Äänestäisinkö Satu Hassia vai Eija-Riitta Korholaa eurovaaleissa?

Kaksi melko ahkerasti blogikirjoituksia tuottavaa europarlamentaarikkoamme, Vihreiden Satu Hassi ja Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, ovat samanaikaisesti esillä Uusi Suomi -verkkolehden Puheenvuoropalstalla. Molempien kirjoitukset käsittelevät ilmastonmuutosta, tosin niiden näkökulmat ja muukin sisältö poikkeavat toisistaan kuin yö ja aamu. Mutta keskipäivän selkeys puuttuu molemmista.

Satu Hassi

Molemmat mepit ovat kirjoitelleet ilmastonmuutoksesta aiemminkin, ja molemmilla kirjoitusten sisältö on liukunut vuosien varrella omaan suuntaansa. Myös tämä suuntaero on selvä, mistä syystä meppien näkemysero on kasvamassa. Katsotaanpa muutaman kappaleen analyysillä, mistä on kyse.

Satu Hassin kirjoitus "Lämpeneekö vai ei?" noteeraa aluksi Yhdistyneiden Kuningaskuntien ilmatieteenlaitoksen (MetOffice) havainnot olemattomasta ilmaston lämpenemisestä viimeisen 15 vuoden aikana ja uusimman viiden vuoden ilmastoennusteen, jonka mukaan maapallon ilmaston keskilämpötila ei nousisi myöskään seuraavien viiden vuoden aikana. Seuraavaksi Hassi torjuu pontevasti tästä vedetyt johtopäätökset ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä. Loppuosan tai pääosan kirjoituksestaan hän sitten käyttää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen väistämättömyyden ja torjunnan välttämättömyyden todisteluun.

Eija-Riitta Korhola

Eija-Riitta Korholan kirjoitus "Ilmastoagnostikon tunnustus" lähtee samasta MetOfficen ennusteeseen liittyvästä kohusta. Aloituksensa jälkeen Korhola toteaa selvän ristiriidan olemattoman lämpiämisen ja AGW-teorian välillä. Korholan mielestä siis mittausdata ja arvovaltaisen ilmatieteenlaitoksen ennuste eivät tue teoriaa, ja hän kyseenalaistaakin hiilidioksidin hallitsevan vaikutuksen ilmastonmuutoksessa.

Tähän asti kaikki on minun mielestäni loogista, mutta sitten Korhola julistautuu ilmastoagnostikoksi. Tuolla sanalla Korhola ilmeisesti tarkoittaa sitä, ettei hän tiedä tai voi tietää, aiheuttaako ihmisen toiminta globaalin ilmaston lämpiämistä siinä määrin, että asialla olisi suurempaa merkitystä luonnollisen lämpötilavaihtelun lisänä. Jotenkin tuosta jää valju vaikutelma.

Sitten Korhola siirtyy politiikka-asioihin julistaen EU:n vihreän ilmastopolitiikan yksipuoliseksi hurahtelupolitiikaksi, jolla ei ole riittävää ennustettavuutta. Tuohon on helppo yhtyä, mutta valitettavasti Korhola ei avaa ollenkaan, millaista hänen kaipaamansa jämäkämpi ja tieteen epävarmuustekijöistä vapaa politiikka olisi.

Lyhyesti sanottuna siis toinen mepeistämme uskoo horjumatta AGW-teoriaan, jota empiirinen data ei tue, ja toinen ei tiedä uskoako vaiko eikö. Hassi haluaa jatkaa ilmastopolitiikkaa, jonka kustannusvaikutukset EU:lle  ovat pankkitukia moninkertaisesti isommat - siis vuosien varrella kymmeniä tuhansia miljardeja euroja - ja Korhola haluaa "robustimpaa" politiikkaa jättäen kertomatta, mitä se olisi.

Minä en pystyisi äänestämään näillä perusteilla kumpaakaan. Hassia pidän sinänsä johdonmukaisena ilmastouskovaisena, mutta käsityksemme AGW-asiassa ovat asteikon vastakkaisista äärilaidoista, ja uskon Hassin politiikan johtavan täystuhoon. Korholan jutuissa on järjen ääntä paljonkin, mutta rohkeus lausua ääneen keisarilta puuttuvista vaatteista ei vakuuta.

Löytyisikö jostain eurovaaliehdokas, joka lupaisi ensi vuoden eurovaaleissa realistisen ja nykyiselle ilmastopolitiikalle selkeän vaihtoehdon? Siis sellaisen, joka jättäisi taikauskot ja agnostiikan taka-alalle, tukisi suomalaista työllisyyttä ja laajemminkin elinkeinojen harjoittamista sekä turvaisi maailman pohjoisimmalle kansalle jatkossakin sen kehityksen perustana olleen edullisen energian.