keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Miksi vain pohjoisen merijää sulaa?

Eteläisen pallonpuoliskon päivittäisen
jääpeitteen laajuuden poikkeama
vuosien 1979-2008 keskiarvosta
No sulaahan tuo Etelämantereen ympärille muodostuva merijääkin. Mutta toisin kuin pohjoisessa Antarktikan merijään laajuudessa on viime vuosina lyöty suuruusennätyksiä. Siellä on sulamiskautta jäljellä enää parisen viikkoa, ja saatamme tänä vuonna saada uuden satelliittimittausten ajan ennätyksen merijään laajuudessa, kuten viereisestä kuvasta voit todeta. En kuitenkaan nyt kirjoita etelän merijäästä. Koetan pohtia sitä, miksi napa-alueiden merijäät käyttäytyvät niin eri tavoin. Siis kun etelässä tehdään sulamiskauden laajuusennätyksiä, pohjoisessa laajuus supistuu. Mikä mahtaisi olla syy näihin eroavuuksiin?


Pohjoisen pallonpuoliskon päivittäisen
jääpeitteen laajuuden poikkeama
vuosien 1979-2008 keskiarvosta
Ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen uskovat ovat yrittäneet todistaa ilmakehän kasvaneen hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksen sulattaneen Jäämeren jääpeitettä. Kun kuitenkin tiedämme ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olevan tuulten vaikutuksesta melko tasainen molemmilla pallonpuoliskoilla, pitäisi saman vaikutuksen toimia myös Etelämannerta ympäröivään jääpeitteeseen. Mutta kun tämä vaikutus ei empiiristen mittausten mukaan toimi etelässä, voisi pohjoisen merijään sulamisen epäillä johtuvan jostain muusta syystä. Mikä tämä tekijä voisi olla? Vai voisiko niitä olla useita?

Ehkä helpointa on sulkea ensin pois niitä isoja tekijöitä, jotka eivät ainakaan voi olla ratkaisevia asioita. Ainoakaan tutkimus ei vihjaa auringon tai muunkaan avaruudesta tulevan tekijän merkityksestä napajäiden erilaiseen käyttäytymiseen. Hiukkaspäästöt ovat jo ristiriitaisempi asia, sillä tutkimukset auringon säteilyä absorboivan noen ja sulfaattien vaikutuksista lumen ja jään sulamiseen vaihtelevat paljon. Nokipitoisuudet pohjoisen ja teollistuneemman pallonpuoliskon ilmakehässä toki ovat suuremmat, mutta selittäisikö jään pinnalle laskeutuva noki pääosan sulamisesta. Joidenkin tutkimusten mukaan se selittäisi jopa puolet.

Vuoden 2012 keskilämpötila 80 leveysasteen pohjoispuolella.
Sininen viiva on 0-astetta celsiusasteikossa.
Lähde: Tanskan ilmatieteenlaitos (DMI)
Keskilämpötilan kehitys arktisella elueeella
(70. leveyspiirin pohjoispuolella) vuosina 1920-2012
Ovatko ilman lämpötilat nousseet niin paljon, että jää sulaa aiempaa nopeammin vuodenkierron aikana? Oheisesta kuvasta (huom: kuvat suurenevat klikkaamalla niitä) näet 80 leveyspiirin pohjoispuoleisen alueen lämpötilan kuvaajan viime vuodelta, jolloin arktisen merijään laajuus kävi pienimmillään sitten satelliittihavainnoinnin alkamisen vuonna 1979. Kuvasta näkyy selvästi, että päivittäinen lämpötila vaihtelee pitkän talven aikana paljonkin, mutta lyhyen sulamisjakson aikana (noin päivät 160-240) lämpötila pysyi hyvin tarkasti pitkän aikavälin keskiarvon (kuvassa  ERA40-kuvaaja) tuntumassa. Näin on jokaisen vuoden osalta tuossa Tanskan Ilmatieteenlaitoksen lämpöaikasarjassa, jota voit tarkastella täällä. Pohjoisen lyhyen kesän lämpötilat siis eivät ole merkittävästi nousseet viimeisen 50 vuoden aikana ainakaan 80 leveysasteen pohjoispuolella. Myöskään laajemmalla alueella (79-90 leveyspiirit) ei keskilämpötilassa näy mitään luonnollista vaihtelua kummempaa. Ilmakehän kasvaneet hiukkas- ja kasvihuonekaasupitoisuudet eivät siis näy tuon alueen sulamiskauden lämpötiloissa, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen yhtä kylmiä kuin 50 vuotta sitten. Tältä osin mm. Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan, Petteri Taalaksen, vihjailut ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta jääpeitteen sulamiseen ovat outoja.

