perjantai 1. heinäkuuta 2016

Mannerheim, Taalas ja johtajuus kriiseissä

Kesätoimituksilla on pulaa jutuista nyt, kun Brexit ei tuonutkaan heinäsirkkoja, ruttoa ja muita maailmanlopun enteitä eteemme. Yleisradiomme on löytänyt positiivisen sankaritarinan lohduttamaan lukijoitaan. Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Petteri Taalas, joka siirtyi vuoden vaihteessa Maailman meteorologisen järjestön (WMO) pääsihteeriksi, on löytänyt itsestään Puumalassa lomaillessaan Mannerheimiin rinnastettavaa johtajuutta. Ylen juttu löytyy tästä linkistä: ”Nyt tulleet pakolaismäärät ovat vasta pientä alkusoittoa” – Ilmastonmuutoksen torjunta on otettava tosissaan.

Petteri Taalas Ylen jutun kuvituksessa
Katsotaanpa muutamien leikkeiden avulla, miten Taalaksesta tehdään marsalkkaa.
Osa maailman kriiseistä on ilmastopohjaisia ja niiden vaikutukset heijastuvat nopeasti myös Eurooppaan. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas johtaa huippuvirassaan ilmastonmuutoksen torjuntaa globaalilla tasolla. 
Tjaah... Mitä tarkoitetaan ilmastopohjaisella kriisillä? On selvää, että voimakas taifuuni tai hurrikaani voi aiheuttaa paikallisen kriisin, kuten katastrofeja käsittelevistä tietokannoista ja tilastoista voimme lukea. Samoin on satunnaisen kuivuuden ja muidenkin keskimääräisestä poikkeavien ilmastollisten poikkeamien suhteen. Niistä kuitenkin on selvitty aiempaa paremmin lähinnä sen vuoksi, että olemme teollisen kehittymisen ansioista kyenneet rakentamaan kestävämpiä taloja ja muuta infrastruktuuria. Lisäksi pystymme reagoimaan ilmastollisiin uhkiin sekä ennakoivasti että reaktiivisesti aiempaa paremmin kehittyneen havaintoverkostomme, tiedonsiirtokykymme, liikkumiskykymme ja parantuneen varallisuutemme ansiosta. Eikä noiden ääri-ilmiöiden trendeissä näy merkittäviä muutoksia mittaushistoriamme aikana.

Mutta Taalas ei taida puhua tästä asiasta. Hänen agendansa on ikiaikainen ilmastonmuutos, jonka torjuntaa hän ei hallintobyrokraattina edes johda, vaikka istuukin YK:n alaisen poliittisen meteorologisen järjestön johdossa.
Johtamiseen hän ottaa oppeja Mannerheimilta.
Vai että ihan Mannerheimilta! Nyt kiinnostukseni heräsi. Haluan tietää, miten Taalas soveltaa Mannerheimin oppeja ilmastonmuutoksen torjuntaan!
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan ilmastonmuutos on ollut keskeinen tekijä esimerkiksi arabimaailman konflikteissa. Pahan kuivuuden koettelemissa maissa ruuan hinta nousi korkealle ja osaltaan aiheutti ihmisissä tyytymättömyyttä ja kapinallisuutta.
Hmmm... Tämä ei ainakaan tullut Mannerheimilta. Eikä varmaan muiltakaan kokeneilta sotilailta tai edes nykyajan konfliktintutkijoilta. Olen itse ollut pitkään töissä arabimaissa ja nimenomaan konflikteja siellä havainnoimassa. Ilmastonmuutos ei ollut minun havaintojeni mukaan edes pieni syy niihin muutamaan kymmeneen isompaan ja pienempään konfliktiin, joita viimeisen 20 vuoden aikana olen alueella havainnut. En silti kiistä, etteikö ilmasto olisi hitusen arabimaailmassakin vaihdellut, kuten se on vaihdellut kaikkialla ikiajat.


