torstai 24. tammikuuta 2013

Tarina lämpimästä Grönlannista 130 000 vuotta sitten

NEEM-tutkimuksen kuva vasen asteikko on lumen satamishetkellä
olleen happi18-isotoopin määrä. Oikea akseli ja musta viiva kuvaavat
rekonstruoitua auringonsäteilyn määrää. Pienessä kuvassa on
suurennettu vasemmalla ylhäällä näkyvän Eem-kauden lämpötila ja
jäätikön pinnan korkeuden muutos.
Kööpenhaminan yliopiston vetämä tutkijaryhmä on onnistunut rekonstruoimaan Grönlannin jäätikön historiaa viimeisen 130 000 vuoden ajalta. Tämän NEEM-tutkimusryhmän (North Greenland Eemian Ice Drilling) Nature-tiedelehdessä julkaisemat tutkimustulokset herättävät ajatuksia ilmastoa seuraavien piirissä.

Minun mielestäni merkittävin yksityiskohta noissa tutkimustuloksissa oli se, että Grönlannin mannerjäätikkö ei ole läheskään niin herkkä ilmaston lämpenemiselle, kuin ilmastotutkimuksen alarmistit usein väittävät. Alarmistithan perustavat väitteensä vain ja ainoastaan tietokonemallinnoksiin, mutta NEEM-tutkijaryhmän tiedot perustuvat Grönlannin jäätikön kerroksista porattujen jäänäytteiden analysointiin. Tämä empiirinen mittaustieto kattaa nykyisen lämpimän kauden (holoseeni), sitä edeltäneen jääkauden ja sitä edeltäneen edellisen lämpimän kauden, jota kutsutaan Eem-kaudeksi.

Eem-kauden on jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetty olleen Holoseenia selvästi lämpimämpi. Tässä tutkimuksessa Pohjois-Grönlannin keskilämpötila Eem-kaudella noin 120 000 vuotta sitten oli jopa kahdeksan astetta nykyistä korkeampi. Grönlannin parin kilometrin paksuinen mannerjäätikkö tietenkin oheni jään sulaessa lämpiminä kesinä. Mutta se oheni vain muutamia satoja metrejä noin 10 000 vuoden aikana. Jäätikön ohentuminen vastaa tutkijoiden laskelmien mukaan merenpinnan 4-5 metrin nousua.

Tämä tieto on tietenkin sikäli varsin hyvä, että se todistaa Grönlannin jäätikön kestäneen lämpenemistä moninkertaisesti paremmin kuin eräät julkisuutta saaneet tietokonemallinnukset ovat väittäneet. Niissähän lähtökohtana on ollut yleensä 3-6 asteen keskilämpötilan nousu, ja ennusteet ovat luvanneet jopa koko jäämassan sulamista muutamassa sadassa vuodessa. Tätä vastaava merenpinnan nousu mitattaisiin tietysti jopa useina metreinä vuosisadassa. No, tuolla nykyistä paljon lämpimämmällä Eem-kaudella tällaista ei siis tapahtunut.

Mikä nosti Eem-kaudella lämpötilan niin korkeaksi, että Grönlannin jäätikkö menetti korkeudestaan 300 metriä? Ainakaan se ei ollut ilmakehän hiilidioksidi, joka tuolloin oli Etelämantereen jäätiköiden kairauksista tehtyjen tutkimusten perusteella noin 270 miljoonasosan tasolla - siis samoissa luvuissa kuin 1700-luvulla. Jokin muu tekijä vaikutti asiaan. Ehkä se oli maan pinnalle saapuva auringonsäteily, joka oli tuohon aikaan selvästi nykyistä voimakkaampaa, kuten kuvan mustasta kuvaajasta näet.

Grönlannin lämpötiloja. Lähde Chylek et al.
2006. “Greenland Warming of 1920-1930
and 1995-2005”, Geophysical Research Letters, 33, 2006
Palataanpa vielä lopuksi takaisin Holoseeni-kaudelle katsomaan, miten Grönlannin lämpötilat ovat noudattaneet tietokonemallinnusten ennustamaa lämpenemistä. Viereisestä kuvasta näet, että Grönlanti on kieltäytynyt lämpenemästä, vaikka osa ilmastotieteilijöistä sellaista väittää. Keskilämpötila, kesälämpötila ja maksimilämpötilat eivät ole sen enempää koholla kuin 80 vuotta sitten. Siis normaalia vaihtelua.

