tiistai 10. helmikuuta 2015

Talvisään ennustamisen vaikeudesta - finaali

Tämä bloggaus on finaaliosa edellisinä päivänä julkaistuille sääennustevertailulle, joista ensimmäisessä arvioitiin yhden vuorokauden ja toisessa viiden vuorokauden ennusteiden osuvuutta. En tässä bloggauksessa toista niiden tuloksia.

Nyt katsotaan yhdeksän vuorokauden ennusteiden osuvuutta toteuma-ajalla 4.1. - 9.2.2015. Tarkastelujaksoon siis kuuluu 37 päivän ennusteet, jotka on tehty ajalla 26.12.2014 - 31.1.2015. Ja seurattavina ennustelaitoksina olivat kotimaiset Ilmatieteen laitos (IL) ja Foreca sekä yhdysvaltalainen Weather Underground (WU).

Katsotaanpa ennen tuloksia yksi ammattilaisarvio siitä, miten pitkälle tulevaisuuteen lämpötilaennusteita voi tehdä. Ilmatieteen laitoksen sivulla on seuraava kohta:
Kuinka pitkälle eri asioita voidaan ennustaa:
  • Säätyyppi: 6–10 vuorokautta. Säätyyppejä on esimerkiksi korkeapaine tai, että matalapaineita kulkee Suomen yli jatkuvana virtana. Parhaimmillaan säätyypin muutos, esimerkiksi voimakas kylmän purku, voidaan ennustaa yli viikkoa aikaisemmin.
  • Lämpötila: 4–7 vuorokautta. Onnistunut lämpötilaennuste vaatii onnistumista myös pilvisyysennusteessa, mikä heikentää talvisin lämpötilaennusteita korkeapaineessa.
  • Matalapaineiden ja sadealueiden reitit: 3–5 vuorokautta.
  • Tuulen suunta ja nopeus: 2–3 vuorokautta. Tuuliennuste vaatii tarkkaa tietoa matalapaineiden ja säärintamien liikkeestä ja sijainnista.
  • Sademäärät, sateen olomuoto ja sadealueiden tarkat reitit, sadekuuro- ja ukkosalueet: 0,5–2 vuorokautta. Yksittäisen sadekuuron syntyä ei onnistuta tarkasti ennustamaan lainkaan, mutta kun se on syntynyt, voidaan sen liikettä ja häviämistä ennustaa. Sateen olomuoto on joskus pienestä kiinni. Esimerkiksi rannikolla tuuli kääntyy vähän ja puhaltaa maan sijaan mereltä, jolloin sade muuttuu lumesta vedeksi. 
 Minä en seurannallani yrittänyt selvittää lämpötilan lisäksi muita asioita, joten niistä en osaa sanoa enempää. Mutta tämä viimeinen yhdeksän vuorokauden ennusteen vertailu kyllä kertoo, että kaikki mukana olleet ennustajat olivat jokseenkin "ulalla" ennusteissaan. Tosin en pitänyt edes viiden päivän ennusteita luotettavina. No, katsotaanpa tulokset.


Yhdeksän vuorokauden ennusteiden tarkkuudet

Alla olevissa kuvissa leveimmällä harmaalla murtoviivalla on mitattu lämpötila ja ennustajien yhdeksän päivää aikaisemmin ennustamat eri väreillä.





Yhdeksän vuorokauden ennustevirheiden keskihajonta kasvaa 90-110 prosentilla verrattuna viiden vuorokauden ennusteisiin. Ja lähes samoin kasvaa virheiden keskiarvo. 


Olen yllä olevan kuvan kahteen alimpaan graafiin pannut joulupäivänä tekemäni ennusteen (Mikon ennuste mustalla viivalla) koko seurantajaksolle - siis paljon 9 vrk:n ennustetta pidempi yritys. No, tosiasiassa se ei ole mikään ennuste, sillä kyseessä on vuosien 1959 - 2014 toteutuneista vastaavan ajan maksimi- ja minimilämpötiloista arpomalla tehty kyhäelmä. Mutta se oli tarkempi kuin minkään mukana olevien ennustuslaitosten maksimiennusteet, ja "minimiennusteeni" peittosi Ilmatieteen laitoksen vastaavan - ja vielä selvällä marginaalilla. Jos tilastoihin perustuvalla arvauksella pääsee parempaan tulokseen kuin ennustuslaitoksen supertietokoneavusteisilla mallinnuksilla ja meteorologien ammattitaidolla, on ennustuslaitoksen kyvykkyys alalla kyseenalainen. Katsotaanpa vielä ennustevirheet maksimi- ja minimilämpötilojen osalta.