Arabimaailmassa on toki nähty ruoka- ja leipämellakoita viime vuosina - isompia ja pienempiä. Mutta niitä on nähty myös aiempina vuosikymmeninä ja -satoina. Nämä viimeaikaiset mellakat eivät ole liittyneet kuivuuteen, vaan ruoan subventiohintojen muutoksiin. Nuo subventio- tai tukiaismuutokset taasen ovat olleet enemmän tai vähemmän yhteydessä huonoon hallintoon sekä öljytuotteiden maailmanmarkkinahintoihin ja siihen, että käytämme yhä enemmän viljatuotteistamme nestemäisten polttoaineiden valmistukseen - siis biopolttoaineisiin. Niillähän me olemme torjuvinamme ilmastonmuutosta, mutta tosiasiassa hiljalleen nostamme ruoan hintaa maailmanmarkkinoilla. Se saa kyllä aikaan hermostumista monilapsisessa arabiperheenisässä, jonka keskimääräinen tulotaso ainoana palkansaajana tai yrittäjänä vaikkapa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan verrattuna melko hyvinvoivissa Egyptissä tai Jordaniassa on suuruusluokassa 15-20 euroa päivässä. Kun ylivoimainen pääosa ansioista kuluu perheen ruokkimiseen/vaatettamiseen, voi pienilläkin hinnanmuutoksilla olla sietämätön vaikutus Ahmedin perheen toimeentuloon.
Suomessa vaikutukset nähdään pakolaisvirtoina, jotka saattavat moninkertaistua viimeisimmästä.
– Ne pakolaismäärät, mitä tällä hetkellä Euroopassa koetaan, ovat vain pientä alkusoittoa mahdolliselle tulevaisuudelle. Ilmastonmuutoksen torjunta on hyvin keskeinen kysymys tässä asiassa, Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toteaa.
Näkemämme aito "pakolaisuus" ja enemmässä määrin vallitseva elintasopakolaisuus johtuvat kyllä aivan muista asioista kuin viime aikojen ilmastonmuutoksesta. Vaikka jälkimmäistä torjuisimme äärimmäisellä raivolla, sillä ei olisi ainakaan mitattavissa olevaa rajoittavaa vaikutusta kumpaankaan aiempaan. Lähi-itä on saatavissa järjestykseen aivan muilla resepteillä, mutta kun ne eivät ole tämän blogin aiheita, jätän niiden analysoinnin tekemättä. Todettakoon kuitenkin, että Mannerheiminkin peräämä vaatimus rehellisyydestä ja realismista auttaisi ymmärtämään asioita.
Tätä kysymystä Taalas on pyrkinyt ratkaisemaan vuoden alusta lähtien uudessa huippuvirassaan. Aiemmin Suomen ilmatieteen laitoksen pääjohtajana toiminut Petteri Taalas hyppäsi suurempiin saappaisiin vaihtaessaan työpaikan Helsingistä Geneveen.
– Työssä on nyt globaali ulottuvuus. Olen esimerkiksi tiiviissä yhteydessä YK:n pääsihteerin kanssa ilmastokysymyksissä.
Jessus, jos Taalas on supattamassa Ban Ki-moonin korvaan ilmastonmuutoksesta kaikkien konfliktien alkusyynä, en yhtään ihmettele YK:n löysää ja tehotonta toimintaa konfliktien ennaltaehkäisemisessä ja lieventämisessä.
Taalas puhui ilmastonmuutoksesta Mannerheim-luennossa Mikkelissä järjestetyssä Päämajasymposiumissa. Mannerheim tuskin murehti aikoinaan ilmastonmuutosta, mutta Taalas rakensi mielekkään yhteyden sotajohtajan ja ilmaston muuttumisen välille.
Tämän yhteyden haluan kyllä kuulla!
– Sotakysymykset ovat hyvin sidoksissa ilmastoon. Esimerkiksi se, että pystyimme puolustamaan maatamme niin hyvin talvisodassa, liittyy osittain siihen, että silloin oli erittäin kylmä talvi. Tykistön osumatarkkuus oli parempi, kun säätekijät otettiin huomioon ja tehtiin pallohavaintoja siitä, miten sää vaikuttaa ammuksen lentorataan.
Säällä oli myös suuri vaikutus Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kohtaloon sekä välillisesti myös Saksan sotamenestyksen kautta.
Juu, Talvisodan talvi oli kylmä, ja se varmaan auttoi meitä vähän. Mutta vanhana tykistöupseerina voin sanoa, että sillä ei ollut merkittävää vaikutusta ainakaan oman tykistömme osumatarkkuuteen tai tulen tehoon. Ilmastonmuutoksella oli siihen vielä vähemmän vaikutusta.
– Myös Hitlerin sotaretki Neuvostoliittoon kaatui pitkälti sääolosuhteisiin, kylmyyteen ja liejuiseen maastoon, joissa panssareilla oli vaikea edetä.
Niin, sää tietenkin on aina vaikuttanut pitkäaikaisiin operaatioihin. Mikä tässä on uutta tai ilmastonmuutokseen liittyvää?
Mannerheimia ja Taalasta henkilöinä yhdistää johtajuus.
– Minähän olen paljon näissä johtamistehtävissä ollut. Mannerheim on johtamisen esikuva, vaikka tietenkään kaikkia Mannerheimin johtamisoppeja ei tule soveltaa nykyaikaan. Mutta hänen suoraselkäisyys ja rohkeus ja visiönäärisyys, niin mielelläni niistä oppia otan.
No, jään jotain vielä odottamaan, ennen kuin suostun yhdistämään Mannerheimin ja Taalaksen johtajuutta. Pidän Mannerheimia kylläkin vaikeiden aikojen rohkeana, suoraselkäisenä ja realistisena johtajana, jota olisin ehkä voinut isäni ja hänen ikätoveriensa lailla seurata häntä vaikka retkelle helvettiin. Mutta Taalaksen johtajuudesta en löydä sen enempää realismia kuin suoraselkäisyyttä. Minulle vanhana yleisesikuntaupseerina jää epäilys, että itsensä Mannerheimiin yhdistävä Taalas ei ehkä pystyisi kurkottamaan marsalkan saappaan reinojen yli, jos jompaankumpaan niistä tosissaan joutuisi.

