lauantai 19. syyskuuta 2015

Korkmanin ilmasto-ongelmasta muutama huomio ja keltainen kortti

Aalto-yliopiston taloustieteen professori, Sixten Korkman, on avautunut meille Helsingin Sanomille lähettämässään mielipidekirjoituksessa otsikolla ”Mikä on suurin ongelmamme?”. Lähdin lukemaan
Professori Sixten Korkamilla on ongelma, jonka purkaminen ei
oikein onnistunut HS:n mielipidekirjoituksessa.
Korkmanin tekstiä sillä odotuksella, että vihdoinkin joku viisas kykenee pelkistämään olennaisen. No, millaisia viisauksia Aalto-yliopiston taloustieteen kammioissa on löydetty:

Suurin ongelmamme ei se [sic] ole talouden kilpailukyky tai hallituksen esittämä pakkolainsäädäntö, vaikka siitä on noussut iso meteli. Ei se ole valtion budjettialijäämä. Ehkä se ei ole edes nopeasti kasvanut pakolaisvirta, vaikka tähän liittyy paljon inhimillistä tragediaa.

Tjaah, ongelmat eivät siis löydykään niiltä alueilta, joilta usein mediassa haastatellulta professori Korkmanilta yleensä pyydetään lausuntoja, ja joita tasavaltamme hallitukset ovat viime vuosina pitäneet ongelmallisina. Tämähän menee mielenkiintoiseksi. Nyt Korkmanilla täytyy olla jokin todella suuri tieteellinen löytö, joka ongelmallisuudessa ohittaa kaiken.

Tiedemiesten valtaenemmistö katsoo ilmaston lämpenemisen olevan tosiasia ja ihmisen aiheuttama. Sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia esimerkiksi meriveden nousun ja viljelymaiden aavikoitumisen sekä sään ääri-ilmiöiden muodossa.

Ohhoh – vai tiedemiesten valtaenemmistö? Korkman siis päätti aloittaa perustelunsa vetoamalla auktoriteettiin. Sehän ei ole harvinaista vaikkapa pienten lasten kasvatuksessa, uskonnollisissa piireissä, politiikassa tai iskostettaessa kuria armeijan yksiköihin. Mutta niin sanottujen kovien tieteiden piirissä auktoriteettiin vetoamista pidetään kyllä aloittelijoille tyypillisenä argumentointivirheenä. Nojuu, nythän on kyse taloustieteilijän argumentoinnista.

Minulla ei ole ongelmia hyväksyä Korkmanin ensimmäisen virkkeen alkuosaa pienillä tarkennuksilla. Uskoisin nimittäin likipitäen kaikkien ilmakehää tavalla tai toisella tutkineiden tiedemiesten tulleen siihen tulokseen, että ilmakehämme alimmat osat ovat hitusen (keskimäärin muutaman asteen kymmenesosan) lämmenneet verrattuna aikaan vaikkapa 100 vuotta sitten. Mutta ei sen vahvistamiseen mitään tiedemiesenemmistöä tarvita. Siitä todistaa mittausdata, joka yksinään on riittävän vahva todiste asiasta.

Loppuosa tuosta koko kappaleesta onkin ongelmallisempi. Nimittäin ilmastotutkimuksen parissa on paljon erimielisyyttä siitä, miten paljon ja millä mekanismeilla ihmiskunta on lämpenemiseen vaikuttanut. Konsensusta asiasta ei ole, eikä sellaisella ole merkitystäkään, sillä äänestyksillä asiat eivät ratkea fysiikassa.

Jääkauden jälkeinen merenpinnan nousu metreinä.
Katastrofaalisista seurauksistakin voisimme varmaan väitellä pitkään, mutta tähän mennessä nähdystä lämpenemisestä en ole vielä löytänyt hälyttäviä merkkejä. Merenpinta on ollut nousussa viimeiset 22 000 vuotta, ja nousu jatkunee hitaana vielä saman verran, kunnes seuraavan jääkauden tulo saa mannerjäätiköt taas merkittävästi kasvamaan. Epäilen, että esivanhempamme eivät pitäneet jääkauden päättymistä ja sitä seurannutta rajua merenpinnan nousua noin vuosina 12000-8000  ennen nykyisen ajanlaskun alkua kovinkaan uhkaavana asiana. Pikemminkin päinvastoin!

Aavikoitumista toki tapahtuu paikallisesti, mutta tuoreimmat tutkimukset kertovat huomattavasta kasvullisuuden lisääntymisestä isojen aavikoiden reunamilla kuten Sahelissa. Sään ääri-ilmiöt ovat meitä aina koetelleet, mutta niidenkään lisääntymisestä ei ole dataan perustuvaa uskottavaa näyttöä.

Isossa kuvassa maapallon suurin ongelma on ympäristön rasittuminen ja etenkin ilmaston lämpeneminen. On se kumma, että suremme valtion velan jättämistä lapsillemme mutta suljemme silmämme ekologisena kriisinä siirtyvälle perinnölle.

Minä en menisi väittämään, että olemme sulkemassa silmiämme miltään ekologiselta kriisiltä, joskin monen sellaisen (kuten ylikalastuksen, vesistöjen ja maaperän likaamisen, metsien raivaamisen, eroosioherkkyyden kasvattamisen, luonnontilaisten alueiden hävittämisen jne.) osalta voisimme varmasti katsoa tulevaisuuteen tarkemmin. Ehkäpä nuo todelliset ongelmat ovat jääneet ilmastonlämpenemishysterian alle, vaikka niistä on jo nyt todellista näyttöä toisin kuin viime vuosikymmenten pienestä lämpenemisestä, joka tosin on jo parikymmentä vuotta ollut tauolla ja pidemmällä aikatarkastelulla – siis tuhansien vuosien perspektiivissä – osoittautuu lämpötilaproxytutkimusten valossa hitaaksi viilenemiseksi.

Taloustieteilijät ovat arvioineet, että ilmaston liiallisen lämpenemisen ennalta ehkäiseminen olisi viisaampaa kuin peruuttamattoman etenemisen salliminen. Miksi tositoimiin ei ole ryhdytty, miksi kasvihuonepäästöjen [sic] kasvu sen kuin jatkuu?

Jaahas, jo toinen kerta, kun professori Korkman vetoaa auktoriteettiin – tällä kertaa kollektiivisesti taloustieteilijöihin. Toki muutamat taloustieteilijät ovat noin arvioineet, mutta toiset ovat kovin eri mieltä asiasta, mikä ei ole kovin harvinaista yleensäkään taloustieteissä. Osa jopa IPCC:n käyttämistä taloustieteilijöistä pitää pientä lämpenemistä nettovaikutukseltaan hyödyllisenä.

Lihavoin tuosta viimeisestä lainauksesta muutaman sanan, jotka saivat epäilemään, josko professori Korkman on alkuunkaan perehtynyt ilmastoasioihin. Peruuttamaton eteneminen vihjaa ns. karkaavaan ilmastonmuutokseen, jota ei voisi mikään – siis edes luonto itse – pysäyttää. Ajatus on absurdi sen valossa, mitä tiedämme hyvin vakaasta ilmastostamme viimeisen 4,5 miljardin vuoden ajalta. Ihmiskunnan historian mittapuulla se on pysynyt aivan erityisen vakaana koko jääkauden jälkeisen ajan ml. 1900- ja 2000-luvut.

Sana ”kasvihuonepäästöt” lienee lipsahdus, mutta sellaisena se vihjaa, että Korkman on raapustanut mielipiteensä hätäisesti ja oikolukua suorittamatta. Tai lieneekö parempi olla tulkitsematta. Voihan Korkman olla oikeasti huolissaan kasvihuoneiden haihtumisesta taivaan tuuliin.

Taloutemme perustuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmaston pelastaminen vaatii energiavallankumouksen, joka on mahdollinen mutta vaikea. Monet vaikutukset olisivat lyhyellä aikavälillä tuskallisia.

Lämpötilamuutos mummon mittarilla kuvattuna
Taloutemme ja koko hyvinvointimme merkittävä nousu viimeisten 250 vuoden aikana toki perustuu edulliseen energiaan, jossa energiatiheydeltään hyvillä kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla on ollut ratkaisevat osansa. Ilman niitä ajelisimme tänäänkin hevosilla, korjaisimme koko kansan käsillä syksyn satoa ja elinajan odotteemme olisi 20-30 vuotta nykyistä lyhyempi. Jos voisimme tuoda esivanhempiamme 1700-luvulta aikamatkalle nykyisyyteen, he eivät voisi uskoa todeksi sitä valtavaa ja kaikkia aloja koskevaa kehitystä, jonka meidän ja heidän välissään olevat sukupolvet ovat saaneet aikaan. Väittäisin, että he eivät pitäisi näkemäänsä mitenkään katastrofaalisena. Ilmaston osalta he tuskin edes havaitsisivat muutosta, jolloin pelastamisen tarve tuntuisi hölmöläisten hommalta.

Historian iso kuva on Korkmanin tekstistä täysin kateissa. Niin on myös kovin abstraktiksi jäävä ”energiavallankumous”. On vaikea ottaa kantaa asiaan, kun sen sisältöä ei avata. Jos Korkman kuitenkin eräiden toisten talousprofessorien tapaan tarkoittaa energiatiheiden tuotantolähteiden korvaamista olennaisesti huonommilla ja markkinaehtoisesti kannattamattomilla (esim. tuulivoima), olen samaa mieltä vaikeudesta ja tuskallisuudesta. Olen jopa valmis julistamaan sellaisen yrityksen katastrofaalisesti epäonnistuvaksi.

Totta kai ihmiskunta tarvitsee uusia innovaatioita myös energiantuotannossa ja -kulutuksessa. Niitä kyllä syntyy aikaa myöten tutkimus- ja kehittämistoimilla, ja niiden käyttöön ottaminen tapahtuu takuuvarmasti markkinaehtoisesti ja sitä nopeammin, mitä vähemmän heikkoja teknologioita kilpailua vääristävästi suositaan.

Tarvitaan valtion päätöksiä. Niitä lobbarit pyrkivät vääntämään erityisetuja hyödyntämään. Niitä vastustavat markkinafundamentalistit, joille valtiollinen interventio on kauhistus. Lisäksi tarvitaan pitkälle menevää kansainvälistä yhteistyötä, mihin kansallisvaltioiden on vaikea suostua.

Iso ongelma on löytää kaikille hyväksyttävä taakanjako köyhien ja rikkaiden maiden välille. Rikkaat ovat kumulatiivisesti aiheuttaneet paljon enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin köyhät maat. Nämä vaativat nyt oikeutta edistää omaa kasvuaan uhrautumatta ilmastopolitiikan alttarilla.

Kannattanee taloushistoriasta ja muustakin historiasta muistaa, että CO2-päästöjen lisäksi jokseenkin kaikki se teollisen vallankumouksen alun jälkeinen kehitys, jota kehittyvät maat nyt käyttävät (ruoan tuotanto, terveydenhoito, digitalisaatio, avaruustekniikka, edullinen energiantuotanto, koulutus jne.) äärimmäistä köyhyyttä kitkiessään, on kumulatiivisesti rikkaampien länsimaiden kehittämää. Kiina, Intia ja muutkin kehittyvät maat tietävät hyvin, että ilman edullista energiaa niiden vielä hyvin köyhissä oloissa elävien satojen miljoonien ihmisten nostaminen edes vaatimattoman hyvinvoinnin ja toimeentulon tasolle, ei ole mahdollista. Siksi ne eivät yritä vähentää runsaiden ja edullisten fossiilisten polttoaineiden käyttöään vielä pitkään aikaan.

Ratkaisu voi vielä löytyä rationaalisen politiikan avulla, etenkin panostamalla uusiin teknologioihin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Lisäksi kansalaisten kaikkialla tulisi ymmärtää asian tärkeys ja vaatia poliitikkoja toimimaan siten, että kansainvälinen sopu taakanjaosta ja tavoitteista löytyy Pariisin kokouksessa.

Minä en saa täysin kiinni siitä, mitä Korkman yllä olevalla tarkoittaa. Olen samaa mieltä, että uusien ja kannattavien energiatekniikoiden kehittelyyn kannattaa panostaa. Mutta siltä viedään resursseja ja markkinatilaa, jos samanaikaisesti panostetaan tukiaisia kannattamattomien ja satunnaisesti toimivien ratkaisujen käyttöönottoon.

Pariisissa on pitkälti kyse siitä, syntyykö sopu kahdesta asiasta:
1.    Antavatko länsimaat sitoumuksen 100 – 1000 miljardin dollarin vuotuisesta tulonsiirrosta kehitysmaille ns. ilmastosyntiperusteella kenties seuraaviksi 50 vuodeksi?
2. Sitoutuvatko länsimaat vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöään rajusti samalla, kun kehittyvät maat niiden käyttöä paljon enemmän lisäävät.

Sanoisin, että kyse ei ole taakanjaosta eri tahojen kesken. Siinä taakan ottaisivat yksin länsimaat, ja hedelmäkakut jaetaan muille. Meillä kehittyneillä mailla ei edes ole syntitaakkaa, sillä kehityksen hedelmät on kyllä halukkaille jaettu. Eivätkä lopulta hiilidioksidinkaan vaikutukset ole välttämättä nettohaitallisia olleet. Tuo kasvien pääruokalajina tunnettu hyödyllinen kaasu auttaa ruokkimaan koko ihmiskunnan nyt paremmin kuin koskaan aiemmin.

Mutta silloin meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita ilmastosta, ei vain hallituksen ukaasista tai ay-liikkeen muutosvastarinnasta.