Yllä olevan kuvan taulukoiden oikeaan reunaan on merkitty värillisin palkein kunkin ennustajan 68 prosentin osuma-alueet. Siis sille alueelle ennusteet tässä seurannassa osuivat 68 %:n todennäköisyydellä ja menivät sitten tuon alueen ohi 32 %:n todennäköisyydellä. Arvaamalla aikaansaatu musta palkki todistaa, että yhdeksän vuorokauden ennustuksiin ei voi luottaa. Niiden parasta käyttöä on kuvattu tämän bloggauksen ensimmäisessä kuvassa.

Yhdeksän vuorokauden sääennusteen sarjan voitto ei ollut ylivoimainen, mutta kyllähän se silti selvä oli. Sitäkin selvempi oli kakkosen ja kolmosen ero. Nimittäin ennusteiden virhepistekertymä - siis virhepiste jokaisesta asteen virheestä 37 seurantapäivän neljästä mittauspisteestä ja niiden summa - oli seuraava:


  1. Weather Underground 605p
  2. Foreca 620p
  3. Ilmatieteen laitos 755p

Mikä ennustuslaitos on Suomen talvisääennustamisen mestari 2015?


Yhden, viiden ja yhdeksän vuorokauden lämpötilaennustusten virhepistekertymän kehitys seurantajaksolla on esitetty alla olevassa kuvassa (mitä vähemmän virhepisteitä, sitä parempi tulos):



Ensimmäiset 25 vuorokautta mentiin aika tasapäisesti, mutta kun yhdeksän vuorokauden ennustevirheet alkoivat painaa yhä enemmän, tippuivat kotimaiset yrittäjämme voittokamppailusta pois. Viime päivinä Foreca karisti paikalliskilpailijansa kannoiltaan. Ilmatieteen laitos jätettiin viimeiseksi, mikä on kyllä jonkinmoinen häpeä ottaen huomioon laitoksen sivulla edelleen koreilevan virkkeen:
Monilla verkkosivustoilla ennusteet ovat suoraan sääennustusmallista, mutta Ilmatieteen laitoksen tuottamilla sivustoilla ne ovat meteorologin korjaamasta tiedosta tehtyjä ja siksi huomattavasti parempia.
Tuolle virkkeelle, jolla tarkoitettaneen mm. Weather Undergroundia, ei ainakaan tämän analyysin perusteella löydy katetta.

Mutta voittaja ja Suomen paras talvisään ennustaja on siis yhdysvaltalainen Weather Underground. Parhaat onnittelut Atlantic Cityyn!


Jatkan seurantaa helmikuun loppuun, ja raportoin, mikäli sijoituksissa tapahtuu muutoksia. Sellaisiin en oikein usko, sillä ero näyttäisi alimman kuvan mukaan olevan kasvamaan päin. Mutta kun kaikki laitokset näyttävät olevan aika "pihalla" pidempien ennusteidensa kanssa - ja niistähän tulee eniten virhepisteitä - kaikki on teoriassa mahdollista.

Mutta lopuksi yksi vakava kysymys: Jos sään ennustaminen yhdeksän vuorokauden päähän onnistuu parhaiden resurssoidulta laitokseltamme arvausta kehnommin, miten voimme luottaa sen 100 vuoden päähän ulottuviin ilmastoennustuksiin? Siinäpä kysymys!!!

_____________________________________________________________

PS. Sain tänään 12.2.2015 vastauksen Ilmatieteen laitoksen palautekanavaan lähettämiini kysymyksiin, jotka ovat alimmaisina. Vastaus on kokonaisuudessaan alla:
Terve Mikko ja kiitos yhteydenotostasi