23 kommenttia:

  1. Mistä löytyisi toimittaja, joka edes vähän kyseenalaistaisi näitä juttuja? Kyllä taisi muuntolevy vaikuttaa enemmän tykistön tulen tarkkuuteen Tali-Ihantalassa, kuin ilmastonmuutos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen tykistön siirtyminen hajaryhmitykseen ja sen johdosta kehitetty laskentajärjestelmäuudistus vaikuttivat olennaisesti sotatoimiin niin Talvisodassa kuin Jatkosodassa. Saimme kalustollisesti melko heikosta tykistöstämme irti enemmän tehoa, ja paljon enemmän kuin vastustaja mm. Tali-Ihantalan taisteluissa uskoi.

      Noiden modernisointien ratkaisut tekivät 1920-luvulla lukuisat matemaatikot, fyysikot ja muut akateemikot Helsingin yliopistosta, Suomen teknillisessä korkeakoulussa ja kenties muuallakin Puolustusvoimien tilauksesta. Lopullinen käytäntöön implementointi tehtiin aikanaan 1930-luvulla Puolustusvoimissa, kun välineet rakennettiin varikoilla, ja homma vietiin loppuun koulutuksena varusmiehille sekä reserviläisille. Asiaan tietysti kuuluivat myös kranaattien lentoradan korkeudella tapahtuneet tuulimittaukset yms.

      Kyse oli kuitenkin tunnetun ja tähän asti kestäneen fysiikan soveltamisesta ballistiikkaan ja hajaryhmityksen huomioimisesta ampuma-arvojen laskennassa. Ero on ilmastonmuutosvertaukseen tältä osin huima.

      Poista
  2. Luulisi, että Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdys olisi esillä globaalitason ilmastonmuutoslobbareilla edes yhtenä selityksenä rauhattomuudelle, pakolaisuudelle ja siirtolaisuudelle. Kaikki pannaan oman agendan vuoksi ahnaasti ilmaston piikkiin, jolloin uskottavuus ropisee. On vastuutonta haukkua väärää puuta. Ilmasto-Mannerheim ammuttaa tykistöllään suoraselkäisesti, rohkeasti ja tarkasti, mutta väärään maaliin. Seurauksena syntyy vahinkoa sekä taloudelle että luonnolle.
    Kuinka mainittu väestönkasvu on muuten ollut mahdollista katastrofaalisesti heikkenevissä ilmasto-oloissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saati, että viljatuotannon tehokkuus hehtaarisadoilla mitattuna on kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Ruokaa on siis riittävästi, mutta aina tuotanto ja kysyntä eivät paikallisesti kohtaa. Ilmastonmuutos siis näyttäisi lisäävän maatalouden tuotantokykyä ainakin lähivuosikymmenten kokemuksien perusteella.

