sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Ilmastovalehtelua kyynelillä tehostettuna?

Kuva 1
Muistattehan taifuuni Hayanin, joka rantautui Filippiineille viime vuoden marraskuussa aiheuttaen paljon paikallista tuhoa. Hayan sattui iskemään juuri vuoden suurimman ilmastokokouksen alla, mistä syystä se sai tietysti paljon julkisuutta. Erityisen herkullisia aiheita lehdistölle olivat tietysti Hayanin yhteys ihmisperäiseen ilmastonmuutokseen ja yleensäkin sään ääri-ilmiöiden mahdollinen yleistyminen. Kirjoitin Hayanista jo tuoreeltaan täällä, joten en noita asioita enää tässä toista.

Kuva 2
Filippiinien oma ilmatieteen laitos on nyt selvittänyt trooppisten syklonien ja myös muiden sadantaan liittyvien ääritilanteiden trendejä saarivaltion alueella. Selvityksen tulos on aika selkeä:
  1. Filippiineille rantautuu noin kaksikymmentä trooppista syklonia vuosittain. Tässä suhteessa vuosien välinen vaihtelu on melko suurta, mutta tilastollisesti merkitsevää kasvu- tai laskutrendiä ei ole (Kuva1, kuvat suurenevat klikkaamalla).
  2. Erittäin voimakkaita taifuuneja (= tuulen nopeus yli 150 km tunnissa) alueella esiintyy noin kuusi vuodessa. Ne ovat yleisempiä El Nino -vuosina, mutta merkitsevää trendiä ei niistäkään löydy (Kuva 2).
Kuva 3
Myöskään äärisääksi luokiteltavien rajujen sadantatapahtumien määrässä ei ole havaittu tilastollisesti merkitsevää nousevaa tai laskevaa trendiä, joskin sadannan muutosten osalta on jonkin verran vaihtelua Filippiinien osien välillä (Kuva 3).

Filippiinien ilmatieteen laitoksen selvityksen voi käydä lukemassa täältä.

No auttaisiko ilmastonmuutoksen torjunta Filippiinejä vähentämällä syklonien ja äärimmäisten sateiden määrää tai niiden aiheuttamia vahinkoja? Hmm... Epäilenpä, että tulos saattaisi olla päinvastainen. Arkijärjellä voisi ajatella, että tehostetusta kaavoituksesta, jossa ei sallittaisi rakentamista ääri-ilmiöille herkille alueille, sekä säänkestävien talojen ja kaupunkien rakentamisesta voisi olla apua. Sitä kutsutaan sopeutumiseksi, jota ihmiskunta on tietysti tehnyt jo pitkään ja varsinkin silloin, kun joku paikallinen luonnonilmiö on aiheuttanut laajoja tuhoja. Siitä ei paljoa puhuttu Varsovan ilmastokokouksessa ja Hayan-uutisten varjossa. Jaa - miksi ei puhuttu? Se onkin hyvä kysymys. Luultavasti nuo pragmaattiset toimet tarjoaisivat liian rationaalisen ratkaisun ja siten veisivät pohjaa hiilidioksidipohjaisilta kauhutarinoilta sekä globaaleilta mahdollisuuksilta verottaa niihin vetoamalla?


Yllä olevassa Varsovan ilmastokokouksessa kuvatussa videossa Filippiinien edustaja valehteli  kyynelten tehostamana, jos pidämme maan oman ilmatieteen laitoksen tuoretta selvitystä uskottavana. Sellaista nämä ilmastopoliitikot tuntuvat valitettavan usein tekevän.

16 kommenttia:

  1. Suomalaisessa mediassa oli paljon juttuja Hayanista ja sen yhteydestä ilmastonmuutokseen. Olen varma, että nuo samat mediatalot eivät vihjaa sanallakaan Filippiinien ilmatieteen laitoksen selvitykseen.

    VastaaPoista
  2. Kyllä meidänkin ympäristöministeri taatusti tirauttaisi Vantaanjoen verran kyyneleitä, jos saisi sillä hankittua kansainvälistä rahoitusta maan talouteen uudelleenrakentamisen muodossa. Ja ehkä pari sellaista vispilää myös kaupanpäälle.

    Puolueeton

    VastaaPoista
  3. Alarmistien mukaan rankkasateet ovat lisääntyneet USA:ssa:

    http://www.bbc.com/news/science-environment-27296417

    Mitä julkiset datasetit asiasta sanovat? Myrskyt ovat usein niin pieniä että ne mahtuvat menemään sääasemien välistä ellei käytetä todella tiheää verkkoa.

    VastaaPoista
  4. Rankkasateet ovat muuttuneet rajuiksi, koska määritelmä
    rankkasade ei riitä havahduttamaan kansanjoukkoja.

    Rajuja rankkasateita on odotettavissa vasta vuonna 2057.

    http://chronicle.augusta.com/news/metro/2013-01-17/study-forecasts-drastic-rainfall-increase-2057

    Ilkka



    VastaaPoista
  5. Ehkä sopii tähän kohtaan, kun meille näytetään valehdeltavan sekin, että arktinen merijää vähenee ja lumipeite pienenee. Katsokaapas tästä vaikka vuoden 1980 vappua ja äsken mennyttä vappua.

    http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=05&fd=01&fy=1980&sm=05&sd=01&sy=2014

    Jääpeitteessä ei juuri eroa havaitse, mutta lumipeitteessä sitäkin enemmän ja mihin suuntaan! No, tämä on tietysti säiden vaihtelua.

