perjantai 30. toukokuuta 2014

Ilmastomallinnusten karu totuus



Tutkijat Karsten Steinhaeuser Minnesotan yliopistosta ja AnastasiosA. Tsonis Wisconsin-Milwaukeen yliopistosta ovat laatineet mielenkiintoisen tutkimuspaperin 23 ilmastomallin kyvystä jäljitellä 1800- ja 1900-lukujen ilmastossa havaittuja muutoksia. Heidän tutkimuksensa " A climate model intercomparison at the dynamics level" julkaistiin viime vuonna Climate Dynamics -tiedejulkaisussa, ja ystävällisesti se on ladattavissa verkosta ilman maksua.

Steinhaeuser ja Tsonis analysoivat siis useimpien käytössä olevien ilmastomallien 1800-luvun olosuhteiden (28 kappaletta) - siis ennen laajaa teollistumista - ja 1900-luvun teollistumisen jälkeisen ajan olojen ajoja (70 kappaletta). No löysivätkö tutkijat sellaisia ilmastomalleja, jotka kykenivät jäljittelemään mittauksin dokumentoitua mennyttä ilmastoa? Eivät tainneet löytää.

Tutkijoiden sanoma on aika karua luettavaa. Heidän sanojensa mukaan
1.       mallit ovat merkitsevästi ristiriitaisia keskenään ilmanpaineen, lämpötilan ja sadannan osalta,
2.       yksikään malli ei osu lähelle havaintoja,
3.       mallit eivät saa keskenään samansuuntaisia tuloksia, ne eivät siis myöskään osu lähelle toteutunutta ilmastoa,
4.       mallit eivät kykene simuloimaan luotettavasti ja kestävästi lämpötilan, merenpintatason ilmanpaineen ja sadannan muutoksia aluekohtaisesti,
5.       mikään malli tai mallinnusten ryhmä ei nouse toisia selvästi paremmaksi.

Olen pahoillani siitä, että vaivaan Ilmastorealismin vakiolukijoita jälleen masentavalla kirjoituksella ilmastomallinnuksista. Teille tässä ei ole tietenkään mitään uutta. Mutta mahdollisille uusille lukijoille tämä nyt suunnattiinkin. Ja heitä suosittelen vilkaisemaan noita mallinnuksia koskevia aiempia kirjoituksia vaikkapa täältä.

Muistutan vielä satunnaisia vierailijoita ja mahdollisia uusia vakiolukijoita siitä, että Steinhaeuserin ja Tsonisin tarkastelemat malliajot ovat juuri niitä, joiden perusteella hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) kirjoittaa raporttinsa tulevasta ilmastosta. Niiden perusteella kotimainen Ilmatieteen laitoksemme todistaa "tiede on asiasta täysin varma ja yksimielinen" -asenteella suoltaa papereita maakunnille ja kaupungeille varautumisesta vuosisadan lopun ilmastoon. Mitään muuta perustetta noille monen asteen lämpenemisennusteille ei nimittäin ole. Ja niiden perusteella poliitikkomme alistavat kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ilmastopolitiikan alle ja kuvittelevat pelastavansa maailman lähinnä verotusta, syöttötariffeja yms. ylöspäin rukkaamalla ja kilpailukykyämme sekä ostovoimaa alaspäin säätämällä.

Ilmastomallinnusten laatimisesta ja ajamisesta on viime vuosikymmenien aikana tullut erittäin menestyksekäs tutkimusala. Sanoisin, että se on jo tutkimusteollisuutta, johon maailmanlaajuisesti käytetään rahaa kasvavasti ja miljardiluokassa vuosittain. Mutta missä ovat sen todelliset menestykset. Se ei ole kyennyt ennustamaan viimeisen 20 vuoden ilmastokehitystä - siis nykyistä "lämpenemispaussia" - eikä se tutkijoiden mukaan ole onnistunut jäljittelemään kahden edellisen vuosisadankaan ilmastoa. Miten se voisi luotettavasti ennustaa tulevaa ilmastoa? En tiedä toista yhtä paljon väärin menneisyyttä jäljitellyttä ja tulevaisuuden ennustamisessa epäonnistunutta tutkimusaluetta, jonka itsekorjautuvuus tuntuu olemattomalta. Tiedätkö sinä? Enkä tiedä toista sellaista politiikan aluetta, jonka tieteellinen perusta olisi samanlaista höttöä kuin ilmastopolitiikan.

16 kommenttia:

  1. Ilmastopolitiikan perusta on alun alkaenkin ollut pseudotieteellinen, koska koko homma on ollut alusta lähtien pelkkää politiikkaa.