Tämähän on mielenkiintoista.  Taloustieteen professori kehottaa unohtamaan kehnon kilpailukyvyn, holtittoman julkisen taloudenpidon ja itsekkään korporativismin ongelmat. Siis ne asiat, joista Korkmanilta on viime vuosina kyselty. Ymmärrän yskän siitä näkökulmasta, että silloin voisimme varmaan unohtaa myös kaikki ne taloustieteilijöiden viime vuosina antamat ennusteet ja neuvot, joiden kyvykkyydestä ja hyvyydestä emme ole saaneet kovin mairittelevia näyttöjä. Vai onko Korkmanilta loppunut usko siihen, että noihin talousongelmiin enää saataisiin kestävää ratkaisua, jolloin pitää tietysti päähuomio kiinnittää vielä suurempaan uhkaan? Olipa miten vaan, minä en vakuuttunut Korkmanin onnahtelevista argumenteista – en edes kasvihuoneiden päästöistä.

Vuosikymmenten perspektiivissä taistelu ympäristön puolesta on isompi asia kuin hallituksen ja järjestöjen välinen riitely.

Viimeisestä Korkmanin virkkeestä olen samaa mieltä, mutta silloin kannattaisi keskittyä konkreettisiin asioihin – vesistöjen, maaperän ja elävän luonnon suojaamiseen – ja jättää niiden suojelulta resursseja vievä ilmastopanikointi vähemmälle.

Professori Sixten Korkmanin kovin poliittiselta vaikuttava kortti on heilahtanut meille suomalaisille näin Pariisin ilmastokokouksen alla. Minä en siitä hätkähtänyt, vaan heilautan myös Korkmanille Ilmastorealismin keltaista korttia. Toisella yhtä kehnosti perustellulla kirjoituksella pääsee kisaamaan muiden taloustieteilijöiden ja yhden oikeustieteilijän kanssa Suomen hölmöimmän professorin tittelistä.

185 kommenttia:

  1. Hyi hemmetti sentään!

    " On se kumma, että suremme valtion velan jättämistä lapsillemme mutta suljemme silmämme ekologisena kriisinä siirtyvälle perinnölle."

    Ketkä ovat edes silmänsä sulkeneet? Sanamuodosta päättelen, että hän puhuu suomalaisista, joilla ei ole mitään mahdollisuutta tätä ilmastokatastrofia korjata, jos sellainen on tulossa.

    Ihan jotain muita kuin ilmastopakolaisia tänne on työntymässä. Veikkaan kyllä, että heitäkin agitoidaan kohta sanomaan tulevansa tänne keskimäärin ainakin 20 astetta kylmempiin oloihin ilmastonmuutoksen takia. Oikea syy on kuitenkin joko paikallinen sota tai Suomen sosiaaliturva.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse mahtaa olla siintä että invaasio on EU,n itsensä suunnittelema ja rahoittama ja asian ratkaisu tullaan liittämään Pariisi biennaaliin siten
      että siinä lukisi että ilmastopakolaisuutta torjutaan kestävän kehityksen periaatteella joka luovuttaisi kansallisvaltioiden vallan rippeetkin YK eugenikkojen visvaisiin käpäliin sitovana valtiosopimuksena, keittiön kautta.

      Sen vuoksi päättäjiltämme pitää ottaa kynä pois ennen Pariisia
      etteivät solmisi mitään Ribbentrop sopimuksen toisintoa.

      Ilkka

      Poista
  2. Mistä tuo merenpinnan nousugraafi on peräisin..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi se sua kiinnostaa,, luuletko että se on väärennetty?

      Eikö sisältö kiinnosta?

      Se on JNI,ltä.

      Ilkka

      Poista
    2. Se on Wikipediasta. En väitä sitä tieteen viimeiseksi sanaksi, mutta suuntaa antava se nousuvauhdin suhteen on.

      https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Holocene_Sea_Level.png

      Poista
    3. Sikäli kun nykymeno jatkuu muutaman metrin merenpinnan nousu parissa vuosisadassa lienee väistämätöntä.

      -L4

      Poista
    4. Höpö höpö

      Eikö sinulla ollut taas mitään faktaa.

      Minullapa onkin.

      https://www.youtube.com/watch?v=R2F9milTpVs

      Ilkka

      Poista
    5. Faktaa on se, että kun osa Länsi-Antarktiksen Mannerjäätiköstä (WAIS) pärähtää paskaksi, merenpinta nousee. Näin on käynyt menneisyydessä ja käy varmasti tulevaisuudessakin. Tutkija E. Rignot on profetoinut että osa WAISistä on jo pysyvästi epästabiloitunut ja että 1.2 metriä merenpinnan nousua tuolta alueelta ei voida enää peruuttaa. Kuten aina, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

      http://www.jpl.nasa.gov/news/news.php?release=2014-148

      -L4

      Poista
    6. WAIS on lämmennyt rajusti viimeisen 50 vuoden aikana vesi-isotooppidatasta johdetun lämpötilan mukaan. Nykyiset lämpötilat eivät ole ennennäkemättömiä, mutta ovat jo piipahtaneet WAIS:n viilenemistrendin ylärajan yläpuolella..

      Steig et al. 2013

      "Hence, the anomalous δ18O values of recent decades in West Antarctica do not seem to be unprecedented, but are near the upper limit of the range of natural variability."

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n5/fig_tab/ngeo1778_F3.html

      Wade

      Poista
    7. Minun tulkintani mukaan lainauksessasi lukee päästyn lähelle luonnollisen vaihtelun ylärajaa jollain tarkkuudella.

      Onko se signaali jostain, saanen kysyä?

      "are near the upper limit of the range of natural variability."

      Ilkka


      Poista
    8. Oikein Ilkka, datan perusteella kyse voi olla luonnollisesta vaihtelusta.

      -L4

      Poista
    9. No miteen sitten eroitat lämpenemissignaalin luonnollisesta vaihtelusta
      jos se on kerrän luonnollisen vaihtelun sisällä, 97% tarkkuudella?

      Ilkka

      Poista
    10. Ei sitä vielä voikaan erottaa tuon datasarjan perusteella. Antarktiksen niemimaalla voidaan jo koska jäähyllyjen pirstaloituminen ei ole "normaalia" sedimenttien mukaan.

      -L4

      -L4

      Poista
    11. Onko siis "jäähyllyjen romahtaminen" ennennäkemätöntä, eli
      eikö Antarktikselta ennen virtaavat jäätiköt ole purkautuneet lohkeillen.

      Missä on sedimenttidatasi jäähyllyjen lohkeilusta että saisi vilasta.

      Ilkka

      Poista
    12. Tieteellisen tutkimuksen mukaan Antarktiksen niemimaalla on lämmennyt epätavallisen paljon viime vuosisadan aikana.

      "Here we show that the Antarctic Peninsula experienced an early-Holocene warm period followed by stable temperatures, from about 9,200 to 2,500 years ago, that were similar to modern-day levels.

      Although warming of the northeastern Antarctic Peninsula began around 600 years ago, the high rate of warming over the past century is unusual (but not unprecedented)..."

      http://www.nature.com/nature/journal/v489/n7414/full/nature11391.html

      Kuva 3 isompana:

      http://www.nature.com/nature/journal/v489/n7414/images/nature11391-f3.2.jpg

      Wade

      Poista
    13. No mutta sinähän kirjoitat ettei se ole ennennäkemätöntä,
      eli missä on ogelma.

      http://www.antarcticglaciers.org/glacial-geology/subglacial-volcanoes/

      Ilkka

      Poista
    14. Miten linkki merenalaisiin tulivuoriin liittyy johonkin? Niitähän ovat merenpohjat täynnä.

      Wade

      Poista
    15. Kyse oli jäänalaisesta vulkaanisesta toiminnasta jonka voisi kuvitella
      sulattavan jäätä, ja jopa kiihdyttävän jäätikköjen virtaamista ja lohkeamista mereen ennennäkemättömästi ja ilmastomallien vastaisesti, ilman että etelänapamantereen ilmasto olisi lämmennyt, mistä ei ole mittauksilla
      saatuja todisteita...

      Ilkka

      Poista
    16. Oliko tämä vulkaaninen toiminta nyt lisääntynyt (erittäin) voimakkasti - vai miten sen pitäisi liittyä tuohon nykyiseen sulamiseen?

      Poista
    17. No eipä tuosta vulkaanisen toiminnan muutoksesta ja vaikutuksesta WAIS:iin ole oikeastaan mitään näyttöä mutta sen sijaan suhteellisesti lämpimän merivirran tunkeutumisesta sulattamaan jäävirtoja altapäin puolestaan on. Niin se tiede etenee.

      -L4

      Poista
    18. Onko L4:n mielestä sitten oleellista, jos jokin merivirta on muuttunut ja sulattaa jäätä postimerkinkokoisella alueella koko palloomme verattuna? Miten tämä oletettu tapahtuma on osoitettu hiilidioksidin aikaansaannokseksi?

      Tapsa

      Poista
    19. Kai se on oleellista jos tuon postimerkin sulaminen nostaa merkittävästi rantaviivaa..

      (Miksi "te" muuten yleensä näytätte alkavan kiistää "ikäviä" mittaustuloksia sillä että niin ei voi olla, koska se ei voi johtua CO2:sta?

      Asia kerrallaan:

      Mittaukset näyttävät että nuo jäät sulavat (kuten L4 kertoi). Se mikä merivirran sinne on vienyt on sitten ainakin osittain toinen keskustelu..)

      Poista
    20. Tarkoittaako rantaviivan nostaminen suhteellista merenpinnan laskua?

      Kysyn vaan?

      Ilkka

      Poista
    21. Miksei Antarktikan niemimaan paikoin jo 600 vuotta sitten alkanut lämpeneminen voisi olla syy sen jäätiköiden nykyiseen epävakauteen? Esim. Larsen B:n epävakaudesta on saatu todisteita vuosina 3,800 yrBP - 1,400 yrBP, ajalta jolloin lämpötilat olivat tuhansia vuosia yhtä korkealla kuin nykyään.

      Vastaavia niemimaan lämpenemisiä viimeisen 2000 vuoden aikana kuin viime vuosisadalla on ollut 1518-1621 AD ja 1671-1777 AD ja hieman vähemmän lämpenemistä 296-415 AD.

      http://nora.nerc.ac.uk/19349/1/200135_2_high_res_merged_1340723405.pdf

      Wade

      Poista
    22. Antarktikan niemimaa ja Larsenin jäähylly ovat viilentyneet "dramaattisesti" vuodesta 1998.

      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=700892620009&dt=1&ds=14

      http://notrickszone.com/2015/07/08/south-polar-ice-age-stations-show-dramatic-antarctic-peninsula-cooling-since-1998-sea-ice-surge/#sthash.IVHTG66q.uXROEZvk.dpbs

      Wade

      Poista
    23. Wade, Larseneista kuitenkin tiedetään että ne eivät menneet paskaksi edellisinä lämpökausina, ajassa on mentävä ainakin 8000 vuotta taaksepäin ennenkuin A:n kohdalla oli aiemmin avovettä.

      -L4

      Poista
    24. Missä tiedetään että "ne eivät menneet paskaksi edellisinä lämpökausina",
      tuosta olisi kiva nähdä dataa eli vertaisarvioitu tutkimus, vai oliko kyseessä oma päätelmäsi.

      Ilkka

      Poista
    25. En ole aivan vakuuttunut kaikista niistä Notrickzonen pyörityksistä. Paikka on hankala vetää keskiarvoista käyrää..

      Mutta tämän pitäisi olla suunnilleen sieltä.. Sen mukaan kesät näyttää pysyvän nyt jotakuinkin vakiotasolla - mutta talvet lämpenee. Tällä GISS datalla ei tosin päästä kovin kauas historiaan.

      http://climexp.knmi.nl/plotseries.cgi?id=someone@somewhere&TYPE=i&WMO=giss_temp_250_-45--60E_-75--65N_n&STATION=GISS_250_T2m/SST_anom_-45--60E_-75--65N&NAME=Index&KIND=half

      Poista
    26. No edellisessähän pääsit 8000 vuoden taakse, eli pääsitkö
      sinne datalla joka alkaa vuodesta 1951?

      Ilkka

      Poista
    27. Sedimentticoret ulottuvat ajallisesti sinne 8000 vuoden taakse ja pidemmällekin. Tästäkin olen sinua ohjeistanut lähdeviittein moneen otteeseen menneinä vuosina.

      -L4

      Poista
    28. No ei vieläkään näy sedimentticoreja.

      Oli miten oli, mistä sedimentit kertovat, kertovatko ne ihmisen aiheuttamista
      CO2 päästöistä, ilmastonvaihteluista vai jäätikön ja merenalaisen
      vulkaanisen toiminnan aktiivisuuden muutoksista?

      Oletko 97% varma että ihmisen CO2 päästöjen vaikutus ulottuu ajassa kymmeniätuhansia vuosia taakseppäin, eli miten eroitat coreista ihmisperäisen signaalin johtavimman ilmastotieteen todistamalla 97% varmuudella.

      Ilkka

      Poista
    29. Katsotaan sitten nopeasti niitä sedimentticoreja. Elikkä nyt eletään tämän holoseenin kylmintä aikaa Antarktikalla.

      http://www.realclimate.org/images//WAIS_Divide_record.jpg

      Ed.kuvan mukaan viimeinen suuri oikea globaali ilmaston lämpeneminen tapahtui keskiajalla. Sen aikana Antarktikan niemimaan länsipuolella olevalla Bellingshausenin merellä oli SST jopa 6°C, nykyään alle 2°C.
      James Rossin saari (JRI) on niemimaan itäpuolella ja on eniten lämmenneitä paikkoja Antarktikalla.

      http://www.nature.com/nature/journal/v489/n7414/images/nature11391-f4.2.jpg

      Wade

      Poista
    30. No ilmankos Antarktiksella on nautittu ennätysjäistä 30 vuotta, mutta
      mitäpä jos napaoskillaatio vaihtaa napaisuutta jolloin saamme nauttia ennätysmäisistä Arktisjäistä seuraavat 30 vuotta, maailman johtavimman ilmastotieteen siirtäessään mikroskooppinsa Antarktiksen sulaviin jäihin
      ilmastoindikaattorina, aiheet joista on jo viitteitä.

      Milloinkohan se CO2 kakki ilmatieteineen putoaa rattailta, kun ilmasto antaa rattaan kakattaa auringon ja Milankowichin syklien ohjaamana.

