keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Presidentti Trump ja globaalin ilmastopolitiikan suunta?

Se oli sitten siinä. Nimittäin Yhdysvaltain presidentinvaalit ja myös kongressin täydennysvaalit. Lopputuloksena Donald Trump on seuraavat neljä vuotta presidenttinä ja hänen republikaaneillaan on enemmistö niin senaatissa kuin edustajainhuoneessa. Siis värisuora, jota myöhemmin täydentävät vielä korkeimman oikeuden puuttuvien jäsenten ja tuhansien vaalien yhteydessä vaihtuvien korkeiden virkamiesten nimitykset hallitsevan puolueen mieleisillä ehdokkailla.

NYT:n katkeran kirjoituksen otsikko tuloksen selvittyä
Muutos, jonka näemme asteittain parin seuraavan vuoden aikana, on erittäin suuri joillakin politiikan saroilla, vähäisempi toisilla ja joillakin ehkä huomaamaton. Veikkaan melko suurta muutosta Yhdysvaltain ilmasto- ja energiapolitiikan aloille ja sitä kautta myös globaaleihin trendeihin.

Vaalikampanjoinnissa ilmastopoliittiset kysymykset eivät nousseet otsikoihin kuin hetkittäin siitä huolimatta, että Trumpin ja Clintonin teemat noissa asioissa olivat hyvin kaukana toisistaan. Kun Hillary Clinton lupasi huolehtia Obaman ilmastopolitiikan perinnöstä, joista ehkä merkittävin oli Pariisin "ilmastosopimuksen" hiljattainen "voimaansaattaminen", lupasi Trump kampanjansa aikana repiä sopimuspaperin. Meitä ei enää kiinnosta, mitä Clinton olisi tällä saralla tehnyt. Se kiinnostaa, mitä presidentti Trump voi tehdä ja mitä hän lopulta tekee.

Kun Obaman hallinnon kärkihenkilöt ovat pitäneet ilmastonmuutoksen uhkaa yhtenä keskeisenä teemana lähes kaikissa puheissaan ja kanssakäymisissään, ei presidentti Niinistön tai ulkomisteri Soinin tarvitse varautua siihen vuodenvaihteen jälkeen. Tältä osin kysymysten asettelu vaihtuu teemoihin "nyt olisi edullista hiili- ja kaasuenergiaa tarjolla Yhdysvalloista" ja "YK:n ympäristöohjelmat keskittyvät aivan liikaa ilmastoasioihin, joten miksi niihin rahanne hukkaatte". Jos Trump tai hänen ministerinsä jotain ilmastopolitiikasta sanovat, se todennäköisesti liittyy Obaman hallinnon anteliaiden energiatukiasten repimiseen ja YK:n arvosteluun.

Pariisin ilmastosopimuksella, jonka edellä kirjoitin lainausmerkkeihin, ei todennäköisesti ole vaikutusta Yhdysvaltain politiikkaan. Sitähän ei ole ratifioitu sitovaksi Yhdysvaltain senaatissa. On vain presidentti Obaman allekirjoitus, joka ei Trumpia sido mitenkään. Sama koskee useimpia muitakin Obaman viimeisten vuosien aikana tekemiä "sopimuksia" tai lupauksia. Niiden merkitys on yhtä painava kuin presidentti Rytin kirjallisella lupauksella jatkaa sotaa Saksan rinnalla 26. kesäkuuta 1944. Muutama kuukausi, ja lupaukset ovat vain pieni mauste historian pikkelssissä.

Trumpin ei tarvitse varsinaisesti repiä mitään. Riittää, kun hän antaa ohjeet arvioida ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet uudelleen ja Obaman lupauksista riippumatta. Kaikki luultavasti jo odottavat tätä, minkä asian voi jo päätellä mm. lähipäivien markkinareaktioista. Jo nyt mm. Euroopan vihreän energiateollisuuden markkinaindeksi on sukeltamassa.

