tiistai 18. heinäkuuta 2017

Ilmastopakolaisuus MTV3:n uutisissa ja todellisuudessa


Kun tämä ilmastonmuutoksen ja pakolaisuuden yhdistäminen näyttää käyvän yhä yleisemmäksi, tarkistetaan muutamia faktoja maikkarin jutun pohjalta. Olen alla olevaan tekstiin jättänyt suoria lainauksia jutusta (sisennettynä ja kursivoituna). Omat kommenttini ovat normaalitekstillä.
Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, ympäristötuhojen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä voi pian olla kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina 2008–2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.
Kuvassa 1 oleva Hermann Josef Hackin teos
 World Climate Refugee Camp Hannoverissa
 esitti 600 pientä ilmastopakolaisten telttaa.
Maikkarin toimittaja yhdistää heti jutun ingressissä pakolaisuuden, ympäristön muuttumisen ja ilmastonmuutoksen. Maailmassa on kyllä aiemmilta kotiseuduiltaan ympäristöllisistä syistä - mm. maanjäristyksen, kuivuuden, hirmumyrskyjen aiheuttamien tulvien jne. - muualle muuttaneita ihmisiä. Monilla alueilla tavanomaisin syy muuttaa pois johtuu siitä, että kotiseudulta ei enää löydy elantoa rajusti viime vuosikymmeninä kasvaneelle väkimäärälle.

Näistä syistä muuttaneita voi olla enemmänkin kuin UNHCR:n arvioimat 26 miljoonaa, mutta pakolaisiksi heitä ei silti määritellä. Useimpien kohdalla kyse ei ole edes pakomatkasta, eikä se kenenkään kohdalla liene paljon puhuttu ilmastonmuutos. Muistammehan, että sää on aina kyennyt tuomaan tulvia, kuivuutta tai muita ihmisille vaikeita ilmiöitä. Niihin ei sään muutosta tarvita, sillä maailman joissakin osissa ne ovat samalla tavalla normaaleja asioita kuin hyttyset Suomen kesässä.
Valtaosa heistä liikkui kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat ulottua kauemmas.
– Todennäköistä on, että alamme ennen pitkää myös Suomessa nähdä pakolaisten joukossa ihmisiä, joiden voidaan sanoa olevan ilmastopakolaisia, Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo. Hän lisää, että on hankala arvioida, monenko vuoden päästä ilmastopakolaiset saapuvat.
Hmm... Yritin etsiä uutisia ilmastopakolaisista, mutta en kuvaa 1 vakuuttavampaa tulosta netistä löytänyt. Eikä taiteilija Hackin työ vakuuttanut. Vaikuttaakin siltä, että ainuttakaan ilmastonmuutoksesta johtuvaa ilmastopakolaista ei ole maailmalta tavattu. Myöskään sään vaihtelun seurauksena muuttavia ei määritellä pakolaisiksi kansainvälisessä tai kansallisissa lainsäädännöissä. Ilmastopakolaisuus näkyy oikeastaan vain pakolaisuudella leipänsä tekevien järjestöjen, kuten Suomen pakolaisavun, myynninedistämispuheissa ja ilmastonmuutoksen politisoineiden tahojen unelmissa.
– Kansainvälisen yhteisön teot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaikuttavat olennaisesti siihen, laskemmeko tulevina vuosikymmeninä ilmastopakolaisten määrää sadoissa miljoonissa.
Kuva 2: Englannin kuningas Knut manaamassa
vuoroveden nousun loppua 1000-luvun alussa
Olen eri mieltä toiminnanjohtaja Lehtisen väittämästä monestakin syystä. Ensinnäkään ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ilmastonmuutos olisi vaikuttanut pakolaisuuteen. Pakolaisuus on muutenkin juurisyiltään niin monitahoinen asia, että sen ymmärtämiseksi eivät riitä Lehtisen väittämän kaltaiset perusteettomat pelkistykset. Toiseksi ei ole empiiristä näyttöä siitäkään, että kansainvälinen yhteisö kykenisi säähämme vaikuttamaan. Sen sijaan on paljon historiallista näyttöä alkaen jo muinaisista imperiumeista siitä, että edes maailman mahtavimmat eivät ole kyenneet säähän vaikuttamaan (Kuva 2). Tosin jännittyneenä seuraan mittaustuloksista, josko USA:n presidentti Obaman lupaama merenpinnan nousun hidastuminen olisi todellisuutta. Vielä en ole siitä näyttöä saanut.

