torstai 22. toukokuuta 2014

Arvostukseni Lennart Bengtssonia kohtaan vain kasvaa!



Professori Lennart Bengtsson
Professori Lennart Bengtsson on ehkäpä Pohjolan ansioitunein ilmastotutkija. Hänet on palkittu todella monilla palkinnoilla. Lennart Bengtssonin tutkimuksiin, uraan ja hänen saamiinsa tunnustuksiin voit tutustua täällä. Sään tai ilmaston ennustamiseen liittyviä tutkimuksia Bengtssonilla taitaa olla enemmän kuin meidän Ilmatieteen laitoksemme tutkijoilla yhteensä. Hän on yksi tuon tutkimusalan pioneereja ellei jopa isiä Euroopassa.

Viime aikoina professori Bengtssonilla on ollut vaikeaa, sillä hänestä on yritetty tehdä luopio tai vähintään seniili vanhus. En lähde selittelemään tuon asian taustoja enempää, sillä mielestäni Bengtsson osaa kertoa asiansa valistuneelle lukijalle omin sanoin. Alla on Bengtssonin oma kirjoitus, jonka lainasin Uppsalainitiativet-blogista. Siitä voi päätellä yllättävän monia asioita ilmastotutkimuksen virtauksista ja kirjoittajan rehellisyydestä tai ajatuksen kirkkaudesta. Kahdesta jälkimmäisestä minä en löydä moitittavaa. Mutta lue vanhan professorin teksti itse, ja muodosta oma mielipiteesi.
_______________________________________________________________________________

Näkemykseni ilmastotutkimuksesta by Lennart Bengtsson

Viime viikkoina on esitetty paljon spekulaatioita kannastani ja tieteellisestä näkökulmastani ilmastotutkimukseen. En ole koskaan hakenut julkisuutta, ja melkoisella haluttomuudella aloin kirjoittaa artikkeleita julkiseen mediaan. Haluttomuuteni osallistua julkiseen debattiin johtuu ystävästäni Sven Öhmanista, kielitieteilijästä, joka kirjoitti semantiikasta ja siitä, millaisiin vaikeuksiin asiantuntijat voivat joutua yrittäessään viestiä suurelle yleisölle. Sanoilla ja käsitteillä on eri merkityksiä, ja niitä tulkitaan eri tavoin riippuen lukijan taustasta ja tietotasosta. Joskus se voi johtaa tuhoisiin väärinkäsityksiin.

Näin voi käydä myös ilmastoon ja ilmastoennusteisiin liittyvien käsitteiden kanssa. Ilmasto on vain kaikkien sääilmiöiden summa jonain sovittuna aikajaksona. Tuon aikajakson pituutta ei voida tiukasti määrittää, mutta sen pitäisi kattaa ainakin 100 vuotta. Kaiketi käytännöllisistä syistä johtuen meteorologit ovat ottaneet käyttöön 30 vuoden jaksot. Pelkästään tästä johtuen voi olla vaikeaa päätellä, onko ilmasto muuttumassa vai ei, sillä riittävän pitkiä ja yhtenäisiä aikasarjoja ei usein ole olemassa… Kaaosteoriasta johtuen on käytännössä mahdotonta ennustaa ilmastoa, sillä säätäkään ei kyetä ennustamaan yhtä tai muutamaa viikkoa pidemmälle ajalle. Tästä johtuen ilmastolaskelmat jäävät epävarmoiksi vaikka kaikki mallinnusten yhtälöt olisivat täydellisiä.

Kaikista näistä asioista huolimatta ilmastotutkimus on kehittynyt paljon ennen kaikkea avaruudesta tehtyjen havaintojen ansiosta. Tällaisia ovat mahdollisuus mitata merien tilavuus ja massa. Lämpötiloja ja vesihöyrypitoisuuksia voidaan mitata satelliiteista. Tietämyksemme aiemmista ilmasto-olosuhteista on lisääntynyt merkittävästi.