Pariisin sopimuksen huomiotta jättämisen lailla Trump voi yhtä helposti ja vain omalla allekirjoituksellaan jäädyttää tai olennaisesti pienentää sitä rahoitusta, jota Obaman hallinto pyrki kongressin vastustuksesta huolimatta kasvattamaan mm. Vihreälle ilmastorahastolle ja YK:n ilmasto-ohjelmille. Erona näiden hallintojen tavoitteille kongressin kukkulallla on se, että Obama joutui taistelemaan vastatuuleen kun Trump saa tehdä liikkeensä myötätuuleen. YK:ssa ja monissa äänekkäissä lobbausliikkeissä kannattaakin varautua budjettikuriin, sillä liittovaltion helppo rahoitus ei ole enää vuodesta 2018 alkaen selvää.


Miten olettamani Trumpin hallinnon ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset sitten näkyvät kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. No, turbulenssia on odotettavissa. Muutoksia ei kannata odottaa ihan heti, sillä täysin uudistuvalla republikaanihallinnolla menee kyllä ensi vuosi politiikan uudelleen muotoiluun. Sen aikana tulemme tietysti kuulemaan varsinkin Euroopasta hätääntynyttä kirkumista, joka voi yltyä jatkuvaksi ulinaksi asti. Juuri nyt Marokon Marrakeshiin kokoontyneet reilut 10000 maailman ilmastoneuvottelijaa ja -lobbaria ovat vielä pahassa vaalikrapulassa, mutta ennen kokouksen päättymistä on varmasti ehditty sopia, miten Trumpin hallinnon mahdollisiin muutoksiin koetetaan vastata. Voi olla, että eurooppalaisjohtoinen vastaliike saa ainakin hetkeksi lisää voimaa uudesta ilmastovihollisesta, mutta Yhdysvaltain rahoituksen huvetessa moni sen varassa ilmastokokouksissa kiertelevä löytää rahattoman matkakassan, ja ulina sitä myöten kyllä vaimenee.
BBC:n jutun otsikko viime toukuulta

Ilmasto- ja energiapolitiikka saattaa myös Yhdysvalloissa nousta lähiaikoina vaalikampanjaa enemmän parrasvaloihin. Ihmettelisin, jollei Obama viimeisissä esiintymisissään nostaisi tätä osaa poliittisesta perinnöstään esille. Ja sekä senaattiin että kongressiin jäi kuitenkin monta sellaista demokraattisen puolueen poliittista konkaria, jotka näkevät hyviä julkisuusmahdollisuuksia uuden hallinnon vastustamisessa oppositioasetelmasta myös näillä politiikan saroilla. Mutta tässä värisuora-asetelmassa vähemmistön vastustus tai sitä myötäilevän mediaeliitin kirjoittelu tuskin Trumpin hallintoa heiluttaa.

Hillary Clinton ja demokraattinen puolue siis hävisivät vaalit. Sen täytyy tuntua pahalta varsinkin Al Goren ja monen muun korkean profiilin ilmastovaikuttajan mielessä. Hallinnon tukijalka on heiltä pettänyt. Mutta mikä taho oli suurin häviäjä vaaleissa? Minä sanoisin, että se oli globaali lehdistö ja sen vaaliasiantuntijat, jotka noin 18 kuukautta ja lähes yksimielisesti todistivat Trumpin olevan kelvoton ja sopimaton seuraavaksi presidentiksi. Miten myöskään suomalaisen valtamedian johtavat toimittajat pystyvät selittämään tapahtuneen itselleen ja lukijoilleen? Eikö Ylen, Helsingin Sanomien, Alma-median sekä muiden kolumnistien vaalijutuilla ja niistä kumpuavalla vihalla Trumpia tai republikaaneja kohtaan ollut mitään vaikutusta vaalien tulokseen? Hmm... En usko suomalaisten kolumnistien pystyvän käsittelemään asiaa loppuun asti. Mutta voin kertoa oman analyysini.

