keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Tuulivoimassa huonoja puolia - ja paljon niitä



Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Suominen on lähettänyt alla olevan kirjoituksen Lapin Kansaan ja luultavasti moniin muihinkin lehtiin. Juttu on otsikoitu "Tuulivoimassa myös hyviä puolia". Ymmärrän sananvapauden nimissä jutun julkaisemisen, mutta muutama huomautus minulla on Suomisen laskelmiin ja vähän muuhunkin.

Kuuden lapsen perheen päänä uutinen, jossa kerrotaan, että työttömyys Suomessa on saavuttanut 9,1 prosentin tason ja 240 000 suomalaista on paraikaa ilman työtä, on vertahyytävää kuultavaa. Olen seurannut sivusta läheisen ihmisen syrjäytymistä työelämästä ja voin vakuuttaa, ettei se ole mukavaa seurattavaa.

Tukiaisetko J. Suomista naurattavat?
Viiden lapsen perheen päänä tunnelma on sama.

Kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi se tulee yhteiskunnalle kestämättömän kalliiksi. Jokainen menetetty työpaikka lisää suoraan yhteiskunnan kustannuksia 0,8 miljoonalla eurolla. Tätä vastaan on vaikea ymmärtää keskustelua, jossa tärkeimpiä arvoja tuntuvat olevan oman mökin tai kiinteistön arvo, ja että saako tuulivoimala kuulua tai näkyä horisontissa.

Olen samaa kahden mieltä ensimmäisen virkkeen osalta. Viimeisen virkkeen kohdalta olenkin sitten täysin eri mieltä. Tottakai kiinteistön arvo on tärkeä asia, sillä moni on sen varaan elämänsä laskenut. Ja selvää on sekin, että tuulivoimalan läheisyys laskee dramaattisesti kiinteistön arvoa.

Yleisessä keskustelussa Suomen 2020 tavoitteen toteutumisen hinnaksi tuulivoiman vastustajat laskevat 2 000 miljoonaa euroa. Arvion oikeellisuuteen on turha ottaa vahvasti kantaa, koska lopullinen lasku selviää vasta 2030-luvulla. Useimmiten luvun esittäjät eivät halua kuulla puhuttavankaan, että tuulivoimalla olisi myös positiivisia vaikutuksia. Nuo vaikutukset voidaan laskea euroiksi ihan samoilla periaatteilla kuin edellä mainittu lukukin.

Tuulivoiman vastustajien laskema luku on järkyttävän iso ja voi olla myös alakanttiin laskettu. Olisikin mukava kuulla tuulivoiman positiivisista vaikutuksista. Haluaisin kuulla niistä myös muuttavien lintujen, lepakoiden ja hyönteisten osalta. Jostain syystä positiivisia vaikutuksia em. asioita selvittävissä tieteellisissä artikkeleissa ei ole lainkaan. On vain negatiivisia vaikutuksia. Niiden mukaan tuulivoimalat tuhoavat luontoamme. Mutta ei nyt sekaannuta pikkuasioihin, kuten merikotkien ja muiden suojeltujen lintujen säilymiseen osana luontoamme. Katsotaan, miten Suominen saa tuulivoimasta kannattavan bisneksen koko kansakunnalle.

Käytetään laskennassa uudenaikaisen tuulivoimalan 20 vuoden käyttöikää, Suomen 2020 vuoden 2500 MW:n tuulivoimalatehotavoitetta ja sillä tavoiteltavaa 6 TWh vuosituotantoa.

Vuoden 2013 lopussa Suomen 209 tuulivoimalan nimelliskapasiteetti oli 447 megawattia. Tuulivoimalla tuotettiin sähköä viime vuonna 777 000 megawattituntia, mikä oli noin 0,9 % Suomen sähkönkulutuksesta. Noista luvuista saamme lasketuksi, että tuulivoimalat tuottivat sähköä noin viidesosalla (= 19,8 %) nimelliskapasiteetistaan. Tuulivoimalla tuotetun sähkön euromääräiseksi arvoksi saamme 32,3 miljoonaa euroa, kun käytämme viime vuoden keskimääräistä sähköpörssin hintaa 41,6 euroa megawattitunnilta.

Jari Suomisen laskennan oletuksissa on muutama outo kohta. Ensinnäkin 20 vuoden käyttöikä tuulivoimalalle on kovin pitkä Suomen kovissa olosuhteissa. Brittein saarilla tuulivoimalat ovat seurantatutkimusten mukaan kestäneet alle 15 vuotta, eivätkä ne ole altistuneet lumelle, jäälle ja pakkaselle. Jokin aika sitten kirjoitin Kotkassa sijainneista Ilona- ja Ilmari-nimisistä tuulivoimaloista, joiden pyörittäminen ei ole ollut enää kannattavaa. Energiayhtiö totesi 14-vuotiaiden tuulimyllyjen kunnossapidon tulleen liian kalliiksi.

Toinen outo asia, johon jatkuvasti törmää tuulivoimalobbareiden laskelmissa, on voimaloiden hyötysuhde. Suomisen laskentaoletuksessa voimalat tuottaisivat sähköä noin 27 prosentin teholla nimelliskapasiteetistaan. Viime vuonna tuulivoima ei tässä suhteessa päässyt lähellekään sitä, sillä edes 20 prosentin teho ei ylittynyt.

Tuulivoima työllistää noin 3 500 suomalaista. Vastaava luku Euroopan tasolla on 250 000, jonka kaksinkertaistamista 2020 mennessä tavoitellaan. Voimme varmasti menettää nuo nykyisetkin työpaikat, mutta kotimarkkinoiden käynnistyminen antaa hyvän lähtökohdan suomalaisille yrityksille ottaa alan työpaikoista ja kasvusta oma osuutensa.

Jos tuulivoima työllistää 3500 suomalaista, tulee jokaisen tuulivoimatyöläisen työn arvoksi vuonna 2013 sähkön tukkuhinnalla mitattuna huikeat 9235 euroa ja 20 senttiä. Teollisuuden Voima Oyj (TVO), joka tuottaa sähköä Olkiluodon kahdella ydinvoimalalla ja Meri-Porin hiilivoimalalla, työllisti viime vuonna 890 henkeä ja möi sähköä 15,3 miljoonaa megawattituntia. Sen arvo pörssihinnalla mitattuna on 638 miljoonaa euroa. TVO:n työläisen työn arvoksi tulee silloin noin 717 000 euroa vuodessa. TVO:n työntekijä tekee siis noin 78 kertaa arvokkaampaa työtä verrattuna tuulivoimatyöläiseen. Hmmm… olenkohan laskenut nyt jotain väärin?

Espanjassa muuten on tutkittu uusiutuvan energia-alan työpaikkakehitystä. Siellä tulos oli se, että jokainen niihin syntynyt työpaikka söi pois kaksi muuta teollista työpaikkaa. Missähän ne meillekin luvatut kymmenettuhannet cleantech-työpaikat piilottelevat?