Yleisön vaikuttuminen tästä ei ole yllättävää, ja se heijastuu luottamuksena ilmastoennusteisiin ja mahdollisuuteen ennustaa maapallon tuleva ilmasto. Sitä vahvistaa YK:n valvonnan alla tapahtuva kansainvälinen yhteistyö. Tähän toimintaan osallistuvien tutkijoiden näennäinen yhtenäisyys on luonut lujan luottamuksen IPCC:n ilmastomallinnuksiin ainakin Ruotsissa. Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI) paikalliset ja 100 vuoden päähän ulottuvat ilmastosimulaatiot ovat vaikuttavia osoittaessaan yksityiskohtaisesti ja hienolla grafiikalla, millaiseksi ilmasto muuttuu Östergötlandissa tai Västerbottenissa. Tämä on äärimmäisen arvokasta tietoa paikallisille ilmastoasiantuntijoille ja suunnittelijoille, jotka työskentelevät kuumeisesti välttääkseen tulevaisuuden tulvat ja metsäpalot. Yhteiskunta pyrkii hyvään.

Mutta valitettavasti asiat eivät ole niin hienosti, miltä ne näyttävät. Kaaosteoriasta johtuen säätä ja ilmastoa ei voi ennustaa [oikein]. Tulevan ilmaston näemme vasta, kun sen tulevaisuudessa kohtaamme. Tässä asiassa meitä ei auttaisi edes se, että tietäisimme tarkasti tulevat kasvihuonekaasujen määrät. Lisätään siihen vielä kaikki muu, mitä emme tulevaisuuden maailmasta tiedä. No, tämän pitäisi olla selvää jokaiselle, joka yksinkertaisesti [mielessään] siirtyy ajassa taaksepäin, ja tarkastelee siitä pisteestä nykyisyyttä. Daniel Boorstinin sanoin: "Tiedon pahin vihollinen ei ole tietämättömyys. Se on kuvitelma tiedosta."

Olen huolestunut siitä, että tämä on edelleen ongelmamme nykyisyydessä. Se on myös todellinen syy siihen, että olen osallistunut debattiin ilmastosta parin viimeisen vuoden aikana. En usko kenenkään kiistävän sitä, että olen ollut hyvin kriittinen niille, jotka täysin kiistävät kasvihuonekaasujen vaikutukset maapallon ilmastoon. Tämä ei olekaan ongelma. Kysymys on siitä, kuinka suurena, miten pian ja missä laajuudessa "ilmastonmuutos" tapahtuu. Ja siitä ei ole 97 %:n yksimielisyyttä. Vielä vähemmän on yksimielisyyttä siitä, millainen on Västerbottenin ilmasto 80 vuoden kuluttua. Tästä johtuen SMHI:n kauniit kartat ovat harhaan johtavia, ja valitettavasti ihmiset saattavat pitää niitä luotettavina. SMHI:n ilmastotutkijat tietysti tietävät em. asian, mutta heidän tuotteidensa käyttäjille se ei ole selvää. Minun kollegani Hampurista, Guy Brasseur, kertoi minulle taannoin, että merkityksetön muutos heidän ilmastomallinnuksen mesosfäärissä - siis noin 70 km:n korkeudella - aiheutti sääsysteemin siirtymän Pohjois-Saksasta Alpeille, minkä tuloksena oli radikaali alueellinen ilmaston muuttuminen.

Vielä tätäkin hälyttävämpää on pyrkimys luoda sellainen yleinen käsitys, että sääilmiöt olisivat äärevöitymässä, tai että sellaista olisi jo tapahtunut. Lukuun ottamatta mahdollista sadannan lisääntymistä ja mahdollista trooppisten hurrikaanien voimistumista, joita ei ole vielä havaittu, ilmastomallinnuksissa ei ole merkkejä äärisäistä, ja vielä vähemmän merkkejä niistä on viimeaikojen säähavainnoissa.  Tämän on vakuuttavasti osoittanut myös IPCC. [Säästä johtuvat] vahingot ovat kyllä kasvamassa kuten ovat myös maanjäristyksistä johtuvat, mutta tämä johtuu talouden kasvusta. On myös tärkeää muistaa, että sään ääri-ilmiöistä johtuvat ihmisten vahingoittumiset ovat vähentyneet merkitsevästi johtuen paremmista sääennusteista.