Olen kirjoittanut Grönlannin olemattomasta tai enintään hyvin hitaasta sulamisesta aiemminkin. Löydät noita kirjoituksia täältä. Lopuksi vielä yksi toteamus, jos asia ei tullut selväksi: Grönlannin jäätikkö ei ole sulamassa, eikä ihmiskunnalla ole keinoja sitä sulattaa. Ennusteet tuohon sulamiseen perustuvasta merenpinnan noususta ovat puhdasta ilmastopotaskaa. Grönlannin jäätikkö kestää Holoseenin kaikkine ihmisineen oikein hyvin. Sitä paitsi Holoseenin lämpimimmät vaiheet olivat jo 8000-5000 vuotta sitten. Siitä alkaen ilmasto on hitaasti viilentynyt myös Grönlannissa.

Kuva Etelämantereen Amundsen-Scott asemalta 24.1.2013
Jos Grönlanti ei suostu sulamaan kunnolla edes paljon ilmastouskovaisten povaamaa lämpimämmässä ilmastossa, on näiden etsittävä jostain seuraava jääpala, joka sulaessaan voisi nostaa katastrofaaliset tulvat rannikkokaupunkeihin. Aika varmasti katseet kääntyvät Etelämantereen jäätikköön. Mutta ei sekään sula yhtään paremmin. Vieressä on muuten eilen otettu kuva Antarktikan jääkimpaleen päältä. Siellä on keskikesä ja sulaminen hurjimmillaan, kuten voit kuvasta nähdä. Lämpötila oli kuvan ottohetkellä -22 C.

21 kommenttia:

  1. Täällä hyvä aihetta koskeva analyysi:

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/01/the-greenland-melt/

    Koska uusi tutkimus asettaa ylärajat Grönlannin massanmenetykselle lämpökaudella, näyttää siltä että Antarktiksen merkitys on suurempi kuin mitä tähän asti on ajateltu. Mahdollisesti koko WAIS romahtaa lämpötilan noustessa jotta merenpinta nousee niin paljon kuin eemikaudella tapahtui.

    Mielenkiintoinen yksityiskohta oli muuten sekin että 2012 Grönlannissa tapahtui laajaa pintasulamista. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 1889.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh ;-) Miten arvasinkin, että keskustelu kiertyy hetimmiten Etelämantereen jäätikköön. Kannattaa lukea nuo kirjoituksessa olevat linkit Etelämantereesta. Siellä ei ole tapahtumassa mitään hälyttävää. Mannerta ympäröivä merijääkin näyttää laajuudeltaan pysyttelevän pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.

      Etelämantereen lämpimät kuukaudet (joulu- ja tammikuut), jolloin keskilämpötila rannikolla nousee muutaman asteen yli nollan, ovat viikon kuluttua ohi. Sitten alkaa taas 10 kuukauden pakkasjakso. Jäähyllyt eivät tainneet romahtaa tai hajota tänäkään vuonna.

      Poista
    2. Ei tässä ole kyse siitä että Etelämanner olisi nyt romahtamassa. Historia kuitenkin osoittaa että kun ilmasto lämpenee tarpeeksi, merenpinta nousee tästä viitisen metriä korkeammalle.

      Etelänapamantereella jäävirtoja on muuten nopeuttanut lähinnä meriveden lämpeneminen. Pine Island ja Thwaites jäävirrat ovat kiihdyttäneet aika runsaasti viime vuosikymmenten aikana. Koska WAIS on epästabiili, riskinä on että jos ko. jäävirtojen "grounding line" vetäytyy liikaa, se aiheuttaa koko WAIS:in nopeahkon romahtamisen. Tämä ei ole lähivuosikymmenten ongelma mutta tämän vuosisadan lopulla voi jo alkaa tapahtua.