      Ilkka

      Poista
    31. http://www.nature.com/nature/journal/v436/n7051/abs/nature03908.html

      Full textistä:

      "All the evidence indicates that LIS-B has been a stable component of the northwestern Weddell Sea since the Late Pleistocene to Holocene transition, 11.5 kyr bp. "

      Larsen B siis ollut stabiili palttiarallaa ~11500 vuotta aina vuoteen 2002 asti.

      -L4

      Poista
    32. Löysitkö postimerkin kokoisen alueen globaaliksi ilmastoindikaattoriksi
      koska lainauksesi kertoo sen olevan luoteisesta osasta Weddellinmerta?

      Silloinhan sitä ei ole muualla Antarktiksella jolla merijäät ovat
      laajenneet ennätysmäisesti 30 vuotta.

      Ilkka

      Poista
    33. L4. Larsen katkesi, koska oli ohentunut joitakin kymmeniä metrejä/tuhat vuotta holoseenin ajan. Viimeisimmän lämpenemisjakson huippu, joka uudempien tutkimusten mukaan ei ollut ainutlaatuinen, auttoi lopulta katkaisemaan kamelin selän.

      Wade

      Poista
    34. Lukitaanko siis vastaus ettei Larsen jäätiköstä ollut globaaliksi ilmastoindikaattoriksi todistamaan että ihmisen CO2 päästöt
      olisivat lohkaisseet jäätä jäätiköstä?

      Ilkka

      Poista
    35. Ei sitä vielä tiedetä onko nopea lämpeneminen ainutlaatuista vaiko ei, vasta aika näyttää.

      -L4

      Poista
    36. ...ja onhan se hieman outo sattuma että 11.5kyr paikallaan patsastellut jäähylly sulahtaa paskaksi juuri nyt. Voi se olla sattumaakin mutta pitsää miettimään.

      -L4

      Poista
    37. 11.5 kyr sitten oli jääkausi lopuillaan ja siihen liittyi voimakasta
      jään sulamista ympäri globen merenpinnan noustessa 80 metriä
      mikä lienee lohkaissut useammankin jäähyllyn.

      Ilkka

      Poista
    38. L4: Miten niin sattumaa? WAIS:illa oli lämpimintä yli 1000 vuoteen kun huonokuntoinen ja ohueksi hioutunut hylly katkesi. Loppujenkin jäähyllyn räippeiden arvellaan irtoavan pian. Tiedemiehet arvelivat jo joitakin vuosia sitten tämän kertaisen lämpenemisen olevan kuitenkin ohitse.

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n5/fig_tab/ngeo1778_F3.html

      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=700892620009&dt=1&ds=14

      Wade


      Poista
    39. Tiedemiehet arvelivat jo joitakin vuosia sitten tämän kertaisen lämpenemisen olevan kuitenkin ohitse

      Kerrotkos Wade mistä kohtaa artikkelia tuon arvelun löysit?

      Myönnän että en lukenut ihan joka sanaa, mutta väittämäsi ei tuntunut nousevan mitenkään esille. Ehkä selasin liian nopeasti?

      (Tuon kuva 3 käppyrästön loppuminen alaspäin ei ole vielä minkään trendin alku - on se niin kiharaista käyrää)

      Poista
    40. WAIS:n viime vuosisadan lämpeneminen on hyvin tunnettu asia. Jotkin tutkijat ovat olleet jo näkevinään, että on alkanut jokin epätavallinen lämpeneminen alueella, joka johtaa piankin WAIS:n jäätiköiden valumiseen mereen. WAIS on edelleen viilenevässä trendissä ja nähty lämpeneminen on pysynyt luonnollisen vaihtelun rajoissa.

      Jutut WAIS:n jäätiköiden romahtamisesta ja siitä seuraavasta meren pintojen noususta kuuluvat sarjaan Grönlannin sulaminen tai arktisen metaanipommin räjähtäminen tulevien vuosikymmenten aikana.

      Reaalimaailmassa WAIS:lla pitäisi lämmetä astetolkulla ja lämpimän jakson pitäisi kestää jopa tuhansia vuosia, jotta jäätiköiden romahtaminen oli mahdollista.

      Tuollaisia pelkoja kuitenkin syntyy joskus jopa joidenkin tiedemiesten ajatuksissa, kun postimerkin hampaisiin tulee murtumia. Nuo asiat pitäisi kuitenkin pystyä laittamaan todelliseen mittakaavaan. Vastauksessa (18) Eric Steig yrittää rauhoitella sikäläistä "älnelosta":

      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2015/04/how-long-does-it-take-antarctica/comment-page-1/#comment-629353

      Wade

      Poista
    41. Eli siis tuo Naturen juttu ei liittynyt siihen väitteeseesi mitenkään. Selvä tämä.

      Poista
    42. Meri WAIS:in lähistöllä on lämmennyt sen verran syvältä että se pääsee sulattamaan jäätikköjä. WAIS on rakenteellisesti epästabiili mutta "tipping point" lienee vielä parin vuosisadan päässä, minkä jälkeen voi alkaa 1cm vuodessa jamboree. Tämähän ei tietysti normijamppaa haittaa, koska normijamppa on silloin kuollutl. Mielenkiintoista joka tapauksessa.

      -L4

      Poista
    43. Mistä päättelet että "Meri WAIS:in lähistöllä on lämmennyt sen verran syvältä "
      eli oliko sulla mittausdataa aiheesta mainitseemaltasi 8000 vuodelta.

      Ilkka

      Poista
    44. Ei ole 8000 vuodelta mutta lämmennyt se on, in situ mittaukset kertovat.

      -L4

      Poista
    45. Lämmennyt on, dataa ei ole mutta pitää vaan uskoa!

      Uskoo ken tahtoo...

      PS Just oli YLE:n uutisissa että suomalaiset toivovat tiukkaa ilmastopolitiikkaa, tuskin toivoisivat jos saisivat oikeata, puolueetonta tietoa, mutta kun joka tuutista suolletaan pelkkää yksipuolista peloittelupropagandaa.

      http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_toivovat_tiukkaa_ilmastopolitiikkaa__moni_nakee_ilmastonmuutoksen_hillitsemisessa_mahdollisuuden/8326466

      Poista
    46. No eihän Suomalaiset edes toivoneet tiukkaa ilmastolakiakaan.

      YLE mielikuvanmuokkausta ja manipulointia.

      "Suomalaiset toivovat tiukkaa ilmastopolitiikkaa"

      Tuolle ei löytynyt katetta kyselyhoureessa jossa ei ole tolkun häivääkään.

      Mitä kysyttiin, sekään ei tullut ilmi, eli oliko vaihtoehtoja?

      Pelkkää CAGW propagandaa Pariisin ilmastokokouksen alla,
      näitä kyllä tulee riittämään kiihtyvästi.

      Ilkka

      Poista
    47. Dataa on keräilty tutkimuksessa. Osassa WAIS:ia ympäröivää merta on datan mukaan lämmennyt, osassa ei. Sen linkittäminen jään sulamiseen on paperin kritiikin mukaan ongelmallista. Ei kai meretkään aina ole saman lämpöisiä. Tuosta on hyvä jatkaa teorian kehittelyä:

      http://news.sciencemag.org/climate/2014/12/antarctic-ice-shelf-being-eaten-away-sea

      Wade

      Poista
    48. Niin, toki se Mikon graafi Wikipediapoimintana merenpinnan tason muutoksista oli "oikea".

      Näkyyhän siinä että meren pinta on kymmenien vuosituhansien saatossa noussut kymmeniä metrejä. Ja ollut nyt tuhansia vuosia jotakuinkin paikalaan.

      Tietenkin siihen kuvaan hukkuu se Wikipedia-artikkelin ensimmäisessä kuvassa näkyvä tämänhetkinen trendi, koska se näyttää merenpinnan nousun 1800-luvun puolivälistä alkaen.

      (Wikipedian kuva näyttää olevan vuodelta 2014. Viimeinen tänä kesänä päivitetty versio löytyy täältä

      http://www3.epa.gov/climatechange/science/indicators/oceans/sea-level.html)

      Eli nousua näyttää. Ei toki metri tolkulla, mutta nykyisille ranta-asujille (globaalin keskimääräisesti) huolestuttavalla ja nousevalla tavalla.

      Ai juu,

      Nuo tide-gauge mittaukset näyttävät jopa voimakkaampaa nousua kuin satelliitit.. Eli tällä kertaa satelliitit kuitenkin kelpaavat täällä - vai miten se "ilmastorealistinen" tieteellinen logiikka nyt menikään?

      Poista
    49. On hyvä syy olettaa että merenpinnantason vaihtelu on väärennetty
      vastaamaan iPCC mallinnuksia kuten kaikki muutkin ilmastoindikaattorit
      ihan punkkiloita myöten.

      https://stevengoddard.wordpress.com/2011/04/26/hiding-the-decline-envisat-sea-level-falling-since-2008/

      Ilkka



      Poista
    50. Heikoilla jäillä ollaan kun joudutaan uudelleenpostaamaan Goddardin huuruiluja. Mereninta nousee jykevällä tahdilla, saa nähdä onko viimeaikainen kiihdytys vain El Ninon ansiota:

      http://sealevel.colorado.edu/content/2015rel3-global-mean-sea-level-time-series-seasonal-signals-removed

      -L4

      Poista
    51. Itselläsi ei ollut mitään lähdeviitettä väitteesi tueksi minulla ollessa Envisat mittaukset ajalta ennekuin ne väärennettiin.

      Ilkka

      Poista
    52. Anonyymi: "Nuo tide-gauge mittaukset näyttävät jopa voimakkaampaa nousua kuin satelliitit."

      Viimeisimpien tutkimusten mukaan merenpinnan nousuvauhti on hieman alempi kuin satelliittimittauksissa ilmoitetaan eli 2,6 - 3,0 mm vuodessa.

      Wenzel & Schröter 2014, Hay et al. 2014, Watson, White, Church jne, 2015.

      http://oceanbites.org/satellites-agree-sea-level-rise-accelerated-over-last-decade/

      http://www.realclimate.org/images//haysl21.jpg

      Ed. kuvan selostuksessa sanotaan: "To calculate the rate of increase, sea level curves were first smoothed with a filter of half-width 15 years and then differentiated. Graph: Klaus Bittermann."

      Merenpinnan nousuvauhdin muutokset näyttäisivät seurailevan AMO:n vetämiä luonnonsyklejä. Jos kehitys seuraa jatkossakin luonnonsyklejä, on syytä olettaa, että merepinnan nousuvauhti kääntyy laskuun joskus 5 - 10 vuoden kuluttua.

      Wade


      Poista
    53. Hmm. Tuossa linkissä http://www3.epa.gov/climatechange/science/indicators/oceans/sea-level.html näyttäisi kuitenkin tide gauget kertovan - ainakin silmämääräisesti - voimakkaampaa nousua kuin satelliitit.

      Merten lämpölaajeneminen ja sinne valuvat jäätiköiden sulamisvedet taitavat pitää huolen siitä että odottamasi lasku on hyvin epätodennäköinen tuolla aikajänteellä.

      Poista
    54. Mistä ihmeestä Ilkka taas väärennöskortin heitti pöytään?

      Poista
    55. Poijujen mukaan merenpinnan nousuvauhti oli 1993 - 2009 oli 2,8 mm/vuosi (Church & White 2011). Poijumittauksissa on hieman viivettä kuten seuraavan sivun kuvatekstistä käy selville. Tutkimukset kertovat myöhemmin tarkemmat lukemat, mutta mitään uutta ja ihmeellistä ei mittauksissa näytä olevan.

      http://www.cmar.csiro.au/sealevel/

      Merenpinnan nousuvauhti on hidastunut Stefan Rahmstorfin blogin kuvan mukaan luonnonsyklien mukaisesti. Toki nousuvauhdin kääntyminen laskuun edellyttäisi merten lämpölaajenemisen vähentymistä. Näin kuitenkin kävi viime AMO-syklissä 1940-luvun puolivälin jälkeen ja saattaa käydä nytkin, kun vain jaksaa kärsivällisesti odottaa.

      Wade

      Poista
    56. Minä ainakin olen tottunut kutsumaan asioita niiden oikeilla nimillä, eli v. niinkuin väärennös koska väärinymmärryskään ei voi tulla kyseeseen väärennöksen mittakaavankin ollessa kertaluokkaa havaintoihin nähden.

      https://stevengoddard.wordpress.com/2015/08/28/sea-level-fraud-worse-than-it-seems/

      Ilkka

      Poista
    57. Miksi tiedeyhteisön tuhannet tutkijat eivät ole huomanneet ja raportoineet tätä rikosta minkä nimimerkki "Steven Goddard" on nostanut ponnekkaasti esiin?

      Poista
    58. Hallitusten rahoittamien tutkimuslaitosten ulkopuolinen tiedeyhteisö
      on hyvinkin huomannut väärennökset.

      Koska hallitukset ja YK ovat yhdessä luoneet IPCC,n joka tehtväksi on annettu todistaa ihmisperäinen ilmastonlämpeneminen AGW todistetuksi ilmastopolitiikkansa tueksi, ja IPCC ja hallintojen alaiset tutkimuslaitokset
      ovat tuottaneet "todisteet" keinoja kaihtamatta eli väärentämällä, siksi olemme tässä tilanteessa jossa reaalimaailma ja ilmastopolitiikka ovat täysin erkaantuneet toisistaan.

      Tehokas globaali mediasensuuri on vain pitänyt kansalaiset tietämättöminä ilmastotieteen poliittisesta olemuksesta, ja nyt mennään Pariisia kohti
      ilmastorattaan kakattaessa kiityvästi väärennöspaskan tippuessa rattailta kaiken kansan ihmeteltäväksi.

      Tästä voi pitää todisteena ennen arvostetun tiedelehti
      Natipnal Geographic julkaisemaa raivoisan spektaakkelimaista
      väitettä merenpinnan viime vuosikymmenien kiihtymisestä
      kaksinkertaiselle nousunopeudelle.