Pohjoisen merten pinta-
lämpötilapoikkeamat
vertailukauteen
Jos ilman lämpötilamuutos ei pysty selittämään Jäämeren jään aiempaa laajempaa sulamista, löytyisikö syy jään alla olevan veden lämpötilasta? Viereisessä kuvassa on esitetty pohjoisen vesialueiden pintalämpötilojen poikkeama 12.2.2013 verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon vastaavana helmikuun päivänä. Kuvasta näkyy, että Skandinavian pohjoispuolella on poikkeuksellisen lämmintä vettä (ruskea). Samoin Grönlannin ja Islannin välissä vesi on tavanomaista lämpimämpää. Mutta Jäämeren toisella puolella, Beringin salmen tuntumassa, vesi on hieman tavanomaista viileämpää. Kun tuota kuvaa vertaa seuraavaan kuvaan, jossa on satelliiteista mitattu merijään laajuus 11.2.2013 ja viivana esitetty keskimääräinen jääpeitteen raja, huomataan jäätä puuttuvan juuri noilta lämpimän veden alueilta - Barentsinmereltä ja Grönlanninmereltä - mutta ei juurikaan muualta. Miten tuo lämmin vesi on päässyt noin pohjoiseen, sillä normaalisti vesi ei siellä noihin asteisiin lämpene?
Pohjoisen jääpeitteen laajuus 11.2.2013
verrattuna keskimääräiseen

Selitys taitaa piillä Golf-virrassa, joka tuo valtavan määrän lämmintä vettä ja energiaa Karibian meren suunnalta Jäämerelle. Virta tuo etelän auringon alla lämmennyttä vettä Pohjois-Amerikan sivuitse pohjoiseen jopa 150 miljoonan kuutiometrin virtaamalla sekunnissa. Energiamäärältään se vastaa satakertaisesti ihmiskunnan tuottaman kaiken energian määrää. Ilman Golf-virran tuomaa energiaa Barentsinmeri, Grönlanninmeri ja myös Pohjanmeri Norjan länsipuolella olisivat vailla jääpeitettä vain hyvin lyhyen aikaa loppukesästä.

Nykyisin tiedetään, että Golf-virran tuoman energian määrässä tai jakautumisessa on vaihtelua. Tuota vaihtelua koetetaan ilmentää ns. Atlantin vuosikymmeniä kestävän vaihtelun indeksillä (AMO = Atlantic Multidecadal Oscillation). Tuo indeksi seuraa pintavesien lämpötilamuutoksia Pohjois-Atlantilla ja osoittaa selvästi, että viimeiset kolme vuosikymmentä ovat olleet tuossa hitaassa vaihtelussa lämpimimpiä. AMO-indeksi on ilmeisesti kääntymässä seuraavan 10 vuoden aikana negatiiviseksi, mikä ennustaisi kylmemmpiä pintavesiä Barentsinmerelle ja muuallekin. Jos näin kävisi, pohjoisen jääpeitteen laajuus taitaisi palata takaisin 1970-luvun lukemiin.