Ainoa keino lisätä ilmastopakolaisuutta nykyiseltä nollatasolta olisi se, että pakolaisuuden käsitettä muutettaisiin. Siihen pitäisi sisällyttää määritelmä, jonka mukaan lähes mikä tahansa kovempi sääilmiö oikeuttaisi pakolaisasemaan. Tähän nämä leipänsä pakolaisuudesta tienaavat tahot ymmärrettävästi pyrkivätkin - markkinat pitää saada laajemmiksi.
Vielä ilmastopakolaisuuteen ei ole Suomessa juuri varauduttu. Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla ei ole erillistä ohjeistusta ilmastopakolaisuuteen liittyvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn – eikä sellaisia hakemuksia ole toistaiseksi vastaanotettukaan. Luonnonkatastrofien heikentämät asuinolosuhteet on voitu mainita hakemuksissa muiden syiden joukossa, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.
Kuva 3: MTV3:n jutun kuvituskuvassa esitetään Etiopian
kuivuusalueiden asukkaiden evakuointia vuonna 1983.
Ilmastopakolaisuudesta on kyllä virastossa keskusteltu.
– Somalian osalta päivitimme vastikään hakemusten käsittelyohjeita, ja niissä otetaan huomioon kuivuus, josta maassa on kärsitty.
Johtaja Juha Similälle tiedoksi se, että ajoittainen kuivuus on normaali ja Afrikan sarven alueen ilmastoon kuuluva sääilmiö. Maailmassa on aika paljon muitakin alueita, joissa on jo vuosimiljoonien ajan kärvistelty joko kuivuuden, ylenpalttisten sateiden, kylmyyden, kuumuuden, lumisuuden tai muun ajoittain ikävän sääilmiön kanssa.
Suomi noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia, jotka puhuvat vainon kohteeksi joutumisesta. Vainolla on oltava tekijä, esimerkiksi maan viranomainen tai valtaa pitävä terroristijärjestö. Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.
– Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, Lehtinen toteaa.

Pakolaiskeskuksen toiminnanjohtaja Lehtinen kuitenkin tunnustaa, että kansainvälinen juridiikka ei tunne ilmastopakolaisuutta, mutta hän silti siekailematta käyttää termiä jatkossa, kuten seuraavasta tiivistelmästä voit lukea.
Ilmastopakolaisuus suuntautuu toistaiseksi Aasiaan
– Ilmastopakolaisella tarkoitetaan ihmistä, joka on paennut kotiseudultaan esimerkiksi merenpinnan nousun, tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Laajasti hyväksyttyä määritelmää termille ei ole, koska sitä ei ole kirjattu kansainvälisiin pakolaissopimuksiin.
Määritelmä joko on tai sitä ei ole, ja sen mukaisesti on ilmastopakolaisia tai ei. Ei voi olla sekä että.
– Ilmastopakolaisuutta pidetään yhtenä ilmastonmuutoksen suurimmista haasteista.
Mutta vaikka ilmastopakolaisia määritelmiä muuttamalla luotaisiin, en ole vielä kuullut, miten asia liittyy ilmaston muuttumiseen. Hirmumyrskyjä ja kuivuutta on ollut aina. Merenpintakin on noussut keskimääräisesti ainakin 15000 vuoden ajan. Ei niihin muutosta tarvita. Suomen pakolaisapu ja sen äänitorvena toimiva MTV3 yrittävät siirtää meidät virtuaalitodellisuuteen, jossa voisi tehdä ilmastopolitiikkaa, jonka alle halutaan nyt myös pakolaisasiat. Markkinoiden laajentamisesta on kysymys ainakin pakolaisavulla?
– Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä kymmeniä miljoonia ilmastopakolaisia.
Serverit seis, MTV3, ja kuvat/videot näyttämään ne maailman ensimmäiset ilmastopakolaiset!
– Kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla 250 miljoonaa.
Se näkee, joka tuolloin elää. Jos virtuaalitodellisuus voittaa ja pakolaismääritelmät avataan,"ilmastopakolaisten" määrä voi räjähtää käsiin paljon nopeamminkin. Sisältyvätköhän pohjoisten valtioiden Välimerelle talvehtimaan matkustavat eläkeläisetkin tuohon laajennettuun pakolaisten joukkoon? Täällä ilmastorealistisessa maailmassa suosittelen normaalin ja ikävän sään varalta edelleen kelin mukaista pukeutumista, sateen- tai auringonvarjoa ja terveen järjen käyttöä varautumisessa säähämme aina kuuluviin ääri-ilmiöihin.
– Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos lisää konflikteja. Kun elinolosuhteet heikkenevät, rajallisista resursseista kilpailu voi muuttua väkivaltaiseksi. Esimerkiksi Syyrian sodan yhdeksi syyksi on esitetty ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta, jonka vuoksi ihmiset ovat joutuneet jättämään vanhoja asuinalueitaan.
Kuva 4: Tämä kuva voi selittää paljon paremmin nykyisiä
konfliktien ja pakolaisuuden juurisyitä kuin ilmastonmuutos.
Tosin sekään tuskin on ainoa juurisyy.

