maanantai 20. tammikuuta 2014

Lämpötilojen lähihistoriaa merenpinnan molemmin puolin

Lämpöaikasarjat alkavat päivittyä viime vuoden osalta. Katsotaanpa, miten vuosi 2013 suhtautuu muutamiin edellisiin vuosiin globaalisti. Löydämmekö esimerkiksi merkkejä joidenkin tutkijoiden kadottamasta lämmöstä?

Alla olevaan kuvaan olen sijoittanut kolmesta eri asioita kuvaavasta lämpöaikasarjasta vuosikeskilämpötilat ajalta 2002-2013 - siis 12 vuoden ajalta. Tuo aloitusvuosi ei ole sattuma, vaan se johtuu siitä, että minun mielestäni edes jollain tavalla uskottavaa merenpintalämpötilaa (SST) ja merten lämpösisältöä (OHC) on saatu kerättyä vasta noin vuodesta 2003 alkaen. Jakso ei siis ole kovin pitkä, mutta on se kuitenkin reilusti yli 10 vuoden mittainen, mikä on maailman meteorologisen järjestön, WMO:n, mukaan lyhin sopiva aika ilmastollisista ilmiöistä puhumiseksi.
















Kuvassa on kolme globaalia kuvaajaa esitettynä yhtenäisillä murtoviivoilla ja niiden lineaariset trendit paksummilla katkoviivoilla:
  1. Punaisella on kuvattu satelliittien mittaama maapallon alailmakehän vuosikeskilämpötilan poikkeama vertailuajankohdan keskimääräisestä siten, kuin se yhdysvaltalaisessa RSS-aikasarjassa esitetään.
  2. Sinisellä on kuvattu maailman merien pintalämpötilan keskiarvon poikkeama vertailuajankohdan keskimääräisestä siten, kuin se brittien HadSTT3-aikasarjassa esitetään. Tuo aikasarja on mitattu pääosin ankkuroiduista ja ajelehtivista poijuista.
  3. Vihreällä on kuvattu maailman merien päällimmäisen 100 metrin vesikerroksen keskilämpötilan poikkeama vertailuajankohdan keskimääräisestä siten, kuin se yhdysvaltain NOAA:n OHC-aikasarjassa esitetään. Tuo aikasarja on mitattu pääosin ajelehtivista ja sukeltavista Argo-poijuista.
Noilla aikasarjoilla on aikamoisia eroja, vaikka niiden muutokset vuosien välillä ovat saman suuntaisia. RSS-aikasarja on peittoalueeltaan laajin, sillä se kattaa niin meret kuin mantereet. Kaikkein pohjoisinta ja eteläisintä kalottialuetta se ei tavoita. Sekä STT- että OHC-aikasarjat kattavat 60-70 prosenttia maailman meristä, jotka ovat reilu 2/3-osaa maapallon pinta-alasta. Napa-alueiden meristä pääosa jää niidenkin katvealueelle. STT kuvaa meren ja ilmakehän rajapinnan lämpötilaa, kun OHC100m (=merten lämpösisältö 100 metriin asti) kuvaa sitä valtavaa meren lämpösisältöä, jonka kautta syvien merien kylmä vesi vaikuttaa ilmastoon tai jonka kautta auringon lämpö meren pinnasta hiipii lämmittämään syvänteitä.

Olen aiemmin kirjoittanut mm. otsikolla "Miksi meret eivät lämpene". (Monia muitakin vanhempia bloggauksia merten lämpösisällöstä löydät linkistä "meret".) Tuohon bloggaukseen vuosi 2013 ei tuonut juuri mitään uutta, sillä 10-vuotiset tai sitä vähän pidemmätkään trendit sekä SST:n että OHC100m:n osalta ovat edelleen laskevia. Merten pintakerroksen lämpötilatrendi osoittaa hidasta jäähtymistä (SST -0,02°C/10 vuotta ja OHC -0,01°C/10v) vaikka vuosi 2013 oli hieman edellistä vuotta lämpimämpi. Kahden viimeisen vuoden välinen lämpötilamuutos mahtuu ilmoitettuun virhemarginaaliin.

Alailmakehän lämpötila ei tietysti voi muuttua kovin paljoa merenpintalämpötiloja enempää, sillä enimmän osan lämmöstään alailmakehä saa juuri merenpinnasta. No, punaisesta kuvaajasta näemme, että ilmakehän alimpien kerroksien lämpötilavaihtelu on jonkin verran suurempaa verrattuna merten vastaaviin kuvaajiin. Kannattanee kuitenkin muistaa, että RSS-aikasarjan kuvaaman alemman troposfäärin lämpömäärä (tai energia) vastaa vain muutamaa prosenttia vihreän OHC-kuvaajan lämpömäärästä, jos nuo haluaisi jouleiksi muuttaa.

