entisissä sademetsissä. Siihen kuuluu kierrätysfirmoja, jotka
    ovat klusteriin ilmoittautuneet tukiaissyistä. Hauska esimerkki on ikivanha
    Woikoski, joka kertoo yhtenä toimialanaan olevan hiilidioksidin talteenoton.
    Kuulostaa todella hienolta ilmaston pelastamiselta ja rahaa tulee valtion
    kassasta. Mihin Woikoski hiilidioksidinsa "talteen ottaa"? Se myy sen
    teollisuuteen, kasvihuoneviljelijöille, yms. Kaikki palaa siis luonnon kiertoon.

    Ennustan, että viiden vuoden päästä ei enää naureta EU:n ilmastopolitiikalle,
    kuten nyt tehdään yleisesti, vaan itketään, kun Eurooppa on vajonnut
    kehitysmaa-tasolle, ilmasto ei ole edelleenkään tällä vuosituhannella lämmennyt
    ja teollisuus on romahtanut.

    Ystävällisin terveisin: xyz



    P.S. Esa Härmälä sanoi viime kesänä, että globaalit hiilidioksidipäästöt tulevat
    kasvamaan ainakin 25 v., tekee EU mitä tahansa.

    Vastaus ei mahdu samaan postaukseen, joten lähetän sen myöhemmin.

    Tapsa

    VastaaPoista
  14. Vastauskaan ei mahdu yhteen postaukseen, joten tässä tulee:

    Kiitos mielenkiintoisista ja tarkkanäköisistä kommenteista! Olet selvästi
    pohtinut asiaa tarkkaan.

    Olen samaa mieltä, että useiden isojen eurooppalaisten maiden nykyinen
    energiapolitiikka on lähellä kallista hurskastelua, jossa ei ole selvää
    tavoitetta ja jossa käytetään tehottomia keinoja. Tärkein esimerkki on Saksa.
    Siellä laitettiin viime vuonna melkein 25 mrd euroa uusiutuvien tukiin.
    Periaassa pyritään omavaraisuuteen ja uusiutuvien osuuden lisäämiseen, mutta
    käytännössä kivihiilen käyttö ja päästöt kasvoivat. Perusvoimaa tarvitaan
    silloin kun ei tuule tai paista ja ydinvoimaloita ajetaan alas. Ongelma
    lähteekin siitä, että Saksan politiikan ydin on anti-ydinvoima, ei ilmasto.

    Kotimaisten, vähäpäästöisten energialähteiden käytölle pitää luoda hyvät
    edellytykset, mutta olen kanssasi samaa mieltä, ettei tuontienergiaa sinänsä
    pidä korvata hinnalla millä hyvänsä. Pohjoismaiden vesivarat painottuvat
    Ruotsiin ja Norjaan - siksi on luonnollista että hankimme jatkossakin
    säätövoimaa heiltä. Eihän siinäkään olisi järkeä, että Saksassa yritettäisiin
    väkisin korvata Pohjoismaiset metsäteollisuustuotteet kotimaisilla, vaikka
    metsävarat suhteessa väestöön ovat meillä täällä eikä siellä. Uskon
    vapaakauppaan ja suhteelliseen etuun - sitä pitää hyödyntää vakaiden
    kumppaneiden ja sisämarkkinoiden puitteissa myös energiassa.