Satun tuntemaan Syyrian aika hyvin. Nimittäin maa kuului entiseen työmaa-alueeseeni ja nimenomaan konfliktien näkökulmasta. En tässä toista niitä ajatuksia jotka heräsivät, kun yhdessä tutkimuspaperissa Syyrian konfliktin juurisyyksi väitettiin ilmastonmuutosta. Minä en edes niin dramaattista säätekijää Syyrian alueen säätilastoista löytänyt, että sen konfliktin syyksi kelpuuttaisin. Mutta lukija voi käydä lukemassa sen bloggauksen täältä.

Konfliktien syyt ovat lähes aina hyvin monimutkaisia. Yritykset pelkistää tai yksinkertaistaa niitä tai pestä todelliset syyt pois eivät yleensä johda ainakaan onnistuneeseen konfliktinratkaisuun. Mutta toki sellaisilla voi yrittää johtaa harhaan jos samalla kuvittelee edistävänsä omia poliittisia tavoitteita. Se on vain politiikkaa.
– Eniten ilmastonmuutos on tähän mennessä lisännyt pakolaisuutta Aasiassa, jossa muiden muassa Bangladesh on kärsinyt merenpinnan noususta ja tulvista.
Nonniin, MTV3:n jutussa mainittiin Syyrian ja Somalian kuivuus sekä Bangladeshia uhkaava merenpinnan nousu. Ensin mainitun olen jo aiemmassa bloggauksessani käsitellyt, mutta katsotaanpa, mitä empiiriset mittaukset kertovat jälkimmäisistä. Aloitetaan Afrikan sarven kuivuudesta.

Kuva 5: Afrikan sarven sadanta viimeisen 100 vuoden aikana
Kävin hakemassa maailman arvostetuimmasta sääaikasarjasta, brittien HadCRUTista, Afrikan sarven alueen sadantatiedot vuosina 1916 - 2015, siis 100 vuoden ajalta (Kuva 5).

Somalian sisällissota, johon monet naapurit, suurvallat ja YK:kin ovat ajoittain sekaantuneet, alkoi noin vuonna 1988. Kun katsomme alueen sadantaa, näemme kuvan 5 punaisesta pisteviivasta, että Afrikan sarven alue oli kärsinyt keskimääräistä vähäisemmistä sateista tuolloin muutamana edeltävinä vuosina. Kymmenen vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna lievä kuivuus jatkui aina vuoteen 1996 asti. Sillä on hyvin voinut olla ihmisten kärsivällisyyttä koetteleva vaikutuksensa.

Mutta tuo kuivuusjakso 1984 - 1996 ei ole ilmastonmuutoksesta johtuvaa. Se johtuu Afrikan sarven luonnollisesta ilmastollisesta vaihtelusta. Aivan samaa suuruusluokkaa oleva - joskin vähän pidempi - kuivuusjakso alueella oli vuosina 1942 - 1960. Mikään muukaan ilmastollinen suure ei ole Afrikan sarvessa heilahtanut luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Ilmastonmuutoskorttipakan kuivuuskortti ei siis päde alueella laajemminkaan (Sudan, Etiopia, Eritrea, Djibouti). Ainoa muutos, joka todennäköisesti voisi selittää voimakasta pakolaisuutta Somaliasta, on pitkähkö sisällissota, johon oli monia syitä. Ja tietysti osa somaleista on voinut kyllästyä toivottomaan köyhyyteen ja tulevaisuuden näkymiin, kun ovat kuulleet paremmasta? Vastaavasti pakolaisuuden kohdealueita voi selittää runsas ja kattava sosiaaliturva, jota vieraille taidetaan maksaa kulttuurisista seikoista johtuen jopa harkinnanvaraisesti korotettuna?