    Tuli luettua tuossa mainio kirja aiheesta, Tim Ball: The deliberate corruption of climate science:

    http://tinyurl.com/m968lqm

    Ja kun tuon lisäksi vielä lukee Donna Laframboisen erinomaisen selvityksen siitä millainen epätieteellinen putka tuo IPCC oikeasti on, niin saa jo aika hyvän kuvan nykyisestä ilmasto"tieteestä":

    http://tinyurl.com/oobxowv

    VastaaPoista
  2. Taloustiede pääsee varmasti lähelle sekä ennusteiden tarkkuudessa että tuhojen määrässä. Eikä itsekorjautuvuudessakan taida olla suurta eroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu. Ennusteiden tarkkuudessa taloustieteet saattavat päästä samalle tasolle. Mutta en tunne ainuttakaan taloustieteilijää, joka mallintaisi seuraavan 100 vuoden kehitystä, väittäisi ennusteensa olevan väistämätön tieteellinen totuus, konsensuskäsitys (97%) huippueksperttien joukossa ja sillä perusteella julistaisi väittelyn asiasta päättyneeksi. Talousasioita seuraavat liikemiehet ja poliitikot kyllä lukevat muutaman vuoden päähän ulottuvia taloudellisia ennusteita, mutta kyllä niihin suhtaudutaan melkoisilla varauksilla.

      Poista
  3. co2 on noussut, maapallon lämpötilan nousu on tauolla.
    ei siis näytä olevan yhteyttä.
    ei myöskään lämpötilan muuttumattomuus ole vaikuttanut mitenkään co2:n kohoaimiseen.
    ei toimi toisinkaan päin.
    kun malleissa pääpaino on tällä, niin miten ihmeessä ne voisivat toimia lämpötilan ennustajina?
    kylä tämä hässäkkä on tieteestä kaukana; puhdasta politiikkaa jolla yritetään vihreää diktatuuria tai totalitarismia...

    VastaaPoista
  4. Täh?

    Väite: "2. yksikään malli ei osu lähelle havaintoja,"

    Mitä artikkeli sanoo: "While no model or models emerge as superior, the ECHAM5 model agrees with NCEP 500 hPa to a high degree (ARI = 0.95), and the GISS and MIROC HiRes models have reasonable representation of the PSL (ARI = 0.68) and SAT (ARI = 0.65) fields, respectively. The MRI_CGCM does the best job for precipitation (ARI = 0.46)."

    Eli jotkin mallit mallinsivat reaalimaailman havaintoja joissain tapaksissa jopa erittäin tarkasti, mutta eri mallit antoivat parhaan tuloksen eri muuttujilla.

    Ilmeisesti kirjoittaja siis joko ei ole lukenut tutkimusta kovinkaan tarkasti tai pyrkii tarkoituksellisesti johtamaan harhaan. Jälkimmäistä kutsutaan suomeksi valehteluksi. Onko se parasta kritiikkiä mitä ilmastokriitikoilla on tarjolla?

    Tutkimuksessa siis tarkasteltiin mallien samankaltaisuutta datasta ja malleista rakennettujen ILMASTOVERKKOJEN YHTEISÖRAKENTEEN pohjalta. Nämä ilmastoverkot ovat ilmaston mallinnusmenetelmiä ja yhteisörakenteen etsiminen ja vertaaminen taas (kaikenlaisten) verkkojen analyysimenetelmä. Tutkimustulos nähdäkseni suomennettuna kertoo, että mallit eivät välttämättä HYÖDYNNÄ havaintodatan vuorovaikutussuhteita kovinkaan yhdenmukaisesti, vaikka saavatkin kohtuullisen hyviä tuloksia. Koska kyse oli yhdestä tutkimuksesta ja varsin teknisistä analyysimenetelmistä, on vaikea sanoa on siinä sovellettu käytettyjä analyysimenetelmiä aivan mielekkäästi.

    Blogistin toiminta vaikuttaa erikoiselta ja tarkoitushakuiselta ongelmien etsinnältä, jossa kiinnitetään huomiota joihinkin oman asian kannalta kiinnostaviin ilmauksiin ymmärtämättä lainkaan mistä koko tutkimuksessa oli kyse. Olen tälläistä "kritiikkiä" nähnyt aiemmin aivan riittävästi kreationistien toimesta, on harmillista havaita että ilmastokritiikkikin on pohjimmiltaan samanlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä blogisti on tutkimuksen lukenut. Seuraavassa sanatarkkaa käännöstä tutkimuksesta, jota en sisällyttänyt kirjoitukseeni pitääkseni sen tiiviinä: "Huomaamme jälleen, että 500 hPa kenttää lukuunottamatta mallit eivät ole samaa mieltä keskenään, eivätkä ne ole sopusoinnussa todellisuuden kanssa. Siten tuloksemme osoittavat, että mallit eivät ole kyvykkäitä simuloimaan luotettavasti ja johdonmukaisesti lämpötilan, merenpinnan paineen ja sadannan alueellisia rakenteita. Näin on aivan erityisesti pintalämpötilan ja sadannan osalta, joista pitäisi saada ennusteita alueellisiin skenaarioihin. Vaikka mallit onnistuisivat olemaan samaa mieltä globaalien keskiarvojen osalta, ne eivät taatusti ole yhtä mieltä alueellisista muutoksista."