Ehkä kaikkein huolestuttavinta on pseudotutkimuksen lisääntyminen ilmastotutkimuksen piirissä. Tämä näkyy puolueellisuutena julkaista vain yhtä ilmastohypoteesia tukevia tutkimuspapereita ja kieltäytymisenä julkaista siitä poikkeavia tuloksia. Jopa äärimmäisen kylmää säätä, jollainen vallitsi viime talvena Yhdysvaltain koillisosissa ja Kanadassa, pidetään sen seurauksena kasvihuoneilmiön aiheuttamana.

Jos Karl Popper olisi elossa, me saisimme häneltä rajua kritiikkiä tällaisesta käytöksestä, jonka seurauksena tiedelehdet ovat haluttomia käsittelemään yksinkertaistettujen ilmastoarvioiden vastaisia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi viimeiset 17 vuotta jatkunut merkityksetön lämpeneminen tai suorastaan lämpenemättömyys merien yllä ja merijään peittämän alueen kasvu Etelämantereen ympärillä. Kollegani ja minä olemme kohdanneet vähäistä ymmärrystä yrittäessämme näyttää, että havainnot osoittavat vähäisempää ilmastoherkkyyttä verrattuna mallinnuksilla laskettuihin. Sellainen käytös ei ehkä ole tarkoituksellista. Ehkä se liittyy kollegani Hans vonStorchin sanoin sosiaaliseen rakenteeseen.


Yritykseni saattaa ilmastodebatti takaisin raiteilleen on johtanut melko rajuihin protesteihin. Minua ei ole leimattu vain [ilmasto-] skeptikoksi vaan myös [ilmastonmuutoksen] kieltäjäksi (= denialistiksi), ja olen saanut silmilleni rajua kritiikkiä kollegoiltani. Yhteyteni GWPF:an (Ilmastopolitiikkaa ja ilmaston lämpenemistä kriittisesti selvittävä säätiö) tuomittiin ennenkuulumattomiksi ja skandaalimaisiksi.

Minun on vaikeaa uskoa, että GWPF:n valtuustossa olevat ansioituneet juutalaistiedemiehet pitävät leimaamisesta denialistiksi. Alhaisinta on luultavasti ollut tulla leimatuksi "maailmanluokan rikolliseksi" Englannin tuulivoimateollisuuden suunnasta. Haluan painottaa, että olen viime vuosina yleistyneen luonnontieteiden sosiaalisen rakennemuutoksen ankara vihollinen. Esimerkkinä kerrottakoon saksalaisten tiedepiirien yritys käynnistää "hyvää" tutkimusta varmistaakseen, että luonnontieteissä ei harjoitettaisi sellaista, minkä he näkevät epäsosiaalisena uteliaisuustutkimuksena tutkimalla asioita, jotka eivät ole "hyviä".  Einsteinin "epäsosiaalinen käyttäytyminen", kun hän vastuunalaisen Bernin patenttitoimiston virkailijan työnsä ohessa tutki suhteellisuusteoriaa ja valosähköistä ilmiötä, oli tietysti tuomittavaa. Ja hän teki sen vielä työaikana! Jopa nykyiset ammattiliitot olisivat tuominneet sen!

Toivon, että nämä tekstirivit valaisevat näkökulmiani ja toimiani sekä ehkä lisäävät ymmärrystä motiiveihini.

________________________________________________________________________________

Entäpä jos vaihtaisit tekstissä SMHI:n tilalle Suomen Ilmatieteen laitoksen, Västerbottenin tilalle Lapin jne? Missä on Suomen Lennart Bengtsson? Vai ovatko meiltä rohkeat ja rehelliset miehet loppumassa? Hmm... Arvostukseni Lennart Bengtssonia kohtaan vain kasvaa!

PS. Ettei tule väärinkäsityksiä, totean vielä seuraavaa: Kyllä meilläkin rohkeita ja rehellisiä tiedemiehiä toki on. Pystyisin helposti nimeämään itsekin tuntemistani muutamia kymmeniä. Otetaan nyt esimerkiksin vuoksi vaikkapa Antero Järvinen, Martti Tiuri, Matti Saarnisto, Mauri Timonen, Jyrki Kauppinen, Boris Winterhalter jne. Mutta joukosta puuttuu se rehellinen ilmastomallintaja ja meteorologi.

