Suomen hölmöin professori?

Kai Kokko. Suomen hölmöin professori?

Lapin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko teki ilmastoalarmismihölmöyden ennätyksen kirjoituksellaan "Ilmastolaki parantaisi Suomen kilpailukykyä", jonka Helsingin Sanomat julkaisi vieraskynäpalstallaan 4.1.2013. Pannaanpa professori Kokon kirjoitus suurennuslasiin ja katsotaan, mitä siitä löytyy. Otteet Koko kirjoituksesta ovat sisennettynä ja kommenttini normaalitekstillä.

Suomi tarvitsee ilmastolain, jossa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasuja 80–90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. 

Vai kasvihuonekaasuja pitäisi vähentää peräti 90 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana. Siis ilmakehän hiilidioksiditaso pitäisi laskea noin 35 ppm:n (miljoonasosan) tasolle, sillä 1990 ilmakehähän CO2-pitoisuus oli noin 355 ppm:n tasolla. Idea on sikäli hurja, että kasvit kuolevat noin 180 ppm:n tasolla, sillä ne eivät voi yhteyttää sitä pienemmissä hiilidioksidipitoisuuksissa. Tosin ennen sitä ne luultavasti kuolisivat kuivuuteen, sillä tärkeimmän kasvihuonekaasun, vesihöyryn, poistaminen ilmakehästä lopettaisi sateet.

Taloudellisesti ja teknisestikin idea on kuolleena syntynyt, sillä meillä ei ole kuuna päivänä keinoja tuohon. Suomi siis ei missään tapauksessa tarvitse tuollaisilla tavoitteilla asetettua ilmastolakia.

Suomen ilmastopaneeli teki syksyllä selvityksen lain eri vaihtoehdoista. Ympäristöministeriö aikoo tuoda hallitusohjelmaan pohjautuvan lain ensi vuonna eduskuntaan.

Niinpä. Tämä mahdollisuus ilmastolakiin oli Vihreiden hinta hallitukseen osallistumiselle. Tänä ja ensi vuonna tullaan väittelemään rajusti ilmastolaista. Kaivakaa poteronne tai valmistelkaa hyökkäysasemanne valmiiksi. Kokko yrittää muuten tehdä politiikkaa tällä jutulla. Kuuluuko se Lapin yliopiston professorien tehtäviin nykyisin?

Samaan aikaan kriittisenä pidetty raja, maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella esiteollisen ajan tasosta, on karannut käsistä. Nyt ennusteet asettuvat 4–6 asteeseen. Ilmaston lämmetessä rajumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja rannikkokaupungit hukkuvat, ilmastovyöhykkeet siirtyvät ja ruoan tuotanto vaikeutuu.

Mitä maapallon keskilämpötilaa Kokko mahtaa tarkoittaa? No sillä ei ole väliä, sillä mikään ei ole karannut käsistä puhutaanpa sitten maapallon ytimen, vaipan, merien tai  ilmakehän eri kerrosten lämpötiloista. Kaikkien luotettavina pidettyjen lämpötilatutkimusten mukaan ilmakehämme maanläheisimmän osan keskilämpötila on laskenut muutamilla asteilla viimeisen 8000 vuoden aikana. Vuosina 1970-1998 tapahtunut muutaman asteen kymmenesosan nousu on tässä trendissä tilastollisesti merkityksetön. Vastaavia muutoksia suuntaan ja toiseen tapahtuu jokseenkin joka vuosisata. Ja viimeisten 15 vuoden aikana lämpötila ei ole noussut yhtään.

Ilmaston lämpeneminen siten, kuin erilaiset mallinnukset sitä kuvailevat, vähentäisi sään ääri-ilmiöitä, sillä trooppisten alueiden ja napa-alueiden energiatasoerot silloin pienenisivät. Tosiasiassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä tai merkittävää vähentymistäkään ei ole havaittu. Viimeksi asiasta todisti Kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, SREX-raportti. Eikö Kokko usko edes IPCC:n tuoreimpaan raporttiin?

Jäätiköt sulavat ja jäätyvät, kuten aina ennenkin - ei huolta. Yksikään rannikkokaupunki ei ole hukkunut merenpinnan nousun vuoksi ainakaan 100 vuoteen, sillä merenpinnan nousuvauhdissa ei ole mitään ihmeellistä.

