| Ero raakadatan ja homogenisoidun datan välillä voi olla iso, kuten tämä hollantilaisen sääaseman lämpöaikasarjan kuvaaja osoittaa. Raakadata osoittaa viilenemistä ja homogenisoitu lämpenemistä. |
Ateenan teknillisen yliopiston tutkijat Steirou ja Katsoyiannis ovat tutkimuksessaan selvittäneet, miten eri puolilla maapalloa sijaitsevien sääasemien mittausdataa on käsitelty ja yhdistelty. Se säätieto, mikä yleisölle annetaan tiedotusvälineiden kautta, on käynyt useita prosessointivaiheita läpi ja poikkeaa siten jonkin verran sääasemilla mitatusta alkuperäisestä raakadatasta.
Jokainen varmasti ymmärtää, että tuhansien sääasemien verkostoituneissa systeemeissä tapahtuu virheitä. On laitevikoja niin sensoreissa kuin datansiirrossa, ja välillä sattuu inhimillisiäkin erehdyksiä. Näitä virheitä yritetään vähentää erilaisilla tilastollisilla menetelmillä ja raakadatan homogenisoinnilla. Jälkimmäisessä menetelmässä käytännössä verrataan yhden aseman mittaustietoa naapuriasemien dataan, ja tehdään joko hylkäys tai korjaus määrätyn algoritmin mukaisesti, jos tuo mittaustieto poikkeaa merkittävästi naapuriasemien mittauksista. Homogenisointi tässä yhteydessä siis tarkoittaa eri asemien raakadatan yhdenmukaistamista.
Steiroun ja Katsoyiannisin tutkimuksessa selvisi, että 67 prosentissa homogenisointimuutoksissa yksittäisten sääasemien lämpötilan mittausarvot nousivat ja vain 33 prosentissa ne laskivat. Hyvä homogenisointi tietysti antaisi odottaa tasaisempaa tulosta. Ideaali olisi tietysti puolet nousevia korjauksia ja toinen puoli laskevia. Käytännössä tämä tulos tarkoittaa sitä, että keskimääräistä useammilla sääasemilla mitatut lämpötilat ovat olleet viileämpiä verrattuna niihin lämpötiloihin, joita julkisuuteen annetaan, ja joita myös soveltavissa tutkimuksissa käytetään lähtöaineistoina.
Steirou ja Katsoyiannis laskivat, mitä asia tarkoittaa hyvin yleisesti käytetyssä globaalissa lämpöaikasarjatietokannassa, GHCN Monthly Version 2:ssa. Tulos oli aika hämmästyttävä. Raakadata osoitti maapallon keskilämpötilan nousseen viimeisen 100 vuoden aikana noin 0,42 astetta. Mutta homogenisoitu data antoi lämpenemiseksi 0,76 astetta. Tämä jälkimmäinenhän on myös se luku, jolla Kansainvälinen Ilmastopaneeli, IPCC, ja monet muutkin tahot ovat yrittäneet herätellä ihmiskuntaa "ennennäkemättömän" ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kreikkalaistutkijoiden selvitys siis vihjaisee, että kehnot tilastolliset menetelmät lämpöaikasarjojen käsittelyssä ovat vääristäneet 0,4 asteen lämpenemisen lähes 0,8 asteen kuumenemiseksi. Tälle muutokselle on vaikea hakea syytä merivirroista, auringosta tai avaruudesta. Tuohon vääristymään ovat syyllisiä vain ja ainoastaan lämpöaikasarjoja käsittelevät ihmiset. Myönnän siis ihmisen vaikutusta olevan havaittavissa meille markkinoidussa ilmaston lämpenemisessä noin 0,34 astetta. Mutta tästä ei kyllä tarvitse syyttää koko ihmiskuntaa tai edes teollistuneita länsimaita. Syylliset löytyvät eri maiden ilmatieteen laitoksilla lämpöaikasarjoja koostavista homogenisoijista, joiden tilastomatemaattisissa kyvyissä näyttää olevan kehittämistarpeita.
Mutta on tietysti hyvä muistaa myös se tosiasia, että maapallon ilmasto on tuon virheenkin poistamisen jälkeenkin lämmennyt viimeisen 100 vuoden aikana keskimäärin vajaan puoli astetta. Se ei ole paljoa suhteutettuna ilmaston normaaliin vaihteluun jääkauden jälkeisenä aikana, mutta olisihan tuon lämpenemisen mekanismi ja alkusyy hyvä tietää. Niitä täällä Ilmastorealismia-blogissa yritetään jatkossakin etsiä ja kansantajuisesti tulkita. Ja samalla seurataan, heräävätkö ilmastotutkijat korjaamaan homogenisointivirhettään.
Steiroun ja Katsoyiannisin tutkimukseen voit tarkemmin tutustua täältä.