Epäilen median liiallisuuksiin menneen Trump-jahdin kääntäneen monien siitä ärsyyntyneen amerikkalaisäänestäjän mielen joko Clinton-vastaiseksi tai Trump-empatiaksi, ja sillä tuo aika pieni ero ehdokkaiden äänimäärissä sitten syntyi. Kyllä medialla siis on vaikutusta. Suomalaisia toimittajia kuitenkin lohdutan: Teillä ei ollut mitään vaikutusta vaalitulokseen, sillä äänenne ei kuulu Atlantin tuolle puolelle. Mutta saatte nyt eteenne saman tilanteen kuin edeltäjänne 1980-luvun alussa, jolloin Ronald Reaganin presidenttikaudet alkoivat. Tuolloinkin valtamedia todisti, kuinka B-luokan filmitähdestä tulisi Yhdysvaltain historia huonoin presidentti. Vaan kuinkas siinä sitten kävikään? Reaganin ja Bush-vanhemman hallinnot voittivat mm. Kylmän sodan laukaustakaan suoraan ampumatta. Se muuten nostaa Reaganin yhdeksi Amerikan menestyksekkäimmistä johtajista! No, mielenkiintoisia otsikoita siis tulossa taas seuraavaksi neljäksi vuodeksi, heh.

Lopuksi lohdutuksen sana niille, joiden mielestä amerikkalaiset äänestivät väärin ja jotka jäävät haikailemaan Obaman ilmasto- ja energiapoliittista suuntaa. Voin luvata, että Trumpin hallinnolla ei ole suurempaa vaikutusta lämpötiloihin, merenpintaan, jäätiköihin, myrskyihin jne., tekisipä se mitä tahansa kuviteltavissa olevaa täysimittaista ydinsotaa lukuunottamatta. Edes Pariisin ilmastosopimuksella ei säitä tai ilmastoa muuteta. Kiina, Intia ja monet muut kehittyvät maat jatkavat energiajärjestelmiensä kehittämistä pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustaen. Tämähän niille Pariisin sopimuksessa sallittiin. Siitä huolimatta aurinko nousee huomenna ja joka päivä siitä eteenpäinkin.


14 kommenttia:

  1. On muuten erinomainen analyysi ja samankaltaisia päätelmiä olen itsekkin tehnyt.

    Hollywoodin vasemmisto yritti oikein vakavasti mollata Trumppia koko ajan ja päämedia oli riennossa herkästi mukana.

    On aivan uskomatonta, että politiikan ulkopuolta löytyy henkilö, joka omalla kustanuksellaan(osittain ainakin)ilman oman puoluekoneiston tukea, koko päämedian arvostelusta huolimatta, uskoo vahvasti itseensä, saa kansan hyväksynnän ja voittaa vaalit!?

    Tämä näyttäisin sopivan hyvin Mustan joutsenen määritelmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräässä toisessa keskustelussa joku moitti USAn demokratiaa siitä, että rouva ehdokas voitti äänimäärissä mutta hävisi silti herralle vaalit.

      Minusta kuitenkin suurinta demokratiaa on juuri tuo mitä Jalkanen tuossa edellä kirjoittaa:
      "On aivan uskomatonta, että politiikan ulkopuolta löytyy henkilö, joka omalla kustanuksellaan ilman oman puoluekoneiston tukea, koko päämedian arvostelusta huolimatta, uskoo vahvasti itseensä, saa kansan hyväksynnän ja voittaa vaalit."

      Poista
  2. Vihreät rupes ripulipaskomaan uuden suomen puheenvuorossa.
    http://villeniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225790-nyt-maailma-tarvitsee-tasa-arvon-ihmisoikeuksien-ja-ilmastonsuojelun-puolustajia

    http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225797-leuka-pystyyn-ilmastotyo-jatkuu

    Koko ilmastonmuutos sana on kärsinyt hirveen inflaation kun tuskin kukaan enää tietää mitä sillä missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Olen monelta vihreeltä koittanu saada jonkinlaista faktaa että mikä on muuttunut ja mitä muutosta milloinkin tarkoittavat, turhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenhan minäkin huolissani. Heräsin tänään viideltä aamulla seuraamaan USA:n vaalivalvojaisia, ja samantien selvisi Trumpin menestys. Kun kahdeksalta menin viemään illalla unohtunutta roskapussia roskikseen, huomasin tarvitsevani saappaita. Lunta oli parikymmentä senttiä pihalla. Niin se Trumpin valinta näytti vaikuttaneen ilmastonmuutokseen paikallisesti Järvenpäässä.