    Se täytyy sinänsä rehellisyyden nimissä todeta, että Saksan Energiewende ei
    juurikaan ole Brysselin synti. Kun EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa 10 vuotta
    sitten muotoiltiin, päätavoitteen piti olla selkeästi päästöissä ja välineen
    päästökaupassa. Uskon ideaan, että päästöille asetetaan hinta: sen jälkeen
    markkinat optimoivat parhaiten missä määrin hiiltä korvataan biomassalla,
    tuulella, energiansäästöllä tai vaikka ydinvoimalla. Ohjausmekanismin pitää olla
    teknologianeutraali ja markkinaehtoinen. Energiainvestointien kvartaali on 25
    vuotta, joten ohjauksen on ehdottomasti oltava myös pitkäjänteistä. Siihen ei
    vaan 10 vuoden takaisilla päätöksillä ylletty. Varsinkin Fukushiman jälkeen
    poliitikot halusivat tehdä jotain näyttävää ja alettiin panostaa voimakkaasti
    uusiutuvien suoriin tukiin. Tukivetoinen energiamarkkina vei tilan päästökaupan
    ohjausvaikutukselta. Kuten epäsuorasti viittasitkin, olemme nyt tilanteessa,
    että tuilla ostetaan hankkeita, joissa päästövähenemän hinta on satoja euroja
    hiilitonnilta samalla, kun päästöoikeuden hinta markkinoilla on vain alle viisi
    euroa tonnilta. Selvästi siis kuvittelemme, että meillä on varaa panostaa
    kalleimpiin päästövähenemiin ja jättää sivuun edullisimmat.

    Tapsa

    VastaaPoista
  15. Tässä jatkoa:

    Suomessa uusiutuvien tuet ovat onneksi paljon kohtuullisemmalla tasolla kuin
    esim Saksassa. Esimerkiksi tuettavalle tuulivoimallehan on 2500 MW
    kapasiteettikatto, jonka jälkeen uusia hankkeita ei enää oteta tuen piiriin.
    Näin en usko, että kuvaamasi visio kaikkien suunnitteilla olevien
    tuulihankkeiden (lähemmäs 10 000 MW) toteutumisesta on realistinen. Olen samaa
    mieltä siitä, että riippumatta mitä muutoin tapahtuu, Suomen tulee mahdollistaa
    ydinvoiman lisärakentaminen.

    Cleantech tulee nähdäkseni sinänsä olemaan selkeästi yksi Suomen syömähampaista
    jatkossa. Erityisesti energiatehokkuudessa, älykkäissä ja toimivissa
    sähköjärjestelmissä ja tietysti biojalosteissa meillä on vankka osaamispohja ja
    suhteellinen etu - täällä on totuttu tulemaan toimeen kylmässä ja elämään
    metsästä. Cleantech on myös ainoa klusterimme, joka on onnistunut lisäämään
    liikevaihtoaan vuoden 2006 jälkeen jopa neljänneksellä finanssikriisistä
    riippumatta, kun taloutemme yleisesti on 2006 tasolla ja teollisuustuotanto
    pienentynyt. Varmasti cleantech-brändin liepeillä pyörii kaikenlaista vähemmän
    cleantechiä mutta se ei minusta muuta suuntaa. Neste Oilin osalta täytyy myös
    sanoa, että vaikka he aloittivat selvästi palmuöljyriippuvaisina, ovat
    harppaukset jätepohjaisiin raaka-aineisiin olleet vaikuttavia: nyt jo puolet
    biodieselin raaka-aineesta tulee erilaisista muiden toimialojen sivuvirroista.

    Uskon myös, että kotimaisella edelläkävijämarkkinalla on iso merkitys cleantech
    osaamisen kertymiselle. Sillä on merkitystä, missä määrin vaikkapa Suomen
    sähkömarkkinan hinnoittelutapa ohjaa kokeilemaan täällä ensimmäisenä laajasti
    älykästä kotitalouksien tuntitason kysyntäjouston automatiikkaa. Tässä meillä on
    saumaa, koska Nordpool on harvinaisen toimiva markkinamalli ja meillä on
    harvinaisen hyvää sähköteknistä osaamista ja Nokian jäljiltä paljon tarvittavaa
    mobiiliosaamista. Mutta edelläkävijämarkkinalla on toki merkitystä lähinnä
    silloin, jos se perustuu todellisiin vahvuuksiin ja jonkinlaiseen
    edelläkävijyyteen. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimassa näitä voi laajassa
    mittakaavassa olla vaikea enää nähdä.

