perjantai 31. elokuuta 2012

Pohjoiset kasvit tykkäävät hiilidioksidista ja hyönteiset lämmöstä

Tundrahopeatäplä
Lähde Luontotupa.net
Kun ilmastohysteerikot ovat jo pitkään huutaneet nykyisen pohjoisen luonnon tuhoa viime vuosikymmenien lievän lämpenemisen ja uhkaavan (joskin todistamattoman) kuumenemisen seurauksena, ajattelin aloittaa myös kasvi- ja eläinkuntaa koskevan kirjoitusten sarjan. Näitä aiheita käsittelen nimenomaan ilmastoon liittyen ja satunnaisesti, sillä joudun itsekin opiskelemaan aika paljon kyetäkseni edes ymmärtämään viimeksi monia vuosikymmeniä sitten lukiossa opiskelemani biologian alueeseen kuuluvia tutkimuksia. Ideana on siis katsoa, onko muutos ilmasto-olosuhteissa vaikuttamassa jotenkin merkittävästi luontoomme. Aloitetaanpa tutkimuksella, jonkakohteena olivat pohjoisten tunturialueiden hyönteiset.

Monissa ennustuksissa on luvattu loppua useimmille Pohjolan vuoristossa eläville hyönteis- ja kasvilajeille, jos ilmasto lämpenee. Ehkä tunnetuin näistä on yhdysvaltalaisen ilmastohysteerikko James Hansenin todistus huhtikuussa 2007 maan edustajainhuoneen ilmastonmuutosasioita käsittelevässä valiokunnassa, jossa hän kertoi pohjoisten vuoristolajien kuolevan sukupuuttoon, koska niille sopiva elinympäristö katoaa kokonaan ilmaston lämmetessä. Niillä ei siis Hansenin mukaan ole paikkaa levittäytyä muualle.

Tutkijat Franzen ja Ockinger ovat Journal of Insect Conservation -julkaisussa (2012 16: 227-238) esittämässään tutkimuksessa vertailleet hyönteislajien esiintymistä Ruotsin Lapissa sijaitsevalla Padjelantan luonnonsuojelualueella. Tutkijoilla oli vuosina 2006-2008 kerätylle lajiaineistolle vertailuaineistona vuosina 1944 ja 1998 kerätyt vertailuaineistot. Ilmastollinen vertailu tehtiin lähistöllä olevan sääaseman aikasarjasta. Tuo aikasarja osoitti alueen kasvukauden (toukokuusta syyskuuhun) keskilämpötilan nousseen vuodesta 1944 keskimäärin 0,015 asteella vuodessa - siis lähes asteen verran vuoteen 2008 mennessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että alueella havaittujen kimalais- ja perhoslajien määrä oli kasvanut 52:sta 64:ään, mikä on tilastollisesti merkittävää. Sen sijaan mehiläislajien määrän kasvu 15:sta 16:sta oli tilastollisesti merkityksetön. Tosiasia siis oli se, että aiemmin etelämpänä eläneet lajit olivat levittäytyneet pohjoisemmaksi.

Franzen ja Ockinger toteavat, että (1) "sekä eteläiset lajit, kuten metsänokiperhonen ja hohtosinisiipi, ja vuoristolajit, kuten tundrahopeatäplä ja paljakkakirjoyökkönen, näyttävät asuttaneen alueen," ja että (2) "levinneisyysalueet ja lajien runsaus ovat kasvaneet tutkimusalueella johtuen jäätiköiden vetäytymisestä ja kasvillisuuden leviämisestä." Tutkijat sanovat, että "mahdollisesti lämpeneminen vain parantaa kylmien alueiden lajien selviytymistä ja runsautta, kun niiden liikkumiskyky paranee ja uusia alueita vapautuu käyttöön." Tutkijat viittaavat näissä johtopäätöksissään myös useisiin muihin tutkimuksiin kuten Ashton et al. (2009), Bale ja Hayward (2010) sekä Kullman (2010).

Tutkijat eivät siis havainneet, että vähäinen lämpeneminen viimeisen 65 vuoden aikana olisi uhkaavaa pohjoisen vuoriston hyönteislajeille. Asia näyttäisi olevan jopa päinvastoin. Mutta eihän tässä mitään kummallista ole. Jokainen Lapin oloja tunteva tietää, että se on kylmyys, joka tappaa. Vain vihreälle ilmastoalarmistille asia taitaa tulla yllätyksenä?

PS: Varaa itsellesi aikaa katsoaksesi hyvä ja uusi video ilmastonmuutoksesta. Löydät sen täältä.


2 kommenttia:

  1. http://tallbloke.wordpress.com/2012/09/23/jesse-jones-the-boy-who-cried-warming/

    S.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen käsitellyt tuota linkistä avautuvaa filmiä elokuun 2012 neljännessä kirjoituksessani täällä: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2012/08/poika-joka-huusi-sutta.html. Kannattaa katsoa!

      Poista