      Väittäähän FMI,kin omilla sivulla ilmastomme lämpenevän 6C vuosisadan loppuun mennessä ja merenpinnan jo nousseen Suomessa ym.
      muutama päivä sitten julkaistussa todistuksessaan.

      Itse National Geopgraphic väite.

      http://realclimatescience.com/2015/09/mind-blowing-sea-level-fraud-at-national-geographic/

      Ilkka

      Poista
    59. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    60. Tide gauge mittauksista kukin voi valita mieleisensä ja saada haluamansa tuloksen merenpinnan nousuvauhdin muutoksista. Olen moneen kertaan pyytänyt nähtäväkseni mittausdatoja asemilta, joissa väitetty nousun kiihtyminen on havaittu. Jostain syystä en ole saanut yhtään esimerkkiä, vaikka jotkut väittävät jopa tide gauge-mittausten osoittavan suurempaa kiihtymistä kuin satelliittimittausten.

      Toinen väite on, että meret tuppaavat pullistumaan keskeltä eikä tätähavaita rannikoilla. Ilmeisesti sitten tämä kiihtynyt nousu pystyy välttämään jopa pienet saaretkin, kun Honolilusssakin suunta on pikemminkin päinvastainen, vai kuinka?

      http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

      Tapsa

      Poista
    61. On tuo jonkin verran harhaanjohtavaa. Poijujen mukaan viime vuosisadalla pinnan nousutrendi oli 1,7 - 1,8 mm vuodessa. Sitä pitäisi verrata poijujen antamaan nousutrendiin, joka vuosina 1993 - 2009 oli 2,8 mm. National Geographicissa sitä on verrattu viilausasteella olevien satelliittimittausten yksittäisiin vuosinousuihin. Äkkinäinen voisi mennä vipuun ja luulla merien pinnannousuvauhdin kaksinkertaistuneen vaikka se on hieman puolta aiempaa nopeampaa. Jos poijujen "kiihtyvä nousu", n. 1 mm/vuosi olisi ihmisen aiheuttamaa, niin "turputtelu" olisi isännyt merenpinnan nousua tähän mennessä reilu 2 cm.

      http://sealevel.colorado.edu/content/tide-gauge-sea-level

      Jevrejeva et al. 2008 mukaan merenpinta on noussut 1800-luvun alkupuolelta alkaen 1,7 mm/vuosi.

      http://www.climate-skeptic.com/wp-content/uploads/2012/04/sea-level.gif

      Wade




      Poista
    62. Niin Wade. odottelemme edelleen näitä paikallisia kiihtymisen merkkejä L4.ltä ja puhtailta anonyymeiltä. Rannikkomittareiden suunta tuppaa olemaan jokapuolella samanlainen kuin Honolilussa. Coloradon satelliittimittaajat ovat päättäneet, että mittareiden maaperäkin on jostain syystä ruvennut nousemaan, joten kiihtyminen on tapahtunut.

      Täyttä paskaa, mutta uskokoon ken haluaa.

      Tapsa

      Poista
    63. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    64. Kommenttisi eivät täällä kauaa roiku, nimimerkki xyz, sillä et osannut noudattaa kommentointiohjeita. Älä enää kiusaa muita, sillä heidänkin vastauskommenttinsa katoavat bittiavaruuteen, kun sinun kommenttisi poistan.

      Opettele käyttäytymään blogistanissa! Palataan kommentointioikeuksiisi aikaisintaan vuoden kuluttua.

      Poista
    65. Tapsa, en tiedä mitä paikallisen kiihtymisen merkkejä odotellaan. Merenpinta nousee, laskee tai pysyy samalla tasolla eri puolilla maapalloa eri syistä. Ihminen on seurannut sitä n. 200 vuotta, jonka ajan se on ollut tutkimusten mukaan melko tasaisessa nousussa globaalisti.

      http://earthsky.org/earth/how-do-you-measure-a-seas-level-anyway

      http://www.nature.com/nature/journal/v517/n7535/images/nature14093-f1.jpg

      Tällä hetkellä nousuvauhti pitäisikin olla huipussaan, jos ilmaston syklisyydelle antaa jotakin arvoa.

      Wade

      Poista
    66. Niin Wade. Tarkoitin sitä, että jos merenpinnan nousu on kiihtynyt, niin onhan sen kiihtymisen jossain rannikoillakin pitänyt näkyä. Keskellä isointa mertammekaan tätä ei ole havaittavissa eli Honolulussa.

      Honolulussa, kuten monessa muussakin paikassa nousu on hidastunut. Jos tämäkin ilmastotieteen tärkein mantra osoittautuu huijaukseksi, mitä jää jäljelle?

      Tapsa

      Poista
    67. Tide-gaugejenkin mukaan merenpinta on nousussa. Mahdollinen kiihtyminen on vielä ollut hyvin verkkaista, lineaarinen fitti nyt kuitenkin sopii altimetriadataan parhaiten kunhan nykyistä El Ninon aiheuttamaa nousua ei oteta huomioon.

      3.31mm vuodessa näyttää olevan vuodesta 1991

      http://www.aviso.altimetry.fr/en/data/products/ocean-indicators-products/actualitesindicateurs-des-oceansniveau-moyen-des-mersindexhtml.html

      -L4

      Poista
    68. Vai että semmpoinen itegroitu estimaatti korjauksineen tällä kertaa.

      Aihetta olikin käsitelty jo aiemminkin.

      http://wattsupwiththat.com/2014/04/28/sea-level-rise-slows-while-satellite-temperature-pause-dominates-measurement-record/

      Ilkka

      Poista
    69. Mistä se lineaarinen fitti löytyy L4? Ei vieläkään yhtään tide gaugea ilmoitettu, joka täsmäisi yli 3 mm/y kiihtymiseen. Turha postailla jatkuvasti satelliittidataa, se on jo nähty.

      Tapsa

      Poista
    70. Ei epätavallista merenpinnan nousua kertoo meille Nobelisti
      Ivar Giaever videolla.

      Itseasiassa merenpinta on noussut 20cm vuosisadassa jo
      satojen vuosien ajan.

      http://iceagenow.info/2015/09/no-unusual-rise-in-sea-level-says-nobel-laureate-video/

      Ilkka

      Poista
    71. Merenpintojen nousuvauhdin kiihtymistä ei ole tapahtunut juurikaan enää 2000-luvulla minkään mittausten tai tutkimuksen mukaan. Suuri kiihtyminen tapahtui vuosina n. 1985 - 2000 AMO-syklin mukaisesti. 3.3 mm:n nousuvauhti ei riitä enää mihinkään. Palataan sitten asiaan kun se on vähintään 4 mm. Sitä ennen; It's dead L4.

      Kuvasta näkee, että merenpintojen nousuvauhti oli jo edellisen AMO-syklin huipulla 1940-luvulla monen tutkimuksen mukaan 2 - 2,5 mm vuodessa.

      http://www.realclimate.org/images//haysl21.jpg

      Wade

      Poista
    72. Kokonaiskuva välittyy tosi hyvin kun siintä välittyy että grafi on peräisin
      Gavin Shmitdhin realclimate sivustolta kaikkien mittaustapojen tuottaessa
      ällistyttävästi pilkulleen saman tuloksen.

      https://climatism.wordpress.com/tag/gavin-schmidt/

      Ilkka

      Poista
    73. Vieläkin kokonaisempi kuva löytyy. Merenpinta säikähti Daltonin minimiä ja lähti yli 200 vuotta kestäneeseen nousuun. Vuonna 1993 ihminen alkoi kiihdyttämään tätä nousua:

      http://farm4.static.flickr.com/3165/5869123718_c1c0307c25_b.jpg

      Wade



      Poista
    74. Mitä ihmeen kiihdytystä Wade mahdat tarkoittaa? Miksi Honolulussa tätä ei havaittu? Päinvastoin, siellä ei neljäänkymmeneen vuoteen ole tapahtunut mitään nousu saati kiihtymistä.

      http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

      Tapsa

      Poista
    75. Kaipa Wade tarkoitti ihmisen alkaneen kiihdyttämään
      nousua vuonna 1993 adjustoimalla.

      Ilkka

      Poista
    76. Tuota juuri tarkoitin. Onhan se kumma juttu, kun tehdään tutkimuksia, joidenka mukaan merenpinta nousisi, vaikka Honolulussa ei näy minkäänlaista nousua.

      Wade

      Poista
    77. Ilkka. Merenpintojen satelliittidataa jouduttiin adjustoimaan, kun nousua ei aluksi näkynyt.

      http://wattsupwiththat.com/2015/08/28/on-nasas-recent-sea-level-claim-science-isnt-broken-except-when-it-is/#comment-2016708

      Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Joutuihan Roy Spencerinkin tiimi tekemään alussa saman. Kun Aqua-satelliitin data alkoi muistuttamaan liikaa GISS:n dataa 2000-luvulla, jouduttiin UAH:illa jälleen adjustointi puuhiin.

      Nyt merenpinnan satelliittimittausten tuloksia pitäisi alkaa laskemaan, koska tulokset eivät osoita kiihtyvää nousua.

      http://oceanbites.org/satellites-agree-sea-level-rise-accelerated-over-last-decade/

      Wade

      Poista
    78. No olihan tuo käsitelty täälläkin jo aiemmin että satelliittialtimetria on kalibroitu Hong Kongin poijuun, eli paikkaan missä maaperä vajoaa 3mm vuosivauhtia ja näin satelliittidata saatiin näyttämään 3mm,n vuotuista nousua. ja puuttuva
      0,2 .saatiin keksimällä GIA adjustointi jolloin lopputulokseksi saatiin tismalleen ilmastomallien tuotos eli 3,2 mm/v.

      Ilkka

      Poista
    79. Ei sillä kovin suurta merkitystä ole, onko nousuvauhti 3,2 mm/vuosi vai todennäköisemmin hieman alle 3 mm/vuosi. Nousuvauhdin kiihtyminen näyttää tulleen joka tapauksessa päätökseensä. Nyt vain valitettavasti joudutaan todennäköisesti odottamaan 5 - 10 vuotta, jotta nousuvauhti alkaa laskemaan luonnonsyklien mukaisesti.

      Wade

      Poista
    80. L4 (tai Lorentz) jatkaa monivuotista taiteluaan tuulimyllyjä vastaan tai niiden puolesta. Hänen lempilapsiaan ovat kiihtynyt merenpinnan nousu, arktisen merijään väheneminen, antarktisten jäähyllyjen tilanne ja sikäläisen niemimaan jäätilanne.

      Minusta näistä ainoa oleellinen asia on merenminnan nousuvauhdin muutokset johonkin suuntaan. Rannikkojen mittausasemilla nousu on jatkunut ainakin 160 v. CO2-konsentraation muutokset eivät siis ole tähän vaikuttaneet. Viimevuosikymmeninä useimmilla mittausasemilla nousu on hidastunut, kuten Honollussa, keskellä valtamerta, joten hänen mainostamansa "rannikkoefekti" ei voi olla syyllinen.

      Merenpinnan nousun kiihtyminen on ainoa asia, millä alarmistiporukka voisi perustella tulevaa katastrofia, kun lämpömittarit eivät tätä ole tukeneet pitkään aikaan. Niinpä Lorentz ja kumppanit yrittävät kiihkeästi osoittaa satelliittialtimetriaan perustuen merenpinnan nusun kiihtyneen, vaikka rannikoilla sitä ei missään ole havaittu.

      Tähän varmaan päädymme kerta toisensa jälkeen, kun tutkiva journalismi on kuollut tässäkin asiassa tai maksettu näyttämään virallista totuutta.

      Tapsa

      Poista
    81. Se onkin tarkkaa hommaa kuin ketunpesällä tuo merenpinnan
      nousun kiihdytys.

      Paljastuihan ketjussa että ovat korjanneet GIA adjustointia
      0,2 millistä 0,31 milliin.josta uuttivat kiihtyväksi nousuksi 3,31 mm/v

      Se joka uskoo merenpinnan vaihtelun mitatun 0,01 mm,n
      tarkkuudella voisi tarkistaa pururatansa, eli onko edes puruja.

      Itse näen että 20 cm vuosisadassa on kohtuuarvio, ja siintä poikkeamisen löytyminen vaatisi vuosikymmenten ellei peräti vuosisadan havainnot.

      Ilkka

      Poista
  3. Korkmanin soisi pysyvän alueella, josta hänellä on tietoa. Silloin spekulaatiotkin osuisivat ehkä sinne päin. Energiapolitiikasta puhuvilta toivoisi jonkinmoista fysikaalista perustietämystä. Korkmanilta sellainen näyttää puuttuvan totaalisesti. Energiapolitiikan suurin haaste globaalisti ei ole fossiilisten käyttö, vaan edessä oleva teknisen energian puute. Se johtuu yksikäsitteisesti ns. kehittyvien eli ennen kehitysmaiksi kutsuttujen suurten kansantalouksien elintaso-odotuksista. Elintasomalli tulee USAsta ja Euroopasta, mutta esim. Intiassa 500 miljoonaa ihmistä on vailla sähköä. Kehittynyt infra vaatii kehittynyttä energiataloutta. Sitä ei tuulimyllyillä ja aurinkopaneeleilla saada aikaan. Siksi energiavaje uhkaa jo 2020-luvulla. Siitä Korkmanin kannattaisi olla huolissaan. Hyvä artikkeli, kiitos Mikko.

    VastaaPoista
  4. Korkmankin käyttää hyväkseen tämän hetken lyömätöntä johtamisen asetta, ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää maapallon tuhoa, jonka tällä kertaa väitetään johtuvan ihmisestä. Sen rinnalla pari terroristien lentokoneella tuhoamaa tornia, päitä katkova Isis ja pienen kansan perseelleen menevä talous ovat mitättömiä pieniä asioita. Iso kuvio hoituu, kun syydetään verorahaa kavereiden ja sukulaisten tuulimylly ja kennobisneksiin, eikä rakenneta ydinvoimma ja luovutaan hiilestä. Öljyt ja maakaasu kyllä poltetaan ja turve. Helppoa kuin heinänteko. Kun Suomen hiilenpoltto on loppunut, Isis rauhoittuu, punkit vetäytyvät etelään ja kansantalous taas kukoistaa ja maapaallon meno on taas kaikin puolin raiteillaan.