Esimerkiksi yksi työpaikka tarkoittaa jopa 1,2 miljoonan euron palkkakustannuksia. Tällöin 10 000 työpaikkaa merkitsee 12 000 miljoonaa euroa. Tuosta summasta yhteiskunta perii takaisin jo suoraan palkkaveroina ja maksuina noin 4 000 miljoonaa. Sillä pyöritetään Suomea; koulutetaan lapsia, rakennetaan taloja, käytetään palveluja ja työllistetään toisiamme.

Huhhuh, mistähän nuo luvut on tempaistu? Jos tuulivoimabisneksen palkkakustannukset olisivat Suomisen mainitsemat 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, olisi alalla varaa enintään 30 työntekijään. Jos Suominen tarkoitti tuota palkkasummaa koko työuran ajalta, palkanmaksukyky voisi riittää reiluun tuhanteen työntekijään.

En tiedä tarkasti, paljonko lapsen koulutus Suomessa maksaa. Mutta ollessani töissä ulkomailla maksoin noin 7000 euroa vuodessa lapseni koulutuksesta amerikkalaisessa koulussa. Jos tuulivoimatyöläistä verotettaisiin reilun 9200 euron työn arvosta noin 76 % veroasteella, jotta yksi lapsi pääsisi kouluun, jäisi ruokaan, talon rakennukseen ja palveluihin vielä noin 186 euroa kuukaudessa. Yhdeksän tuhannen euron vuosituloista nykyinen verottaja ei taida kehdata ottaa juuri mitään, joten…

Ostamme joka tunti noin miljoonalla eurolla tuontienergiaa; sähköä, öljyä, hiiltä, uraania ja niin edelleen. Näistä kertyy vuositasolla noin 8 000 miljoonan euron energialasku, joka on joko maksettava vientiin menevillä tuotteilla tai ottamalla velkaa.
Oletetaanpa, että haluaisimme korvata tuon kahdeksan miljardin energialaskun kotimaisella tuulivoimalla. Tarvitsisimme silloin noita vuosittain 9235 euron arvosta energiaa tekeviä työläisiä lisää 862 770 kappaletta. Tuulivoimayhdistyksen tavoittelema 10 %:n osuuskin energiantuotannosta edellyttäisi lähes sadantuhannen työläisen koulutusta. Pannaanko ammattioppilaitosten ja -korkeakoulujen linjajaot uusiksi?

Nyt maksamme sitä ottamalla velkaa, jonka lapsemme joutuvat maksamaan takaisin. Arvioimalla tuulivoimalla tuotetun sähkön arvoksi 2020- ja 2030-luvuilla 6 snt/kWh, pienentää tuulivoima tuontienergialaskuamme noin 7 000 miljoonalla eurolla.

No niin, nyt pääsemme sitten siihen, mitä Jari Suominen jätti kertomatta. Se on tuulisähkön todellinen hinta. Tällä hetkellä me sähkön kuluttajat maksamme syöttötariffin muodossa tuulivoiman tuottajille yli kaksinkertaista sähkön hintaa verrattuna pörssihintaan. Kuinkahan iso osa siitä laskusta valuu konttoreitaan ulkomaisissa veroparatiiseissa pitäville tuulivoimayhtiöille?

Minä haluaisin ihan oikeasti nähdä yhdenkin tuulivoimalan, joka pystyy myymään sähköä aitoon markkinahintaan. Kaikista vihreiden poliitikkojen ja tukiaislobbareiden lupauksista huolimatta sellaista ei vielä ole toiminnassa missään, eikä sellaista liene edes suunnittelupöydällä.


Koska tuulivoimaloiden polttoaine on ilmaista ja puhdasta auringon energiaa, syrjäyttää se aina muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpaa tuotantoa, tyypillisesti fossiilisella energialla tuotettua. Kun sähkö hinnoitellaan markkinoilla kulloinkin kalleimman tarvittavan tuotannon mukaan, laskee tuulivoima näin tehokkaasti sähkön markkinahintaa.

Tuulivoima on syöttötariffeineen aivan ylivoimaisesti kalleinta sähköä markkinoillamme. Mikään muu sähköntuotanto ei edes kysyntäpiikkien aikana - siis keskitalven kovimpina pakkaspäivinä - kehtaa pyytää vastaavia hintoja. Ja silloinhan tuulivoimalat yleensä seisovat, kun ei tuule. Ne joutuvat silloin käyttämään säätövoimalla tehtyä kallista sähköä ja tosiasiassa nostavat markkinahintaa. Asia on siis täysin päinvastoin, kuin puheenjohtaja Suominen väittää. Melkoinen koijari!

Markkinahinnan laskuksi voidaan arvioida noin 0,3 snt/kWh, jolloin Suomen arvioidulla sähkönkulutuksella 90 TWh/vuosi sähkön markkinahinta laskee noin 5 000 miljoonaa euroa.

Empiirisesti tiedämme, että sähkön kuluttajahinta on korkeinta siellä, missä tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta on suurinta. Saksan, Tanskan ja Englannin sähkömarkkinat ovat jo nyt isoissa vaikeuksissa tämän vuoksi. Suomalaiselle sähkön kuluttajallekin tukiaisten varassa pyörivät voimalat ovat tuoneet hurjan korotuksen laskuun.

Kyseessä on siis todella kannattava sijoitus, koska niin energiaomavaraisuuden paranemisen kuin fossiilisten ja muidenkin päästöjen vähenemisen lisäksi yhteiskunnan voidaan laskea hyötyvän yhdestä tuulivoimaan sijoitetusta eurosta jopa reilut 10 euroa.

Tuulivoima on kannattavaa vain syöttötariffitukea saavalle liikemiehelle. Ja sitä kannattavampaa se on, mitä isommasta veroparasiitista on kysymys. Minun logiikkani mukaan jokainen tuulivoimateollisuudelle annettu euro aiheuttaa yhteiskunnalle tappioita.

Muistutan lukijoita siitä, että 25.5. valitaan europarlamentin jäsenet. Kunhan vaalit on käyty, alkaa hurja lobbaus EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan suunnasta, jonka yhdestä mahdollisesta vaihtoehdosta saa viitteitä tästä Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtajan kirjoituksesta. Suosittelen tekemään selkeän ja kestävän valinnan vaalipäivänä, sillä meiltä ei tuon päivän jälkeen kysytä niistä asioista mitään viiteen vuoteen.

Kiinnostukseni tuulivoimaan on tuottanut muutamia muitakin kirjoitelmia, joissa asiaa on käsitelty hieman eri näkökulmasta. Niihin voit tutustua täällä. Lopuksi vielä kiitokset Lapin Kansaa lukevalle Jarille juttuvinkistä.

56 kommenttia:

  1. Lapin Kansa on maamme liberaalimpia medioita ainakin siinä mielessä, että siellä julkaistaan myös kriittisiä puheenvuoroja.Kannattaisiko Mikon tehdä jutustaan lyhennelmä ja tarjota sitä lehteen? Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Pidän Lapin Kansan moniarvoisesta linjasta. Täytyypä katsoa, josko aikaa riittäisi tiivistämiseen tai lyhennelmään. Se kun on yleensä työläin vaihe kirjoittelussa.