    Lopulta on tietysti kysyttävä myös uskooko itse kukin ilmastopolitiikan ja
    co2-päästöjen rajoittamisen tarpeeseen yleensäkään. En usko, että voimme
    varmasti sanoa, että ilmasto lämpenee liikaa tai että ihmiskunta voi sen
    ratkaista. Mutta minusta on riittävä tieteellinen konsensus siitä, että meillä
    on suuri riski siitä, että toimillamme aiheutamme sellaisen ilmastonmuutoksen,
    joka todennäköisesti sotkee maailmantalouden pahanpäiväisesti, lisää köyhyyttä
    nykyisissä kehitysmaissa ja pakottaa sadat miljoonat hylkäämään nykyiset
    kotiseutunsa. Vakuutusmatemaattisesti on selvää, että ihmiskunnan kannattaisi
    näillä tiedoilla panostaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan, että
    joudutaan maksamaan siihen sopeutumisesta. Klassikko on brittihallituksen
    tilaama Nicholas Sternin ekonomistiraportti, jonka laajasti hyväksytty
    arvioinnin mittaluokka on, että kiihtyvä ilmastonmuutos voi leikata 5-20%
    maailman vuosituotannosta, kun taas sen hillitseminen turvallisiin mittoihin
    maksaisi vain noin 1 % maailman BKT:sta vuosittain.


    Tapsa

    VastaaPoista
  16. Tässä loput:

    "Seuraava kysymys on, voiko tai kannattaako Euroopan tehdä mitään, jos Kiina ja
    USA eivät samanaikaisesti sitoudu vastaaviin toimiin. Vaikea kysymys. Olen
    kuitenkin sitä mieltä, että riskit huomioiden vastuuttomin ratkaisu olisi
    luovuttaa kokonaan. Uskon, että Euroopan tulee ja me voimme ottaa järkevässä
    määrin etunojaa. Mutta se täytyy tehdä kustannustehokkain keinoin. Erityisesti
    ei ole fiksua ajaa teollisuutta maihin, joissa energiankulutus itse asiassa
    aiheuttaa isommat päästöt kuin meillä nyt. Siksi on pyrittävä mahdollisimman
    nopeasti kaikkien merkittävien talouksien yhteiseen päästökauppajärjestelmään.
    Sitä ennen herkimmille hiilivuotoaloille tulee kompensoida päästöhinnoittelun
    aiheuttama sähkön hinnan nousu. Sehän ei mitenkään sotkisi päästökaupan
    ohjausvaikutusta energian tuotantopaletissa.

    Sukupolvien välisen vastuun ohella uskon kyllä, että vähäpäästöisyyteen opettelu
    kääntyy vielä Euroopalle myös vientituotteeksi. Olen siinä määrin optimisti,
    että myös Kiina, USA ja Intia ottavat ennen pitkää vastuunsa tosissaan.
    Ilmastokysymyshän ratkeaa mittaluokissa lähes täysin Aasian kehityksen mukaan.
    Meidän merkittävin ilmastoteko on lopulta opetella kestävä energiantalous, joka
    voidaan sitten istuttaa muuallekin.

    Parhain terveisin
    Alex"

    Miten lienee, onko nykyisen hallituksen ilmastopolitiikka ollut linjassa tämän vastauksen kansa? Minusta ei.

    Tapsa

    VastaaPoista
  17. No joo, tuhosivat google ja muut tilini, eli se siintä.

    Ehkä nähdään joskus, en ole mikään terviisimies.

    https://www.youtube.com/watch?v=6ym2F3rbKmM

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  18. Nyt kaivataan juttua Siperian uusista metaaniräjähdyskraatereista! Onko AGW-kässäri astunut uuteen vaiheeseen???