    Pave

    VastaaPoista
  5. Ketkäköhän maassa nimeltä Suomi ovat oikeutettuja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun? Kenen luvalla ja millä reunaehdoilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun puolestani kuka vaan. Tämä blogi tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun anonyymisti, nimimerkillä tai ihan omalla nimellä. Ohjeet siitä, miten kommentin saa pysymään pidempään keskusteluketjussa, löydät sivun alareunasta.

      Keskustelu yleensä edellyttää vähintään kahta henkilöä ja jonkinlaisia argumentteja, jotka esitetään toiselle pohdittavaksi. Joskus argumentit kestävät pohdintaa ja toisinaan eivät. Korkmanin argumenteille kävi nyt minun pohdinnoissani jälkimmäisesti. Se on keskustelua.

      Poista
    2. Onko keltaisen kortin näyttäminen tai aikaisempi bullshitt-nappulan painaminen osoitus siitä, että ko. henkilön mielipiteet ovat vääriä ja että hän ansaitsee arvonimen hölmö, hölmömpi tai hölmöin?

      Blogisti itse näyttää ajattelevan ainoalla oikealla tavalla ja oikeat painavat faktat esiin tuoden.

      Jos keskustelun toiselle osapuolelle asetetaan kovat vaatimukset, reunaehdot ja toteen näytön vaatimus, niin miksi samaa ei vaadita "oikeinajattelijoilta"?

      Oikeassa oleminen riittää, niinkö? Siitä kun tämän blogin keskustelussa näyttäisi sittenkin olevan kyse.

      Olen valitettavasti myös sitä mieltä, että blogisti kirjoituksillaan antaa todella hyvän mahdollisuuden ummistaa silmänsä ja sulkea korvansa maailman muuttumiselta. Siksi todellisuus tässä blogissa on vaarassa olla juuri sitä "pysäytetyn" kuvan todellisuutta, tuttua ja turvallista.

      Poista
    3. Anonyymi kirjoittaa: ”Jos keskustelun toiselle osapuolelle asetetaan kovat vaatimukset, reunaehdot ja toteen näytön vaatimus, niin miksi samaa ei vaadita "oikeinajattelijoilta"?”

      Jos ajattelemme ilmastonmuutosta, niin selitys tällä seikalle on mielestäni yksinkertainen, ymmärrettävä ja kohtuullinen:

      ”Toinen osapuoli” on pelotellut ja rahastanut kansalaisia vuosikymmeniä eikä loppua ole näköpiirissä. Sen sijaan ”oikeinajattelijat” eivät ole rahastaneet, vaan ovat tuoneet päivänvaloon rahastajien ylilyöntejä ja jopa väärinkäytöksiä.

      Pelottelijat ja rahastajat kuten Ilmatieteen laitoksen väki tulisi velvoittaa osallistumaan avoimeen, muutaman kerran vuodessa pidettävään ”kyselytuntiin”, jossa heitä aidosti tenttaisivat muut kuin samassa veneessä olevat toimittajakaverit. Jostakin syystä rahastava osapuoli ei ole tähän suostunut.

      Antero

      Poista
    4. Hyvä Anonyymi 20.9. klo 14:01

      Minä osallistuin professori Korkmanin julkisesti aloittamaan keskusteluun. Haastoin hänen argumenttinsa omillani niinikään avoimesti ja julkisesti. Antauduin tällöin sille, että joku kolmas saattaisi haastaa sekä minun että kenties myös Korkmanin argumentit. Onko tässä jotain moitittavaa?

      Annan Sinulle vihjeen eteenpäin vievään ja järkevään keskusteluun. Keskity argumentteihin ja niiden takana oleviin faktoihin. Ne ovat tärkeimpiä. Keskustelu keskustelijoista tai kirjoitustyylistä ei kumoa argumentteja.

      Poista
  6. Sehän on selvä ketkä : blogisti ja ilmastonmuutosajattelun Vantaankoski Mikko Mäkinen ja hänen Pillinsä ja Pullansa. Heillä on hallussaan ilmastonmuutostietouden syvät salat ml. ilmastopolitiikan viisas(telijoiden)ten kivi.

    VastaaPoista
  7. "Ketkäköhän maassa nimeltä Suomi ovat oikeutettuja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun? Kenen luvalla ja millä reunaehdoilla?"

    Oikein hyvä kysymys! Jos haluaisit osallistua yhteiskunnalliseen keskusteltuun Korkmanin ajatuksista vaikkapa Helsingin Sanomissa, se olisi mahdotonta, koska lehti sensuroisi eriävät, hyvinkin perustellut mielipiteet.

    Antero

    VastaaPoista
  8. Voisiko Antero Järvinen kirjoittaa hypoteettisen vastineen Korkmanin kirjoitukseen. Olisi mielenkiintoista lukea mitä olisivat siinä "hyvinkin perustellut eriävät mielipiteet". Siis mielipiteet, ei faktoja siihen tarvita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein ymmärrä, koska minun sanastossa perustellut mielipiteet perustuvat aina faktoihin.

      Antero

      Poista
    2. Antero,

      Entä mihin faktat perustuvat? Vertaisarvioituihin tutkimuksiin oletan. Mihin muuhun?

      Maailma muuttuu nyt kovalla vauhdilla ja elämme keskellä murrosta. Tarve selittää ja yksinkertaistaa on varmasti huutava.

      Jos lähtökohdaksi otetaan tuo murros ja muutos väistämättä tullaan tilanteeseen, jossa haastetaan vanhat ajattelumallit. Ne ovat pelanneet aikaisemmin, kovat faktatkin löytyvät. Ne eivät enää vain toimi, ellei aikaa pysäytetä.

      Eiköhän medialla ole ollut - ja toki on vieläkin - peiliin katsomisen paikka: keskustelu juupas-eipäs -tasolla omista poteroistaan ei johda mihinkään ja vie kokonaan huomion juuri ko. murroksesta. Lisäksi sananvapauden nimissä kaikki mielipiteet eivät ole ihan lähtökohtaisesti muutenkaan samalla lähtöviivalla.

      Tervehdin ilolla viimeaikaisia avauksia mediassa. Toki tämänpäiväisessä Hesarissa on jälleen annettu tilaa asiantuntijalle, joka tämän blogin ylläpitäjän ja vakiokommentoijien mielestä on sinänsä energia-alaa tuntea mutta tjolla on täysin väärät faktat, mielipiteet ja vain oma agenda ajaettavanaa.

      Onhan se väärin.

      Olen myös varma, että Anterokin saa - ja on saanutkin - oman perustellunsa mieliopiteensä läpi.
      Anterokin varmasti tietää, että taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on liitetty yhteen jo vuosikymmeniä. Jospa silmät ovat avautuneet jo talouden kentälläkin

      Poista
    3. Hyvä Anonyymi,

      Kiittäisin sinua mielelläni nimeltä arvokkaasta mielipiteestäsi.

      Maailma ja tietämyksemme luonnosta muuttuu todella kovalla vauhdilla. Valitettavasti esim. Ilmatieteen laitoksemme (Taalas) ja Hesarin toimittaja (Saavalainen) eivät sitä huomaa. Taalaksen ja Saavalaisen tämän päiväisessä (20.9.) pelotteluartikkelissa on paljon toivomisen varaa ja merkillisiä "unohduksista".

      Metaanilla pelottelun sijaan he olisivat esimerkiksi voineet mainita uusimmista tutkimuksista, joiden mukaan metaania syövien bakteerien ansiosta Arktinen, soistunut maaperä pikemminkin sitoo kuin vapauttaa metaania lämpiminä aikoina (katso Lau ym. 2015: An active atmospheric methane sink in high Arctic mineral cryosols. - The ISME Journal 9: 1880–1891). Mm. bakteerien ansiosta ihmiskunta ja luonto ovat selvinneet hengissä useista lämpökausista, jolloin lämpötila on ollut nykyistä selvästi korkeampi!

      Jälleen kerran asiaton pelottelu vei pelkästään pohjaa ja uskottavuttaa asialliselta ilmastotutkimukselta. Miksi tähän sorrutaan jatkuvasti?

      Antero

      Poista
    4. Entä jos "pelottelu" ja "vähättely" ovat sittenkin saman kolikon eri puolet?

      Epäilen myös, että joillekin jo kestävyyden peräänkuuluttaminenon pelottelua.

      Poista
    5. Olen samaa mieltä. Sekä aiheeton/liioiteltu pelottelu (esim. ilmastonmuutos) että aiheeton/liioiteltu vähättely (esim. pakolaistulva) saavat aikaan päinvastaisen reaktion kuin on toivottu.

      Luulen että aika harvat pitävät kestävyyttä (kestävää kehitystä?) pelotteluna, vaan ymmärtävät maapallon olevan rajallinen. Väestöongelma on valitettavasti kuitenkin jäänyt ilmasto-ongelman varjoon, vaikka edellinen on jälkimmäisen syy. Toinen asia on sitten se, että ”kestävästä kehityksestä” on tullut uusi muotisana, jolla monet pyrkivät rahastamaan.

      Antero

      Poista
    6. Anterolle sanoisin, ettei yksi metaanitutkimus kumoa aihepiirin aikaisempia tuloksia kuten kirjoittajat itsekin toteavat, että aihepiirissä on paljon "maybe" ja "perhaps" ulottuvuuksia, etten nyt suoralta kädeltä menisi taas leimaamaan alan muita tutkijoita (Taalas ja muut IL:n asiantuntijat) oikopäätä "pelottelijoiksi". Yleensä yksittäisen uuden tuloksen asettaminen alan suureen kuvioon vie oman aikansa ennenkuin tuloksen relavanttius koko laajuudessaan voidaan vahvistaa, vähän sordiinoa suuhun, please: “We don’t have a direct answer as to whether these Arctic soils will offset global atmospheric methane or not, but they will certainly help the situation.”

      Poista
    7. Kyllä, mutta tämäkin tutkimus osoittaa, että the Science is NOT settled.

      Antero

      P.S. Miten muuten on mahdollista, että ihmiskunta on selvinnyt lukuisista aikaisemmista lämpöjaksoista vaikka metaania on täynyt vapautua silloinkin yhtä paljon kuin nykyisin? Tämän ja muuta ilmatieteilijät voisivat meille selittää.

      Poista
    8. Mitä lämpöjaksoja tarkoitat? Nykyinen lämpenemisvauhti hakee vertaistaan ihmiskunnan olemassaolon aikana.

      Poista
    9. Nykyisessä lämpenemisvauhdissa on erikoista se, että noin 19 vuoteen ei ole lämmennyt. Mutta tätä lämpenemisen pysähtymistä edeltäneessä 30 vuoden lämpenemisessä ei ole mitään ennennäkemätöntä. Kannattaa lukea seuraava:

      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/10/testaa-kykysi-ilmastoasiantuntijaksi.html

      Poista
    10. Jotenkin tuntuu hölmöltä keskustalla täysin nimettömän kommentoijan kanssa varsinkin kun ei tiedä onko kyseessä yksi vai useampia henkilöitä. Miksi nähdä vaivaa heidän kysymystensä vastaamiseen, kun näkee, että he eivät ole jaksaneet tehdä edes kotiläksyjään?

      Hyvä Anonyymi, vastaapa sinä tällä kertaa minulle, Anterolle, mihin perustuu väitteesi, että ”nykyinen lämpenemisvauhti hakee vertaistaan ihmiskunnan olemassaolon aikana”. Ja tietysti referoitujen tieteellisten tutkimusten viitteiden kera.

      Antero

      Poista
    11. Tuskinpa ihmiskunta maapallolta katoaisi siinäkään vaiheessa. kun Helsinki ja Florida ovat jääneet nousevan merenpinnan alapuolelle kuten hyvin pitkille menevissä skenaarioissa on esitetty.

      Anteron blogissa "ilmastoharhan lyhyt historia..." oli kuva, jossa oli esitetty lämpötilan kehitys jääkauden päättymisestä nykyaikaan Pohjois-Norjassa (lähde: Lilleøren ym. 2012.):

      http://tinyurl.com/opkqsyd

      Talvien lämpeneminen Pohjois-Norjassa neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä on ihan perusskennaario nykypäästöillä mallien mukaan. Eli kuvassa oleva tammikuun lämpökäyrä nousisi helposti Atlanttisen lämpökauden tasolle, ellei jopa korkeammallekin sadassa vuodessa, ("jollei tupruttelua rajoiteta ja rankasti").

      Jos mukaan laitetaan hieman tulevaisuuden skenaarioita, niin kyllähän nykyinen lämpenemisvauhti on ennennäkemätöntä. Vai onko joskus aiemmin esim. pohjoisessa talvet lämmenneet vauhtia 4 - 6 astetta/vuosisata. Se on sitten eri asia, onko sellaista todellisuudessa tapahtumassa.

      Ilmaston historia näyttäisi kuitenkin olevan hyvin hanskassa AGW:n uskovilla. Päästöjä pitäisi vähentää siinäkin tapauksessa, vaikka lätkämailassa ei olisi lapaa ollenkaan, kuten Juhani Rinne sanoi.

      Wade


      Poista
    12. Norjan lämpötilarekonstruktiot eivät taida ihan oikeasti kertoa luotettavasti globaalista tilanteesta.

      Esim Marcott 2013 ja PAGES2K konsortio lienevät lähempänä.

      Ja kuten täällä

      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/09/paleoclimate-the-end-of-the-holocene/

      käydään läpi on hyvin epätodennäköistä että Marcotin rekonstruktio ei olisi havainnut jälkiä nykyistä pintalämpötilan nousua vastaavista ilmiöistä.