    Kun Alestalo ja Taalas ovat sitä mieltä, että hiilidioksidi sulattaa arktisia jäitä ja lumia, mutta merten oskillaatiot ovat estäneet ilmaston lämpenemisen, niin voisin kysyä, kummin päin se oikeasti on mennyt?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noissa kuvissa on vielä yksi mielenkiintoinen yksityiskohta. V. 80 Grönlannin itärannikolla näkyy selvä jäätön ja lumeton läikkä, mutta nyt alue killittää puhtaan valkoisena.

      Tapsa

      Poista
    2. No mutta mihin perustuu tietosi kun Rutgers esittää erittän voimakkaan kasvavan trendin.

      Oliko lähteesi taas joku Greenpeace pamfletti vai ilmastopoliittinen julkilausuma?

      http://stevengoddard.wordpress.com/2014/04/01/northern-hemisphere-winter-snow-cover-increasing-dramatically-since-1998/

      Haluatko kenties taas aloittaa loputtoman inttämisen L4?

      Ilkka

      Poista
    3. Minä jo ehdin poistaa L4:n anonyyminä lähettämän viestin, kuten teen kaikille hänen viesteilleen. L4 osoitti useaan kertaan täydellisen kyvyttömyyden kommentoida edes osittain sivun alalaidassa olevien kommentointiohjeiden mukaisesti. Siksi "banni" on pysyvä.

      Poistaessani L4:n mahdollisia viestejä tulevaisuudessa, poistuvat automaattisesti myös siiheen tulleet vastaukset.

      Poista
  6. Sitten on tätä rikkidirektiivivalehtelua. Sitä voi lukea Ilatalehden blogista.

    Kannattaa miettiä, kumpi valehtelee, Satu Hassi vai hänelle vastannut Eija-Riitta Korhola

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On myös tuosa, mutta vastaanotto ei näy olleen kovin suotuista.

      http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167400-faktoja-rikkidirektiivista

      Ilkka

      Poista
    2. Ei ole Satu-täti tainnut koskaan saada yhtään puoltavaa kommenttia, jos ei sahaa käytä. Silti jaksaa p:n jauhantaansa jatkaa.

      Tapsa

      Poista
    3. No aiheesta eli rikinkatkuisesta äidistä kirjoittaa Eija Riitta.

      http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167449-rikkidirektiivin-aiti

      Ilkka

      Poista
  7. Tämä El Nino:kaan ei lämpöä pumppaa meren syvyyksistä, vaan virtaukset jostain syystä heikkenevät pinnalla ja päiväntasaajalla pintaveden lämpötila nousee. Se näkyy sitten jotenkin nostavan ilmaston keskilämpötilaa, mutta mitä se vaikuttaa pallomme energiabudjettiin, on ihan eri asia.

    Kuten S-B:n laki kertoo, lämpösäteilyn intensiteetti riippuu lämpötilasta T^4, joten isot lämpötilaerot lisäävät säteilyä ulos. Tosin tropiikissa on niin kosteaa, että vaikutus ei ole kovin suuri, etumerkki on kuitenkin -.

    Sama ilmiö arktisissa merijäissä tai niiden puutteessa. Paljon korostetun albedon pienenemisen merkitys on pieni, kun paljon ei enää paista, kun jäät ovat pienimmillään. Avoimen meren säteily kyllä lisääntyy roimasti lumen peittämään jäähän verrattuna, kun lumen pinta jähtyy nopeasti parikymmentä astetta veden alapuolelle.

    Lämpömittarit kyllä näyttävät lämpenevää, mutta energiaa menee enemmän taivaalle, kun siellä ilmakin on varsin kuivaa.

    Nyt kyllä albedo toimii hyvin, kun lumipeite oli vappuna monta sataa %:a laajempi kuin vaikka vuonna 1980.

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Tämä ei suoranaisesti liity sään ääri-ilmiöihin, mutta kyyneleet tuli silmiin ja bisset nenän kautta näppikselle kun nauroin niin hervottomasti tälle valehtelulle:

    http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/05/09/turkukin-peittyy-veteen-ravistavassa-street-view--modissa/20146593/7

    Ainoa surullinen asia on että jotkut pöljät poliitikot ottavat moisen tosissaan... :-(

    Mutta toisaalta, se on vain turku...

    VastaaPoista
  9. Oppikaa, minä keväällä kaadoin, ja meni naapuriin, missä minut otettiin itkien vastaan.

    Kaadoin isoimman puun.

    Isäni kuoli eilen, minä rakastan elämää, ja suon sen muillelkkn,
    koska olen paljon vartia, enkä vie mitään mukanani.

    Monttu hommiin lähtee Mulkku Mononen, alias Hautausurakoitsija.

    https://www.youtube.com/watch?v=SHvcu6X05gY


    VastaaPoista
  10. Sunnuntain Die Welt lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli, koskien tätä aihetta: http://www.welt.de/wirtschaft/article128124861/Die-dreiste-Berichtsfaelschung-der-Klimatrickser.html

    VastaaPoista