maanantai 16. huhtikuuta 2012

Mitä Karakorumin jäätikön kasvun pitäisi opettaa?

Karakorumin K2-vuori on maailman toiseksi korkein.
Useat mediatalot ovat julkaisseet juttuja tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan iso Karakorumin jäätikkö Himalajan vuoriston länsiosassa on kasvanut paksuutta viimeisen vuosikymmenen aikana. Se siis ei ole kutistunut ilmaston lämpenemisen seurauksena. No, onhan tuo vähän kummallista verrattuna yleiseen ilmastohysteriauutisointiin, enkä siksi ihmettele mediatalojen halua julkaista asiaa uutisena. Mutta jossain määrin kummeksun sitä, että monet muut viime aikoina julkaistut, ja samanlaiseen johtopäätökseen tulleet tutkimukset, eivät ole ylittäneet uutiskynnystä.

Baltoron kasvavia jäätiköitä Karakorumissa
Tosiasiassa jäätiköiden kasvun ei pitäisi olla kummallinen uutinen. Eikä myöskään niiden sulamisessa ole mitään kummallista. Viime jääkauden päättymisen jälkeisenä aikana molempia asioita on tapahtunut niin paljon, että ne kuuluvat normaalin ilmastonvaihtelun piiriin. Viimeksi lähes kaikki vuoristojäätiköt etenivät 1600-1800 -luvuilla vallinneen Pikkujääkauden aikana, kun ne olivat lähes ehtineet sulaa roomalaisen ajan ja keskiajan lämpimämmillä kausilla. Monet nykyiset jäätiköt olivat sulaneet kokonaan noin tuhat vuotta sitten, kunnes Pikkujääkausi ne muodosti uudelleen. Viime vuosisadan lämpimämmän alkupuoliskon aikana uutisoitiin paljon jäätiköiden sulamisesta, mutta uutiset lähes loppuivat vuodet 1950-1980 kestäneen viileämmän jakson pysäyttäessä sulamisen.

Uutiset ilmaston lämpenemisestä ja ennenäkemättömästä jäätiköiden sulamisesta valtasivat lehtiotsikot taas 1990-luvulta alkaen. Osasyy tästä johtuu mahtavien lobbausjärjestöjen (mm. Greenpeace, WWF jne.) kampanjoille, joista jotkut jutut päätyivät myös IPCC:n kokoelmateoksiin. Viimeisimmän IPCC:n ilmastonmuutosta koskevan arviointiraportin (2007) eniten julkisuutta saanut yksityiskohta taisi olla väite Himalajan jäätiköiden sulamisesta kokonaan vuoteen 2035 mennessä. Nolojen vaiheiden jälkeen IPCC joutui korjaamaan väitteen, jonka sinne oli ujuttanut  Greenpeacen vailla tieteellistä koulutusta olleeksi aktivistiksi osoittautunut kirjoittaja. No, uusimmat tutkimukset siis osoittavat, että Karakorum ei ole sulamassa, eikä muukaan osa Himalajan jäämassasta ole viime aikoina merkittävästi pienentynyt. Sama koskee myös Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköitä, jotka sulavat kiihtyvästi vain tietokonemalleissa mutta eivät reaalimaailmassa yhtään aiempaa nopeammin jos ollenkaan.

Grönlannin lämpötilakuvaaja kertoo
lämpötilan vaihtelusta. Nykyinen
lämpötila ei näytä hälyttävältä.
Jäätikköjuttuja kirjoittavien toimittajien kannattaisi perehtyä ilmastohistoriaan, jolloin jäätiköiden  ajoittainen kasvu ja vetäytyminen tulisi ymmärretyksi. Mehän tiedämme - eikä tätä asiaa kiistä edes IPCC tai WMO - että kolmasosa viimeisen 100 vuoden aikana lämpötilaa mitanneista sääasemista on rekisteröinyt lievästi laskevia lukuarvoja. Siis niiden lähialueilla ilmasto on hieman viilentynyt. Vastaavasti vähän yli puolet asemista on mitannut hieman nousevia lämpötiloja. Vaikka koko maapallon keskilämpötila on lievästi noussut, ei tämä ilmiö siis ole maailmanlaajuinen. Maailmassa on paljon paikkoja, joista ilmaston lämpenemistä ei voi edes mitata. Jäätiköt eivät osaa sulaa keskilämpötilan mukaisesti. Ne kasvavat tai sulavat paikallisen lämpötilan mukaisesti. Sama asia koskee kaikkia ilmiöitä, joilla on lämpötilariippuvuus.