      (Tuo Mikon mantra satelliittidatasta ja paussista on näppärä slogani - mutta ei ole luonnontiedettä)

      Poista
    13. Norjan lämpötilakostruktiot ovat tosiaankin epäluotettavia etenkin jos Huippuvuoret poistetaan mittauksista ja korvataan Pariisin kaupunkilämmöillä.

      http://hidethedecline.eu/pages/posts/scandinavian-temperatures-ipccacutes--scandinavia-gate--127.php

      Ilkka

      Poista
    14. Norjan ja Huippuvuorten lämpötilarekonstruktiot kertovat toki paikallisilmastosta. Toistaiseksi talvetkaan eivät ole lämmenneet kaikkialla. GISS:n johtajan blogissa oli kuva, jonka mukaan USA:n itäpuolella talvet ovat jopa viilenneet viimeisen sadan vuoden aikana.

      http://www.realclimate.org/images/winter_1917-2015_gistemp.png

      PAGES 2k ja PAGES Arctic 2k antavat suuntaviivoja tapahtuneesta lämpenemisestä. Arktisten alueiden ennennäkemätön lämpeneminen varsinkin vuosina 1920 - 40 ja aina vuoteen 1960 asti näyttäisi selittävän suurelta osin tähän asti nähdyn globaalin lämpenemisen.

      http://www.nature.com/articles/sdata201426/figures/2

      "Mikon satelliitidatapaussin" kulmakerroin selviää vasta ensi vuoden alusta alkaen, kun jo nyt pintamittauksissa näkyvät El Ninon vaikutukset alkavat näkymään alailmakehässä.

      Wade

      Poista
    15. GISS nyt näyttää mitä sattuu, ja myös ettei trendiä ole olemassa.

      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=634010050010&dt=1&ds=14

      Myönnän edelleenkin että GISS Norjan data on niin hyödytöntä
      ettei sillä saa punkkiakaan sirtymään sentiäkään pitemmälle.

      Ilkka

      Poista
    16. Pohjoisen Skandinavian asemadatat ovat hyvin sopusoinnussa PAGES Arctic 2k käyrän kanssa. Suuri lämpeneminen on tapahtunut vuosina1915 - 1939. Pohjois-Norjassa lämmintä on ollut paikoin 1960- ja 1970-luvuillakin ennekuin on jälleen viilentynyt.

      Bodo:
      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=634011520000&dt=1&ds=14

      Stomo/Skatto:
      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=634010250000&dt=1&ds=14

      Pohjoinen:

      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/find_station.cgi?dt=1&ds=14&name=&world_map.x=402&world_map.y=54

      http://www.warwickhughes.com/cdi09/10250.html

      Wade

      Poista
    17. Näkyykö Grönlannin voimakas lämpeneminen (etenkin kesäisin) GISStempissä?

      -L4

      Poista
    18. Mikset katso itse näkyykö se?

      Ilkka

      Poista
    19. Tokihan Grönlannin lämpeneminen GISTempissä näkyy. Seuraavalla sivulla on plotattu yhteen kuvaan Grönlannin seitsemän eri aseman GISS-data, osa vuodesta 1880. Blogissa on myös linkki Box et al. 2009 -tutkimukseen (full text), jossa on käyty läpi Grönlannin lämpenemisen vaiheita.

      http://notrickszone.com/2015/06/29/greenland-temperatures-weaken-theory-co2-drives-climate/#sthash.k6kDrSqv.OvzBQe9I.dpbs

      Wade

      Poista
    20. Laitetaan L4:lle vielä varmuudeksi kesädataa Grönlannista. Eli eihän siellä kesät ole lämmenneet ollenkaan yli 160 vuoteen Boxin tutkimuksessa.

      http://journals.ametsoc.org/action/showFullPopup?id=i1520-0442-22-14-4029-f10&doi=10.1175%2F2009JCLI2816.1

      GISTemp -dataa löytää "GISTemp Station Data" -sivulta. Tässä esimerkiksi Angmagssalik . Eipä sielläkään kesäkuukaudet nykyään näytä olevan yhtään sen lämpimämpiä kuin 1930-luvulla.

      http://data.giss.nasa.gov/tmp/gistemp/STATIONS/tmp_431043600000_14_0/station.txt

      Wade

      Poista
    21. Jaa.. jotenkin nuo Grönlannin kesät näyttää lämmenneen kuitenkin.. Mutta ehkä katsomme eri asioita?

      http://climexp.knmi.nl/plotseries.cgi?id=someone@somewhere&TYPE=i&WMO=giss_temp_250_-60--20E_60-85N_n&STATION=GISS_250_T2m/SST_anom_-60--20E_60-85N&NAME=Index&KIND=season

      Poista
    22. Joo, eri asioita katsellaan. KNMI:n graafeissa on iso alue merta mukana GISS:n 250 km tasoituksella, joka muuttaa tuloksia varsinkin kesän ja syksyn aikana. Tokihan Pohjois-Atlantti on lämmennyt ja merijäätä ollut vähemmän Grönlannin eteläpuolella tällä vuosisadalla.

      Grönlannin asemilla on varmaan samaa ilmiötä kuin DMI:n pohjoisnavan lämpömittauksissa, jossa lämpötilan nousu kesäaikana tyssää siihen, kun lumen ja jään sulaminen alkaa sitomaan lämpöä. Tämä ilmiö selittänee sen, miksi Boxin tutkimuksessakaan Grönlannin kesälämpötila ei ole paljoa vaihdellut.

      Wade

      Poista
    23. GISSiä vähemmän arvotussa CRUTEM4-sarjassa Grönlannin lämpenemistä ei oikeastaan näy minkään vuodenajan kohdalla.

      http://climexp.knmi.nl/plotseries.cgi?id=someone@somewhere&TYPE=i&WMO=crutem4_-60--20E_60-85N_n_su_1930:2015_1925:2005_1920:2005_1935:2014&STATION=CRUTEM4.3_T2m_anom_-60--20E_60-85N&NAME=Index&KIND=season

      Poista
    24. Niin, Grönlannin jäätiköllä ei ole kai yhtään sääasemaa joka kelpaisi noihin globaaleihin lämpötilasarjoihin, mutta silti paikan päällä tehdyistä mittuksista tiedetään että osassa mannerjäätikköä lämpeneminen on ollut voimakasta (esim. Swiss Camp ja Summit Camp)

      -L4

      Poista
    25. Grönlannin Summit campissa havaintojen mukaan ~2.6C lämpenemistä 29 vuodessa:

      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/grl.50456/full

      Itse Swiss Camp jouduttaneen siirtämään korkeammalle koska paikallinen ilmasto ja sulaminen on muuttunut niin voimakkaasta vuodesta 1990:

      http://cires1.colorado.edu/science/spheres/snow-ice/mySphere.html

      -L4

      Poista
    26. No mutta linkissäsi lukee ettei porukka päässyt Saunaan kun lumi oli tukkinut sisäänkäynnin.

      Miten tulkitset sulamiseksi jos sauna hautautuu lumeen,
      tai romahtaa lumen painosta?

      Nautippa nyt Laihialainen saunalenkki, vähän sinappia kainaloon ja pari juoksukierrosta saunan ympäri.

      Ilkka

      Poista
    27. Hyvä tavaton sentään! Koko Swiss Camp on mennyt mukkelis makkelis, saunat ja kaikki!

      Grönlannin etelä- ja länsiosissa lämpeni jo pelkästään vuosina 1994 - 2007 yli 2 astetta vuositasolla. Lämpeneminen oli vielä hurjempaa edellisen AMO:n lämpenemisvaiheen aikaan vuosina 1919 - 1931. Silloin koko saari lämpeni 2.4 astetta ja luoteisosan talvet peräti 5 astetta Box et al. 2009 mukaan.

      http://journals.ametsoc.org/action/showFullPopup?doi=10.1175%2F2009JCLI2816.1&id=_i50

      Onneksi Met Office on kertonut tämän AMO-syklin lämpenemisvaiheen olevan nyt ohitse kuten mittahavainnotkin kertovat. Seuraavaa Grönlannin vastaavan sulamisen alkua saadaankin täten odotella 50 - 60 vuotta.

      Wade

      Poista
    28. Johonkin se lämpö menee vaikka ei (nyt?) kasvatakaan ilman lämpötilaa..

      ..lämpötilan nousu kesäaikana tyssää siihen, kun lumen ja jään sulaminen alkaa sitomaan lämpöä.

      Niin..

      Grönlantihan menettää massaa koko ajan..

      Poista
    29. On se vaan niin kumma miten Mikon käppyrät aina näyttää erilaisilta..

      Voisiko se johtua siitä että niissä datasta leikataan tuo alkupää sopivasta (?) kohdasta poikki?

      Ohessa se CRUTEM4 ihan alusta asti

      http://climexp.knmi.nl/plotseries.cgi?id=someone@somewhere&TYPE=i&WMO=crutem4_-60--20E_60-85N_n&STATION=CRUTEM4.3_T2m_anom_-60--20E_60-85N&NAME=Index&KIND=season

      Tai sitten otetaan niin pitkä perspektiivi - kuten tuossa merenpintakuvassa - että nykyihmisen perspektiivi häviää..? Tai sitten vain sattumalta.. ;)

      Poista
    30. Jospa muurasivat saunankiukaan suoraan jäätikön päälle,
      ja ihmettelevät sen vajoamista todisteena ilmaston lämpenemisestä.

      Sadan vuoden kuluttua saunanpäreet ovat 100 metrisen lumen ja jään alla joten ihmetelkööt lisää miten tässä taas näin pääsi käymään.

      Andeiltakin läytyi pari Lancasterin moottoria jäätikön alta, josta voisi päätellä muinaisen jäätikköklaanin olleen myös lentäjäkansa.

      https://www.youtube.com/watch?v=fNEmGaAplgI

      Ilkka

      Poista
    31. Swiss Camp on ollut viime vuosina Equilibrium Line Altituden (ELA) alapuolella vaikka se aikoinaan perustettiin huomattavasti sen yläpuolelle. Saapa nyt sitten nähdä pärähtääkö kylmempi jakso taas päälle AMOn vuoksi vaiko ei.

      -L4

      Poista
  9. El Nino jyrää:

    http://www.aviso.altimetry.fr/fileadmin/images/data/Products/indic/msl/MSL_Serie_MERGED_Global_IB_RWT_GIA_Adjust.png

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jyräähän se adjustoidusti kuten linkistäsi käy ilmi ja GIA,kin näkyy lisätyn.

      Etkö vieläkään osaa lukea omia linkkejäsi?

      Ilkka

      Poista
    2. GIA on 0.3mm vuodessa eli kertaluokkaa pienempi kuin itse merennoususignaali. Älä luota kuulopuheisiin vaan ota selvää!

      http://sealevel.colorado.edu/content/what-glacial-isostatic-adjustment-gia-and-why-do-you-correct-it

      -L4

      Poista
    3. Minä luotan mittauksiin, enkä adjustointeihin saatika kuulopuheisiin.

      https://stevengoddard.wordpress.com/2011/04/26/hiding-the-decline-envisat-sea-level-falling-since-2008/

      Ilkka

      Poista
    4. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Sillä mitä koet henkilökohtaisesti ei ole merkitystä minulle, mutta turvautumisesi ad hominemiin paljastaa luonteesi heikkouden sekä kmpetenssisi puutteen.

      Ilkka Mononen

      Poista
    6. Toisesta kuvasta näkyy, että merenpinnan nousu on täysin luonnollinen ja jääkausien välisiin aikoihin kuuluva ilmiö. Vuosittaisessa yhden tai kahden millimetrin keskimääräisessä nousuvauhdissa ei ole mitään kummallista tai huolestuttavaa.

      Muistutan jo tässä vaiheessa, että lopetan tämän aiempien kokemusteni mukaan perinteiseen jankutukseen johtavan keskusteluaiheen ensimmäiseen oireeseen.

      Poista
    7. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Havaitsin oireen ja toimenpiteet näkyvät yllä.

      Poista
  10. Pikaisesti laskin... ilmakehässä hiilidioksidin massa vastaa 4 mm vesikerrosta eli 4 kg/m^2.
    Hiilidioksidin liukoisuus 4C asteisessa vedessä on n. 3 g vesikiloa kohti ts. 3 kg/m^3.
    Maapallosta 72% on merien peitossa.
    Koko ilmakehän hiilidioksidi mahtuisi vajaaseen 2 m kerrokseen 4C-asteista vettä.
    Maapallon merien keskisyvyys on n. 3700 m.

    VastaaPoista
  11. Voi herra kiesus sentään.

    Yhteiskunnallisen keskustelun raamit on asettanut Rooman
    Klubi ja Bilderbeg seura YK,n ja WWF,n toimiessa sensoreina, mutta näkyypähän olevan raamit kaulassa siintä huolimatta.

    Onhan se toisaalta kiva nähdä "korkeasti sivistyneiden" moralistien vetoavan tunteisiin nimettöminä yhteisen asian puolesta, jonka Rooman Klubi on valinnut,
    mutta tällöin se jää pelkäksi sanahelinäksi eli tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

    Minulla on mahdollisuus esiintyä sanojeni takana omalla nimelläni
    jolloin ei tarvi tulla moralisoimaan puskasta ampumalla YK Agenda 21 teesejä.

    Se on raukkamaista eikä vuoropuhelua.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  12. Minusta olisi hauskaa, jos nimim. Anonyymi tulisi ihan omalla nimelläänkin keskustelemaan. Ei nimettömällä sättimisellä ole kovin suurta painoarvoa.

    VastaaPoista
  13. On taas näitä puhtaita anonyymejä, joista ei ota selvää. FMI:n agitaatiokurssin ovat kaikki (tai yksi) käyneet. Auktoriteetteihin vetoaminen, keskustelijoiden vähättely ja vertaisarvioinnin vaatiminen, ovat kaikilla agendalla.