    VastaaPoista
  19. Täältä löytyy kaikkea kivaa aiheeseen liityvää: http://carbon-sense.com/

    Henkka

    VastaaPoista
  20. Kiitos muuten Mikko yleisön palvelemisesta näin vaalien edellä.
    Jos tuosta sellaista yleistystä etsii, niin ehkä se on siinä, että aika monet puolueet ovat pyrkimässä tekemään "liberaalit" vihreillekin. Siis ajamaan niin samaa ympäristöpolitiikkaa Vihreiden kanssa, ettei Vihreille jäisi itsenäistä tilaa paljonkaan. PS:n jäsenenä en pane pahakseni puolueeni erottumista Vihreistä. Noissa vastauksissa olen aistimassa jopa jonkinlaista terävöitymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä aiheesta vaaleihin liittyen tulee lisääkin kirjoituksia. Kävin muuten haastattelemassa ehdokkaita viime lauantaina Espoonlahden toritapahtumassa. Mieleeni jäi kaksi keskustelua Kokoomuksen ehdokkaiden kanssa energiapolitiikasta.

      Ensimmäisen kävin ihan mukavan oloisen naisehdokkaan kanssa. Tärkeimpänä kantanaan hän kertoi olevan kivihiilen käytön lopettamisen Suomessa 2025 mennessä ja kaikkien fossiilisten käytön lopettamisen 2050 mennessä. Tämä lääkärin ammattia harjoittava ehdokas meni vähän hämilleen, kun kerroin muun maailman aikovan kasvattaa fossiilisten käyttöä ainakin vuoteen 2050 asti.

      Toinen ehdokas oli nuori mies, joka kertoi joskus olleensa töissä YK:ssa. Hänen kantansa oli sama fossiilisten suhteen, mutta ryhdikkäästi ne voitaisiin korvata ydinvoimalla.

      Kummallakaan ehdokkaalla ei ollut minkäänlaista vastausta energiapoliittisten toimiensa ilmastollisista tai taloudellisista vaikutuksista, mutta molemmat totesivat tukevansa viime vuosina Suomen tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia, joihin he mielestään kantansa perustivat. Lääkäriehdokas totesikin aika pian olevansa ilmasto- ja energia-asioissa heikoilla jäillä. Nuori miesehdokas oli aloittamassa minulle luentoa YK:ssakin havaitusta ilmiöstä Tyynenmeren saarivaltioiden hukkumisesta. Hän ei kuitenkaan muistanut hukkuvien valtioiden nimiä, ja luento jäi pitämättä arvattavista syistä.


      Poista
  21. Vaalikarja se vaan syö apettaan.

    Mediakone se vaan antaa vaalinäkymiä, mutta kuinka kaukana ne ovat tulevasta on herran hallussa.

    Nyt on mukana herrat ja kaltaiseni narrit, joten eiköhän jonniinmoinen yhteinen sävelkin on ehkä muodostumassa.

    Kiitos loistavasta työstäsi rivien kokoajana.

    Alikersantti Mononen Ilkka nostoväki III luokka.

    https://www.youtube.com/watch?v=mT1GtHONNmo

    Ilkka

    VastaaPoista
  22. Torikokouksen perusteella ovat Kokoomuksessakin ottaneet yhden pienen tekijän silmätikuksi, energiantuotannon hiilen käytön Suomessa. Näin varmaan siksi, että se helppo ja mediaseksikäs kohde, koske ihmiset eivät koe, että se koskee heitä itseään. Sähköhän tulee töpselistä ja lämpö patterista. No Suomessahan tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla energiaa noin 50 % (turve, öljy, maakaasu ja hiili). Tuontikin voi sitä olla. Hiilellä tuotetaan 10 prosenttia. 40 prosenttia siis muilla fossiilisilla polttoaineilla.

    https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/eurooppa/12teollisuus/suomi-ja-energia/es2c

    Kovin pienen siivun kimpussa kaikki vihreiden äänten toivossa eduskuntaan aikovat ovat tilanteessa, jonka Mikkokin torilla sanoi. Maapallon hiilenkulutushan kasvaa keskimäärin noin 500 000 tonnilla joka ikinen päivä, eli noin 20 laivalastillista yhdessä päivässä. Tähän liittyen kummalista on, että Vihreä Soininvaara on ymmärtänyt kokonaisuuden, kun on sanonut, että niin kauan kun yhteisessä sähkö verkossa on toiminnassa yksikin kivihiilellä toimiva tanskalainen tai muu lauhdelaitos, josta energiaa menee 60 % meriveden lämmittämiseksi, ei Suomessa kannatta pysäyttää yhtäkään CHP hiililaitosta, joiden hyötysuhde on 90 %. Koska Suomessa tarvitaan sähköä, voi vapaille sähkömarkkinoille rakentaa ihan vapaasti pelkällä puulla toimivan voimalaitoksen, kuka niin tahtoo.