Jäätiköiden sulaminen ja sulamisnopeuden muutokset muuten ovat normaaleita ilmiöitä jääkauden jälkeisenä aikana. Suomalaisille "jäätiköt sulavat kiihtyvällä vauhdilla" -toimittajille Karakorum-tutkimus tulee opetuksena kauempaa. Läheltäkin olisi otettavaksi oppia. Suomenlahden rantojen ja saarten kallioden piirteet todistavat valtavista jäätikkövirroista, jotka katosivat jääkauden päättyessä vain noin 11600 vuotta sitten. Salpausselkämme todistavat, että jään sulaminen pysähtyi kohtalaiseksi ajaksi. Norjan nykyiset vuoristojäätiköt ovat sulaneet kokonaan ehkä useampiakin kertoja viimeisen 10000 vuoden aikana, jolloin Pohjolan ilmasto on ollut pitkiä jaksoja nykyistä lämpimämpi.

Jäätikkö ei valehtele, kuten ilmastotutkija saattaa tehdä. Karakorum siis muistuttaa meille, että ilmasto ei ole kaikkialla lämmennyt. Niin tekevät monet muutkin jäätiköt. Ja jo sulaneiden jäätiköiden pitäisi muistuttaa siitä, että jääkauden aikana syntyneet jäätiköt yleensä sulavat, kun jääkausien välinen lämmin kausi ne yllättää. Karakorumin kasvu kertoo myös sen, että emme ole kovin monen asteen päässä siitä, kun jäätiköt alkavat jälleen kasvaa. Me olemme lämpötilalla mitattuna vaarallisen lähellä seuraavaa jääkautta. En pahoittaisi mieltäni, jos keskilämpötila nousisi vaikkapa 2-3 astetta kauemmas tuosta ihmiskunnan pohjoiselle asutukselle kohtalokkaasta rajasta.

Lopuksi vielä pari tietoa tuosta alussa mainitusta tutkimuksesta, joka tehtiin pääosin satelliiteista mitattuun tietoon perustuen. Grenoblen yliopiston tutkijat (Julie Gardelle et al) kertovat jäätiköiden kasvaneen paksuutta 11-22 cm vuosittain aikavälillä 1998-2008. Jos argumentoisin ilmastoalarmistien tavoin, väittäisin ilmaston lämpenemisen hautaavan maailman toiseksi korkeimman vuoren jäätikön alle seuraavan 20 000 - 30 000 vuoden aikana. Ehkä tuosta väittämästä olisi saanut tehokkaamman otsikon tälle jutulle?






5 kommenttia:

  1. Kovin ohuesti on tuo Hesari juttua käsitellyt ja - tottakai siihen on ujutettu tai sujutettu tuo ilmaston lämpeneminen! Sehän toki saadaan juttuun kuin juttuun vaikka rautakangella tarvittaessa! Juttuhan päättyy lauseeseen; "maapallon lämmetessä monien jäätiköiden on todettu sulavan ja nostavan näin merenpintaa".
    Tuo viimeinen lause jää todennäköisesti monelle lukijalle ainoastaan mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Siksi yritin vähän vihjata toimittajille, että perusasiat pitäisi osata asiasta, josta aikoo kirjoittaa.

      Merenpinnasta saa tästäkin blogista lisätietoa klikkaamalla tunnisteissa kohtaa "merenpinta". Sen vaatimaton ja hidastunut nousu muuten todistaa, että jäätikötkään eivät sula mitenkään ennennäkemättömästi.

      Poista
  2. Täällä pohjanlahden perukan rantamilla pinta-ala se vaan kasvaa ja rantaviiva kohoaa sen 1cm vuodessa. En ole kuullut minkään tahon kumonneen tätä viimeisen jääkauden aikaansaamaa maannousemaa ylös jäämassojen puristuksesta.
    Sen alarmistien kohkaaman lämpötilan nousun ja jäiden sulamisen perusteella maannouseman olisi pitänyt ainakin jo keskeytyä, jos tällä IPCC hurmosliikkeellä olis vähääkään uskottavuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ps. maannousemaahan se tuskin estää, vaan merenpinnan kohoaminen eliminoisi ko. rantaviivan liikkeen.

      Poista
    2. Keskimääräisen merenpinnan mittaaminen on erittäin vaikea asia, johon sisältyy runsaasti virhemahdollisuuksia, minkä kyllä alan asiantuntijatkin myöntävät. Tuo mitätön 1,5 - 1,8 millimetrin vuosittainen nousu peittyy helposti mittaustulosten kohinaan.

      Alarmistithan väittävät nousun olevan jopa 3 mm vuodessa ja kiihtyvän koko ajan. Jokusena vuonna se on voinut ollakin tuolla tasolla, mutta kiihtymisestä ei kyllä ole ainuttakaan empiiristä havaintoa. Kiihtymistä on havaittu vain ilmastotutkijoiden supertietokoneiden ilmastomalleissa - ei reaalimaailmassa.

      Kävin muutama kuukausi sitten katsomassa mm. Itämeren alueen ja Pohjanmeren merenpinnan korkeusmittareiden historiatietoja. Ainutkaan niistä ei osoittanut merenpinnan merkittävää nousua.

      Poista