31 kommenttia:

  1. Kiitos, Mikko, että suomensit Lennart Bengtssonin näkemykset! Toivottavasti ne saavat laajan lukijakunnan. Antero

    P.S. Nauttikaa Etelä-Suomen kesästä! Täällä Kilpisjärvellä on Ilmatieteen laitoksen virallisen mittausaseman mukaan 87 cm lunta ja +3 astetta. Voin vakuuttaa että mittaukset ovat oikeaan osuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bengtssonin kirjoitus leviää arvonsa mukaisesti paremmin sosiaalisessa mediassa kuin Helsingin Pravdassa. Ei muutakuin linkkiä jakoon facebookissa, Twitterissä ja lehtien kommenttipalstoilla. Minä olen syyllinen Bengtssonin kirjoituksen käännökseen ja sitä kautta kopiointiin. En kuitenkaan jaksa uskoa Bengtssonin suuttuvan asiasta.

      Poista
    2. Niin Mikon luettelemat suomalaiset tiedemiehet Bengtssonin yhteydessä ovat tunnettuja siitä, ettei kukaan heistä ole ollut ilmaston tai sään tutkijat, vaikka julkisuudessa ja somessa he koittavat etabloitua sellaisina kuitenkaan siinä sen paremmin onnistumatta.

      Poista
    3. Anonyymi 23. toukokuuta 2014 8.46 harrastaa sellaista alkeellista retoriikkaa, joka ei enää mene läpi edes ”tavallisen” kansan parissa. Ei tarvitse olla ilmastotutkija havaitakseen esimerkiksi sen, että mallit eivät alkuunkaan vastaa todellisuutta. Valitettavasti useimmat ilmastotutkijat ovat jälkijunassa. Siitä seuraa, kuten Tapsan suomentama ilmastotutkija Spencer on sanonut, että "Historia ei tule näitä virkaveljiä kohtelemaan lempeästi. Ilmastotieteilijöiden maine likaantuu tässä prosessissa. Näinhän se on, kansa joka maksaa palkkamme, nauraa meille jo." Antero

      Poista
    4. Jos kerran näin, että ilmastomallit eivät blogistien mukaan vastaa todellisuutta niin miksi ei yksikään ilmastotutkimuksen johtava laitos Euroopassa, USA:ssa ole sanoutunut niistä irti. Samoin alan tieteelliset järjestöt ovat ilmastomuutoksen keskeisten teesien takana niin Suomessa kuin muuallakin. Miksi ympäristö- ja energiaviranomaiset edelleenkin ovat ilmastotutkijoiden perusmessagen tukijoina ja ovat niitä edistämässä, jos kerran tavallinen kansalainenkin huomaa tulosten epärealistisuuden. Selityksenä on se, että Järvinen ja muut ammentavat tietonsa kv. ilmastobloggareidden pseudotieteellisistä lähteistä, jolla ei ole varsinaisen ilmastotutkimuksen kanssa mitään tekemistä. Bengtsson , kaikki kunnia hänelle, säämallien kehittäjänä, on vain yksi yksityinen ääni, hän tuo yhden näkökulman keskusteluun, mutta ilmastojuna menee eteenpäin , ja B harrastaa kyllä tiettyä populismia näkökannoissaan ja marttyyriutta myös.

      Poista
    5. Ei tämäkään mene läpi. Kirjoittajan pseudotieteellisiksi kutsumat lähteet ovat nimenomaan ilmastotieteilijöiden omia lähteitä (ilmastomallien ennusteet versus lämpötilan kehitys mittausten mukaan), eivät blogistien keksimiä. Antero

      Poista
    6. Miksi ei ole sanoutunut irti? Varmaan keksit syyn itsekin. Vai onko porukassa joku, jonka malli on lähelle kolahtanut? Tuossa ennusteiden vappuviuhkassa joku taitaa olla.