Vertailusi oli erittäin mielenkiintoinen ja huolellisesti valmisteltu. Ennusteiden osuvuustarkastelua voi tehdä monin eri tavoin ja lopputulos on usein erilainen riippuen valitusta ennustusalueesta, ennustettavasta säämuuttujasta (lämpötila, tuuli, sade..), vuodenajasta ja erityisesti myös verifiointimetodista. Sinun käyttämäsi verifiointitapa oli hyvä ja helposti ymmärrettävä. Ilmatieteen laitos puolestaan seuraa jatkuvasti maksimi- ja minimilämpötilaennusteidensa osuvuutta ja käytettävyyttä osuvuushaarukoiden/virhetoleranssien avulla n. 30 havaintoasemalla ympäri Suomea. Ennusteen voidaan ajatella onnistunut, jos ennusteen ja havainnon välinen ero on vaikkapa korkeintaan 2,5 astetta. Tällöin esimerkiksi luokkaa yhden ja kahden asteen eroilla havainnon ja ennusteen välillä ei ole ennusteen käyttäjän kannalta suurta merkitystä. Tällaiset 1-2 asteen erot ovat tavallisia samalla paikkakunnalla ja lähin havaintoasemakin voi sijaita jopa kymmenien kilometrien päässä paikkakunnalta.

Jos ennusteissa sallitaan yhden tai kahden asteen virhe, uskoisin ennusteiden osuvuustulosten olevan erilaisia. Toki otoskoko on vielä pieni, koska kyseessä on yksi paikkakunta, yksi sääparametri ja yksi vuodenaika. Vertailusi tuo kuitenkin selvästi esiin ennusteiden heikkenemisen ennustepituuden kasvaessa. Ennustettavuus 9 vrk:n päässä on odotetusti melko huono. Näillä ennustepituuksilla päiväkohtaiset ennusteet saattavat usein olla harhaanjohtavia ja meteorologin näkövinkkelistä olisikin parempi ennustaa esim. "sää on ennusteen mukaan 7-10 vrk:n päästä keskimääräistä lauhempi ja sateisempi". Onneksemme ennustettavuus paranee keskimäärin 1 vrk:n verran 10 vuodessa. Neljä vuosikymmentä sitten 5 vrk:n ennusteet olivat yhtä heikkoja kuin 9 vrk:n ennusteet nyt.

Toimintamme lähtökohta on ilman muuta se, että IL tuottaa laadullisesti erinomaisia sääennusteita Suomeen ja tapamme ennustaa on tuloksekas sekä jokapäiväisten sääennusteiden että äärevien sääilmiöiden ja varoitusten osalta. Kuuntelemme tarkasti kansalaisilta ja asiakkailtamme tulevaa palautetta ja kehitämme ennusteidemme laatua kaiken aikaa. Vertailut eri ennustepalveluiden välillä ja kansalaisilta tulevat palautteet ovat hyödyllisiä ja ne toimivat hyvänä sparrauksena meille.

Terveisin Juhana Hyrkkänen,
Sää- ja Turvallisuuskeskuksen päällikkö


-----Original Message-----
From: Ilmatieteen laitos webmaster [mailto:webmaster@fmi.fi]
Sent: 10. helmikuuta 2015 20:47
To: wwwpalaute
Subject: Palaute ilmatieteenlaitos.fi-verkkopalvelusta

Nimi : Mikko Mäkinen
Sähköpostiosoite : mikko2007@hotmail.com Palaute : Seurasin sääennusteitanne joulukuun lopusta helmikuun 9. päivään. Yhden päivän ennusteet olivat aika hyvin kohdallaan, mutta Teillä on melkoisesti parannettavaa pidemmissä sääennusteissa. Vertailussani (mukana myös Foreca ja Weather Underground) jäitte valitettavasti selvästi viimeiseksi.

Mielestäni verkkosivullanne oleva väittämä, jonka mukaan "Monilla verkkosivustoilla ennusteet ovat suoraan sääennustusmallista, mutta Ilmatieteen laitoksen tuottamilla sivustoilla ne ovat meteorologin korjaamasta tiedosta tehtyjä ja siksi huomattavasti parempia" on vertailuni valossa perusteeton.

Lisätietoa vertailustani täällä:
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/02/talvisaan-ennustamisen-vaikeudesta_10.html
 
Jos kommentoitte vastausta, muistanette, että kaikki kommentoijat ovat suojeluksessani. Lisäksi pidän Juhana Hyrkkäsen vastausta hyvänä asiakaspalveluna. Joten siistejä ja kohteliaita kommentteja odottelen.