Maailman ruoan tuotanto petajouleina vuodessa

Ja maapallon ruoan tuotanto on takonut ennätyksiä lähes vuodesta toiseen jo vuosikymmenten ajan. Yksi syy tähän muuten on ollut juuri ilmakehän sisältämän kasvien ruoan, hiilidioksidin, pitoisuuden kasvu.

Suomen ilmastopaneeli suositti, että ilmastolaissa annettaisiin myös kokonaiskuva ilmastonmuutoksen eri osa-alueista. Niitä ovat esimerkiksi päästökauppa, päästökaupan ulkopuolinen liikenne ja ajoneuvot sekä rakentaminen ja maankäytön suunnittelu.

Vai ovat päästökauppa, liikenne, ajoneuvot, rakentaminen ja maankäytön suunnittelu ilmastonmuutoksen osa-alueita? Hieman epäilen asiaa. Nuo mainitut ovat kyllä niitä asioita, joita vihreät ilmastopropagandistit haluaisivat kontrolloida. Siis käytännössä kaikkea elämään kuuluvaa.

Yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä koskevat toimenpiteet on näillä alueilla enimmäkseen toteutettu erillisillä laeilla, ja eduskunta antaa vain tarvittaessa uusia lakeja. Ilmastolaista ei siis sinänsä seuraisi velvoitteita yksityisille toimijoille, vaan laki keskittyisi ilmastonmuutoksen kokonaishallintaan ja Suomen viranomaisten toimien ohjaukseen.

Tämä on ensimmäinen Kokon kirjoituksen kappale, jossa on totuutta edes siteeksi. Elämäämme todellakin on kurjistettu erilaisilla energiaveroilla, päästömaksuilla ja vastaavilla. Nyt Kokko ilmeisesti haluaisi tehostaa tuota kurjistamista tekemällä siitä kokonaisvaltaista viranomaistoimintaa.

Nykyiset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät strategiat eivät ole toteutuneet riittävästi. Ilmastolain avulla strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien avoimuus ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet paranisivat. Samalla eduskunta voisi nykyistä paremmin vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Lisäksi pysyvä ilmastopaneeli kokoaisi suunnittelua ja päätöksentekoa varten tieteellistä tietoa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategia tarkoittaa suomeksi todella korkeita energiaveroja, joilla ajettaisiin jo keskiluokkakin toimeentulotukea hakemaan ja vihreän kontrollin alle. Verotuksen vaikutusta ikuisesti jatkuvaan ilmastonmuutokseen ei ole todistettu, vaikka ilmastotaikauskoiset tähän uskovatkin.

Todettakoon nyt vielä, että yksikään perinteiseen fysiikkaan tai empiirisiin ilmastomittauksiin perustuva tieteellisesti kestävä tutkimus ei tue Kokon alarmismia. Ilmastokatastrofi näkyy vain tietokonemallinnuksissa, jotka ovat toistuvasti epäonnistuneet ennusteissaan. Niitä ei ole pystytty tieteellisesti validoimaan. Tietokonemallit pystyvät säänkin ennustamiseen kohtalaisella todennäköisyydellä vain muutaman päivän jänteellä, mikä todistaa ilmastotieteiden tietämättömyydestä kaoottiseen ilmastoon tosiasiallisesti vaikuttavien asioiden merkityksistä ja suhteista.

Keskeinen vasta-argumentti ilmastolaille on ollut Suomen kilpailukyvyn vaarantuminen. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen. Suomen osaamiseen liittyvä kilpailukyky vaarantuu vuoteen 2050 mennessä, jos meillä ei varauduta kunnolla ilmastonmuutokseen. Muutos olisikin käännettävä vihreän talouden innovaatioiksi ja niiden viennin avulla uusiksi työpaikoiksi.

Kilpailukykymme on mennyt sitä enemmän kuralle, mitä enemmän ilmastonmuutoksesta on hössötetty ja kalliita energiaveroja tai -ratkaisuja on pantu toimeen. Vihreän talouden kehittäminen vaatii valtavan määrän tukiaisia ja kokemusten mukaan tappaa jokaista synnytettyä työpaikkaa kohti ainakin kaksi normaalia työpaikkaa. Vihreä talous on puhkeamistaan odottava kupla ellei peräti paha paise.