AMO-indeksi vuosina 1856-2009
Lähde Wikipedia
Lisää arktisen merijään sulamisen syistä voit lukea englanniksi esimerkiksi täältä ja täältä. Ovatko pohjoisen jään sulaminen ja eteläisen jään sulamattomuus ihmiskunnan syytä vai ei? Erään tuoreen Arktikan merijään tilavuuden muutosta koskevan tutkimuksen kirjoittaja, Washingtonin Yliopiston tutkija Axel Schweiger, totesi asiasta seuraavaa: "Meidän täytyy nyt kysyä, mitkä prosessit johtavat näihin muutoksiin pohjoisen merijäässä. Missä määrin kyse on meressä vaikuttavista prosesseista, ja missä määrin kyse on ilmakehästä? Meillä ei taida olla asiasta vielä hyvää käsitystä." Tutkijat siis eivät tiedä sulamisen syytä, eivätkä tiedä myöskään, jatkuuko sulaminen viime vuosien lailla.Ja saatamme joutua odottamaan jäätöntä Jäämerta pitkään - ihmisikä huomioiden luultavasti liian pitkään.



40 kommenttia:

  1. Pohjoisen merijään tilavuus on romahtamassa, mistä pinta-alan romahtelu on vain oire. PIOMAS2-malli (CryoSat-2 varmentanut mallituloksia) kertoo seuraavaa:

    http://psc.apl.washington.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.png?%3C?php%20echo%20time%28%29%20?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu. Kyllä Atlantilta tullut lämmin merivesipulssi epäilemättä sulattaa myös monivuotista merijäätä. Kun tuon pulssin vaikutus aikanaan loppuu, alkaa monivuotisen ja paksumman merijään kasvukin.

      Poista
    2. Todisteet pulssin olemassaolosta ovat missä? Golf-virtaahan on monotoroitu jo pitkään joten tietoa pitäisi olla olemassa.

      Poista
    3. No voisitko nopein laskelmin osoittaa että AMO:n aiheuttamat "pienet muutokset termohaliinikierrossa" (lähde Wikipedian AMO-sivu) ovat energiasisällöltään likimainkaan samaa suuruusluokkaa kuin mitä merijään sulattaminen ja ilmakehän lämmittäminen on vaatinut?

      Ketkä alan ammattitutkijat ovat muuten sitä mieltä että AMO on Golf-virran avulla lämmittänyt arktikaa viime vuosikymmeninä? (Miksei aiemmin, reanalyyithän menevät vuoteen 1951 saakka?) Missä ovat peer-review julkaisut aiheesta?

      Poista
    4. No tässäpä vaikka alkulukemisiksi:
      http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JCLI-D-11-00466.1.
      Linkki tutkimukseen oli jo kirjoituksessani, jos et sattunut huomaamaan. Ja linkin kirjoitus on vertaisarvioitu.

      Poista
    5. Ookoo, vaikka juttuun ei pääsekään käsiksi ilman maksamista. On hyvin järkeenkäypää että Golf-virralla ja Barentsinmerellä on selkeä kytkös. Mutta mikä selittää jään katoamisen valtavalta alueelta Beringinsalmen pohjoispuolelta?

      Poista
  2. 80-asteen pohjoisella puolella ei ole paljon mitään , itse arktinen alue on paljon suurempi. ECMWF reanalyysi on globaali ja käyttää järkevämpää Artikan määritelmää:

    http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/inspect/catalog/research/eraclim/timon/timon_ana_2D!2T!anom!Arctic!195701-201212!/

    Ilman lämpeneminen näkyy erittäin selvästi, joten voidaan olettaa että se on osaltaan vaikuttanut merijäähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AMO-signaali näkyy kyllä 80 asteen alapuolisilla alueilla, joilla meri pääsee lämmittämään ilmakehän alimpia kerroksia. Syy-seuraus -suhde taitaa olla toisinpäin, mitä ehdotat?

      Poista
    2. AMO-signaalin korrelaatio Arktikan ilman lämpötilaan vaikuttaa hyvin heikolta.

      Poista
    3. Aika vahva se on. Suosittelen tutustumaan kirjoituksen lopussa esittelemiini linkkeihin.

      Poista
    4. Ei näytä vahvalta, vertaa nyt postattua ECMWF reanalyysiä AMO-käyrään. Tästä on kyllä ilmastorealismi kaukana ja liikutaan spekulatiivisissa sfääreissä.