      Täsä tulee kyllä mieleen pieni epäilyksen aihe. Malliajothan on tehty hetkellä t, mutta aikajana ulottuu ajohetken molemmin puolin. Miten on mahdollista, että viuhka jatkuu ajohetken yli samanlevyisenä? Taakse päin mallinnettaessa tiedetään päästöjen toteutuma, mutta tulevaisuuteen ei. Niissä menneisyyden "ennustuksissa" pitäisi siis olla vain toteutuneiden päästöjen mallit mukana, mutta tulevaisuuden ennusteissa kaikki, ainakin pitemmissä ennusteissa.

      Epäilen siis, että viuhka sisältää kaikki päästöskenaariot, myös toteutuneita pienemmät, joten sitä ollaan vieläkin pitemmällä pöpelikössä, mitä viuhka näyttää.

      Mitä tästä viuhkasta poikkeaminen sitten merkitsisi? Kuolemaa sille tutkimuslaitokselle vaiko koko ilmastotieteelle? Olisiko tässä tarpeeksi syytä pysyä ruodussa?

      Tapsa

      Poista
    7. Jos joku pitää nimetä pseudotieteeksi, niin ilmastomallit ovat hyvä kandidaatti. Antero

      Poista
    8. Hajonta parviajossa johtuu siitä, että parven kukin ajo aloitetaan hieman erilaisin alkuarvoin. Näin mallista saadaan esille sille ominainen säävaihtelu. Säävaihtelu aiheuttaa "viuhkan".

      I.K.

      Poista
    9. Ei selitä sitä, miksi viuhka jatkuu ajohetken yli ilman epäjatkuvuuskohtaa, jos ei paljon muutakaan.

      Tapsaa

      Poista
    10. Miksi siinä pitäisi olla epäjatkuvuuskohta?

      Mitä muuta pitäisi selittää?

      I.K.

      Poista
    11. Eli tämä mainittu viuhka siis koostuu mielestäsi yhden mallin ajoista eri alkuarvoilla säävaihtelujen seurauksena?! Siis minkä sään, kun on kyse globaalista keskiarvosta? Mitä tekemistä sillä on sään vaihtelujen kanssa? Ihanko itse tämän keksit?

      Tuosta epäjatkuvuuskohdasta jo kirjoitin, jos ei mene jakeluun, ei voi mitään.

      Tapsa

      Poista
    12. Juuri niin. Kaaosteoriasta johtuen, pienetkin alkuarvojen muutokset johtavat eroihin mallinnetussa säätilassa. Koska kussakin ajossa ratkaistu sää on hieman erilainen, aiheutuu siitä luonnollisestikin eroja myös globaaliin keskiarvoon eri ajojen välille. Tämä on alkuarvoparviajon periaate (http://en.wikipedia.org/wiki/Climate_ensemble#Initial_condition_ensemble). Muun muassa ECMWF käyttää tätä menetelmää pitkän aikavälin sääennusteiden luomisessa (http://en.wikipedia.org/wiki/Ensemble_forecasting).

      Edellä olevasta kommentistasi ei mielestäni käynyt ilmi, miksi malliajosta pitäisi löytyä epäjatkuvuuskohta. Reunaehdot ja CO2-pitoisuus ovat tietenkin määritelty jatkuvina funktioina nykyhetken yli tulevaisuuteen, joten mitään epäjatkuvuuskohtaa ei pitäisi löytyä.

      I.K.

      Poista
    13. Ja tulokset ovat "jäätäviä" pitkän ajan enneusteissakin.

      Kyllähän Mikonkin tänne postaamassa viuhkassa on kyse monen eri mallin ajoista. Onko siinä ollut useita päästöskenaarioita, en tiedä, mutta aika outoa, jos ei olisi, koska tulevia päästöjä ei tunneta. Tällöin viuhkan pitäisi levähtää, kun mennään tulevaisuuden puolelle.

      Tiedän kyllä, että mallit ovat hyvin herkkiä, etenkin noille takaisinkytkennöille. Mallit saadaan viritettyä "huippuunsa", kun viilataan hiukan jotain parametria, jos malli sattuu heittäytymään epästabiiliksi.