      Poista
  3. Täällä Epspoossa on vaalien aiheuttama lumikaaos joten kauppamatka pitää suunnitella taiten, kun ei aurata ja taksikaan ei pääse kerrostalon pihaan.

    Pitäiskö tilata poro ja ahkio.

    No mutta asiaan, kovasti selitellään äänestyskäyttäytymistä ja ennakkovisioita, muttei katsota peiliin.

    Rukousaamiaiselle taitaisi kuitenkin olla tunkua, Trump voisi kertoa pari mojovaa Blondivitsiä suomalaisista toimittajaneitokaisista, mutta tuskin kutsua tulee edes Niinistölle.

    Ilkka

    VastaaPoista
  4. Hienoa, että tänne tullut myös uutta tekstiä. Kiitos siitä!

    Minua jäi vaivaamaan mikä on tämä "Euroopan vihreän energiateollisuuden markkinaindeksi"? Mielelläni itsekin moista kävisin silmäilemässä välillä.

    -Byllis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäpä niistä yksi, STOXX® Europe TMI Alternative Energy:

      https://www.stoxx.com/index-details?symbol=T0580P

      Poista
    2. Seuraan joskus noita. Hyvin näkyi Clintonin gallup-suosio uusiutuvien käyrissä. Vaalien jälkeen näyttäisi markkoiden usko tukieurojen vuolaaseen virtaan hiipuneen.

      Poista
  5. Hyvä valinta Amerikan kansalta. Ilmastotaistelun johtoon olisi jäänyt pelottava värisuora, jos siinä olisivat olleet YK, EU ja demokraatti US presidentti.

    Joku viisas visonääri esitti jo aikoja sitten, että Euroopassa tuullaan vielä tarvitsemaan amerikkalaisia jälleen kerran pelastamaan meidät täällä syntyneen ideologian kynsistä. Trump ei meitä tule pelastamaan, mutta toivottavsti tämän valinnan myötä ilmastopolitiikkaan saadaan vähitellen uutta suuntaa ja toivoa pahimman varalle.

    VastaaPoista
  6. Pilkun viilausta mutta kongressin vaalit eivät olleet täydennysvaaleja vaan tavaliset vaalit jotka pidetään kahden vuoden välein. Edustajainhuoneen vaalit pidetään kahden vuoden välein ja kaikki edustajanpaikat ovat jaossa. Vaalikausi on siis kaksi vuotta. Senaatin vaalit pidetään myös kahden vuoden välein mutta joka kerta valitaan 1/3 senaattoreista jolloin 2/3 paikoista ei ole jaossa. Senaattorin toimikausi on kuusi vuotta.

    Täydennysvaali pidetään silloin jos edustaja tai senaattori kuolee tai eroaa tehtävästään kesken vaalikauden.

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_special_elections_to_the_United_States_House_of_Representatives

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_special_elections_to_the_United_States_Senate

    VastaaPoista
  7. Kattokaas ton maailmanlopun ennustajan blogista kohta 3.
    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225863-trump-suomettuminen-20-ja-ilmastonmuutos

    VastaaPoista
  8. Pitäisi varmaan harkita Ylen toimituksissa jonkin sortin kriisiavun aloittamista toimittajille, voi muuten mennä rumaksi...

    VastaaPoista
  9. Siis ilmastonmuutosta ja lumettomuutta voi torjua lumilapiolla.

    Voi herra isä sentään kun en oivaltanut aiemmin?

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Täällä Espanjassa tuo lumettomuuden torjunta on melko vaikeaa, mutta täälläkin porukka varutuu talveen hankkimalla pellettikamiinoita, kun sähkö on niin turkasen kallista, että perse ei kestä sitä ostaa edes lämpöpumppuihin. Repikää siitä!

    VastaaPoista