Lämpötilamittauksiin voi uskoa vain Suomessa?

Ilmastontutkija Roy Spencer, joka ilmastotutkijoiden valtavan enemmistön lailla pitää ilmastonmuutosta ja myös sen viime aikaista lämpenemistä todellisena ilmiönä, ei ole kovasti arvostanut konsensusta tieteen tekoa vahvistavana ilmiönä. Hän ei muutenkaan näytä paljoa arvostavan postmodernia tiedettä, jossa konsensuksella tai huutoäänestyksillä päätetään totuuksista, vaan kannattaa empiirisiin kokeisiin, toistoihin ja tulosten verifiointiin perustuvia perinteisempiä tieteellisiä metodeja. Siis sellaista tiedettä, joka konsensuspaineista huolimatta kehitti mm. evoluutio- ja suhteellisuusteoriat, atomimallin, tietokoneet jne.

Tohtori Spencer on jo useiden vuosien ajan moittinut omaa tutkimusalaansa, ilmastotutkimusta, tuosta konsensushakuisuudesta ja sen luomasta tutkimusta kahlitsevasta ilmapiiristä. Nyt hän kuitenkin on löytänyt konsensuksen. Siis mistä mahtaa olla kyse?

Spencerin päivitetty graafi

Spencer on blogissaan päivittänyt viereisessä kuvassa (kuvat suurenevat klikkaamalla) olevan graafinsa vuoden 2013 lopun tilanteeseen. Tuossa graafissa esitetään 90 tärkeimmän ilmastomallinnuksen tulokset globaalista lämpötilakehityksestä sekä kahden toisistaan riippumattomista havainnoista koostuvan ja hieman eri asioita mittaavan lämpöaikasarjan kehityksestä. Spencer löytää selvän konsensuksen: Ilmastomallinnukset pitävät pintalämpötiloista koostettua HadCRUT4-aikasarjaa vääränä lähes 96-prosenttisella konsensuksella ja satelliitihavainnoista koostettua alemman troposfäärin UAH- aikasarjaa vielä enemmän vääränä noin 98-prosenttisella konsensuksella. Nuo ovat niin vakuuttavia lukuja, ettei vahvasta konsensuksesta voi olla epäilystä. Spencerin mukaan empiiristen lämpötilahavaintojen täytyy olla vääriä.

Kuva 3

No, Spencer ei kuitenkaan pidä ilmastomallinnusten konsensusarviota oikeana, sillä klassisen fysiikan edustajana hän luottaa enemmän empiirisiin mittauksiin. Tämä johtaa hänen mielestään moniin tärkeisiin kysymyksiin, jotka menevät suoraan sekä ilmastotutkimuksen että -politiikan ytimiin. Niistä joudut lukemaan suoraan Roy Spencerin omasta kirjoituksesta.

Meille suomalaisille on tärkeää tietää, että jo Lipposen II hallituksesta alkaen on noudatettu sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka perustuu tuohon ilmastomallinnusten konsensukseen. Siihen perustuvat mm. kaikille maakuntahallituksille toimitetut lämpenemisennusteet, joiden mukaan ilmastomme lämpenisi seuraavan 80 vuoden aikana 4 - 6 asteella. Siihen perustuvat myös Lipposen, Vanhasen ja Kataisen hallitusten ilmasto-, energia- ja veropoliittiset toimet, joiden perusteena on käytetty tuota konsensusta. Niiden seurauksena sinun energialaskusi on lähtenyt viime vuosina rajuun nousuun. Tosin et ole vielä nähnyt kuin alun tuosta noususta.

Ennätystä pukkaa Etelämerellä?

Kuva 1

Eteläisellä jäämerellä saatetaan rikkoa ennätyksiä jälleen. Tämä voi olla uusi asia monille, sillä kotimainen mediamme ei siitä yleensä kerro. No, ymmärrän tietysti maantieteellisen etäisyyden merkityksen, joka saattaa vaikuttaa asiaan. Mutta epäilen silti syytä olla kertomatta asiasta enimmäkseen ilmastopoliittiseksi.