      Poista
  2. Toimisiko se lyhennelmän teko niin, että jätät vaan Suomisen jorinat toistamatta, onhan ne jo aviisissa kerran kerrottu.

    Noista Suomisen työpaikoista vielä, että eiköhän ne myllyjen rakentajat ole ulkomailta tuotuja kuten myllytkin. Nosturifirmat taitavat olla ainoita, jotka saavat töitä rakennusaikana. Mikä mahtaa olla kotimaisen työvoiman määrä todellisuudessa. Vahvasti epäilen, että Suomisen luvuissa on koko poppoo ulkomaisia myöten.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuulivoiman työllistävä vaikutus kohdistuu Suomessa pääosin lakimiehiin, käräjäoikeuksiin, lääninvouteihin ja kohtapuoliin rikospoliisin talousrikosyksikköön.

      http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_winwind_konkurssiin/6863161

      Ilkka

      Poista
    2. On aika selvää, että Suomisen luvut eivät voi olla totta, vaikka mukaan laskettaisiin tuulivoima-alan vientiteollisuus. Mikko jätti fiksusti absurdien laskelmien analyysin lukijalle, eikä esittänyt täystyrmäystä plokkauksessa. Kyllä tämän jutun lukijat ymmärtävät asian.

      Poista
    3. No jos vertaa tehokkaaseen Saksaan, jossa uudistuva energia maksaa
      20 miljardia € vuosittain sen markkinahinnan ollessa rapiat 2 tai 3 miljardia, tuskin Suomessa ollaan sen parempia.

      Lisäksi on kerrannaisvaikutuksia mitkä eivät ole laskelmissa koska
      vajaat 20 miljardia € olisi voinut käyttää johonkin hyödylliseseen,
      ellei peräti tuottavaan toimintaan, mistä ne ovat nyt poissa.

      Aika näyttää lopulliset kustannukset.

      http://www.spiegel.de/international/germany/high-costs-and-errors-of-german-transition-to-renewable-energy-a-920288.html

      Ilkka

      Poista
    4. Minä kirjoittelin jonkinlaisen tiivistelmän Lappariin ja pari päivää sitten se julkaistiinkin. 1500 merkin raja on aika minimaalinen, joten aika vähän asiaa siihen saa mahtumaan, mutta kiitokset siitä vähästäkin Mikolle ja Sähköteurastajalle. Luonnollista tietysti on, että moiset keinotekoiset rajat eivät koske vihreän uususkonnon puolustajia. Vastine Suomiselle löytyy tuolta:
      http://suomenkongo.blogspot.fi/2014/05/tuulivoimalla-on-oma-matematiikkansa.html

      Poista
  3. Ilmaisjakeluna (vaalien läheisyys) tupsahti postilaatikkoon täällä Jyväskylässä Nykypäivän numero 19. Olin pudottaa silmäni, kun siinä oli emeritusprofessori Martti Tiurin kirjoitus "Ilmastopaneelin väitteet ristiriidassa havaintojen kanssa". Ei kuulu tähän asiaan, mutta johonkin oli pakko päästä äimistelemään tätä poikkeuksellista juttua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkyyhän Tiuri päässeen pannasta myös SK,ssa

      En nyt pääse lukemaan tuon enempää kun lopetin tilaukseni about 30 vuotta
      sitten sen tutkivan journalismin loputtua, ja juurihan siirtyivät maksumuurin taakke.

      http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/ilmastonmuutos-paastot-vai-aurinko/

      Ilkka

      Poista
    2. Tiurille lähetin sähköpostin muutama vuosi sitten, kun tunnen miehen ja kehotin häntä tutustumaan tähän AGW-hypetykseen (en kyllä näillä sanoilla). Silloin hän vastasi, että luottaa geofyysikoiden ammattitaitoon.

      Takinkäännön hän suoritti n. vuosi sitten. Hän on tunnetusti ollut vankkumaton ydinvoiman kannattaja ja se varmaan sai hänet perustelemaan hiilen polton vähentämistä pienhiukkaspäästöillä.

      Tapsa

      Poista
    3. Auringon ja muun luonnollisen vaihtelun "puolesta" Tiuri on kirjoittanut jo ainakin vuodesta 2011. Antero

      Poista
    4. Ok. taitaa takinkäännöstä olla jo yli 2 v.

      Tapsa

      Poista
  4. Tuulivoiman käyttöiästä Suomessa.

    Näkyyhän nuo kestävän 15 vuotta, mikä asettaa laskelmat outoon valoon,
    etenkin kun laiminlyödään huolto, muuten kestäisi enemmän kerrotaan.


    Liekö kyse syöttötariffien hiipumisesta, eli paikan vaihdosta uusine
    tariffeineen juuri kun piti alkaa tulemaan sitä kaivattua ilmaista sähköä.

    http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_oli_lopun_alkua_reposaaressa/7200837

    Toimittaja löysi yhden aiemmin vioittuneen maailmalta, minä jokusen enemmin.

    http://www.caithnesswindfarms.co.uk/accidents.pdf

    Mitä tulee tulevaisuuskuvaan ruosteisine toteemeineen taivaanrannassa.

    http://toryaardvark.com/2011/11/17/14000-abandoned-wind-turbines-in-the-usa/

    Tuli vähän linkkejä, mutta se kertoo vain etten taida tykätä näistä "komistuksista".

    Ilkka



    VastaaPoista
  5. Vuodenvaihteessa meillä oli tilastojen rakennettu teollisuustuulivoimaa sen verran, että sitä riittäisi jokaiselle suomalaiselle 15W, jos tuuli olisi sopiva.

    Onko moisessa mitään ilmastollista järkeä, koska voimaloiden ja ennen muuta niiden vaatimien teiden ja sähkölinjojen tieltä on hakattava hiilinieluna toimivia metsiä, suoalueiden käsittelystä puhmattakaan! Esim. Luhankaan rakennetaan Ylen mukaan 6 voimalaa ja ne vaativat 115km uutta sähkölinjaa.

    http://yle.fi/uutiset/luhangan_tuulipuiston_rakentaminen_myotatuulessa/7229240

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa ylempänä oli puhetta M. Tiurin roolista hiukkaspäästöjen vähentäjänä ydinvoiman nimeen.

      Tämän "agw",n keksijöinä voitaneen pitää Olof Palmea, ja Margaret Thatcheria, toisen halutessa päästä eroon ns. öljykriisin aiheuttamasta riippuvuudesta Lähi Idästä, ja toisen hiilikaivostyöläisten lakkoilusta, eli rakentamalla ydinvoimaa.

      Tulivat samalla avanneeksi pandoran lippaan, eikä karannutta pullon henkeä näytä saavan takaisin pulloon vaan se elää omaa elämäänsä suuren edunsaajajoukon tukemana.