20 kommenttia:

  1. Tässä vastaus retoriseen kysymykseesi: emme voi. Vaikka rehellisyyden nimessä on todettava, ettei noita 100 vuoden ennusteita ole tehty samalla tavalla kuin sääennusteita. Mikä ei tarkoita, että ne olisivat sen luotettavampia. Etenkin, kun niiden tekemiseen ja arvioimiseen käytettävää dataa korjaillaan aika ajoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita vuosikymmenten päähän tehtävien ilmastoennusteiden tai -projektioiden (niitä kutsutaan nykyisin projektioiksi, kun ennustuskyky osoittautui heikoksi) pohjana olevat mallit ja metodiikka ovat hyvin samankaltaisia sääennustemallien kanssa. Molemmissa ilmakehän kerrokset ja siihen rajoittuvat maanpinnan osat on jaettu ruudukkoon, joiden ominaisuudet lasketaan peräkkäisinä aika-askelina, niiden vaikutukset siirretään naapuriruutuihin ja siirrytään seuraavaan laskentakierrokseen. Ruutujen koossa, aika-askelissa, parametreissa ja muuttujissa tietysti on eroja, sillä veisi tolkuttomasti aikaa laskea globaalia ilmastoa 100 vuoden päähän samalla tarkkuudella, jolla vaikkapa alueellista säätä voidaan laskea muutamien päivien päähän. Mutta Met Officen tutkimuspäällikön, Julia Slingon, mukaan mallit ovat hyvin läheistä sukua toisilleen.

      Tietysti toinen tapa yrittää mallintaa asioita on laskea säteilytasoa ilmakehän yläosassa - siis alas tulevaa säteilyä ja ulos avaruuteen menevää - ja koettaa mallintaa sen muutoksia sekä sitten projisoida niitä alailmakehän ja merien lämpötiloihin.

      Kumpikaan tapa ei ole pystynyt ennustamaan viime vuosikymmenien lämpötiloja globaalisti tai alueellisesti.

      Poista
  2. No ei varmaan ne 100 vuoden ennusteet pyöri edes samalla palvelimella, eikä muutenkaan ole samaa tekniikkaa. Sääennusteet perustuvat havainnoista johdettuihin arvauksiin. 100 vuoden ennusteet ovat taasen teologiaa ja konsensusta.

    Olisiko sääennusteissa pääpaino sateen mahdollisuudesta ja tuulen voimakkuudessa? Näillä on itselle (purjehdin ja lennän) lämpötilaa suurempi merkitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta lämpötilaeroistahan kaikki alkaa. Jos niitä ei olisi, ei tuulisi eikä sataisi. Jos lämpötilat eivät ole kohdallaan, ei onnistu virtausten ennustaminen eikä mikään muukaan.

      Poista
    2. No mutta hei, eihän 2100 lämpeneminen ole ennustamista, se on umpifaktaa tiedettä! Ilmastotiedemiehet ovat sen tieteen tehneet ja uskovat siihen kuin vuoreen. Samoten julkinen sana ilman kritiikin häivää.

      Kuten moneen kertaan todettu, tämä tieteen todistama asia on erittäin yksinkertainen. Ilmakehässä 0,04 % hiilidioksidia (Typpi 78 %, Happi 21 %, Argon 0,93 % ym ihan vähän). Samoten ilmakehässä on vaihteleva määrä vesihöyryä. Koska tuota maapallon ilmastoa säätelevää hiilidioksidia on niin vähän, sen pitoisuus on pakko esittää miljoonasosina tuon perinteisen prosenttiosuusesitystavan sijaan, jotta sen määrästä saa jotakin tolkkua. Ilmastotiede on osoittanut, että noiden kaikelle maapallon elämälle välttämättömien hiilidioksidin miljoonasosien lisääntyminen muuttaa 2100 maapallon lämpötilaa ja Suomessa sen 8-10 astetta, vaikka se termodynamiikkaa vastaan hieman sotiikin. Ilmastotiede on todistanut, että nuo hiilidioksidin miljoonasosat vaikuttavat maapalloon enemmän, kuin auringossa tapahtuneet muutokset ja maapallon akselin nyrjähdykset. Nyt alkuunsa hieman on kyllä nyt meri imaissut huomaansa noiden miljoonasosien vaikutuksia, kun hiilidioksidin miljoonasosat ovat vuodesta 1981 / 0,034 % kasvaneet aina 0,0385 / tasolle ja meno sen kun jatkuu, mutta se meren imukykykin on rajallinen ja kohta alkaa ilmastotieteen oikeaksi todistama asia näkyä ihan livenä ja viimeistään 2100 kolkutellaan helvetin lämpötiloja.