      Mitä tuo termisi, alkuarvo, sitten tarkoittaakaan? Minä ymmärrän alkuarvolla tässä tapauksessa sen hetkistä säätilaa, kun kerran säästä puhut. Jos tästä on kysymys ja siitä aiheutuvat suuret erot, en enää ihmettele kuinka pieleen mallit ennustavat.

      Tapsa

      Poista
  2. Upeeta! Noinkohan tämä kirjoitus uppoaisi johonkin lehteen, Bengtssonin luvalla tietenkin.

    Olisikohan kukaan Ilmatieteenlaitoksen tutkija jäämässä eläkkeelle?

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. Tässä vaiheessa varmaan hyvä muistuttaa Lennart Bengtssonin aikaisemmasta hyvästä selkokielisestä artikkelista:

    Älkää pelotelko ilmastolla!
    http://lustiag.pp.fi/data/pdf/Katterno_1_2013_FI_6.pdf

    Muutama ote:

    "Minusta on välttämätöntä erottaa puhtaasti tieteellinen menettelytapa ja yhteiskunnalle neuvoa-antava toiminto. Tiede on dynaaminen, järjestelmällistä tietoa asteittain kehittävä prosessi. Empiirinen komponentti on siinä keskeinen eli siis havaintojen kautta varmistettava tieto."

    Toisin sanoen ei ole mitään syytä huolestua hälyraporteista niin kuin lehdet ja poliitikot tekevät.
    Lennart Bengtsson: " Haluan pikemminkin verrata tätä menoa katolisen kirkon keskiajan anekirjoihin, jotka olivat tehokas tapa saada pelkäävä rahvas maksamaan välttyäkseen helvetin kauhuilta. Sen ajan katolinen kirkko toimi hyvin taitavasti."

    "Vaikka planeettaamme on kohdannut mitätön lämpeneminen, jota tuskin kukaan olisi huomannut, elleivät meteorologit olisi siitä puhuneet, se ei voi olla syynä globaalin yhteiskuntatalouden radikaaliin ja ennenkokemattomaan muutokseen."

    Varsin järkevää tekstiä!
    -PX


    VastaaPoista
  4. Bengtssonia kyllä kovasti arvostetaan, mutta "Lennart Bengtsson is about as distinguished as climate scientists get. His decision two weeks ago to join the academic advisory board (on which I also sit, unremunerated) of Nigel Lawson’s Global Warming Policy Foundation was greeted with fury by many fellow climate scientists. Now in a McCarthyite move — his analogy — they have bullied him into resigning by refusing to collaborate with him unless he leaves."

    Koko juttu on maksumuurin takana http://www.thetimes.co.uk/tto/opinion/thunderer/article4091200.ece

    Linkki löytyi R.Spencerin sivulta 16.05. http://www.drroyspencer.com/

    Siellä hän hersyvään tyyliinsä kirjoittaa jälleen, mm. ennustaa, että: "Historia ei tule näitä virkaveljiä kohtelemaan lempeästi. Ilmastorieteilijöiden maine likaantuu tässä prosessissa. Näinhän se on, kansa joka maksaa palkkamme, nauraa meille jo."

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pointman kirjoittaa aiheesta.

      http://thepointman.wordpress.com/2014/05/22/the-age-of-unenlightenment/

      Ilkka

      Poista
  5. Se on ihan hyvä lähtökohta, että ilmastotiedettä saisi kommentoida vain alan asiantuntija. Miksi vihreät kuitenkaan eivät tunnu hyväksyvän samaa lähtökohtaa esimerkiksi ydinvoiman tai turvallisuuspolitiikan kohdalla?

    VastaaPoista
  6. Tämä saa kyllä asiaan hieman toista ulottuvuutta:

    http://www.theguardian.com/environment/earth-insight/2014/may/16/murdoch-media-hypes-lone-climate-denial-big-oil

    VastaaPoista
  7. Hohhoijaa, guardianin vasemmistolaista ad hominen propagandaa, ei tota jaksa lukea...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmin puolin on tässä asiassa taloudellisia intressejä eikä sillä lailla itse asian sivusta puhuminen johda mihinkään, tottahan se.