Kuva 6: Gangesin itäisen suiston maa-alan muutokset ajalla
1984 - 2007.  Punaisella on merkitty maa-alan kasvu ja
sinisellä eroosion viemä maa-ala.

Sitten Bangladeshiin.Viittaan heti aluksi erinomaisesti alueen tuntevan maantieteilijä Hugh Brammerin arvostettuun tutkimukseen vuodelta 2013 "Bangladesh’s dynamic coastal regions and sea-level rise" eli Bangladeshin muuttuvat rannikkoalueet ja merenpinnan nousu. Lukijaystävällisesti Brammer on jättänyt koko tutkimuksensa ilmaiseksi luettavaksi. Tutkimuksesta selviää yksiselitteisesti, että merenpinta ei ole alueella noussut enempää tai nopeammin kuin muuallakaan maailmassa - siis noin 1,3 millimetriä vuodessa. Ilmastonmuutokseen ei siis löydy merenpinnan nousun kiihtymisen kautta linkkiä.

Joitakin ongelmia aiheuttaa jokien suistoalueiden muuttuminen mm. maan vajoamisen ja virtaavan veden aiheuttaman eroosion vuoksi, joihin ihmisten maankäytön muutokset ovat voineet vaikuttaa. Mutta näistä huolimatta Bangladeshin kannalta kriittisimmän Meghna-joen suistoalueen maapinta-ala on ilma- ja satelliittikuvien mukaan kasvanut viime vuosikymmeninä noin 20 neliökilometrillä vuosittain (Kuva 6). Joki on tuonut veden mukana rannikolle kerrostuvaa maa-ainesta aina ja tiedetään, että kasvu on jopa vähän kiihtynyt sitten 1800-luvun,  jolloin sen arvioitiin kasvattavan maapinta-alaa vuosittain noin 15 neliökilometrillä.

Nouseva merenpinta ei siis ole viemässä maata bangladeshiläisten alta - päinvastoin - eikä viime vuosituhansien aikana jatkuneessa hyvin pienessä merenpinnan keskimääräisessä nousussa ole nähtävissä mitään hälyyttävää tai ihmisperäisen ilmastonmuutoksen merkkejä. Selvää tietysti on se, että asutettaessa paljon ihmisiä alaville ja tulvaherkille maille ilman asianmukaisia suojauksia, seuraavan hirmumyrskyn tulva-aallot pyyhkäisevät kerralla satojatuhansia tuonpuoleiseen. Bangladeshillä on siihen ehkä "varaa"?

Bangladeshin suurin ongelma taitaa olla sama kuin monessa muussakin maassa. Tuon ongelman nimi on nopea väestönkasvu. Maan asukasluku on jo lähes 170 miljoonaa ja se kasvaa joka vuosi yli kahdella miljoonalla. 20 neliökilometrin vuosittainen maapinta-alan kasvu takaa uusille asukkaille keskiarvolla laskettuna noin 10 neliömetriä per asukas, mikä ei tietysti riitä mihinkään. Hyvä pohja on siis kasvamassa uudelle kansainvaellukselle ja muista syistä ehkä pakolaisuudellekin alueella, mutta ilmastonmuutokseen sillä ei juurikaan ole yhteyttä.

Bloggaus meni taas liian pitkäksi, joten tiivistän lopuksi arvioni maikkarin uutisesta muutamaan virkkeeseen: MTV3 uutisoi asioista tavalla, joka ei kestä ilmastonmuutoksellista tarkastelua. Ja saman voi todeta Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen ilmasto-osaamisesta. Hänen kampanjoimansa "ilmastopakolaisuus" - siis pakolaisuuden kytkentä ilmastonmuutokseen - ei kuitenkaan taida auttaa niitä oikeita pakolaisia, jotka pakenevat todellisia uhkia. Sanoisin, että tuollaisen kampanjoinnin onnistuminen veisi melko vähäisiä resursseja näiltä todellisilta pakolaisilta pois. No, ehkä se auttaisi todellisen kansainvaelluksen käynnistämistä ja toisi pakolaisavun kassaan lisää massia. Hillotolppiaanhan kaikki nykyään etsivät.