      Poista
    3. Jos, jos ja jos. Mutta kun etelämeren lämpötila ei ole noussut ollenkaan, eikä myöskään alueen ilman lämpötila. Ja jäätikkökin kerää massaa: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2012/09/etelamantereen-jaatikot-kasvavat.html.

      Vuosisadan lopulla voi aivan yhtä hyvin olla paljon nykyistä kylmempää.

      Poista
    4. Katso Antarktiksen tilanne Shepherd et. al. artikkelista, ollaan lähellä tasapainoa mutta negatiivisella puolella. Antarktiksen niemimaalla on tapahtunut rajua lämpenemistä ja valtavat Pine Island- ja Thwaites jäävirrat ovat kiihdyttämässä ja ohenemassa.

      Poista
    5. Mannerjäätiköiden massatasapainotilanne (parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan, virherajoineen):

      http://imbie.org/imbie-2012/results/

      Poista
    6. Ai vedenpinta nousee 5 metriä? Entä sitten? Muutama varakkaampi perhe, joilla on ollut varaa ostaa kämppä merenrannalta, joutuu muuttamaan. Jos se nyt nousee... Ei siitäkään ole mitään luotettavia havaintoja.

      Poista
    7. Joo mikäs siinä että vesi nousee hitaasti, mutta älkää levittäkö disinformaatiota jonka mukaan Grönlanti ei sula.

      Poista
    8. Älkää myöskään levitelkö disinformaatiota jonka mukaan ihminen aiheuttaisi katastrofalista ilmastonmuutosta.

      Poista
  2. ...eemikaudellahan vesi nousi metrejä nykyistä korkeammalla, tätä faktaa ilmastoänkyrätkään eivät pysty kiistämään. Kun lämpenemistä on tapahtunut tarpeeksi, se on WAIS:in menoa. Ohessa ilmastorealismia:

    https://en.wikipedia.org/wiki/West_Antarctic_Ice_Sheet#Potential_collapse

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi Eem-kauden korkeampaa merenpinnan tasoa pitäisi kiistää? Kaannattaa kuitenkin huomata se, että merenpinnan tasolla ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella ei näytä olevan mitään yhteyttä mm. Eem-kauden olosuhteiden valossa.

      Merenpinnan nousu ei ole ollut kiihtymään päin - päinvastoin. Jos merenpinnan nousu ei kiihdy, se osoittaa, että jäätiköiden sulaminenkaan ei ole kiihtymässä: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2012/12/uutta-tietoa-uhkaavasta-merenpinnan.html

      Poista
    2. Mannerjäätiköiden tilanteesta on juuri hiljattain saatu uutta tietoa. Grönlanti menettää massaa tällä hetkellä varsin nopeasti kun taas Antarktis on lähes tasapainossa:

      https://www.sciencemag.org/content/338/6111/1183

      Merenpinnan nousu ei ole kiihtynyt vaan jatkunut entisellään lämpenemisen viimeaikaisesta hidastumisesta huolimatta. Tämä johtuu mm. mannerjäätiköiden ja vuoristojäätiköiden massanmenetyksestä.

      Lämpenemisellä on selvä yhteys merenpinnan tasoon, joten jos hiilidioksidi lämmittää ilmastoa tarpeeksi, voimme huoletta olettaa että merenpinta nousee viitisen metriä parissa kolmessa vuosisadassa.

      Poista
    3. Grönlannin jäätikön osista osa on menettänyt massaa, osa on sitä kerännyt. Siis normaalia vaihtelua, kuten Grönlannin lämpötilassakin. Yhtään lämpimämpää siellä ei ole nyt verrattuna 1930-lukuun tai 1200-lukuun, jolloin hiilidioksidipitoisuus oli pienempi.

      Ilman hiilidioksiditason ja lämpötilan välinen korrelaatio puuttuu kausaalisuudesta puhumattakaan, tai ainakin se on niin pieni, että ilmiö ei erotu kohinasta. Joten jos-sana on hyvin tarpeellinen puhuttaessa CO2:n merkittävästä lämpövaikutuksesta.

      Tarkistapa laskelmat merenpinnan nousunopeudesta. Vuosisatojen sijasta taidamme puhua jatkuvan sulamisen tapauksessa vuosituhansista ellei peräti kymmenestä tuhannesta vuodesta.