      Vaikeat asiat on yksinkertaistettava kansalaisille heidän tukensa saamiseksi, ja nyt AGW on muuttunut myytiksi, vaikka alunperin oli kyse kansakuntien energiasaanniin varmistamisesta, politiikkaa, eli tie ilmastohelvettiimme oli kivetty hyvällä tarkoituksella, ja tässä sitä ollaan paljaan niskan kanssa, ketä tuosta sitten syyttäisi?

      Olof Palmea pidetään AGW,n keksijänä koska hän halusi
      18 ydinvoimalaa Ruotsiin.

      https://www.youtube.com/watch?v=7U2L86QGKec

      Tarkoitan että kyse on kansalaisten syyllistämisestä politiikanteon välineenä.

      Ilkka

      Poista
  6. Tuulimyllymiesten viestintä on täynnä sloganeita, jotka eivät pidä paikkaansa, muta uppoavat kansan kuin häkä, koska energiakokonaisuus on niin vaikeaa ymmärtää. Ainoa sanonta joka heille sopisi, mutta jota eivät viljele, on se, että tuulimyllyjen myötä ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ne sotkevat energianhuollon varmuutta ja energian hintaa markkinoilla. Molempia niitä kansan kannalta huonompaan suuntaan.

    Väittävät mm. että tuulivoima syrjäyttää kalleinta sähkötuotantomuotoa, joksi uskottelevat hiilivoimaa. Kyllä tuulivoima ensisijaisesti syrjäyttää perusvoimaa, eli ydin- ja vesivoimaa, koska sitä tulee markkinoille läpi vuoden aina kun sattuu minkäkin verran tuulemaan.

    Kun sähkön kulutus kohti kylmintä aikaa kasvaa, tuulivoima tosiaan syrjäyttää kalleimpia polttoaineita, eli bio-, turve- ja maakaasuvoimaa. Puun vanhin olomuoto on maan sisällä oleva hiili, joka on halpaa, eikä se sitä syrjäytä, vaan itse asiassa tarvitsee lisääntyvässä määrin tukemaan satunnaisesti syntyvää tuulisähköä. Tuo puun vanhin olomuoto hiili, on hyvä tuulen varabiopolttoaine siksi, että se sisältää runsaasti energiaa ja sitä on helppo varastoida pidemmiksi ajoiksi, kuin nuorempaa puuta. Lisäksi koska hiili on tilavuuteensa nähden energiatehokasta, sen puhdistaminen suomalaisissa huippuluokan hiililaitoksissa on helpohkoa ja siksi niitä kansainvälisiä palkintoja on Suomen hiilivoimalle satanutkin.

    On myös niin, että kevyen polttoöljyn käyttö lisääntyy tuulivoiman lisääntymisen myötä, koska säätövoimaksi on rakennettava huonolla hyötysuhteella toimivia kaasuturbiinivoimaloita. Samoten aggrekaattien käyttö lisääntyy käsikädessä tuulivoiman kanssa. Suomessahan Fingrid vastaa siitä, että sähköä kaikissa Suomen sähköverkoissa riittävästi. Siihen tarpeeseen se ostaa sähköyhtiöiltä säätövoimaa, jota kaupat tehnyt voimalaitos ei saa myydä markkinoille. Mitä enemmän on tuulivoimaa, sitä enemmän on halpaa energiantuotantoa pois pelistä säätämässä tyyniä hetkiä ja sitä kalliimpaa kuluttajien sähkö on. Toisena portaana Fingridillä on kymmeniä kaasuturbiineja, joihin on turvauduttava enenevässä määrin, mikä ei ole halpaa. Tuollaisella kaasuturbiinilla tuotettu sähkö maksaa 500 euroa MWh, kun pörssisähkö nyt on noin 30-40 euroa MWh ja tuulimiehet saavat yhteiskunnalta takuuhintana yli 100 €/MWh. Erittäin kalliin kaasuturbiinituotannon ja voimalaitosten ylläpidon maksavat loppupelissä kuluttajat.

    Suomalainen sähkön ja lämmön yhteistuotanto on näillä leveysasteilla niin arvokas ja ainutlaatuinen asia, että sitä ei pitäisi tuommoisilla järjettömäsi tuetuilla satunnaisenergioilla sotkea, koska lämmön tuotannon sivussa syntyä sähkö kannattaa hyödyntää 100 prosenttisesti.

    Tuulimyllymiehet siis valheellisesti väittävät, että tuulisähkö alentaa kustannuksia. Yhteiskunta pumppaa siihen 2 miljardia euroa, joten ei se saisi paljon nostaakaan sen hintaa. Periaatteessa yhteiskunta voisi veroeuroilla tuottaa kaiken energian, jolloin se olisi ihan ilmaista!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäpä tuohon olisi lisättävää, oiva kirjoitus.

      Siis kun tuuli tyyntyy, Forssassa jyrähtää ja tietyt piirit ihmettelevät
      miksi öljyn (polttoöljy) käyttö energiantuotannossa on noussut huimasti.

      http://www.talouselama.fi/uutiset/kun+tuuli+tyyntyy+forssassa+jyrahtaa/a2176782

      Ilkka

      Poista
    2. Tuulimyllykauppiaat (STY) teettävät sidosryhmillään monenlaisia "tutkimuksia" ja "katsauksia". Vasta julkaistiin Energiakolmion markkinakatsaus, jossa "voimakkaan tuulivoimarakentamisen seurauksena sähkön hinta alenee 0,2 - 0,3 senttiä/kWh".

      http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tuulivoimayhdistys+tuulivoiman+voimakas+lisarakentaminen+laskee+sahkon+hintaa/a986568

      Mainitun Energiakolmion johto on vuoden 2014 tuulimyllykauppiaiden yhdistyksen (STY) hallituksessa.

      http://www.tuulivoimayhdistys.fi/sites/www.tuulivoimayhdistys.fi/files/sty_vuosikokous_2014_poytakirja.pdf

      Poista
    3. Piti sanoa tuossa kovassa kiireessä kirjoitetussa mielipiteessä, että tuulimyllyjen vuoksi sähkömarkkinoiden ääri-ilmiöt lisääntyvät.

      Täsmennyksenä sekin, että suuren osan vuotta peruskuormaa tuottavat ydinvoimalat eivät voi säätää tehojaan alaspäin, eikä vesivoimakaan, joten pahimmassa tapauksessa joudutaan turvautumaan ohijuoksutuksiin = ilmainen jo rakennettu vihreä vesienergia jää käyttämättä. Kummallisinta tässä on se, että samaan aikaan vihreät vastustavat Lapin lisäaltaiden rakentamista, vaikka se toisi vihreää energiaa, kun a) keväiden sulamisvedet saataisiin talteen, ja b) eikä tuulivoiman takia tarvitsisi alkaa juoksuttaa vettä ohi vihersähköä tuottavien turbiinien. No vihreillä ei tässäkkään asiassa ole kokonaisvaltaista kykyä ajatella asioita, mitä kuvaa hyvin se, että heidän suurin asiantuntijansa ja hallituksen energiapoliittinen asiantuntija ja avustaja on Oras Tynkkynen, joka on lukenut yhteiskuntatieteitä ja tehnyt gradunsa lihavudesta. Jälki Suomen maassa alkaa olla sen näköistä ja energian hinta syö yhä isomman loven ihmisten kukkaroon.