      Väestönkasvu on sitten toinen kysymys ja todellinen ongelma, joka on jäänyt ratkaisematta niin YK:lta kuin muiltakin.

      Poista
  3. Olipa MikkoK:lla hyvä näkökulma! Miten tosiaan on mahdollista, että ihminen lisääntyy katastrofaalisessa ilmaston lämpenemistilanteessa edelleenkin 85 miljoonalla joka vuosi? Luulisi, ettei helteessä jaksa edes hässiä.

    Hieno juttu, että Mikko on taas kehissä! Tuo Taalas on kyllä ihan oma lukunsa. Jotenkin tulee mieleen joku Niilo Ylivainio, joka kaatoi omia lahkolaisiaan kuin heinää. Ja toimittajat palvovat edelleen vailla kritiikkiä noita juttuja, kun kuuntelee Yleä. Nyt on jopa 2 astetta "tavanomaista" lämpölsempää, kun heinäkuussa on 22C lämmintä. Kun jossakin päin Suomea on Hellettä, niin sekin on näille toimittajille ja meteorologeille ihmeellistä, vaan ei minulle, kun muistelen menneitä vuosia. En edes muista tavanomaisia säitäkään. Koskahan niitä on ollut? No meillähän on veikkaus meneillään koska tämä ilmastovouhotus kääntyy laskuun sen myötä kun lämmin vuosikymmen alkaa jäähtyä. Toivottavasti Mikolla on veikkaukset tallella ja toivottavasti joku arkistoi näitä Taalaksen ja toimittajien suoltamia älyttömyyksiä, jotta niidenkin kautta nähdään, kuinka propagandakoneisto toimii nykymaailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräs tavanomainen heinäkuu oli 1983, kun suurimman osan heinäkuuta elohopea keikkui Turussa siinä 25-30ºC:n välillä, saattoi joinakin päivinä humahtaa ylikin. Paha sanoa, kun minulle ei tullut sanomalehteä sinä vuonna (opiskelijan budjetissa on rajansa). Sen sijaan muistan kyllä miten Turun vesi oli mainettaan huonompaa pitkän kuivan hellejakson takia. Suihkussakaan ei juuri tehnyt mieli käydä, kun suihkusta tullessaan haisi pahemmalta kuin suihkuun mennessä.

      Poista
  4. Hemmetin kylmä talvi keskellä useita lämpimiä vuosia on ilmastonmuutosta, onhan se!

    Liki 20 vuotta lämpötila on sahannut paikallaan, mitäs se sitten on? No mutta selvää ilmastonmuutostahan se on.

    Ilmastonmuutos taitaa kohta täyttää 10 v tiitä, kun se keksittiin ilmaston lämpenemisen jälkeen. Pitäisikö jo alkaa keksiä uutta termiä, kun tämäkin alkaa jo maistumaan härskiltä.

    VastaaPoista
  5. 39-40 ei ollut erityisen kylmä ja soyä paitsi vasta kun jäät kestivät ajoneuvoja Neukkula kykeni siirtämään joukkojaan myös järviä pitkin. Siihen asti suomalaisia siis suojasi leuto talvi.

    Uskomatonta paskaa Taalakselta verrata itseään Marskiin. Taitaa olla vähän pää sekaisin mikä nyt ei ihmetytä kun hän julistaa vuodesta toiseen panteistista gaia-uskoaan vaikka todisteet uskonkappaleen teorioista puuttuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö talvisodan aikana ollut mielestäsi kylmä? Isäni, joka oli paikalla, oli kyllä kanssasi erimieltä.

      Poista
    2. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174591-ruotsalaiset-kirjoittavat-talvisotaa-uusiksi-ei-niin-kylmaa-kuin-vaitetaan

      Poista
    3. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174591-ruotsalaiset-kirjoittavat-talvisotaa-uusiksi-ei-niin-kylmaa-kuin-vaitetaan

      Poista
    4. "On totta, että talvella 1940 oli epätavallisen kylmää. Se oli ensimmäinen sota-ajan kolmesta kylmästä talvesta. Saadaan mennä aina vuoteen 1809 jotta löydetään vastaavaa. Sen jälkeen esiintyi useita kylmiä talvia, kuten esimerkiksi 1830, 1838, 1844, 1855, 1867, 1893 ja 1917 – muta ei yhtään niin kylmää kuin 1940. Sille vetää vertoja vain seuraava sodan talvi 1941-1942."