      Poista
  3. Kätevästi juuri tänään julkaistiin lisää CryoSat-2 satelliitin mittaustuloksia, mistä jään tilavuuden nopea viimeaikanen lasku käy selkeästi ilmi:

    http://neven1.typepad.com/blog/2013/02/cryosat-2-reveals-major-arctic-sea-ice-loss.html

    http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-21437680

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkeistä. Arktinen merijää on hyvin mielenkiintoinen seurannan kohde.

      Poista
  4. Merijään sulaminen ei voi nostaa merenpintaa koska jää on jo meressä. Se on kuin lasissa oleva jääpala. Kun jääpala sulaa, pinta on samassa kohdin lasia.

    Boris Winterhalter näytti linkin jonka mukaan jääpeite oli holoseenikauden lämpötilaoptimin aikana 1000 kilometriä pohjoisempana.
    http://www.sciencemag.org/content/333/6043/747.full.html

    A 10,000-Year Record of Arctic Ocean Sea-Ice Variability—View from the Beach

    We present a sea-ice record from northern Greenland covering the past 10,000 years. Multiyear sea ice reached a minimum between ~8500 and 6000 years ago, when the limit of year-round sea ice at the coast of Greenland was located ~1000 kilometers to the north of its present position. The subsequent increase in multiyear sea ice culminated during the past 2500 years and is linked to an increase in ice export from the western Arctic and higher variability of ice-drift routes. When the ice was at its minimum in northern Greenland, it greatly increased at Ellesmere Island to the west. The lack of uniformity in past sea-ice changes, which is probably related to large-scale atmospheric anomalies such as the Arctic Oscillation, is not well reproduced in models. This needs to be further explored, as it is likely to have an impact on predictions of future sea-ice distribution.
    Science 5 August 2011:
    Vol. 333 no. 6043 pp. 747-750DOI:10.1126/science.1202760

    http://www.sciencemag.org/content/suppl/2011/08/03/333.6043.747.DC1/Funder.SOM.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Merijään sulaminen ei ole ongelma, sillä se ei nosta merenpintaa. Ja molemmat pallonpuoliskot tarkasteltuna merijään peitto ei ole laskenut merkittävästi. Olet oikeassa myös siinä, että ilmastomallit tai mitkään muutkaan mallinnukset eivät pysty ennustamaan merkittävimpien merivirtojen (AMO ja PDO) vaihteluja. Ne meidän ilmasto-oloihimme lopulta eniten vaikuttavat.

      Poista
    2. Merijään tilavuus pohjoisessa on laskenut voimakkaasta, eikä Etelä ole sitä kompensoinut, koska siellä ei monivuotista jäätä ole oikein ollutkaan. Nythän pohjoisesta monivuotinen jää on katoamassa kokonaan, mikä ei tosiaan ole "normaalia", eikä siin käynyt AMO-syklin missään vaiheissa viime parin vuosisadan aikana.

      Poista
    3. On totta, että merijään massa on vähentynyt, joskaan ei enää merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Monivuotinen merijää siis ei ole katoamassa minnekään arktikastakaan.

      Poista
    4. Nyt heität lonkalta ihan huuhaata. Katsopa uudestaan PIOMAS-2 graafia:

      http://psc.apl.washington.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.png?%3C?php%20echo%20time%28%29%20?

      Trendi jatkaa yhä alaspäin 3000km3 vuosikymmenessä ja siihen päälle tuli vuonna 2010 suuri hyppäys alaspäin, minkäjälkeen trendi on jatkunut. Monivuotisen jään romahdus on siis faktaa.

      Poista
    5. Faktat hakusessa...

      Poista
    6. ei kait tuossa taas kerran ole mitään outoa globaali lämpölisä ollut 70 vuotisen auringon aktiivisuuden takia "kiertelemässä" ja näkyy nyt pohjoisella pallon puoliskolla siellä sulaa mutta co2 ei aiheuta näitä mutta miksi pohjoisella sulaa?

      Poista
  5. Mikolle vähän juttuvinkkiä...

    Tapio Kanninen oli tänä aamuna radion Ykkösaamussa höpöttämässä ja promoamassa uutta kirjaansa Crisis of Global Sustainability.

    http://crisisofglobalsustainability.com/

    Kannisella on tutkinto taloustieteessä ja valtioteessä, eli mistään ilmastotieteilijästä ei ole kyse. Hän on tehnyt pitkän uran Tilastokeskuksessa ja YK:ssa.