      Poista
  3. Katsopa Grönlnannin massanmenetyskäyrää hieman tarkemmin:

    http://imbie.org/imbie-2012/results/

    ..ennen 1990-luvun alkua oltiin massatasapainossa, minkä jälkeen massanmenetys on ollut kiihtyvää. 3000km3 jäätä menetetty vuoden 1991 jälkeen. Missä mielessä tämä on "normaalia"?

    Ja ei, 1930-luvulla Grönlannissa ei ollut yhtä lämmintä kuin viime vuonna, eikä massaa myöskään menetetty samaan tahtiin kuin nyt. Jälkimmäisestä on todisteena vanhoja ilmakuvia, joista mereen valuvien isojen jäävirtojen tilannetta on voitu tarkistaa. 1200-luvun tilanteesta en osaa sanoa mitään.

    Grönlannissa ja arktikassa nimenomaan tämänpäiväisen ilmastonmuutoksen nopeus on ollut ällistyttävää ja huolestuttavaa. Maallikkona en pitäisi outona mikäli Arktikan katoava merijää lisälämmittäisi Grönlantiakin, jossa on viimeaikoina ollut todella lämmintä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsopas toisessa kuvassa olevia Grönlannin lämpötilakuvaajia. Niiden perusteella 1990- tai 2000-luvulla ei ainakaan lämpötilan osalta tapahtunut mitään merkillistä. Mutta ilmastollinen vaihtelu alueella on melko suurta mutta normaalia. Tuo vaihtelu ei siis todista mistään suuresta muutoksesta.

      Poista
    2. 90- ja 00-luvuilla Grönlannissa on tietääkseni ollut aluksi kyseessä meriveden lämpeneminen, mikä on sulattanut jäävirtoja altapäin ja lisännt niiden veuhtia selvästi (nopeutuminen ja ohentuminen havaittu monella keinoin, meriveden lämpenemisestä Grönlannin vuonoissa on hyvä artikkelin esim. E. Rignot:ilta, muistaakseni Naturessa).

      Grönlannin viimeaikainet lämpöaallot eivät oikein mene normaalin vaihtelu piikkiin. Wikipedian Greenland-artikkeli tietää seuraavaa:

      "The glaciers of Greenland are also contributing to a rise in the global sea level at a faster rate than was previously believed.[45] Between 1991 and 2004, monitoring of the weather at one location (Swiss Camp) showed that the average winter temperature had risen almost 6 °C (11 °F).[46]"

      Swiss Campissä on tehty tutkimusta yli 20-vuotta ja muutokset ovat dramaattisia (vilkaise täältä löytyviä käyriäkin):

      http://www.sciencepoles.org/multimedia/picture_gallery_detail/swiss_camp_and_the_greenland_ice_sheet/

      Muutokset ovat siis nopeita ja suuria, eikä siksi vaikuta siltä että kyse on "normaalivaihtelusta".

      Poista
  4. Onkohan Lorentz(n+1) unohtanut taas ilmastoforumin salasanansa kun on tänne tullu meuhkaamaan... :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, voin kommentoida Grönlannin massatasapainosta enemmäkin, miinusmerkkisyydestä ei ole epäilyksiä. 3000km3 20 vuodessa eikä hidastumista näy.

      Poista
  5. Kilimanjaron jääpeite osoittaa hyvin, että globaalisti jäätiköiden pinta-alan vähenemisessä on kyse sateiden vähenemisestä eikä lämpötilan noususta johtuvasta sulamisesta.

    VastaaPoista
  6. No eihän Kilimanjarosta tietenkään voi ekstrapoloida koko maailmaan. Jäätiköiden vetäytymisen syyt riippuvat alueesta, ja monin paikoin syynä on lämpö.

    http://www.glims.org/

    VastaaPoista
  7. Jos emme ryhdy toimiin ilmastonmuutoksen suhteen, tulevat sukupolvet tulevat paistumaan, paahtumaan, käristymään ja grillaantumaan, IMF:n Lagarde sanoi.

    Tämä hulluus ei taida päättyä niin kauan kun maksajia riittää.

    VastaaPoista