      Yksi tärkeä asia on tuo melu, joka kyllä tiedetään siellä missä myllyjä on rakennettu, mutta kiistetään sekä vihreiden että myllymiesten taholta. Huomionarvoista on se, että esimerkiksi Helsinkiin rakennettua yhden hiilivoimalan pelkkää sähkötehoa vastaamaan tarvitaan vähintää 250 tuulimyllyä, jos riittääkään, koska tyyntä ja vähätuulista on niin usein.

      Yhden tuulimyllyn tai muutaman sellaisen keskittymän ympärillä on asumiskelvotonta aluetta noin 2 km säteellä. Melusaaste leviää siis n. 13 hehtaarin alueelle per keskittymä. Siitä kärsivät sekä ihmiset, että eläimet, kuten Iin Olhavan metsästysseura on saanut karvaasti kokea, kun ei ole enää mitä metsästää. Helsingissä kaupunkisuunnittelu on erittäin järkevästi rakentanut esim. Salmisaaren voimalaitoksen välittömään läheisyyteen valtavan sisäurheilukeskuksen jäähalleineen ja toimistokorttelin. Vuosaaressa on satama ja Hanasaari rakentuu sen mukaan, kuinka tyhmiä/viisaita päätöksiä Helsingin vihreä valtuusto ensi vuonna tekee. Nyt asunnot on viisaasti sijoitettu kauemmaksi voimalaitoksista. Tuulimyllyt ja puistot taas rakennetaan keskelle kyliä ja asutusta ja Suominen kumppaneineen vetoaa siihen, että kyllä nuo tehtaatkin pitävät ääntä. Niinpä, mutta järkevällä kaupunkisuunnittelulla se melu ei haittaa ketään. Siinä näkyykin olevan merkittävin ero kaupunki- ja maaseutusuunnittelun suhteen, kun satoja melupisteitä synnytetään pitkin maaseutua keskelle asutusta.

      Poista
    4. Pientä laskuopion tarkennusta anonyymille. Jos myllyn ympärillä on asumiskelvotonta maata 2 km:n säteellä, melusaasteen leviämisalueeksi ei ihan riitä 13 ha, vaan n. 1250 ha.

      Tapsa

      Poista
    5. KIITOS! Niinpä onkin. On näköjään tuo geometria unohtunut, kun on keskittynyt noihin megawatteihin. Ja kun tuulimyllykeskittymiä 200 kpl, niin paljon on Suomessa melusaastehetaareja ja tuulimyllyjen ryydittämiä kansallismaisemia. Kyllä vihreät ja Kepu voivat polleina niitä sitten ulkomaan eläville esitellä, kun niiden avulla maapallo pelastetaan ilmastonmuutokselta ja kansainväliset rahoittajat ovat tuoneet pääomia Suomeen. Tosin kuppaavat ne saman tien takaisin, mutta saadaanpahan hienot ropellit Suomeen.

      Poista
  7. Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on uusia hankkeita peräti 11 GW:n nimellistehon verran!

    http://www.tuulivoimayhdistys.fi/hankkeet

    Kyllä hulluja täytyy olla muuallakin kuin HCM:n lähtöviivalla numerot rinnassa.

    Onneksi tuon linkin excel-taulukosta voinee lukea, ettei läheskään kaikki ole vielä rakenteilla eikä edes lupaa myönnetty. Vaikea tulkita taulukon lyhyistä maininnoista, mille hankkeille lupa on myönnetty. Minun mielestäni 4500 MW on selviä tapauksia. Mitä muut ovat mieltä?

    Tuo koko 11 GW olisi täysi katastrofi. Syöttötariffit olisivat luokkaa 2 G€ vuodessa ja rakennuskustannukset hipoisivat varmaan 20 G€:a.

    Lähes kaikki nuo menevät ulkomaille, joten ei omavaraisuusaste siitä nouse.

    Ei muuten tuulivoimayhdistys näytä ollenkaan huolehtivan säätövoiman rakentamisesta eikä verkon rakentamisesta. Miten ihmeessä siis noita myllyjä voitaisiin kytkeä verkkoon?

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Lipsahti yksi nolla liikaa. Luvan saaneita taitaa olla vain 450 MW.

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Ottaa tuosta sitten selvää, kun ei viittis lukea virkamiesjargonia.

    Ehkä se tiivistyy seuraavissa suolarahoissa, joilla ei viherenergiaunelmaa
    toteuteta, ja enempää ei ole jaossa, jollei sitäkään.

    "Valtuus
    Vuonna 2014 saa sitoumuksia tehdä enintään 60 000 000 eurolla."

    Tietysti tuo käärittynä silkkipaperiin ja sokerikuorrutuksella saa
    viherenergiauskovaiset haltioihinsa, mutta taitaa mennä pellettien ja turpeen poltteluksi tilanteen säilyessä ennallaan.

    http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2014/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/32/60/60.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Mielenkiinnolla odotan tuulivoimayhtiöiden tilinpäätöksiä vuodelta 2013. Esimakua tästä saa Tuuliwatti Oy:n tilinpäätös vuodelta 2012:
    Liikevaihto 1,9milj€
    Liikevoitto 1,8milj€
    Miten tämä on mahdollista? Joo, veromaksajat lähetti Suomiselle rahaa 3,1milj€.
    Samansuuntaisa lienevät Taaleritehtaan (Pekkarisen vävyn) pisnekset.
    Pekkarinen junaili tällaiset syöttötariffit vävyn toimiessa asiantuntijana. Tämä oli muuten kolmas kerta kun Pekkarinen järjesti lähipiirilleen veromaksajien rahoista helppoa rahaa. Aikaisemmat kaksi tapausta on kuvattu Wegeliuksen ja Saaran kirjoissa.Suomessa ei ole korruptiota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomihan sillä tavalla verrattavissa itäblokin maihin, että pisnes järjestetään omille pereheille ja kevereille. Järjestäjinä noissa maissa on presidenti tai päämisnisteri, mutta Suomessa se onnistuu rivimistereiltäkin. Hakkeseen käytetty tuki siirrettiin kylmän rauhallisesti lähellä omaa perhettä olevaa pisnestä ja kansa ei voi kuin vikistä ja palkinnoksi Maukka valitaan äänivyöryllä yhteisiä asioita ajamaan.

      Poista
    2. Tuuliwatti sai viime vuonna (2013) sähkön tuotannosta 7,7 miljoonaa euroa ja sen päälle vielä valtion tukea 12 miljoonaa euroa.

      http://yle.fi/uutiset/tuulivoiman_tukemista_arvostellaan/7126482

      Jotenkin minua on alkanut ihmetyttämään, että miksi sosdemit ovat hypähtäneet Pekkarisen kelkkaan tukemaan vahvasti tuulivoiman nykyrakentamista! Seuraavassa muutama esimerkki:

      Kansanedustaja Kumpula-Natri kiirehti 23.5. 2014 Pohjalaisessa tuulivoimakaavoitusta: " Talousvaliokunta ihmettelee, miksi Pohjanmaan tuulivoiman maakuntakaavoitus etenee niin hitaasti"

      Ministeri Pia Viitanen teilasi Sosiaali- ja terveysministeriön suosittaman 2 km:n suojarajan asutuksesta myllyihin syksyllä 2013, ja vaati melumallinnusten käyttöä, vaikka kaikki myllyasioita seuraavat tietävät, että melumallinnukset ovat 100%:sti epäonnistuneita.