Ilmastolaki antaa luontevan kehyksen vihreän talouden kehittämiselle, sillä sen luomat menettelyt lisäävät tietoa tulevaisuudessa tarvittavista ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimista. Samalla niiden ennustettavuus paranee niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Niin varmaan. Mutta kun haluaisimme vihreän talouden sijaan kilpailukykyisen talouden.

Suomessa kuten muuallakaan ei voida jatkaa fossiilisten polttoaineiden varaan rakentuvaa taloutta, vaan niiden tilalle on kehitettävä erilaisia kotimaisia biopolttoaineita. Tuontiraaka-aineiden kallistuminen vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Öljyn tuonti rasittaa jo nyt Suomen kauppatasetta merkittävästi.

Vastoin yleistä luuloa fossiiliset polttoaineet, joiden avulla ihmiskunta on noussut ennennäkemättömälle kehitystasolle, eivät lopu satoihin vuosiin, vaikka mitä tehtäisiin. Itse asiassa maailmalla on alkamassa uusi renesanssi varsinkin halpenevan maakaasun käytössä. Sen hinta tullee pysymään hyvinkin edullisena pitkään ja halvempana verrattuna kotimaisiin biopolttoaineisiin, jotka eivät nykyisinkään pärjäisi kilpailussa ilman rajuja subventioita, joita maksamme veroilla. Lurps - maistuiko Keskustapuolueen pers..n nuoleskelu hyvältä?

Suomen valtio voisi ilmastonmuutosta koskevan osaamisensa avulla olla kokoaan suurempi toimija EU:ssa ja ylipäätään kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Ilmastolain ansiosta saisimme vahvan tiedollisen selkänojan ilmastonmuutosta koskeviin kansainvälisen tason neuvotteluihin.

Meillä ei ole ainuttakaan syytä olla kokoamme suurempi toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, sillä asiasta on vain ja ainoastaan kuluja, jotka rapauttavat kituliekillä palavaa kilpailukykyämme. No Kokko halusi nuoleskella vähän Kokoomusta ja demareitakin? Ilmastoneuvotteluissa lähinnä käsitellään satojen ja tuhansien miljardien tulonsiirtoja kehittyneistä maista kehittymisensä huonosti hoitaneisiin maihin. Emme tienaa noihin neuvotteluihin osallistumisesta senttiäkään.

Vaikka Dohan ilmastokokouksessa ei saatu aikaan kattavaa sopimusta, 4–6 asteen keskilämpötilan nousu johtaisi niin rajuihin ympäristömuutoksiin, että ilmastosopimus on ennemmin tai myöhemmin tehtävä.

Missä on se olematon 4-6 asteen lämpötilan nousu ja ne rajut ympäristömuutokset? Dohan ilmastoneuvottelut eivät onnistuneet, sillä isoimmat Euroopan ulkopuoliset maat eivät usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, sillä sellaisesta ei ole uskottavaa tieteellistä näyttöä. Samoista syistä epäonnistuivat myös sitä edeltäneet neuvottelut Durbanissa ja Kööpenhaminassa. Tästä huolimatta EU tuhoaa ilmastopolitiikallaan kilpailukykyään.

On sanottu, että Suomelta puuttuu visio tulevaisuudesta. Ilmastolaki on yksi, vuoteen 2050 asti ulottuva visio. Yksi laki ei tietenkään vielä ratkaise ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia, mutta sen avulla voidaan ryhtyä käytännön toimiin. Vision käytännön toteutus voisi olla eduskunnan, viranomaisten, kuntien, yritysten ja kansalaisten yhteistoimin esimerkiksi seuraavanlainen:

Ilmastopolitiikka on ollut yksi keskeinen este kunnon kilpailukykyvision luomiseksi.

Suomi on vuonna 2050 vähentänyt kasvihuonekaasuja 90 prosenttia ja valmistelee koko ajan lisää tekniikoita, joilla poistetaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Suomessa on käytössä pitkälti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja sähköön perustuva liikenne. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisesti, ja käytössä on älykäs sähköverkko. Uusia nollaenergiataloja rakennetaan jatkuvasti, ja ne tuottavat aurinko- ja tuulienergiaa sähköverkkoon.