    Mielipiteet ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä olivat erittäin vahvoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh... Noin sekaisin, kuin Kanninen näyttää olevan, menee helposti eristäytymällä reaalimaailmasta, kuuntelemalla James Hansenia ja lukemalla YK-raportteja.

      Kannisen käyttämät argumentit tai oikeastaan sloganit mm. Grönlannin jäiden sulamisesta, merenpinnan jopa kymmenien metrien noususta ja ilmastotutkijoiden 95-prosenttisesta yksimielisyydestä on ammuttu seulaksi moneen kertaan. Vanhan romun kierrätysyrityksestä siis on kyse.

      Poista
    2. James Delingpole:lla on hyvää pohdintaa nykytilasta yleensä täällä:

      http://blogs.telegraph.co.uk/news/jamesdelingpole/100203187/if-the-leader-of-the-free-world-can-lie-with-such-impunity-we-are-doomed/

      Rahat tehdään nykyään ilmastoalarmismilla, oli se totta tai ei. Jokainen joka haluaa tehdä rahaa, on siis ilmastoalarmismin kelkassa.

      Ja jos ei itse usko asiaansa tai jaksa vaivautua ottamaan asioista selvää niin paras toistella kliseitä. Valehdellakin voi niin paljon kuin kehtaa, sillä kukaan joka ei ole halveksuttava denialisti ei tule niitä paljastamaan tai niistä syyttämään – hyvällä asiallahan täällä ollaan.

      Pohdin aihetta täällä: http://ilmastokauhu.blogspot.fi/2013/02/hyvaa-tarkoittavat-valheet.html

      Poista
  6. Tästä näkee hyvin kuinka paljon pohjoisen merijään tilavuus on laskenut ja kuinka tilavuus on yhä laskenut viimeisten viiden vuoden aikana:

    http://haveland.com/share/arctic-death-spiral-1979-201301.png

    Eikö tästä merijääkirjoituksesta pitäisi julkaista korjattu versio jossa merijään määrän kehitys raportoidaan realistisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjoituksessa ei pohdita, paljonko pohjoisen merijää on sulanut. Se on joka tapauksessa sulanut paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Tässä pohditaan sitä, miksi merijää sulaa VAIN pohjoisessa eikä sekä pohjoisessa että etelässä. Minä epäilen syyksi nimenomaan merivirtojen kuljettaman lämmön vaihtelua, sillä siltä osin etelän ja pohjoisen merijääalueet eroavat eniten toisistaan.

      Tuon täälläkin linkatun viimeisen arktikan merijään tilavuuden muutosta koskevan tutkimuksen kirjoittaja, Washingtonin Yliopiston tutkija Axel Schweiger, totesi asiasta seuraavaa: "Meidän täytyy nyt kysyä, mitkä prosessit johtavat näihin muutoksiin (pohjoisen meri)jäässä. Missä määrin kyse on meressä vaikuttavista prosesseista, ja missä määrin kyse on ilmakehästä? Meillä ei taida olla asiasta vielä hyvää käsitystä."

      http://www.washington.edu/news/2013/02/13/european-satellite-confirms-uw-numbers-arctic-ocean-is-on-thin-ice/

      Tutkijat siis eivät tiedä sulamisen syytä, eivätkä tiedä myöskään, jatkuuko sulaminen viime vuosien lailla.

      Poista
  7. Arktikan jäämuutosten pienenemisen perimmäinen syy viimeksi kuluneiden yli 30 vuoden aikana on yksinkertaisesti siinä, että koko alue on lämmennyt merkittäväsi. Lämpötilan nousu satelliittihavaintojen (http://www.remss.com/data/msu/monthly_time_series/) mukaan on ollut noin 1,5 astetta ja nousunopeus on yli kaksinkertainen muuhun maailman verrattuna. Muutos tulee jatkumaan niin kauan kuin ihmiskunnan kasvihuonekaasujen (CO2) tupruttelu tulee jatkumaan.