      Ei ollut Veikkokaan paikalla, mutta noin hän kirjoitti.

      Poista
    5. Melkoista kirsikanpoimintaa. Veikko kirjoittaa myös - minkä olisit ehkä huomannut, jos et olisi lyönyt ennakolta kantaasi lukkoon - että:

      Talvisodan sää ei todellisuudessa ollut niin kylmä kuin normaalisti. Pikemminkin päinvastoin.

      ja

      Sodan jälkipuoliskolle osunut kylmä vaihe aiheutti että sellaisetkin joet, jotka normaalisti eivät jäädy, toimivat nyt Neuvostoliiton raskaiden hyökkäyskalustojen alustoina.

      Poista
  6. Kiitos Mikko jatkostasi.

    Joudun pitkään suomentamaan tietämättäni mitä se on, yrittäen parhaani, ilmasn koulutusta-.

    Se siintä.

    https://myteurastaja.wordpress.com/

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. Taalas ja ja hämem Puuttoisten prikaatinsa.

    Vertaamalla itseään Mannerheimiin Taalas todistaa itsensä megalomaaniksi.

    Hän prikaateineen tulee jäämään historiaan vain rosvojoukkona tieteen saralla, luulis oikeita tiedemiehiä hävettävän.

    Mikkokin noudattaa, ja minä jopa ytitän, puhtain asein puhtaan asian puolesta, vaikka Puumalasta, vetoamatta siihen.

    Eikö lienyt ennenkin. smyert spionage.
    Ei noilla kohta ole asuinsijaa.

    http://vanhahistoria.blogspot.fi/2015/03/partisaaniprikaatin-tuho.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Ei ole ihan terve tuo henkilö. Meidän poliittisessa järjestelmässämme on jotain pahasti vialla, kun selkeästi päättömiä puhuva henkilö palkitaan poliittis-ideologisista palveluksistaan kansainvälisellä korruptioviralla, jonka statuksen nojalla hän syytää päättömyksiään medialle.
    Ja toimittaja toimittaa, kun ei muutakaan osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni ilmaston kehitys näyttää siltä, etteivät Taalaksen höpinät pitkään jaksa enää kiinnostaa suurta yleisöä. Kesämökkiläiset pitivät sadetta ja ihmettelivät toista peräkkäistä huonoa lomasäätä.

      Toimittajat voisivatkin alkaa kyselemään, kuinka kauan sadetta on tulossa. Samalla voisi tivata syitä rajuihin säihin, niin johan taas olisi kiinnostavuutta jutuissa.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Niimpa huvinniin, puhutaan tieteen itsensäkorjaavuudesta, mutta kirjoittaako historiakin itsensä uusiksi.

    Vetoan täsä aina vanhaan kumppaniini joka ei mielestäni ole kuollut vaan kukoistaa, joskin pilven päällä.

    Olkoon vaikka yksi oppi-isistäni Tampereen punikkiyliopistosta.

    http://aikalainen.uta.fi/2014/01/24/tiedotusopin-toisinajattelija/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  11. Afrikan väestö lisääntyy 40 000 000 hengellä VUODESSA. He kaikki haluaisivat Suomeen, jos päästettäisiin. Ilmastolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi sen verran, että jos täällä olisi selvästi lämpimämpää, he haluaisivat tänne paljon kiihkeämmin.

      Poista
  12. "...seurata häntä vaikka retkelle helvettiin."
    Hei, tässähän se yhdistävä tekijä on. Sinnehän EU:n ja YK:n ilmastopolitiikkakin hyvinkin johdattelee ihmiskuntaa.
    Esimerkiksi EU:n CO2:n vähentämistoimet ovat lisänneet globaaleja ihmistekoisia CO2-päästöjä.
    Taalaksen mainitsema maahanmuutto taas kasvattaa hiilijalanjälkeä yksilötasolla jopa tuhatkertaisesti, kun muuttaja lähtee päiväntasaajalta ja sijoittuu napapiirille. Tätä puolta ei Taalas mainitse ollenkaan.

    VastaaPoista
  13. Pyydän puhutella..

    Alikersantti Mononen.

    https://www.youtube.com/watch?v=feDoo8RtNLA

    VastaaPoista