Molemmat tahot, MTV3 ja Suomen pakolaisapu, ovat aloittaneet ilmastopolitikoinnin, jossa minun pitkäaikaisten havaintojeni mukaan pärjää parhaiten se, joka heittää hurjimpia valheita media-avaruuteen. Sen perusteella voisi molemmille antaa hyvän ennusteen pärjäämiseksi tuossa sarjassa. Onko se myös laadukkaan ja uskottavan uutismedian intressi, onkin sitten toinen kysymys.


13 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Ihmisten liikkeisiin, "pakolaisuuteen", on kautta aikain vaikuttanut muutama keskeinen, Mikonkin mainitsema tekijä: väestönkasvu (kuuluu nykyisin jostakin syystä tabu-aiheisiin), sodat (usein taistelu luonnonrikkauksista) ja sään aiheuttamat luonnolliset katovuodet, joiden merkitys vain korostuu vuosi vuodelta, kun väkeä tulee lisää. Puhe ilmastopakolaisuudesta on pakoa todellisista ongelmista.

    T. Antero

    VastaaPoista
  2. Härskiä on peli tämän kuvitellun ilmastonmuutoksen kustannuksella ja näköjään aina vaan härskimmäksi menee! Sama koskee YLE:n, HS:n, MTV3:n yms. medioiden vale- ja propagandauutisointia puhumattakaan FMI:stä ja Forecasta. Joku tuulimyllypuhallus on pientä sen rinnalla, että nyt nämä veijarit alkavat kuvitellun ilmastonmuutoksen varjolla säätämään ilmastopakolaislakeja ja porsaanreikiä ihmissalakuljettajille, jotta itse sitten loppupelissä hyötyvät jatkuvasta pakolaisvirrasta ja sen mukanaan tuomasta säännöllisestä rahavirrasta.

    Kuten Mikko kirjoittaa, säät ovat koko maailman historian vaihdelleet rajusti maapallolla ja jo raamatussa puhutaan niihin liittyvistä vitsauksia, 7 lihavasta ja 7 laihasta vuodesta, kahdesta kalasta ja viidestä leivästä, joilla ruokittiin 5000 miestä ja Wikipediasta löytyy mullistuksia ja kuivuuksia lisää.

    Perusongelma on tosiaan se, että sitten raamatun ajoista, on maapallolla 6-7 miljardia suuta enemmän ruokittavana ja uusia suita tulee noin 85 miljoonan vuosivauhdilla lisää. Siinä yhtälössä nuo laihat vuodet tuntuvat paljon pahemmilta, koska ruoankin suhteen joudutaan elämään enemmän ja enemmän kädestä suuhun, eikä viljavarastoja voida juurikaan pitää yllä. Tosin ei nuo kuivuudet ja sodat ole yhtään ihmisen lisääntymisvauhtia verottaneet, joten ihminen taitaakin olla ainoa eläin maapallolla, jonka populaatio ei vaihtele eri luonnon normaaliin kiertokulkuun liittyvien syiden seurauksena, vaan vain ja ainoastaan kasvaa kaiken aikaa räjähdysmäisesti.

    No nyt sitten näistä nomaaleista ilmaston vaihteluista kärsiviä pitäisi alkaa siirtää muihin maihin. Jotenkin tuntuu absurdilta, että he ylipäätään haluavat lähteä mihinkään muualle, vaan haluavat pysyä kotimaassaan odottamassa tulevia hyviä satokausia. Kun olin nuori, Biafrassa oli kova nälänhätä ja muu maapallo vei ruokaa sinne, jotta biafralaiset selvisivät sen kuivan kauden ja sodan yli. Suomeenkin on tullut viljalaivoja ja tulee vastaisuudessakin, kun ilmasto tästä tämän 30-luvun tapaisen lämpimän 2010-vuosikymmenen jälkeen jäähtyy. Nytkin ollaan viljasatojen suhteen aivan pohjalukemissa, mutta mansikka kuulemma tykkää näistä Suomen perinteisistä vähälumisista kesistä! Ja saahan niistä mansikoista olla iloa ja piristystä kylmän keskelle tälle itsemurhiin taipuvaiselle kansalle, mutta ei niistä taida talven ruoaksi olla.