      Näin se vaan menee. Turha taistella noin vankalla pohjalla olevaa tiedettä vastaan. Ja Yleä ja lehdistöä.

      Pave

      Poista
    3. Niin, hiilidioksidin väitetään tällä hurjalla pitoisuudellaan säätävän vesihöyryn pitoisuutta, mikä on keskimäärin n. 50-kertainen hiilidioksidiin verrattuna.

      Ei taida olla mitään näyttöä tästä säätöominaisuudesta, mutta pakko uskoa, kun tiede on sen todistanut.

      Tapsa

      Poista
  3. Siltä varalta, että kukaan ei raportoi Ilmatieteen laitoksella sääennusteiden osuvuudesta lähetin seuraavan viestin laitoksen palautekanavan kautta:

    Seurasin sääennusteitanne joulukuun lopusta helmikuun 9. päivään. Yhden päivän ennusteet olivat aika hyvin kohdallaan, mutta Teillä on melkoisesti parannettavaa pidemmissä sääennusteissa. Vertailussani (mukana myös Foreca ja Weather Underground) jäitte valitettavasti selvästi viimeiseksi.

    Mielestäni verkkosivullanne oleva väittämä, jonka mukaan "Monilla verkkosivustoilla ennusteet ovat suoraan sääennustusmallista, mutta Ilmatieteen laitoksen tuottamilla sivustoilla ne ovat meteorologin korjaamasta tiedosta tehtyjä ja siksi huomattavasti parempia" on vertailuni valossa perusteeton.

    Lisätietoa vertailustani täällä:
    http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/02/talvisaan-ennustamisen-vaikeudesta_10.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmoita, jos Ilmastoteologianlaitos vastaa tähän viestiin jotain.

      -Byllis

      Poista
    2. Sainpa vastauksen Ilmatieteen laitoksen Sää- ja Turvallisuuskeskuksen päälliköltä, Juhana Hyrkkäseltä, jolla ei ollut mitään sitä vastaan, että julkaisen vastauksen täällä. Mielestäni vastaus oli hyvin ja harkitusti laadittu, joten nostan sen varsinaisen bloggauksen perään, jossa se saa enemmän huomiota.

      Poista
    3. Olipa fiksu kaveri tämä Juhana! Antero

      Poista
    4. Väärin arvasin, etteivät vastaisi. Onhan siellä, kun monessa muussakin firmassa tiedottajia eli ammattiselittäjiä.

      Tämä lainaus ehkä "hieman" ihmetyttää:

      "Ennusteen voidaan ajatella onnistunut, jos ennusteen ja havainnon välinen ero on vaikkapa korkeintaan 2,5 astetta. Tällöin esimerkiksi luokkaa yhden ja kahden asteen eroilla havainnon ja ennusteen välillä ei ole ennusteen käyttäjän kannalta suurta merkitystä. Tällaiset 1-2 asteen erot ovat tavallisia samalla paikkakunnalla ja lähin havaintoasemakin voi sijaita jopa kymmenien kilometrien päässä paikkakunnalta."

      Ei ollut mainintaa edes ennustejakson pituudesta. Onko 2,5 asteen virhe jo seuraavana päivänä tuuletuksen arvoinen?

      Entä sitten tämä paikkariippuvuus? Tuskin IL pääsee valittamaan sillä, kun vertailu on tehty heidän kotiareenallaan.

      Kommentti oli kyllä hyvin asiallisesti muotoiltu.

      Tapsa

      Poista
  4. Näyttää menneen niin, että ennusteet ovat suurelta osin ensin menneet yläkanttiin ja loppupuolella taas alakanttiin.

    Tämä IL:n pitkän ennusteen seuranta kertoo edelleen ennustettavan keskimäätä'istä lämpimämpää, kuten on ollut tapana aina ennenkin. En kyllä löytänyt kuinka pitkän ajan keskiarvosta on kyse.