Juu, tuolla ohjelmalla elämä maapallolta loppuisi jo paljon ennen vuotta 2050. Siksi ei ole liikennettä, energiaa eikä verkkoja.

Vuonna 2050 valtaosa kunnista on onnistunut etenemään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastotietoisuus on lisääntynyt, ja ihmiset ovat myös omilla valinnoillaan vaikuttaneet siihen, että kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kotitalouksissa vain murto-osa vuoteen 2012 verrattuna.

Kokon vision mukainen  ilmastotietoisuus tappaisi 100-prosenttisen varmasti elämän jo ennen vuotta 2050. Silloin kyllä elottomat kunnat ja kotitaloudet olisivat hiilineutraaleja. Mutta kuten jo aimmin totesin, Kokon visio ei ole tästä maailmasta. Professori Kokko on puhdasverinen ilmastotaikauskon levittäjä, jollaisia ei pitäisi Suomen tiedeyhteisön sisällä olla ainuttakaan.

Maankäyttö on suunniteltu niin, että pahimmilta tulvavahingoilta on vältytty. Myös rankkasateisiin ja rajumyrskyihin on varauduttu rakentamisessa ja pelastustoimissa. Suomessa kehitetyillä ilmastomuutosta hillitsevillä ja siihen sopeuttavilla innovaatioilla on jatkuvasti kysyntää, minkä ansiosta Suomen kauppatase on selvästi ylijäämäinen ja öljyn tuonti vähentynyt merkittävästi.

Elämän loputtua kauppataseesta ei ole jäljellä mitään, ja öljyntuontikin on varmasti loppunut. Siitä huolimatta Suomen maaperä jatkaa jääkauden jälkeistä nousuaan selvästi merenpinnan nousua nopeammin. Tulvat siis vähenevät ihan luonnostaan Suomessa. Tosin ne viimeiset geologit, jotka voisivat asian todentaa, olisivat tn. kuollleet noin vuonna 2040 ravinnon puutteeseen.
                       ____________________________________________________

Saattaa olla, että irvailin tässä jutussa vähän liikaa Kokon kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteilla. Ehkä Kokko tarkoitti hiilidioksidipäästöjä, mutta eipä hän niistä kirjoittanut? Kirjoitus osoitti, että Kokko ei tajua mitään kasvihuonekaasuista, ilmastosta eikä kilpailukyvystä. Eikä kirjoituksesta myöskään henkinyt juristeille yleensä niin tyypillinen looginen päättely ja edes kohtuullinen ilmaisun tarkkuus.

On tietysti mahdollista, että Kokko kaikesta huolimatta tietää jotain ympäristölainsäädännöstä. Mutta jos hänen tietonsa lainsäädännön takana olevasta todellisuudesta on yhtä olematonta kuin ilmaston osalta, tilanne on mahdoton. Suosittelen vilpittömästi levittämään tietoa Kai Kokon käsittämättömästä tieteellisen tiedon vajeesta erityisesti Lapin Yliopiston johdolle, tutkijoille ja opiskelijoille. Kokko täytyy saada nopeasti tehtäviin, jotka vastaavat paremmin hänen ominaisuuksiaan ja tietämystään. Pollariksi tai mittatikuksi merentutkimuslaitokselleko?

Kokon kirjoituksen taustalla olevia pullonhenkiä voi vain arvailla. Kovin raikkaita ne eivät olleet. No ilmastopaneeli tietysti. Mutta Hesarin päätoimituksen se arvioija, joka Kokon kirjoituksen päästi lehteen, on ilmeisesti hengetön tai jotenkin muuten kyvytön ajattelemaan. Pentikäisen Hesarissa tämä ei ole tietenkään uutinen, joten ei siitä sen enempää.

Olen kirjoittanut ilmastolaista kerran aiemminkin. Siinä lähinnä kyselin lain säätämisen perusteita ja tarvetta. Tämä "ympäristöoikeuden professorin" kirjoitus ei vastannut ainoaankaan edellisen kirjoitukseni kysymykseen. Siksi vastustan ilmastolakia. Sellaista ei tarvita.

PS. 24.8.2015 Kai Kokko on nykyisin Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori. Hänen tuoreinta julkilausumaansa olen kommentoinut täällä.