    Lopuksi ”Alex” sanoo sen lyömättömältä kuulostavan perustelun kaikille ilmastonmuutoksen nimissä Suomessa tehtäville taloudellisille hölmöilyille:

    ”Vakuutusmatemaattisesti on selvää, että ihmiskunnan kannattaisi
    näillä tiedoilla panostaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sen sijaan, että
    joudutaan maksamaan siihen sopeutumisesta.”

    Enkä se noin on vakuutusmatemaattisesti. Mutta kyllä Suomen herrojen ja koko kansan tulisi ymmärtää se, mitä Suomi voi omassa maassaan tehdä miljardeilla tilanteessa, jossa muualla maailmassa fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkaa voittokulkuaan. Pitäisi ymmärtää, että Suomi on pieni maa, eikä meistä oteta mallia missään asiassa, ei edes meidän esimerkillisestä rauhantahtoisuudestamme. Olen ulkomailla liikkunut jonkin verran ja hyvä on, jos siellä tiedetään, että sellainenkin maa kuin Suomi on olemassa. Kyllä Suomen pitäisi pienuutensa vuoksi laittaa kaikki paukut ulkoenergiapolitiikkaan ja saada ne maat ruotuun, jotka joka päivä lisäävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Meillä olisi valtavasti sen sektorin vienti- / konsultointiosaamista, koska olemme maailman huippua energiantuotannon kaupunkiosaamisessa ja siitä esim. Helsinki on YK:n palkinnolla palkittukin. Ja sen mitä pitäisi tehdä ja mistä pitäisi torillakin puhua, ”Alex” sanoo sinänsä hyvän, mutta puheisiin nähden ristiriitaisen kirjoituksensa lopuksi:

    ”Sukupolvien välisen vastuun ohella uskon kyllä, että vähäpäästöisyyteen opettelu
    kääntyy vielä Euroopalle myös vientituotteeksi. Olen siinä määrin optimisti,
    että myös Kiina, USA ja Intia ottavat ennen pitkää vastuunsa tosissaan.
    Ilmastokysymyshän ratkeaa mittaluokissa lähes täysin Aasian kehityksen mukaan.
    Meidän merkittävin ilmastoteko on lopulta opetella kestävä energiantalous, joka
    voidaan sitten istuttaa muuallekin.”

    Jos näin ihan livenä olisi, äänestäisin kokoomusta, ellei vaarana olisi älyttömän lapselliset ministerinimitykset ja nuo toripuheet.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Tapsan kehu piti olla edellisen kirjoituksen alussa:

      Tapsa, tosi hienosti laadittu kysymyskokonaisuus Alexille! ”Alexin” vastauskin on varsin hyvin kirjoitettu. Ensimmäisessä kappaleessa on kiteytys, joka tulisi Mikonkin haastattelemien ehdokkaiden sisäistää.:

      ”Olen samaa mieltä, että useiden isojen eurooppalaisten maiden nykyinen
      energiapolitiikka on lähellä kallista hurskastelua, jossa ei ole selvää
      tavoitetta ja jossa käytetään tehottomia keinoja. Tärkein esimerkki on Saksa.
      Siellä laitettiin viime vuonna melkein 25 mrd euroa uusiutuvien tukiin.
      Periaassa pyritään omavaraisuuteen ja uusiutuvien osuuden lisäämiseen, mutta
      käytännössä kivihiilen käyttö ja päästöt kasvoivat. Perusvoimaa tarvitaan
      silloin kun ei tuule tai paista ja ydinvoimaloita ajetaan alas. Ongelma
      lähteekin siitä, että Saksan politiikan ydin on anti-ydinvoima, ei ilmasto.”