    Tuo termi "pitkän ennusteen seuranta" on mielestäni erikoinen, kun se sanoo seuraavansa näiden ennusteiden laatua. Se ei kuitenkaan kerro meille tästä laadusta mitään, vaan kertoo vain ennusteen tästä eteenpäin. Merkillistä seurantaa ja laaduntarkkailua.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Forecan 15 vuorokauden "ennusteissa" näkyy mahdollinen vaihteluväli. Oikeasti mitä järkeä on edes tuollaista "ennustetta" laittaa jakeluun. Mahdollinen vaihteluväli kun on jo muutaman päivän päästä noin 20C astetta. Kuka tuolla tekee yhtään mitään. Työn puolesta joutuu näitä joskus seuraamaan ja yr.no on kokemuksen mukaan ennustanut parhaiten. Mikko voisi vähän tuota norskia tutkia. Eikö kannataisi ostaa sieltä Suomen sääpalvelut ja lakkauttaa koko ilmatieteen laitos täysin turhakkeena.

    Foreca: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/15vrk

    Toni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yr.no on hyvä! Sitä minäkin käytän, kun haluan tietää milloin (harvoin) ei kannata lähteä päiväksi tai pitemmäksi aikaa tunturiin. Antero

      Poista
    2. Juu, kiitos vihjeestä, Toni. Norjalaishaastaja on pantu kirjanmerkkeihin.

      Poista
  6. Tänään oli ihmekevät ja hurja hissisää iskee seuraavaksi, montako vuotta näitä vielä riittää.

    VastaaPoista
  7. Tuolta yr-palvelusta löytyy myös ilmastotilastoja muutamalta paikkakunnalta, tässä esimerkki:

    http://www.yr.no/place/Norway/Troms/Troms%C3%B8/Troms%C3%B8_observation_site/climate.html

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Vöhön tähän Järvenpään sään ennustamiseen liittyen voi tuoda esiin yhden henkilön, joka on pitkään tehnyt säähavaintoja Tervakoskella.

    http://www.elisanet.fi/pekka.stigell/Saatilastot/Saatilastoja.html

    Tilastot alkavat 1978, eikä niissäkään näy kiihtyvää lämpenemistä, kuten ei Kaisaniemessäkään jouluaattona klo 14. On kyllä niin, että tuo Stigellin mittaushistoria on lyöty ja lyödään sadalla erilaisella syyllä aivan lyttyyn siksi, että se on uskon ja FIM:in ilmasto-osaston korjattujen käyrien vastainen.

    Näihin yksityisiin sääpäiväkirjoihin liittyen näin telkkarista ohjelman, jossa haastateltiin muistaakseni sysmäläistä miestä, joka oli tarkasti kirjannut säähavainnot päiväkirjaansa yli 50 vuoden ajan. Toimittaja oli vihaisen oloinen, kun sai kysymykseensä väärän vastauksen, kun kysyi, että noista päiväkirjoista varmaan hyvin näkyy kuinka ilmasto on Sysmässä muuttunut. Mies sanoi, että ei näiden perusteella kevään tulot tms. asiat ole mihinkään muuttuneet.

    Siksi nuo yksityiset päiväkirjat eivät pääse julkisuuteen, että eivät vastaa FIM:in luomaa käsitystä ilmastonmuutoksesta, mutta auta armias, jos olisi toisin päin. Hesarikin yllättyi pahan päiväisesti, kun tonki tammikuiden sääuutisiaan viimeisen 120 vuoden ajalta. Mutta tänä aamuna saimme sentään Hesarista lukea, että navat sulavat sittenkin, eli ei ne toimittajat turhia retkiä ole navoille tehneet. Ja turha matkahan se olisikin, jos joutuisi toteamaan, että mikään ei ole muuttunut. Ei saisi siitä juttua, eikä naamaa lehteen, eikä uutta tutkimusmatkaa navoille. Se on kuin Anterokin toteaa, että ilmastotutkimusmatkankin lopputulos on lyöty lukkoon jo ennen varsinaista tutkimusmatkaa. Parhaassa tapauksessa raporttikin on etukäteen kirjoitettu. Ilmastotiede on tosiaan siitä helppo tiede, että lopputulos on hakattu kiveen ja sen mielikuvituskässärin pohjalta voi heitellä ihan mitä vaan.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan on mielenkiintoinen linkki. Itse harrastan samaa, mutta oma otantani alkaa vasta talvikuukausien osalta 2009 ja ensimmäinen koko vuosi on 2011.

      Noh hiljaa hyvä tulee. :)

      -Byllis

      Poista