    Mäkisenkin kannattaisi pitää mielessään täällä siteeraamans ruotsalaisen ilmastotutkijan Bengtssonin lausumaa: "Olen jatkuvasti turhautunut siitä tieteellisen perustan puutteesta, jolla (ilmastonmuutoksesta) puhutaan tiedotusvälineissä." Mäkisen kirjoituksista loistaa kilometrien päähän juuri tuo ilmastoasioiden tieteellisten perusteiden täydellinen puute. Tilalla on vain tyhjää polemiaa ja tarkoitushakuista ilmastotiedon vääristelyä ja vähättelyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aika luonnollista, että leveyspiireillä 60-80 myös ilma on lämmennyt, kun alueelle on virrannut läpimän veden pulsseja. 80. leveyspiirin pohjoispuolella lämpenemistä ei sitten olekaan havaittu. Vesi se ilman noilla leveyspiireillä lämmittää, jos et sattunut tietämään.

      Valitettavasti väittämäsi noin 1,5 asteen lämpenemisestä on hurjaa alarmistiliioittelua. Puoli astetta on lähempänä totuutta

      Poista
    2. Lähdeviite väitteeseesi että Jäämerelle on virranut lämpimän veden pulsseja ainakin vuodesta 1979?

      Samoin väitteesi arktikan vain 0.5C noususta on silkkaa valehtelua. 0.5C on mitä maapallo on lämmennyt kokonaisuudessaan, arktika on lämmennyt paljon enemmän. DMI:n data 80N yläpuolelta kattaa Arktikasta vain pienen murto-osan.

      ECMWF reanalyysistä vastaavalle ajalle saadaan että "Arktika" on lämmennyt lähemmäs 2C:

      http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/inspect/catalog/research/eraclim/timon/timon_ana_2D!2T!anom!Arctic!197901-201212!/

      ps. jos aiot pitää blogisi nimenä "ilmastorealismia", yritä ainakin pitää faktat suunnilleen kunnossa. Arktika on lämmennyt paljon enemmän kuin 0.5 astetta, minkä jokainen asiaa tutkinut tai seurannut tietää!

      Poista
    3. Lisäsin uuden kuvan lämpötilakehityksestä 70. leveyspiirin pohjoispuolella. Tutki sitä, Anonyymi, äläkä enää tule syyttämään valehtelusta perusteettomasti.

      Poista
  8. Höpsis löpsis Mäkinen. NOAA:n satelliittimittausten mukaan leveyspiirien 60 ja 82.5 ast N lämpötilan trendi on +0.35 ast/10v, josta kertyy tuo noin 1,5 ast kokonaisnousuksi. Ei siinä mitään alarmistista liioittelua ole, realismia, realismia DMI:n lämpötilagraafi, jota käytät ei perustu mittauksiin vaan mallilaskuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ja DMI taitaa raportoida vain yli 80N alueen, mikä on kuin kärpäsenpaska verrattuna koko arktiseen alueeseen (ulottuu selvästi napapiirin eteläpuolelle, vähän toki määritelmästä riippuen). Ylemmäksi postatusta ECMWF reanalyysistä nähdään että jopa 2C nousu on jo lähellä.

      Poista
    2. Lisäsin tekstin kuviin HadCRUT4-kuvaajan alueelta 70-90 leveyspiirit ja kattaen ajan 1920-luvulta viime vuoden loppuun. Siitä näkyy selvästi, että ilman keskilämpötilan kolmen vuoden liukuva keskiarvo ei ole noussut puolta astetta enempää WMO:n vertailukauteen (1961-1990)verrattuna viimeisen 90 vuoden aikana. Lämpimintä arktisella alueella lienee ollut 1930- ja 1940-luvuilla, joskin viimeinen vuosikymmen on liki samoissa lukemissa.

      Sateliittimittausten alkamisesta (1979) nousua on tullut noin 0,3 astetta - siis alle 0,1 astetta/10v. Aika pitkä aika on siis kahden asteen nousuun.