      Mutta särähtää kyllä tuo "vasemmistolaista propagandaa": miten saatkin samaan ad hominemista syyllistävään lauseeseen ujutettua oman ad hominemisi? Hohhoijaa siis sinnekin suuntaan. Öljy loppuu ja sokeasta talouskasvusta ja samalla pienen eliitin eduksi maapallon enemmistöä riistävistä rakenteista on pakko luopua. Ei se kysy sitä mikä aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja onko ilmastonmuutos katastrofaalinen vai ei. Loppu tälle järjettömälle kulutukselle ja maapallon resurssien tuhlaamiselle tulee joka tapauksessa. Siinä vaiheessa meihin kaikkiin iskostunut kapitalistinen logiikka on opittava hylkäämään. Toivottavasti ihmiskunta on edes siinä vaiheessa valmis siihen.

      Poista
    2. Yksikään luonnonvara ei ole vielä loppunut, ei edes kulta, vaikka sitä on alkujaankin ollut varsin vähän, ja kysyntä on ollut valtaisaa jo tuhansia vuosia.

      Poista
  8. Jos on ~80v, puuttuu tohtoriväitöski ja osallistuu öljyteollisten piirien rahoittamaan GWPF think thankkiin niin onhan se sittä reposteltava "sensuuri!" kun oikea syy on ettei ennää vanhana ossaa tai halua korjata..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et viittis noita höpönassujuttuja, semminkin ei ole näyttää minkäänlaista faktaa öljyteollisuuden GWPF,lle suuntaamista rahoituksesta.

      Sen sijaan erilaiset AGW teesiä ajavat aktivistitahot saavat tolkuttomasti
      rahoitusta mitä eriskummallisilta tahoilta, joista voi päätellä ketkä ovat AGW hypen todelliset edunsaajat, jonka nyt olisi jo pitänyt selvitä
      Matti Meikäläisillekkin kun olisi vain pitänyt "follow the money".

      Siellähän ne on Nesteen ja Fortuminkin tahmaiset käpälät AGW tukiaishunajapurkilla ilmastoaneita kaapimassa Biohunajapurkista,
      ja AGW loitsut aiheen mukaisia, tuuliparoonien taputtaessa kuorossa.

      http://www.thegwpf.org/20-billion-green-lobby-top-10-jumbo-foundation-grants-fund-big-green/

      Ilkka

      Poista
  9. Kyllä ne öljyteolliset piirit on rahoittaneet lähinnä AGW-porukkaa, esim UEA/CRU -huijareita rahoitti mm Royal Dutch Shell ja British Petroleum.

    VastaaPoista
  10. Eikös öljynpoltto itsessään ole AQW:tä ?

    VastaaPoista
  11. tässä mielenkiintoista luettavaa; JC:n haastattelu:

    https://quadrant.org.au/opinion/doomed-planet/2014/05/chatting-climate-heretic/

    blogista, not a lot of people know that

    VastaaPoista
  12. Hei,
    Ei ihan kuulu asiaan minkä vuoksi voit Mikko huoletta deletoida alla olevan linkin. Se kuitenkin muistuttaa meitä ainakin siitä että Suomi on pitkä maa! Antero

    https://www.facebook.com/photo.php?fbid=613451645417871&set=pb.362441633852208.-2207520000.1401202063.&type=3&theater

    VastaaPoista
  13. Jospa järjestävät 50 km. juhannushiihdot sielläpäin, ja media jättää poikkeuksellisesti uutimoimatta, kun hiihtolenkki ei ole poikkeuksellisen lyhyt?

    http://www.tundrea.com/2012/06/kilpisj%C3%A4rven-juhannus-ja-juhannushiihdot-2012/

    Ilkka

    VastaaPoista
  14. Pointman lisää Bengtsson skandaalista ja William Connolleyn reaktioista aiheeseen.

    http://thepointman.wordpress.com/2014/05/29/the-scorning-of-william-connolley/

    Ilkka

    VastaaPoista