Etelämeren merijääpeite on hakannut ennätyksiä laajuudessaan jatkuvasti viime vuosien aikana.

Kuva 2

Satelliittimittaukset kertovat tästä. Asiasta ei ole erimielisyyttä tiedemiespiireissä. IPCC:kin tunnustaa eteläisen merijään kasvun tuoreimmassa raportissaan. Ongelmana monille on se, miten asian voisi selittää poliitikoille ja suurelle yleisölle. Kysymys kuuluukin, miten selitän nykyisen ilmastoparadigman mukaisesti antarktisen alueen viilenemisen. Kaikki mittaukset nimittäin todistavat siihen suuntaan, vaikka nykyisen ilmastoparadigman mukaiset mallinnukset väittävät päinvastaista.

Vuodesta 2014 kaikkien aikojen kuumin vuosi, vai katastrofi kahden teraflopin nopeudella?

Tohtori Vicky Pope

Alla olevalla vuodelta 2004 olevalla videolla esiintyy maailman ehkä arvostetuimman ilmatieteen laitoksen, Yhdistyneen Kuningaskunnan Met Officen, tohtori Vicky Pope. Videon kuvauksen aikana hän oli ilmastotutkimuksesta vastaavana johtajana. Hän vastasi siitä tieteellisestä pohjasta, jonka Met Office antoi mm. brittien ympäristö- ja maatalousministeriölle, energia- ja ilmastonmuutosministeriölle sekä puolustusministeriölle. Hän myös johti Met Officen työtä brittien ilmastonmuutospolitiikan taloudellisten vaikutuksien muotoilussa - siis laadittaessa ns. Sternin raporttia. Hän oli myös vastuussa laitoksensa ilmastonmuutosviestinnästä suurelle yleisölle.

Vicky Popen aiemmasta urasta ehkä vielä kannattaa mainita se, että hän on meteorologi ja erikoistunut 1980- ja 1990-luvuilla stratosfäärin tutkimukseen ja ilmastomallien kehittämiseen. Kyse on siis yhdestä Met Officen huippututkijasta, mikä ehkä näkyykin esiintymisestä. Tohtori Pope tietää takuuvarmasti, mistä puhuu.

Suosittelen hiljentymään ja katsomaan kunnioituksella videon 42 ensimmäistä sekuntia, sillä siinä tohtori Pope esittää hyvin selkeästi, mitä globaalissa ilmastossa tulee tapahtumaan seuraavan 10 vuoden aikana - siis vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tohtori Pope siis ennusti, että

1. Vuosi 2014 on 0,3 astetta lämpimämpi kuin vuosi 2004. Tätä lämpenemistä hän piti melko merkittävänä, sillä se on lähes puolet siitä, mitä ilmasto lämpeni edellisen 150 vuoden aikana.
2. Puolet vuosista vuoden 2009 jälkeen - siis vuosista 2010-2014 - on lämpimämpiä kuin vuosi 1998, joka oli siihenastisen mittaushistorian lämpimin vuosi globaalisti.

Pohjois-Skandinavian ilmaston syklisestä vaihtelusta

Torniojärven maisemaa. Kuva Wikipedia

Kolme suomalaista tutkijaa on saanut pohjoisen Skandinavian ilmastohistoriaa koskevan tutkimuspaperinsa käsikirjoituksen hyväksytyksi Global and Planetary Change -julkaisuun. Kiinnostuin paperista katsottuani kirjoittajien nimet.

Heistä nimittäin vain Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella tutkijatohtorina toimiva Arto Miettinen on varsinainen menneisyyden olosuhteiden tutkija. Hänen erikoisalojaan ovat piilevät ja paleo-oseonografia. Kaksi muuta tutkijaa ovat Ilmatieteen laitoksen eläkkeellä oleva tutkijaprofessori Juhani Rinne ja saman laitoksen johtaja Mikko Alestalo. Rinne on ilmastomallinnuksen pioneeri, joka on aiemmin lähinnä naureskellut paleoklimatologialle, jonka tulokset eivät ole tukeneet mallinnuksia. Alestalo puolestaan on viime aikoina keskittynyt tutkimustoimintaa enemmän ilmastoviestintään ellei peräti -propagandaan.