      Poista
    3. Mikko sinulla on selkeästi sokea piste kun et näytä ymmärtävän että maa-asemat eivät kata Artktista aluetta lähellekään kattavasti, mistä syystä globaaliksi referenssidatasetiksi soveltuva HadCRUT4 ei ole lähellekään paras käytettävissä oleva datasetti Arktikan lämpötilan mittaamiseen. Satelliittidataa on käytettävä sen ylivoimaisen kattavuuden ansiosta ja satelliittidatasta ja säätilan seurannasta näkee erittäin selkeästi että Arktika on lämmennyt ainakin 1.5 astetta muutamassa vuosikymmenessä.

      Poista
    4. Melkoista kiemurtelua tältä jankkaavalta anonyymiltä. Jos olet noin vakuuttunut asiastasi, niin tee siitä vertaisarvioitu tutkimus ja lyö rahoiksi, lisäksi saat mainetta ja mammonaa ja varmaan ilmastoprinsessan ja puoli valtakulmaa.

      Poista
  9. HadCrut4 aineisto perustuu sääasemien mittauksiin, joita Arktikassa on vain muutamia kuten UK Met office kartasivultakin näkee heti (http://www.metoffice.gov.uk/hadobs/crutem4/). Näin kyseisen aineiston käyttö kuvaamaan koko pohjoisen napa-alueen lämpötilakehitystä johtaa alakanttiin. Parempi on käyttää satelliittitietoja, jotka kattavat aina leveysasteelle 80 saakka. Laita uusi kuva täältä saatavsta aineistosta (http://www.remss.com/data/msu/monthly_time_series/) niin saat realistisemman kuvan siitä miten Arktikassa lämpötila on noussut eli noin 0,35 ast/10v, mikä on 2 kertaa enemmän kuin muualla maapalloa keskimäärin.

    Millään venkoilulla ja tarkoitushakuisella datavalinnoilla ei lämpötilan ilmastorealistinen kuva valkene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HadCRUT on IPCC:n käyttämä aineisto. Voisiko sen luotettavampaa aineistoa olla olemassa?

      Poista
    2. Ei piä paikkaansa. Jos lukee huolellisesti IPCC:n viimeisimmän raportin osan WG1 luvusta Chapter 3: Observations: Surface and Atmospheric Climate Change, niin siellä on erikseen analysoitu pintahavainnot, joissa on käytetty HadCRUT:n lisäksi myös NOAA:n aineistoja (GISS). Sitten on erikseen luku, joka käsittelee vapaassa ilmakehässä tapahtunutta lämpötilan kehitystä pallohavainnoista ja satelliiteista troposfäärissä ja stratosfäärissä.

      Pinta-aineistojen etuna satelliittidatoihin verrattuna on se, että ne kattavat huomattavasti pitemmän ajanjakson 1800-luvun puoliväliin saakka, kun taas satelliitit 1970-luvun lopulta. Toisaalta satelliitit peittävät pinta-havaintojen katvealueita juuri tuolta Arktikasta esimerkiksi. Näin satelliittidata antavat pintahavaintojen luotettavamman kuvan napa-alueiden lämpötilojen muutoksista vuodesta toiseen.

      Poista
  10. ECMWF reanalyysit kannattaa myös ottaa vakavasti, kyseessähän on globaali säätilarekonstruktio jossa kaikenlainen mittausdata assimiloidaan viimeisimpään säämalliin. Sään ennustushan toimii nykypäivänä tunnetusti erittäin hyvin ja on parantunut selvästi vimeisen 15 vuoden aikana (ja paranee vastakin sekä algoritmisesti että laskentatehon kasvaessa).

    Arktika lämpenee erittäin nopeasti, minkä aluetta tutkivat havaitsevat itsekin jos ovat toimineet alalla jonkin aikaa.

    VastaaPoista
  11. Lämpenee nopeammin koska jäästä haihtuva kylmä ilmamassa ja pilveily estää kesälämmön haihtumisen, ja sulaminen jatkuu siten myös talvella. Näin päätteli Hollannin meteorologinen instituutti.

    http://www.huffingtonpost.co.uk/rolf-schuttenhelm/why-does-the-arctic-warm-_b_1027462.html

    VastaaPoista