      Ja eikös tuossa seuraavassa lausunnossa ole poliittinen päätös tehty jo ennen keskustelua:" SDP:n kansanedustajat Jukka Kärnä, Sirpa Paatero ja Rakel Hiltunen kaipaavat avointa keskustelua tuulivoimasta ja poliittista tukea tuulivoimatoimijoille".

      http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2014/03/25/Demarit%3A+Tuulivoimasta+pit%C3%A4%C3%A4+keskustella+avoimesti/2014517157668/16

      Poista
  11. Tämä ei liity suoraan ketjun aiheeseen, mutta Kauppalehden toimittaja ottaa harvinaisen rohkeasti kantaa median edustajan näkökulmasta tämän blogin aihepiiriin:

    http://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/vesi-nousee-paetkaa-vuorille

    Tällaista toivoisi vähitellen näkevänsä enemmänkin.

    -VV-

    VastaaPoista
  12. Ei liity suoraan aiheeseen mutta ilmastoon kumminkin: Aloin pari vuotta sitten seurata tätä ilmastopalstaa (http://theinconvenientskeptic.com/) sen jälkeen kun olin lukenut John Kehrin kirjan ”The Inconvenient Skeptic”, joka on yksi parhaista maapallon ilmastohistoriaa käsittelevistä kirjoista. Palsta päivittyy harvoin mutta tämä viimeisin kuivuutta käsittelevä juttu on mainio. Antero

    VastaaPoista
  13. Tuulimyllyasiat saavat uusia täysin törkeitä piirteitä. Talvella Hartolassa annettiin suunnittelutarveratkaisulla lupa rakentaa kaksi tuulimyllyä Kinkkulanmäelle. Päätösestä sai valittaa hallinto-oikeuteen ja niin lähialueen asukkaat tekivätkin. Nyt Hartola kumosi edellisen päätöksensä ja teki samassa kokouksessa uuden päätöksen samasta asiasta. Nyt naapurit joutuvat tekemään uuden valituksen kosmeettisia muutoksia saaneeseen uuteen päätökseen. Osaako kukaan sanoa voidaanko tällaista leikkimistä jatkaa kuinka monta kertaa oikeusvaltiossa? Tehdään päätös kunnassa, alkaa valitusaika, perutaan päätös ja tehdään saman tien uusi lupapäätös ja alkaa valitusaika jne jne. Saa rakentaa, ei saa rakentaa, saa rakentaa, jne. Pompotellaan ihmisiä ja pidetään pilkkanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitusrumbaa on jatkettava kunnes homma raukeaa määräaikojen täyttyessä.

      Toinen keino on ottaa selvää kunnanvaltuutettujen sidoksista tuulivoimayhtiöihin, eli ovatko suoranaisesti edunsaajina esim.
      mahdollisina maanvuokraajina, eli tuuliparoneina.

      http://kauppakamari.fi/2013/03/13/tuulivoima-vastatuulessa-ymparistoluvat-estavat-ymparistoystavallisyyden/

      Ilkka

      Poista
    2. Lisäys, voi vedota puutteellisiin selvityksiin tuulivoiman terveysvaikutuksista, semminkin kun kunnollista selvitystä ei ole olemassa, ihmisten vasta toimiessa koekaniineina.

      Tarkoitan että on vaadittava puolueetonta tutkimusta aiheesta.

      "We are pleased the NHMRC has acknowledged the lack of concurrent full spectrum acoustic measurements together with objective physiological monitoring of sleep (EEG), blood pressure, heart rate and biochemical markers of physiological stress such as cortisol. We hope that identification of this important gap in knowledge (which we identified to the first Federal Senate Inquiry three years ago) is immediately addressed with thorough independent multidisciplinary research, conducted by researchers with no conflict of interest, and that the sole motivation of the research is the prevention of harm to human health from environmental noise.

      We would like to see such multidisciplinary research extended to include other environmental noise sources."

      http://theclimatescepticsparty.blogspot.fi/2014/05/open-letter-to-national-australian.html

      Ilkka

      Poista
    3. Vaikuttavin keino on mennä itse mukaan kuntapolitiikkaan ja heittää seuraavissa vaaleissa (2016) tuuliparonit pois päättävistä elimistä. Ennen sitä on tietysti jaksettava jatkaa valituskierrettä.

      Minä tein tuon tempun viime vaaleissa, joskaan kyse ei ollut tuulivoimaloista. Istun nykyisin (vieläkin hämmästelen asiaa) kuntani hallituksessa ja muutamassa muussakin keskeisessä elimessä. Minulta ja kanssani samanmielisiltä ei enää mene juuri mikään asia ohi huomaamatta. Väittäisin, että myös avoimuus päätöksenteossa on kasvanut tavallisen kansalaisen kannalta.

      Poista
    4. Kiitos vastauksista! Asiassa vedotaan menettelytapavirheeseen, kun ei oltukuultu tienpitäjän roolissa olevaa Elykeskusta. Aikamoista osaamattomuutta ja ammattitaidottomuutta Hartolan kunnalta ja ylimalkaista ja asukkaita halveksuvaa käytöstä. Kaipa sitä sitten saa Suomenmaassa pompotella ihmisiä ihan miten tahtoo. Rahan valta on niin suuri, että varsinaiseen asiaan liittyvä keskustelukin on sensuroitu Suomi24:ltä.

      Poista
    5. No niimpa näkkyy, että ekokrusifikseja kansallismaisemaan,
      hintaan mihin hyvänsä, ja sensuuri toimii kun kyseessä on "the case".

      "Yleistä Päijät-Hämeestä - Suomi24
      keskustelu.suomi24.fi/node/10380880
      Viestiä ei löydy. Hakemasi viesti on poistettu. Voit etsiä hakuasi vastaavaa viestiä Suomi24-keskusteluhaun kautta. Aihealueen etusivulle · Suomi24."

      Ilkka

      Poista
  14. Kuntaanhan tulee rahaa tuulimyllyihin, jota valtio auliisti jakaa. Eihän sitä rakennusajan jälkeen tule kuin niille maanomistajille, joiden maille myllyt rakennetaan, mutta päättäjien joukossa usein näitä maanomistajia on.

    Valitusrumballa ei taida lainsäädännössä olla mitään takarajaa ellei lakia ole hiljan muutettu. Takavuosina ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Kirkkonummella onnistuin lähes päivittäisillä valituksillaan lykkäämään erään asuinalueen rakentamista 18 v. Todellinen syy oli, että hän sattui asumaan siinä vieressä.