      Steinhaeuser ja Tsonis luonnollisesti pyrkivät neutraaliin ja kohteliaaseenkin kieleen julkisessa tutkimuspaperissaan. Aivan lopussa he kuitenkin käyttävät mallinnusten ryppäästä kielikuvaa "Babel", jonka voi tietysti suomentaa Baabelin torniksi tai sekasorroksi.

      En valitettavasti voi perääntyä kirjoitukseni keskeisistä kohdista, sillä kyllä Steinhaeuser ja Tsonis lyttäävät mallinnusten ennustekyvyn täysin.

      Poista
    2. Mistä tunnistaa AGW-fanaatikon? No siitä että oli kysymys tai kommentti kuinka asiallinen ja pätevä tahansa, niin johonkin väliin on pakkomielteenomaisesti saatava viittaus kreationisteihin, salaliitoteorioihin, öljy-yhtiöihin tai muuhun vastaavaan.

      Poista
    3. Juu, noita viittauksia ei kannata käyttää, jos haluaa saada kommenttinsa pysymään täällä. Muistutan, että kommentointiohjeet ovat sivun alareunassa.

      Olen muuten itsekin verrannut ilmastomallinnusten ajoja empiirisiin havaintoihin. Minun excelini antaa hyvin samanlaisia tuloksia kuin nyt puheena oleva tutkimuspaperi tai Christyn, Spencerin, Tisdalen ja monen muun selvitykset. Kirjoitan heti tajunnan räjäyttävän bloggauksen, jos joku vihjaisisi minulle yhdestäkin sekä menneen ilmaston jäljittelyssä että tulevan ennustamisessa edes osapuilleen globaalisti ja alueellisesti onnistuneesta mallista. Steinhaeuserin ja Tsonisin mukaan sellaista ei vielä ole.

      Poista
    4. Eivät he nyt sentään täysin lyttää ilmastomallien ennustekykyä. Siellä lukee myös: "This in turn suggests that models may not have a serious problem handling long-term simulations."

      I.K.

      Poista
    5. Nojuu, ehkä tuon kaltainen lause on pakko kirjoittaa jokaiseen ilmastomalleja koskevaan tutkimuspaperiin, jotta tekijöillä olisi mahdollisuus seuraavaa tutkimusta koskevaan rahoitukseen? Tuo lause kuitenkin jäi tarkemmin perustelematta.

      Poista
  5. IPCC findings dispute ABC, CBS, NBC and BBC alarmist and flawed Antarctica sea level rise claims

    elikkä tässä toimittajat ilmeisesti ottavat hiukan vapauksia tulkita asioita joita tutkijat eivät ole todenneet.
    ja olisiko tämä sitten tarkoitushakuista myöskin?
    ettäs kehtaavat...

    VastaaPoista
  6. Kaaosteoriasta johtuen on käytännössä mahdotonta ennustaa ilmastoa, sillä säätäkään ei kyetä ennustamaan yhtä tai muutamaa viikkoa pidemmälle ajalle. Tästä johtuen ilmastolaskelmat jäävät epävarmoiksi vaikka kaikki mallinnusten yhtälöt olisivat täydellisiä.

    tämähän on suoraan begtssonin ajatuksista.

    näitä malleja tulee ja käytetään jatkuvasti erilaisten ilmastoon liittyvien tutkimusten pohjana ja joista useassa ne esitetään vähintään totuutena.
    mallit antavat tietysti tekijöille vapauksia kirsikanpoimintaan, joka sitten vallitsevan käytännön mukaan on hyväksyttyä, koska edistää yhteistä tavoitetta.
    jos nyt sattuisi väärin menemään, niin aina voi kertoa, että mallejahan ne vaan olivat.

    VastaaPoista
  7. Tässäpä hyvä pätkä pitkän aikajakson sään ennustamisesta herra Piers Corbynin luennoimana: https://www.youtube.com/watch?v=6R26PXRrgds

    VastaaPoista
  8. lukekaapa wattsupin blogista kun botkin repii hajalle obaman ja ipcc:n raportteja...
    on muuten vakuuttavaa tekstiä.
    luulisi jo olevan tuhoisaa koko ilmastoalarmismille.
    alkaako huijauksen aika olla viimein ohi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtapuoliin Botkinin todistuksen voi lukea suomeksi Ilmastorealismista. Viimeistely on käynnissä.

      Poista
  9. onko ilmasto todella niin "kaoottinen" että sitä ei pystytä ennustamaan? onko siis niin jos aurinko tästä viilenee tai kuumenee, ei voida lainkaan ennustaa mitä lämmöille tai ilmastolle tapahtuu?

    VastaaPoista