    Tapsa

    VastaaPoista
  14. Kuka mahtaa olla oikeasti nimimerkki "Mikko"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sillä lopulta nettikeskustelussa paljonkaan merkitystä, kuka kukin on todellisessa elämässä? Useimmissa tapauksissa ei ole.

      Itselleni näitä kommentteja lukiessa olisi olennaisempaa pystyä yhdistämään saman kirjoittajan kommentit toisiinsa. Minulle on melko yhdentekevää, kuka on oikeasti "Mikko" tai "L4" tai "Tapsa". Sen sijaan pelkkien anonyymien kommenttisarjoja ei ole lainkaan niin kiintoisaa lukea, kun ei tiedä, onko kyseessä yksi tai useampi henkilö. Etenkin suoraan jollekin toiselle keskustelijalle osoitetut viestit olisi syytä personoida jollain nimimerkillä. Se lisäisi keskustelun seuraamisen mielekkyyttä.

      -Tepi-

      Poista
    2. Niin..

      Tosin täällä säännöllisesti perään kuullutetaan anonyymeille oikeita nimiä niinkuin tuolla ylempänä vaikka Arvola, Mononen ja Järvinen kuorossa.

      Ja samalla blogisti itse jatkaa salanimen takaa eri tahojen nimittämistä hölmöiksi tms. Toki tietenkin - omien kriteeriensä mukaan - "pätevästi" ja yksityiskohtaisesti perustellen.. Kuinkas muuten, omassa blogissaan.. ;)

      Poista
    3. No voi voi taas.

      Onhan se varmasti kivaa huudella puskista anonyymina ja vaatia muita paljastamaan identiteettinsa.

      Kaikella on syynsä, ja tuskin kukaan on halukas hallinnon rankaisutoimiin esim työpaikan tai apurahojen menetyksen
      muodossa potkittuaan yli ahdasmielisen ilmastoaisan.

      Esim. Atte Korhola menetti EU sateenvarjonsa esiinnyttyään MOT ohjelmassa.

      Minä esiinnyn nimelläni koska olen riippumaton toimija, eikä minulla ole mitään menetettävää ja tarpeen tullen minulla on mahdollisuus siirtyä Saimaan norpaksi eli "Nestori Miikkulaiseksi" koska Torppa on ja valmiina vain Norpan puuttuessa.

      Toisaalta että oman nimen käyttö ei ole kaikille mahdollista, se kertoo vain ilmastopoliittisesta pakkovallasta joka johtaa sensuuriin kuten tarkoituskin, mutta eiköhän ilma ole kirkastumassa tuoltakin osin
      seesteisempääm suuntaan kunhan selvitään kunnialla Pariisin
      ilmastofinaalia alustavista pommituksista panikoitumatta.

      Silloin on ilmastonkiihdyttäjillä mustapekka kännyssä ja meidän aikamme näyttää mistä kana kusee.

      Ilkka

      Poista
    4. Niin Ilkka. Tämä torppaus ilmastomielipiteen takia on kuitenkin varsin yksipuolista. Virallisen linjan kannattajilla ei ole mitään hätää. Jostain kumman syystä juurikin sen ajatussuunnan kannattajat täällä kirjoittelevat jopa ilman nimimerkkiä.

      On se tietystä helppoa, kun voi vaihtaa henkilöllisyyttä ja identifikaatiota ei voi tehdä kuin kellonajan mukaan eikä mitään tietoa, kuka anonyymi on äänessä seuraavalla kellonlyömällä.

      Tapsa

      Poista
    5. Ymmärrän tietenkin nimettomänä esiintymisen tarpeen. Jos olet tietyssä asemassa ja riippuvainen esim. politiikasta, niin on viisasta pitää läppä kiinni ja verhot ikkunoissa.
      Jos taas et ole riippuvainen, niin voit esittää mielipiteitäsi edellyttäen, että et vaaranna tulevaa toimeentuloasi.
      Paras tilanne on eläkeläisellä. Silloin voi aukoa päätänsä vapaasti, mutta sen voi aina mitätöidä ulkopuolisen puheeksi.

      Valtamediassa et perusteltuakaan mielipidettä ilmastoaiheesta saa julkaistuksi.

      Poista
  15. Hyvä Sixten !
    Samalla linjalla kuin Sailas, kummankin ilmastoherätys on tosiasia.

    Professorin passaa muutenkin luottaa toisen alan professoreihin eikä viisuilemaan omiaan. Se on jo valitettavasti nähty miten joku Nooaan uskova proffa ei luota geologian proffiin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummaa että Sipilä ei mainitse ilmastosta yhtään mitään eikä toinen proffakaan.

      "Juha Sipilä kertoi Suomen velkaantuneen seitsemän vuoden ajan lähes miljoona euroa tunnissa. Pääministerin mukaan Suomen ongelmana ei ole niinkään velkataso, vaan velkaantumisen vauhti. Valtion velka oli viime vuonna yli 95 miljardia ja kohoaa tänä vuonna 120 miljardiin.

      - Tämä on Euroopan kovinta kyytiä ja vauhtia, Sipilä totesi.

      Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen toteaa pääministerin olevan sataprosenttisen oikeassa."

      Ja ilmastohysteria lisää velkataakkaa.

      Poista
  16. Ääneen ajattelua:

    Mikko on hoitanut Ilmastorealismia-blogiaan vuosikausia ihailtavalla ahkeruudella ja luultavasti suurilla henkilökohtaisilla uhrauksilla. Ainoa kiitos lienee ollut kiitollinen lukijakunta, mikä on toki iso asia. Yhdelle ihmiselle tällainen työmäärä saattaa jossakin vaiheessa muodostua liian suureksi. Siksi olisi ehkä joskus syytä miettiä jonkinlaista taakanjakoa kuten norjalaisten vastaavalla Klimarealistene-palstalla (katso http://www.klimarealistene.com/vitenskap-2/klimarealistenes-vitenskapelige-rad/) ja ruotsalaisten Klimatupplysningen-palstalla (http://www.klimatupplysningen.se/om-oss/stockholmsinitiativetsstyrelse/).

    Ajatukseni on luultavasti utopia, jota on mahdotonta sellaisenaan toteuttaa, mutta jota ehkä kannattaisi jossakin muodossa tavoitella. Mikko tietysti itse päättää mitä hän tekee blogillaan ja kaipaako hän apuvoimia vai ei. Huoleni siis koskee pelkästään blogistin jaksamista ja siten blogin jatkumista.

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle ei ole oikein koskaan avautunut mikä merkitys ja mitä tavoitteita tällaisella blogilla oikein on? Ei kai blogisti luule, että lukijat olisivat ilmastonmuutosasioista niin tyhmiä ja tietämättömiä, että heille voi syöttää tosiasioina mitä tahansa pajunköyttä & palturia ikäänkuin "realismina"? Höh.

      Poista
    2. Hienoa, että Anonyymi 21. syyskuuta 2015 klo 11.49 myös vierailee tällä palstalla ja saa sanoa mielipiteensä!

      Antero

      Poista
    3. Niin. Mikko yleensä sensuroi itselleen kiusalliset kannanotot.

      Poista
    4. Vai niin, saisko esimerkin kiusallisesta kannanotosta, siis asiallisesta sellaisesta?

      Poista
    5. Tömähän on suomen suosituin tiedepalsta, ja itse olen yrittänyt kantaa korteni kekoon.

      Ano taas leimaa tyhmiksi ja tietämättömiksi ja luulijoiksi joukon ihmisiä jotka hyvinniin saattavat olla oman alansa eksperttejä eli asiantuntijoita.

      Palstan tarkoitusta voi tietysti pohdiskella, mutta kun elämän tarkoitus on vain elämä itse, palstan elämän tarkoitus lienee palstan elämä
      jossa eri näkökannat kohtaavat ja saavat myös ansaitsemansa
      vertaisarvioinnin ilman pelkoa leimaamisesta sun muista "false flag"
      ilmiöistä mitä tapahtuu valtamediassa.

      Ymmärrän kyllä että se harmittaa, kun ihan vapaasti .............

      Varoittava esimerkki vallan turmelevuudesta.

      http://wattsupwiththat.com/2015/09/19/climate-science-turned-monster/

      Ilkka Mononen

      Poista
    6. Kiitokset Mikolle todella laadukkaasta ilmastoblogista. Toivottavasti jaksat jatkaa sen parissa.
      Hauskoja nämä anonyymit puskistahuutelijat. Ilmiselvästi asia kiinnostaa heitä, mutta kompetenssi ei näytä riittävän itse asian kommentoimiseen, joten ainoa mihin pystyvät on muiden haukkuminen. Ilmeisesti kokevat kuitenkin tärkeäksi, että osallistuvat jotenkin keskusteluun! Huvinsa kullakin!
      -PX

      Poista
    7. Aion avautua Ilmastorealismin taustoista, nykyisyydestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista lähiviikkoina. Blogin historiaan emme voi enää juurikaan vaikuttaa, mutta otan tuossa tulevassa bloggauksessa mielelläni vastaan erilaisia kehitysehdotuksia.

      Olen itse hyvin "paksunahkainen" ja lähes kaiken kritiikin - oikeutetun ja kehnon - kokenut. Siksi tunnistan eri lajit herkästi ja pystyn myös kelvottoman kritiikin helposti sivuuttamaan tyyliin "kuin vesi hanhen selästä". Mutta hyvin argumentoitu kritiikki - siis se harvinaisempi laatu - panee edelleen miettimään ja pakottaa peilin eteen.

      Paljastamatta enempää yksityiskohtia tulevasta bloggauksesta kerron kuitenkin jotain:
      1) Ilmastorealismilla on aika paljon lukijoita. Lukukertojen määrässä liikumme miljoonaluokassa - ja se on paljon yhteen tai kahteen vähemmän seksikkääseen aiheeseen keskittyvälle blogille, jos asiaa kysyisi vaikkapa keltaisen lehdistön toimitussihteeriltä.
      2) Keskustelukin on aika hyvin virinnyt sitten alkuvuosien. Julkaistut kommentit on laskettu pitkään viisinumeroisena lukuna.

      Ei tätä blogia siis aivan turhaan ole pidetty. Mutta kehittämisen varaa aina on sekä sisällön että tietoteknisten asioiden osalta. Kyllä minä olen valmis hyvinkin radikaaleihin asioihin, jos löytäisin luotettavaa sitoutumista osallistumiseksi blogin ylläpitoon ja kehittämiseen. Ei tämä blogi minun ole - tämä on meidän kaikkien ilmastosta realistisesti kiinnostuneiden.

      Muistutan, että Ilmastorealismia ei ole tiedeblogi. Olen täällä kyllä paljon viitannut eri tutkimuksiin ja niitä vielä parempaan asiaan - empiiriseen mittausdataan - mutta parhaimmillaankin kyse on ollut jonkinlaisesta ilmastotutkimuksen popularisoinnista tai ymmärrettäväksi tekemisestä. Muistettakoon, että onhan täällä ollut myös paljon ilmasto- ja energiapolitiikkaa haastavia juttuja sekä välillä kepeämpiäkin irroitteluja. Minun mielestäni niitä voisi olla enemmän, mutta niiden kirjoittaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Varsinkin hyvän huumorin tuottaminen on minulle tosi vaikea laji - ymmärtäminen on paljon helpompaa.

      Sensuurista syyttävä Anonyymi haukkuu väärää puuta. Ilmastokeskustelua sensuroivat eivät asu minun kotonani. Mutta jonkinlaista keskustelutasoa kommenteissa haluan pitää, ja siksi olen laatinut säännöt, jotka näkyvät jokaisen tästä blogista avautuvan sivun alareunassa. Kaksi tärkeintä ovat:
      1) Älä jankuta, ja
      2) älä yritä loukata toista kommentoijaa.
      Jos niitä noudattaa, kommentti säilyy muidenkin luettavana.

      Lopuksi vielä viimeisen rannan totuus. Minä tätä blogia tietysti ylläpidän ja tänne juttuja pääosin kirjoitan. Mutta te tuhannet päivittäiset lukijat jatkolinkkauksinenne ja kommentteinenne sen elämyksen lopulta teette itsellenne ja kavereillenne. Ilman teitä, kommenttejanne ja välillä merkittävänä tukena tulleita vieraskirjoituksia en olisi jaksanut jatkaa hommaa.

      Poista
    8. Minäkin vuorostani kiitän Mikkoa tästä blogista. Huikea duuni tämän ylläpitämisessä ja erittäin mielenkiintoisia lukuhetkiä tämä on tarjonnut vuosien varrella.

      Ainoa syy miksi toivon joskus tämän blogin loppuvan on se, että ihmiset palaavat järkiinsä ja lopettavat paskomasta housuihinsa joka kerta, kun ilmastopapisto kertoo mitä lampaiden tulee tehdä.

      Tosin silloin on todennäköisesti jo uusi rahansiirtokeino keksitty eli kyllähän näille blogeille aiheita löytyy varmasti tulevaisuudestakin.

      -Byllis

      Poista
  17. Korkmanilla on varmaan tarve lisätä valtion menoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tähän touhuun on aina liittynyt se, että pikoasteen hinta jää kertomatta.

    Liikkuuhan sitä rahaa tähän tarkoitukseen muuallakin ja saanti on helppoa, joten kusetuskin on helppoa. Tärkeimpään asiaan rahaa tulee ja rahanjakajien tehokkuutta mitataan puhtaasti jaetun rahan määrällä.

    Äskenhän paljastui Volkkarin huijaus päästömittauksissa. Varmaan ovat tukiaisia saaneet ainakin tuotekehitykseen päästöjen vähentämisessä. Autojen tuotekehitys on älyttömän kallista, kuten yleisesti tiedetään.

    Tämä Volkkarin huijaus tapahtui varmaan tyyppitestauksessa. Lienee siis selvää, että meikäläistä katsastuskäytäntöä ei ole muualla, jossa päästöt mitataan jokavuosi. Täällähän käry kävisi vääjäämättä. mutta kyseistä autotyyppiä ei ehkä ole Suomeen tuotu.