    Tapsa

    VastaaPoista
  15. En ymmärrä, miksi J. Suominen hinnoittelee tuulivoimarakentamisen alakanttiin. Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtajan Anni Mikkosen oma pro gradu vuodelta 2011 on karua luettavaa kustannuksista. 2500 MW maksaisi 4,5 mrd € maalle ja 7,5 mrd € merelle ja oletettavasti ikuiseksi päätyvä syöttötariffi päälle. Tuulimyllyjen tuottoprosentti on parhaimmillaan vain vähän päälle 20 % rakennetusta tehosta. Ei 35 eikä 44, kuten esim. konnevetisille esitetyissä laskelmissa.

    Vertailun vuoksi Äänekoskelle kaavailtu biotuotetehdas tuottaisi helposti tuhannen rakennetun tuulimyllymegawatin (hinta lähes 2 mrd maalla) edestä energiaa ja tehdas maksaa vain 1,1 mrd. Ja energia olisi siellä vain sivutuote.

    Don Qujote

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuonna 2013 Suomen myllyjen käyttöaste oli 19,7%.
      Vain kovatuulisilla alueila , esim. Skotlanti, pöyriskellään 30%:n tuntumassa.

      Poista
    2. Kuinkahan karmee haloo siitä syntyis jos joku rakentais esim ydinvoimalan ja sillä olisi tuollainen käyttöaste?

      Poista
    3. Tuulivoimalaskelmat ovat tuulesta temmattuja.

      Mittayksiköiden ollessa nimellisteho ja asuinkiinteistö.

      Eli voidaan katsoa suomen asutuntojen valaistus ja lämmöntarpeen tultua tyydytettyä laämpimänä ja valoisana kesäpäivänä jokusella tuulirupellilla, joka ei edes pyöri.

      http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/01/20/Tuulivoimalaskelmat++kuin+tuulesta+temmattuja/2014316815522/69

      Ilkka

      Poista
  16. Eikos proseduuri ole nykyään se että joku edunsaajaryhmä kaavoittaa jonkuin
    tuulirupellisätöksen valmiiksi, ja myy sitten projektin ulkomaille sijoittajalle jolla
    on varaa rahoittaa projektin pystytys, kun tuohon vaiheeseen tarvitsee omaakin
    rahaa,

    Sitten alkaa mannaa satamaan tuuliparoonin lakkariin kuluttajan maksaessa
    aneet sähkölaskussaan

    Uutisissahan kerrottiin äsken metsähallituksen myyneen jonkuin projektinsa ulkomaisille sijoittajille.

    Oliko se niin että tämä pekkarisen vävyloimä laki tuulianeista on voimassa
    vuoteen 2015, eli ainakin siihen asti on sinniteltävä, kun eihän kukaan sijoiita markkinaehtoiseen tuulivoimaan koska siinä jää luu käteen..

    http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148375-tuulivoimalla-2-miljardia-veroparatiiseihin

    Ilkka

    VastaaPoista
  17. Tuulivoimassa on huonoja puolia, mutta hiilidioksidissa on hyviä puolia - ja paljon!

    http://phys.org/news/2013-07-greening-co2.html

    http://wattsupwiththat.com/2013/07/08/deserts-greening-from-rising-co2/

    http://www.sciencedaily.com/releases/2013/05/130531105415.htm

    Tapsa

    VastaaPoista
  18. tämä nyt ei liity ollenkaan tuulimyllyihin...
    joskiinnostaa, niin lukaiskaapa roy spencerin blogia ja siitä:

    The Bullying of Bengtsson and the Coming Climate Disruption Hypocalypse.
    että hallinnasta tässä on paljolti kymysys, milloin jääkaappikaasujen tai nyt co2
    keppihevosena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aihe on jo edennyt pitemmälle.

      http://notrickszone.com/2014/05/19/spiegel-sees-shaken-science-collapsed-consensus-in-the-wake-of-the-lennart-bengtsson-mobbing-scandal/

      Ja MetOffice vaatii nimittelyn lopettamista.

      http://metofficenews.wordpress.com/2014/05/19/end-personal-attacks-on-scientists-regardless-of-their-views/

      Et' silviisii tällkertaa.

      Ilkka

      Poista
  19. Mikko, asiasta poiketen, huomasin että minut on korotettu Misteriksi, ettei enään tarvi kärsiä Upsalan Ekonomin, tai valmistuneeni siksi sun täksi.

    Ai kun on nannaa, mutta se on väärin, olen vain jätkä Vallilan ammattikoulusta.

    " The maximum signal output level from the square-law detector diode is in the order of a few millivolts, and a sensitive low frequency amplifier is needed before the signal can be properly digitised. The amplifier circuit is designed as a general-purpose radiometer amplifier so that the same amplifier design can be used for all the receivers in the HUTRAD system. There are, however, a few improvements made only to the newer version of the LF amplifiers used in the high-frequency radiometer unit. These are only minor changes, such as a newer operational amplifier types and additional buffer cir- cuits integrated together with two LF amplifiers on the same circuit board. These im- provements were made by Mr. Ilkka Mononen, and this thesis documents the older ver- sion, although the circuit diagrams presented in the next chapter are very similar to the new improved version. The mode of operation (Dicke- or total power mode) is selected with SW2 by a static logic signal from the control processor. The LF amplifier circuit also contains the phase .

    https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/969/urn007760.pdf.txt;jsessionid=113500CADB334F8561C4C3B8ABB8EE06?sequence=2

    Tämä vain että mulla on aavistus mistä puhun.

    Ilkka

    VastaaPoista
  20. Toimittajilla siellä täällä menny porot nokkaan pilakuvan takia.
    http://uutiset.perussuomalaiset.fi/2014-direktiiviopas/images/05.jpg

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhaa vaatimattomuutta oivasta provokaatiosta, joka toivottavasti saa ilmastojesuiitat liikkeille sankoin joukoin uskoaan puhdistamaan, ja vaatimaan johtavan ilmastotiedelehden eli Iltalehden johdon eroittamista
      ja vangitsemista.

      Hyvää työtä, ken lieneekin?

      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288690716503.html

      Tulevat reaktiot kiinnostavat, kun kyseessä on win win tilanne, eli vaietaanko kuoliaaksi vai provosoidutaanko antipiireissä, kas siinä meillä pulma, ehkä tavja paheksuu?

      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288690716503.html

      Ilkka

      Poista
  21. Onko Iltalehti johtava ilmastotiedelehti? Jos on, niin kyllä Helsingin Sanomat siinä hyvin komppaa. Täysin väärillä uutisilla luodaan haluttua mielikuvaa, eli tehdään propagandaa. Tarkoitusperiä voi vain arvailla muuten paitsi Iltalehdellä, joka luulee myyvänsä noilla jutuilla. Minä olen päättänyt, etten osta yhtäkään iltapäivälehteä, jos lööpissä on raflaava sääjuttu. Niin paljon ne kyllästyttävät.