    Jos nykyiset kuivuudet jossakin päin maailmaa johtuvat lämpimästä 2010-luvusta, viljaa riittää muista maista kuiviin maihin vietäväksi yllin kyllin, koska lämmin 2010-luku on osoittanut sen, että maapallo on kaikkein vihreimmillään lämpimän ajanjakson aikana ja viljasadot ovat nyt aivan ennätysluokkaa koko maapallon historiassa. Ennusteiden mukaan tämä vuosi ei paljon jää 2016 huonommaksi!

    Linkki:http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-viljasadosta-on-tulossa-taas-enn%C3%A4tyksellinen-1.157271

    Tämä asia on myös niin, että jos kuivista kausista kärsivistä maista siirretään kymmeniä miljoonia ihmisiä, ilmastopakolaisia, muualle, hyvien satokausien aikaan sitten tilalle kasvaa vastaava populaatio ja ongelma pahenee eksponentiaalisesti. Sama koskee kuviteltua ilmastonmuutosta, kun noista lämpimistä ja vähän energiaa kuluttavista maista siirretän väkeä vaikkapa tänne arktiseen Suomeen, jossa yhden ihmisen tarvitsema energiamäärä ja hiilijalanjälki on kolminkertainen verrattuna siihen, mitä aurinkoisessa ja lämpimässä kotimaassa tarvitaan. Sananhelinää on sanoa, että ilmastopakolaiset ovat täällä tuulivoiman ja auringon varassa. Tai ovat mitä ovat jos tuulee, mutta sitten pitää varautua myös siihen, että kansainvälinen energiapulapakolaisuus sallitaan ja mahdollisetaan arktisille kansoille varsinkin, kun nyt alkava pienen jääkauden tapainen ajanjakso on useiden tiedemiespiirien ja ilmastoasiantuntijoiden mukaan alkamaisillaan, koska ainoa asia, joka tuo lämpöenergiaa maapallolle, eli aurinko, on hiipumassa kylmemmäksi ihan kuten on iät ja ajat aika ajoin hiipunut. Apua siis sinne, jossa sitä tarvitaan!

    Pave

    VastaaPoista
  3. Eiköhän se suurin ilmastopakolaisvirta ole kymmenien tuhansien pohjoisen kylmyyteen kyllästyneiden ihmisten muutto lämpimämpiin maihin.

    Pekka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta PexiS! Myös HS on huomannut tämän kausi-ilmastopakolaisuuden!

      http://www.hs.fi/talous/art-2000005239287.html

      Mutta kuten sanoit, mm Espanjassa on 30 000 suomalaista ilmastopakolaista. Muissa lämpimissä maissa on lisää ja Thaimaa on uusi suosikkimaa Floridan jälkeen. Jopa etätöitä niistä tehdään, eli eivät ole pelkkiä eläkeläisiä nykyään.

      http://www.suomiespanjaseura.fi/fi/sosiaaliturva.php

      Poista
    2. Tässä suomalaisten ilmastopakolaisuudessa kylmästä lämpimiin maihin on vaan se, että suomalaiset maksavat niissä elämänsä säästöillään ja eläkkeillään eivätkä elä vaikkapa Espanajan valtion ylläpitäminä. Raha on tietysti pois Suomen kulutuksesta.

      Näistä vaikkapa lämpimästä tänne tulevista afrikkalaisista sensijaan elää suurin osa valtion kustannuksella ihan kaikkea mahdollista ylläpitoa myöten. Käyvät kyllä välillä lomailemassa kotimaissaan.

      Tämmöinen ilmastopakolaisten välinen vaihtokauppa ei taida olla kansantalouden kannalta kovin kannattavaa.

      Poista
    3. Mihinköhän näiltä aloilta, missä näyttää olevan avoimia työoaikkoja, matut mahtavat hakeutua:

      https://yle.fi/uutiset/3-9208994

      Tuosta listasta taitaa muuten löytyä kokonaista yksi ala, joka voi liittyä vientiteollisuuteen, MIG-hitsari.

      Talous kuulemma kuitenkin kasvaa, mutta millä rahoilla?

      Poista
    4. Ainakaan näistä Somalian suunnasta tulleilla "pakolaisilla ei työllisyysastetta nosteta. Tilastokeskuksen luvuista laskettuna somalikieltä puhuvien työllisyysaste vuonna 2015 oli noin 20 %. Se on melko kaukana koko väestön noin 67 %:sta saman vuoden lopussa. Onko ilmastonmuutos traumatisoinut niin pahasti, että työhalut ovat kadonneet pysyvästi?