Mikä syy mahtoi saada tämän kovin eri-ikäisen ja erilaiset tutkimukselliset taustat omaavan kolmikon yhdistämään voimat ja laatimaan paperin "A 70-80 year peridiocity identified from tree ring temperatures AD 550 – 1980 in Northern Scandinavia (Rinne, Juhani, Alestalo, Mikko, Miettinen, Arto, A 70-80 year peridiocity identified from tree ring temperatures AD 550 – 1980 in Northern Scandinavia, Global and Planetary Change (2014))? Katsotaanpa ensin paperin aineistot ja tutkimustulokset.

Tutkijat ottivat lähtökohdaksi puulustoaineiston (Torneträsk MXD (=Maximum Density) mittaukset  65 puusta vuosilta 441-1980 AD ( Schweingruber et al. 1988)) ja käsittelivät sitä muista tutkimuksista (mm. Mann et al. 2012, Ammann et al. 2007, Gao et al. 2008) saaduilla auringon, vulkaanisen toiminnan ja kasvihuonekaasujen pakotteilla pyrkien laatimaan mahdollisimman yksityiskohtaisen aikasarjan. Sitä he sitten vertailivat muihin lämpötilarekonstruktioihin (mm. Esper et al. 2012a, Kaufman et al. 2009 ja Melvin et al. 2012) vastaavalta alueelta, merenpintalämpötilarekonstruktioihin Norjanmeren ja Islannin alueelta (Miettinen et al. 2012) sekä lämpömittarihavaintoihin ajalta 1802-1980 (Klingbjerg and Moberg 2003).

Viesti korkealta kuninkaalliselta tasolta

Prinssi Charles. Kuva Getty Images.

Hänen kuninkaallnen korkeutensa, prinssi Charles, on päättänyt jakaa armollisesti käsityksensä ilmastonmuutoskeskustelusta alamaisilleen. Sanat ovat selviä, eivätkä jätä epäilykselle sijaa.

Tällä kertaa en halua suomentaa arvostetun prinssin puhetta. Se sointuu parhaiten alkuperäiskielellä. Seuraavassa lainauksia prinssi Charlesin puheesta jossain brittien vihreässä tilaisuudessa:

It is baffling, I must say, that in our modern world we have such blind trust in science and technology that we all accept what science tells us about everything – until, that is, it comes to climate science.

All of a sudden, and with a barrage of sheer intimidation, we are told by powerful groups of deniers that the scientists are wrong and we must abandon all our faith in so much overwhelming scientific evidence.

So, thank goodness for our young entrepreneurs here this evening, who have the far-sightedness and confidence in what they know is happening to ignore the headless chicken brigade and do something practical to help.

As you may possibly have noticed from time to time, I have tended to make a habit of sticking my head above the parapet and generally getting it shot off for pointing out what has always been blindingly obvious to me.

 Perhaps it has been too uncomfortable for those with vested interests to acknowledge, but we have spent the best part of the past century enthusiastically testing the world to utter destruction; not looking closely enough at the long-term impact our actions will have.

Jeps, meillä ei ole perinnöllisiä kuninkaallisia, joiden puheista voisi ottaa opiksi. Me joudumme äänestämään neljän ja kuuden vuoden välein turhimmat ja tylsimmät puhujat pois. Mutta tuohon lihavoituun osaan prinssi Charlesin puheen lainauksesta liittyen on pakko sanoa seuraava: Hieno puhe prinssiltä, jonka ainoa toive 18.12.1989 oli  olla rouva Camilla Parker Bowlesin sisällä oleva tampooni. No, puheet eivät ole paljoa kehittyneet, mutta miksipä pitäisikään. Alamaistenhan on syytä ryhdistyä, kun hänen kuninkaallinen korkeutensa kertoo totuuden.

Kaikesta huolimatta alailmakehämme ei ole lämmennyt hitustakaan sitten prinssi Charlesin avioeron kesällä 1996, jos uskomme satelliittimittauksia ja RSS-aikasarjaa, jonka kuvaaja alimmassa kuvassa.