      Pave

      Poista
    2. Kiitoksia kehuista!

      Tapsa

      Poista
  23. Tässä vähän vielä kättä pidempää toreille ja turuille:

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/valtamerten+aalloilla+voitaisiin+kattaa+jopa+20++maailman+sahkontarpeesta++tama+ruotsalainen+poiju+tekee+aaltoenergiasta+kannattavaa/a1051063

    Suomen rannikko ja sisävedet voitaisiin ilmastonmuutoksen ja hiilen torjumiseksi rakentaa muutaman miljardin poijutukiaisilla täyteen näitä Cleantech värkkejä. Kun kerran pilataan kansallismaisemat ja luonnonrauha tuulimyllyillä, niin miksi saman tien ei pilattaisi vesistöjä?

    Pave

    VastaaPoista
  24. Keijukaissatuja keskellä päivää.

    Pitävätkö he kansalaisiaan tyhminä vai valitaanko päättäjämme
    idiotismin perusteella.

    http://earthtechling.com/2013/02/tidal-power-design-from-high-hopes-to-dead-in-the-water/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  25. Onhan se Tapsa vähän niinkin, että kun ollaan erimieltä, syntyy keskustelua. Jos koko ajan ollaan samaa mieltä ja hymistellään yhteen ääneen asioita, ei opi mitään uutta, kuten minä nyt opin Jussilta. Kirjoittaminen on siitä hankalaa, että siihen helposti tulee sellaisia sävyjä, jotka tulkitaan väärin. Toisaalta ilkeilykin on niin helppoa. Minäkin voisin sanoa, että opin Jussilta paljon uutta, kuten sen, että kaikki metsän omistajat eivät ole kepulaisia. Tosiasia ihan vilpittömästi on se, että Jussilla on laajat näkemykset kirjoittamastaan aiheesta ja se pani minutkin ajattelemaan montaa asiaa uudelleen. Tosiasiahan tässä on se, että Kepu ja kepulainen lehdistö lähes päivittäin lietsoo tätä vastakkainasettelua ja se heijastuu näissä kirjoituksissakin. Suomi on niin pieni muutaman miljoonan asukkaan maa, että meidän tulisi puhaltaa yhteen hiileen ja lopettaa tällainen kaupunkilaisen karvoja pystyyn nostava ääri aluepolitiikka.

    Pave

    VastaaPoista
  26. Kirkko on lähtenyt yhä vankemmin mukaan politiikkaan, kun on näköjään lyönyt hynttyyt yhteen ilmastouskonnon ääriuskovaisten kanssa.

    http://www.kirkkojakaupunki.fi/artikkelit/onko-hiilenpoltto-syntia

    Sinänsähän se on kustannustehokasta toimia yhdessä, koska kirkot ovat suurimman osan aikaa tyhjillään ja näin saadaan niille käyttöä, kun ympäristöjärjestöt alkavat pitää herätystilaisuuksia niissä ja vähintäänkin tulevat kuulemaan Jumalan sanaa omasta uskostaan.

    Sikälikin tuo yhteistyö on loistava asia, koska maapallon hiilen kulutus kasvaa 500 000 tonnia joka ikinen päivä ja ainoa mahdollisuus rajoittaa sitä alati paisuvan ihmismassan ikeessä, on rukoilla niitä lähinnä Aasian maita vähentäään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joissa sen käyttö jatkaa kasvuaan. Ongelma taitaa vaan olla siinä, että noilla maapallon suurkuluttajilla ja fossiilisten käyttöä kaiken aikaa lisäävillä kansoilla taitaa olla eri Jumala kuin meillä, jos nillä nyt on Jumalaa ollenkaan. Onko siis noilla rukouksilla ja saarnoilla mitään vaikutusta asiaan? Ilolla huomasin, että pientä suhteellisuuden tajua tuossa kirjoituksessa on Suomen tekemisten suhteen.