    Mitäköhän suoranaista kusetusta kotimaastammekin olisi löydettävissä? Tuulimyllärien touhutkin näyttävät olevan valtiovallan suojeluksessa.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No perustuslain suoja tuuliparooneille ja risukeisareille, pari aurinkokuningasta vielä vissiin mahtuisi maahamme.

      Jonkuin III luokan kynnysmaton tulkinta perustuslaista on johtanut siihen
      että tuulivoiman syöttötariffilla on perustuslain takaama omaisuudensuoja
      eivätkä meidän nilkit halua tai pysty alentamaan sitä omien päätöksiensä mukaisesti.

      Varsinainen myrkkypilleri a'la Pekkarinen.

      "4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

      Hyväksyminen syöttötariffijärjestelmään ja sitä kautta oikeuden syntyminen syöttötariffiin perustaa sähkön tuottajille perustuslain 15 §:n 1 momentissa turvatun omaisuuden suojan piiriin kuuluvan varallisuusarvoisen edun (PeVL 37/2010 vp). Tällä edulla on myös kytkentöjä perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Perustuslain suojaa on arvioitava erikseen sen mukaan, onko kyse laitosinvestointien edistämiseen tarkoitetusta tuesta vai polttoaineen käytön edistämiseen liittyvästä tuesta. Se, kuinka suuri investointi hankkeeseen liittyy tai kuinka ratkaiseva tuki on sähkön tuottajan taloudellisten toimintaedellytysten kannalta, vaikuttaa omaisuudensuojasta ja elinkeinovapaudesta tulevan perustuslain suojaan olennaisesti.".

      Jos nyt joku on yhtä pöljä kuin minä linkissä on koko lakipumaska kahlattavaksi.

      https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140360

      Ilkka

      Poista
    2. "Korkmanilla on varmaan tarve lisätä valtion menoja ilmastonmuutoksen torjuntaan."

      Siis Korkmanilla on jokin oma lehmä ojassa vai minkä tahon puolesta hän nyt tekee puhdasta propagandaa?

      Poista
    3. Kaikkia muita päästöjä mitataan mutta sitä jonka perusteella veroa maksetaan ei mitata. Autotehtaat ilmoittaa CO2 päästöt laboratoriomittausten perusteella, ei niitä oikeita joita ajaessa syntyy.
      Verottajaa siis kustaan silmään ja ne vaan pyyhkii kusta pois sitä mukaa kun lentää lisää.

      Poista
    4. "Siis Korkmanilla on jokin oma lehmä ojassa vai minkä tahon puolesta hän nyt tekee puhdasta propagandaa?"

      Eikös yliopistot taistele valtion rahoista joista myös rohvessoorit saa tilinsä?

      Poista
    5. Korkmanin tai jonkun toisen taloustieteen professorin työpaikka siis säilyy varmemmin, jos valtion menoja ilmastonmuutoksen torjuntaan lisätään? Anteeksi, mutta en ymmärrä...

      Poista
    6. Jos ilmastonmuutoksen menoja vähennetään Korkmannin ura ilmastotieteilijänä jää lyhyeksi, jos menoja lisätään niin meillä on kaksi ilmastotieteilijää lisää jotka ovat kaikki Korkmanneja, jotka vaativat lisää ilmastotorjuntaa palkatakseen kolmannen ja neljännen Korkmannin ilmastoa pelastamaan noin ensalkuun.

      Ilkka

      Poista
    7. Ilkka Herlin väittää Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissaan, että menestyksen huumassa energiapolitiikan johtoajatus tuntuu Suomesta kadonneen.

      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/energia-liikenne-ja-ilmastopolitiikkaa-1.128061

      Poista
    8. http://www.kauppalehti.fi/

      lkka Herlin on oikeassa. Kun sähkömarkkinat vapautettiin, niistä piti tulla vapaat sähkömarkkinat, vaan eipä tulleet siinä mielessä, että toimijoille jaetaan erilaisia tukiaisia ja verotetaan eri tavalla. Oma lukunsa on tuulivoiman tapaiset loisijat, joilla ei ole kuin tuulen huuhtoma perse ajatellen sähkön huoltovarmuutta ja siihen liittyviä huoltovarmuusvelvoitteita.

      Ennustan kylmiä aikoja suomalaisiin asuntoihin. Tässä on hyvä kirjoitus asiasta. Hölmöimpiä on lähinnä rahan ahneiden tahojen toimesta höynäytetty jopa romuttamaan Suomen olosuhteisiin kehitetty yhteistuotanto tilanteessa, että jos sellainen osaaminen olisi käytössä maapallon laajuisesti, maapallon päästöt vähenisivät jopa puoleen!

      Pave

      Poista
    9. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuki-jahmettaa-energiamarkkinoita/j2BSbztd

      Tämän sen linkin piti olla.

      Poista
    10. Hieno kirjoitus. Ihan tuntui, että Pave on sen itse kirjoittanut.

      Tapsa

      Poista
  18. Yksinkertaisin tapa rajoittaa tuota tuulivahinkoa olisi määrätä tuulivoimaloille haittavero. Näin voitaisiin kerätä takaisin maksetut tuet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä haluaisin nähdä tai pikemminkin kuulla ne argumentit joilla Keskusta tämän itse oksentamansa aikaansaannoksen haittaveron markkinoisi kansalle.

      Pekkarisen jätin edellisestä kappaleesta tarkoituksella pois.. Eikai sitä kukaan halua omalta perheeltä tuloja viedä, joten Mauri seisoo tuulitarifin takana loppuun asti.

      -Byllis

      Poista
  19. Vielä helpompaa olisi tuomita rikoksella saatu hyöty menetetyksi valtiolle,
    perustuuhan hallinnon päätökset tuulivoimasta väärennettyyn aineistoon sekä tuulivoiman tuottavuuden että sen haittojen osilta.

    Ilkka

    VastaaPoista
  20. Menee ohi varsinaisen aiheen, mutta löyhästi katsoen liittyy siihen sarjassaan hölmöydet. Satuin nimittäin kuuntelemaan Ylen uutisten säätiedotusta. Se alkoi varoituksilla, joista ensimmäinen oli se, että nyt on tavanomaista lämpimämpää. Osaako joku sanoa mikä vaara siinä piilee, että ei mennä keskiarvojen puitteissa mitä ilman lämpötiloihin tulee? Miksi meteorologit ja uutisten lukijat hokevat tuota asiaa joka lähetyksessään, vaikka sillä ei ole mitään merkitystä elämisen kannalta? Sikäli kun olen ilmojen lämpötiloja näihin aikoihin katsellut, tämmöisiä päivälämpötiloja on ollut tosi usein. Syyskuun puolen välin jälkeen on ollut jopa helteitä, joten nämä 15 asteen päivälämpötilavaroitukset tuntuvat tosi naurettavilta. Toki on niin, että nykyinen meteorologipolvi on niin nuorta, että heille se on suuri ihme ja uutisen paikka, jos on lämmin syksy. Vanhaa nuo jutut naurattavat.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskuun lämpötilavaihtelu on Suomessa melko suurta. Kävin katsomassa Malmin lentoaseman havaintosarjasta syyskuun lämpötiloja välillä 1951-2014. Syyskuun päivien maksimilämpötilojen keskiarvo on 14,6 astetta ja keskipoikkeama on 3,3 astetta. Niinpä päivittäiset maksimilämpötilat välillä 8 - 21 astetta ovat aika tavanomaisia. Äärimmäiset syyskuun maksimilämpötilat tuon reilun 60 vuoden jaksolla ovat olleet 0 astetta ja 26,8 astetta.

      Poista
    2. Onko Mikko ihan totta, että viimeisten reilun 60 v aikana on joskus malmin kentällä syyskuun maksimilämpötila ollut pyöreät nolla astetta, vai ymmärsinkö jotain väärin?

      Tämä meteorologien jatkuva puhe tavanomaisista lämpötiloista on minua pitkään ärsyttänyt, kun Suomessa ei minusta ole mitään tavanomaisia lämpötiloja, kun ne vaihtelevat tolkuttomasti.

      Voi hyvin olla kuukausi, jonka lämpötilat vaihtelevat n. kymmenestä asteesta kahteenkymmeneen hyvin nopeasti ja piipahtavat siinä "tavanomaisessa" vain hetken. Meillä ei ole mitään tavanomaista, keskiarvoja voi kyllä laskea. Pitäisi siis puhua keskimääräisistä eikä tavanomaisista lämpötiloista.

      Tapsa

      Poista
    3. Kyllä ECA-aikasarja näin väittää. Kyse on siis alimmasta päiväkohtaisesta maksimilämpötilasta syyskuiden 1951-2014 aikana.

      Poista
    4. ymmärsin täysin väärin. Itsekin muistan tämän vuosituhannen alkuvuosilta erään syyskuun (tarkkaa vuosilukua en muista), kun golfkenttämme peittyi lumeen ja kentät suljettiin varmaan yli viikoksi. Silloin oli varmaan täällä Kirkkonummella mittarit jopa pakkasella läpi vuorokauden.

      Pakkane kuitenkin hellitti ja kentät avattiin ja jopa kisaankin osallistuin.

      Katkerasti muistan, kun viimeisellä reiällä (par 3) avasin bunkkeriin ja löin greenin yli bunkkerista toiseen neljä kertaa, kun hiekat olivat umpijäässä ja normaali hiekkalyönti oli mahdoton suorittaa, maila kimposi jäästä ylös ja pallo lähti huitsin kuuseen eli vastapäiseen bunkkeriin.

      Sain par-3 väylällä tulokseksi 7 ja jäin yhdellä lyönnillä palkinnoilta neljänneksi. Boygeyllä olisin voittanut koko kisan, vituttaa vieläkin.

      Tapsa

      Poista
    5. Tuo Paven mainitsema hauskuus jatkui tämän illan Ylen säätiedotuksessa. Yöt ovat nyt pakkasella, mutta meteorologi ei hehkuta, että se on keskimääräistä kylmempää. Sen sijaan jossakin päin Suomea lämpötila nousee keskiarvon yläpuolelle, niin johan siinä sanottiin, että se on keskimääräistä lämpimämpää. Onko se tosiaan niin, että vain keskimääräistä lämpöisempi on maininnan arvoinen, mutta ei keskimääräistä kylmempi? Tai se, että sataa räntää syyskuussa, joka on viimeinen virallinen kesälomakuukausi?

      Poista
    6. Kohta varmaan sitten hehkutetaankin (niinkuin joissakin sääfoorumeilla on jo tehtykin), että tämän vuoden syyskuun alin (eli jotakuinkin -3 astetta) on korkein sitten 1959 (Alarm! Alarm!).
      Kivahan se on vertailla kylmiin 60-80 -lukuihin, jolloin oli useasti poikkeuksellisen kylmää ja AMO-sykli kynti miinuksella. Joillekin "alan" ihmisille tuo ajanjakso edustaa ehdotonta normia, jota nykyisenkin sään tulee pilkun tarkasti "noudattaa".
      Ihan yhtälailla voin vastavuoroisesti esim. viime kesästä sanoa sen, ettei täällä Oulussa mitattu hellelukemia kertakaan, mikä on todella poikkeuksellista (ainoastaan 1996 käynyt samoin)

      Poista
  21. Kiitos Mikko! Lähellä Malmia asuneena noin minäkin syyskuun sään lämpötilojen vaihtelut muistan. Tuo hokeminen keskimääräistä lämpimmästä säästä on jonkun sortin oman uskon vahvistamista ja ilosanoman levittämistä muille, vaikka siinä ei historian valossa mitään sanomaa olekaan. Itse olen Kaisaniemen jouluaaton läpötilan klo 14 lisäksi katsellut yksityisen henkilön pitämää sääpäiväkirjaa, josta näkee millaisia lämpötiloja on Tervakoskella pidellyt.

    www.elisanet.fi/pekka.stigell/Saatilastot/Saatilastoja.html

    Pave

    VastaaPoista
  22. Outoa värähtelyä merenpinnan tasolla.

    https://stevengoddard.wordpress.com/2015/10/04/rampant-sea-level-fraud-in-academia-and-government/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merenpinnan tason vaihtelut tunnetaan nyt paremmin kuin koskaan.

      -L4

      Poista
  23. Ai nyt tai ei koskaan.

    Paljonko se sitten Nousee kiihtyvästi tänävuonna?

    Huomautan kuitenkin että jos käyttää määritelmää 100 vuoden muutoksesta
    niin Nyqwist teorian mukaisesti tarkastella voi aihetta vasta vuonna 2115,
    eli 100 vuodan kuluttua nähdäksemme kuinka merenpinta on vaihdellut.

    Ilkka


    VastaaPoista
  24. Kirsikanpoimitusta vuodesta 2011 lähtien meri on noussut yli 6mm vuodessa:

    http://www.aviso.altimetry.fr/fileadmin/images/data/Products/indic/msl/MSL_Serie_MERGED_Global_IB_RWT_GIA_Adjust.png

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkyy myös poimitun perusteeton GIA adjustointi jotta nousuksi saataisiin ennaltamäärätty 3,31mm/v ikäänkuin globaalia merenpintaa pystyisi mittaamaan mikrometrien tarkkuudella.

      http://www.telegraph.co.uk/comment/11910136/Why-that-climate-deal-is-already-a-dead-duck.html

      Ilkka

      Poista
    2. Tutkimukset osoittavat ihan jotain muuta:

      Our analyses do not indicate acceleration in sea level in U.S. tide gauge records during the 20th century. Instead, for each time period we consider, the records show small decelerations that are consistent with a number of earlier studies of worldwide-gauge records.

      http://www.jcronline.org/doi/full/10.2112/JCOASTRES-D-10-00157.1

      -PX

      Poista
    3. Kerropa ihan omin sanoin mitä "perusteetonta" GIA-korjauksessa on. Etkö ole tietoinen siitä että maankuori on yhä liikkeessä viime jääkauden jäljiltä ja että osa tästä liikkeestä tapahtuu merellä, ts. merenpohjan korkeus muuttuu?

      -L4

      Poista