    Mitä Hesariin tulee, niin tänään taas siinä on täysin väärin otsikoitu sääjuttu. Otsikko kuulu "Helteet tulivat ennätysaikaisin". Jotenkin on alkanut miettiä, että voiko Heasarin mihinkään uutiseen enää luottaa, vai rajoittuuko paskan puhuminen vain noihin yksipuolisiin ilmastopropagandistisiin mielikuvan muokkausuutisiin. Se on jotenkin Hesarilta niin lapsellista toimintaa etenkin, kun siitä jää saman tien kiinni. Omasta mielestä hyvän asian puolesta kait voi valehdella päin lukijan naamaa. Tuonkin jutun taustat olisi voitu tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivuilta, joissa sanotaan, että jjopa toukokuun alun helteet ovat olleet varsin yleisiä ja aikaisin helle 25,7 C on ollut 3.5. Pohjan Kurussa. Melkein 3 viikkoa sitten siis. Tämän nyt elettävän Toukokuun loppupuolen osalta Ilmatieteen laitosten sivuilla todetaan (vuosi on 2005):

    "Toukokuun helteet ovat melko yleisiä etenkin maan eteläosassa, mutta joskus helleraja on rikkoutunut toukokuussa Pohjois-Lappia myöten. Noin kahtena vuotena kolmesta helleraja rikotaan toukokuussa Suomessa ainakin yhdellä havaintoasemalla. Helteiden todennäköisyys kasvaakin huomattavasti toukokuun puolenvälin jälkeen. Viime vuonna hellettä oli kuitenkin epätavallisesti jo toukokuun alkupuolella. Toukokuun lämpöennätys on mitattu vuonna 1995, jolloin Lapinjärvellä, Itä-Uudellamaalla, lämpötila kohosi 31,0 asteeseen."

    Tässä olisi hyvä vinkki jollekin tehdä vaikka gradu: Helsingin Sanomien säähän ja ilmastoon liittyvät virheet. Väitöskirjankin siitä saisi tehtyä. Ongelma siinä vaan lienee siinä, että yhdessäkään tiedekunnassa ei taida olla yhtäkään sellaista terevpäistä opiskelijaa, jota ei olisi aivopesty näiden julkisen sanan yksipuolisilla ja väärillä uutisilla ja lööpeillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ja asiallinen kirjoitus.

      En kuitenkaan voisi vaatia lehdistöltä muuta kuin se on, eli paperitähtitehdasta.

      Jack London itse aikanaan myös lehtimiehenä luonnehti sanansaattajan ja huoran ammatteja samanarvoisiksi paitsi huora on rehelleinen.

      Ei aikaakaan kun ilmastonmuutos on paperitähti entinen, aiheen jäädessä historiantutkijoiden ihmeteltäväksi, sen ajan sukupolven ihmetellessä
      historiantutkijoiden tulkintaa aiheesta vielä enemmän, koska eivät voi käsittää sitä.

      https://www.youtube.com/watch?v=2nirch7Imgc

      Ilkka

      Poista
    2. Valehtelu on nyt kyllä liioittelua. Ylitettiinhän Suomessa 30 asteen helleraja aikaisemmin kuin koskaan mitattuna ainakin 50 vuoteen. Ukkostakin saatiin yhden päivän aikana reilusti enemmän kuin yleensä toukokuussa. Rajut ukkoset kertovat sen, että lämmintä ilmamassaa on ollut liikkeellä paljon.

      Sanomalehdet kirjoittavat mitä kirjoittavat, ei niihin voi suhtautua ilmastokysymyksissä eikä säätapahtumien yhteydessä kuin yliopistollisiin tutkimuksiin.

      Yleisenä huomiona Ilmastorealismin kirjoituksiin voi todeta sen saman, että sisältö niihin haetaan usein lehdistä (koti/ulkom.) tai kansainvälisiltä anti-ilmastoblogimarkkinoilta, joita useita kyllä voi hyvin syyttää jopa valehtelusta.Niiden tietosisällön pitävyyttä/pätevyyttä ei ole arvioitu missään eikä nyt tatvitsekaan; nehän ovat hupia ja ajankulua monelle.

      Poista
    3. Viittisit olla käyttämättä sanamuotoa "ei ole arvioitu missään ", vaan kerrro mitä itse olet arvioinut, ja esitä esimerkkisi valehtelusta eläkä sohi olemattomalla karttakepilläsi pöheikköön julistaaksesi sanomasi ainoaksi autuaaksitekeväksi.

      Mitä tule nykytilanteeseen "ilmastotieteesssä" niin keskustelu on kiteytynyt itse perusasian ympärille eli onko Tom Of Finland
      postimerkki taidetta, ja Direktiivi karttuuni jotain muuta.

      Lukekaa kommentit jotta älyätte mistä arvomaailmasta ilmastokeskustelussa on kyse, eli mielestäni ei suinkaan tieteestä,
      kun se saa vihreänkin näkemään punaista.

      http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168378-persujen-direktiiviopas-on-taytta-kuraa

      Ilkka

      Poista
    4. Valehtelu ei ole pätkääkään liiottelua, jos otsikko väittää helteiden tulon aikaistuneen. Hesari olisi saanut rehellisestäkin asiasta raflaavan otsikon, mutta jotenkin kaikkien eniten halutaan ihmisten luulevan, että kaikki aikaistuu, vaikka ei aikaistu.

      Lähelle ennen ilmatieteenlaitoksen tietokone-ennustuskäyrää olleita lämpötiloja pääseminen ei ole niin ilmastoseksikästä kuin väittää ja valehdella, että kaikki mahdollinen aikaistuu ja punkit muuttavat pohjoiseen. Kohta nekin lämmön ansioista varmaan ovat Kottaraisen kokoisia.

      Poista
    5. "Ylitettiinhän Suomessa 30 asteen helleraja aikaisemmin kuin koskaan mitattuna ainakin 50 vuoteen."

      Eli 50 vuotta sitten tuo 30 asteen helleraja ylitettiin vähintään yhtä aikaisin, tämä selvä.

      Poista
    6. "Eli 50 vuotta sitten tuo 30 asteen helleraja ylitettiin vähintään yhtä aikaisin, tämä selvä."

      Ei vaan tarkistetut tilastot päiväkohtaisista tilanteista alkavat v. 1961. Voi olla että nyt mitatut varhaiset 30-kymppiset ovat absoluuttisia aikaisennätyksiä.

      Poista
    7. Turskinpa on, sillä ilmastohistoria on osoittanut että maapallolla on ollut aikojen saatossa paljon lämpimämpääkin kuin nyt.

      Poista
    8. Helleraja on 25 C. Hesarin otsikossa sanotaan, että helteet tulivat ennätysaikaisin. Varsinaisessa jutussa puhutaan ihan muuta, vaikka siinä olisi asiallisesti voinut kertoa toukokuun helteistä sen, mitä tuolla aiemmin on siteerattu. Olisivat sitten otsikoineet, että 50 vuotta vanha ennätys melkein saavutettiin. Kuten edellinen henkilö sanoo, maailman historiassa on kovia helteitä ollut ennen vuotta 1961:kin.

      Poista