    Seuraavaksi varmaan pohtivat ilmastohysteeristen vanhempien ja kaikkiemuidenkin ilmastohysteerikkojen kanssa sitä, että pääseekö puuta poltamalla taivaaseen.

    Tuollainen kirkko ei enää ole minun juttuni ja siksi erosin tuosta kirkosta.

    Jykke

    Nyt pohtivat onko hiile poltaminen syntiä

    VastaaPoista
  27. Pääministerin ilmoitus hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta on menossa.

    Vihreät taas muistuttivat, että ympäristön kannalta haitalliset tuet pitäisi lopettaa ja siirtää ympäristöä säästäville sektoreille.

    Mitä ovat ympäristölle haitalliset tuet? Ympäristöministeriö määrittelee yhteiskunnan tuen eri tavoin tässä raportissa: file:///C:/Users/Tapsa/Downloads/YMra13_2013_Ymp%C3%A4rist%C3%B6n_kannalta_haitalliset_tuet_FINAL.pdf

    Yksinkertaisin määritelmä siinä taitaa olla tämä:

    ”Tuki on julkishallinnon tuottajille tai kuluttajille synnyttämä lisätulo
    tai kustannuksen alenema”.

    Tästä pääsemme siihen lopputulemaan, että vihreät tarkoittavat näillä tuilla raskaan teollisuuden vapautta sähköverosta. Vihreät haluavat siis jatkuvasti nousevan sähköveron teollisuudelle. Mitäköhän tämä tarkoittaisi Suomen metallurgiselle teollisuudelle?

    Toinen kysymys on, että ovatko tuulimyllyt ympäristölle haitallisia? Minun ei tarvinne omaa kantaani tähän kertoa. Vihreillä on taipumus väittää ympäristöystävällisyyden olevan samaa kuin ilmaston pelastaminen varsinkin energiapolitiikassa. Ydinvoimalla tuotetun sähkön vero pitää siis palauttaa, mutta tuulivoimaa pitää nykyisen tukitavan lisäksi tukea myös verohelpotuksella.

    Milloin sitten uusiutuvilla pystymme metallurgisen teollisuutemme pitämään pystyssä? Saattaa käydä niin, että teollisuus ehtii kävellenkin kaukoitään ennen vihreän utopian toteutumista.

    Tapsa

    VastaaPoista
  28. YLE julkaisi vaalikoneensa jossa kysytään
    "1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle."

    Minkä ilmastonmuutoksen ja kuka on valinnut kysymykset.
    Reenpissi ja toimittaliitto vai?


    "http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/uusimaa/kysymykset#/theme-5/

    Ilkka

    VastaaPoista
  29. Kävin koneella ja löysin osuvimman Uudeltamaalta: jan Edelmann.

    On kylläkin Kokoomuksen ehdokas, joten puolueen vaikutus on epävarma ja se, että jos hän ei pääse läpi, kuka saa äänen. Puoluekin kyllä tuohon "polttavimpaan" kysymykseen vastasi lähes oikein, Jan ihan oikein. Vastaukset olivat kyllä ennen vaaleja jämäköitä.

    Tapsa

    VastaaPoista
  30. Kovin yksimielisiä olivat ilmastolakiäänestyksessä, josta voinee
    tehdä päätelmän että Agenda 21 on määräävä tekijä yksittäisen yksittäisen
    edustajan mielipiteen jäädessä omaan arvoonsa, jos sitä ei saa tuoda julki äänestyksissä.

    Eli ei ole luottoa kokkareihin, ja eihän Eija Riitta ole onneksi ehdolla
    Espoossa joten pitänee äänestyttää Ilmastolakiäänestyksen mukaisesti,
    ts. vastaisesti.

    Tuossa vähän ajankulua aiheen vierestä, kun tuo "vastapuoli" tuntuu kovin masentuneelta ja muutenkin vaivaiselta, liekö kevätväsymys, itte lähen kohta Pääsiäispilkille Saimaalle ja aurinko kilottaa jo nyt silmiini.

    https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=19q1i-wAUpY

    Ilkka

    VastaaPoista