      Poista
    5. Joko se ensimmäinen somaliravintola on perustettu?

      Ei silti, ravintolan perustaminen vie kantasuomalaisilta työpaikkoja, kun ravintoloissa syöminen ei somalien ansiosta niissä lisäänny, ainakaan pysyvästi. Vois tietysti kokeilla kerran.

      Nythän on telkkarissamme runsaasti kokkiohjelmia. Hyvä juttu, minä tykkään ruoanlaitosta. Nämä ohjelmat ovat ilmeisesti lisänneet intoa hakeutua kokkioppiin, josta on seurannut kokkoien kova työttömyys. Hyvin toimii siis koulutusjärjestelmämme!

      Kodeissa taas ruoanlaittotaito hiipuu jatkuvasti ja pakastepizza rupeaa olemaan yleisin kotiruokamme.

      Poista
  4. Eikös YK "julistanut" että 2010 ilmastopakolaisia on jo 50 miljoonaa. Yksi väitti olevansa mutta ei saanut "turvapaikkaa" ilmastoverukkeella.
    https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ilmastopakolaisen-hakemus-hylattiin-uudessa-seelannissa/5233372#gs.RPr43tw

    VastaaPoista
  5. Näinhän se UNEP skenaroi:

    https://wattsupwiththat.com/2011/04/15/the-un-disappears-50-million-climate-refugees-then-botches-the-disappearing-attempt/

    Ennuste 50 miljoonasta tehtiin vuonna 2005 ja kun sitten vuoteen 2010 mennessä ei ollut mitään tapahtunut, niin ensin poistivat sivut ja hetken kuluttua oli maalitolppia taas siirretty vuoteen 2020.
    Oikea tutkiva journalisti (taitaa olla satuolento) saisi aivan mahtavia jutunaiheita jos vähän viitsisi ja uskaltaisi kaivella ilmastohömpän huttupesää...

    Pekka

    VastaaPoista
  6. Tänään meidän guardiaanissa Blomborgin jo tunnettu mielipide
    Pariisin sopimuksesta; eli lähes roskaa.
    Oli kuitenkin pahoillaan Trumpin päätöksestä, jota hiukan
    ihmettelin.

    Miksi asia on niin ongelmallinen jos sopimuksesta ei Blomborgin mielestä ole juuri mitään hyötyä?

    Jenkeille sopimus oli selvä rasite ja oikea päätös.
    Tuskin Trumppi kieltää ilmastomuutosta sinänsä, vaan
    ihmisen vaikutuksen suuruutta siihen, ja joka on täysin kiistanlainen, eikä yksikään tutkimus pysty perustelemaan onko ihmisen
    vaikutus 20, 40 tai 60 prosenttia.

    Artikkelissa kylläkin sanotaan ettei mikään tavoite sopimuksessa ole sitova, mutta Kiinasta ei puhuttu mitään, vaan paha löytyi taas tunnetusti rapakon tuolta puolen.

    Ansaitusti uusiutuvat energiat saivat lähes täystyrmäyksen
    ja toivottasti jokunen vähinkin jalat maassa oleva poliitikkomme tavaa tämän jutun läpi ja pohtii mihin ollaan menossa.

    VastaaPoista
  7. Miksi Trumpin olisi pitänyt hyväksyä sopimus -siis sopimus joka ei velvoita ketään- jonka oli hyväksynyt Obama. Ei Senaatti. Tuskin sopimusta olisi hyväksynyt myöskään nykyinen senaatti. Hyväksymällä sopimuksen, hän olisi hyväksynyt ns. rampan ankan hyväksynnän. Ei senaatin.

    Vuan enpä tiiä kun en tunne asioita...

    VastaaPoista
  8. Eija-Riitta Korhola kommentoi USA:n poisjäämistä Pariisin ilmastosopimuksesta seuraavasti: "Jättäytymällä pois USA vapauttaa itsensä maksuvelvoitteesta, ja kysymykseni onkin kuinka suuressa määrin tuo vuotuiset sata miljardia dollaria kaatuu lopulta EU:n päälle ja mikä tulee olemaan Suomen vuotuinen osuus."

    VastaaPoista