Johtavilla ilmastotutkijoilla, joilta on maapallon energiataseesta kadonnut valtava määrä auringon tänne lähettämää energiaa, on teoria. Sen mukaan tuo kadonnut lämpö olisi hiipinyt hiljaa meriin ja sukeltanut syvyyksiin, josta se ilmastouskovaisten pelastukseksi nousee ylös viimeistään vuonna 2100. No, ehkä on hiipinyt, mutta huomaamattomasti tuo lämpö on jälleen kerran läpäissyt ilmakehän, merenpinnan ja merten päällimmäisen 100 metrin kerroksen. Siinä täytyy olla jotain pirullista tai kapitalistista taikaa, sillä minä en sitä löydä (mittausvirhemarginaalien jälkeen) tiedemaailman arvostetuimmista lämpöaikasarjoista?

Missä se ilmakehän hiilidioksidipakote muuten luuraa? Ihmisperäisen hiilidioksidin saastuttama ilmakehähän tässä näyttää nopeimmin jäähtyvän!?!

Lopuksi vielä muistutan Riston blogista, jossa ilmestyy jatkuvasti mielenkiintoisia juttuja höystettynä keskisuomalaisella tai -savolaisella huumorilla. Tässä jutussa nimittäin yksi ilmastotutkimuksen johtava taho näyttää löytäneen kolmasosan kadonneesta lämmöstä omasta arviointivirheestään. Ehkä loppuosaakin kannattaisi etsiä virheellisestä taseesta? No tasearvojen nopea lasku on ymmärrettävästi aina niin vaikeaa, ellei toimitusjohtaja juuri ole vaihtumassa.

Lisää viime vuoden lämpötiloista Suomen lähialueilla on tulossa lähiviikkoina. Nauttikaa sillä välin ilmaston lämpenemisestä, sillä ilmastopoliitikkojen mukaan se on vain kiihtynyt tällä vuosituhannella!

PS. Muistathan muutaman asian:
  1. Käväisepä Ilmastofoorumilla, ja pohdi lukiessasi vaikka liittymistä ilmastorealistien joukkoon. Ilmastofoorumi julkaisee tällaistakin.
  2. Jos pidit kirjoitusta lukemisen arvoisena, mieti sen jakamista Facebookissa tai muualla. Kirjoituksen alta löydät tarvittavat painikkeet. Blogisti haluaisi kasvattaa päivittäisen lukijakunnan uudelle tuhatluvulle mieluiten joka kuukausi.
  3. Kannusta blogistia parempiin suorituksiin tylyttämällä kirjoituksen lopussa olevalla arviointimahdollisuudella tai kommentoimalla selkeästi.
  4. Professori Judith Curryn blogissa on vähän lisää kadonneesta lämmöstä. Ja lähipäivinä siellä on siitä runsaasti lisää.

28 kommenttia:

  1. "...2002-2013 - siis 14 vuoden ajalta..."?? Painovirhe vai uutta matematiikkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... ei kun ko. vuodet mukaan lukien - sorry!

      Poista
    2. Juu 12 vuoden. Korjattu, kiitos!

      Poista
    3. 2002-2012 kuten taulukossa esitetään on kylläkin 13 vuoden ajalta... no, tuo on aika normaali ajatusvirhe, jonka suurin osa ihmisistä tekee, vrt. vuosi 0 oli ajanlaskumme ensimmäinen vuosi.

      Noin muuten, olen silloin tällöin lukenut tätäkin blogia väitetyn ilmastomuutoksen tiimoilta, enkä oikein pääse jyvälle tästä "denialisimista"; on siis parempi vaihtoehto hyväksikäyttää ympäristöämme muutaman vuosikymmenen taloudellisen edun nimissä, kuin pyrkiä pitkällä tähtäimellä kestävään energiatalouteen, vaikkakin siitä koituisi tällä hetkellä eläville taloudellista (verojen muodossa) tai moraalista (ne valehtelee meille/joku muu kuin isot öljy-yhtiöt tekee rahaa tällä meidän kustannuksella) haittaa?

      Mielestäni egoistista ja lyhytnäköistä halkoa tilastollisia hiuksia siitä mikä mittausväli milläkin välineellä todistaa jotain mihinkin haluttuun suuntan, lähinnä se kertoo mielestäni siitä, ettei ole ymmärtänyt asian koko laajuutta ja kauaskantoista tärkeyttä.

      "Entäs jos se onkin suuri huijaus ja luomme paremman tulevaisuuden turhaan?" on oma suhtautumiseni asiaan, kysymys, johon en ole vielä löytänyt vastausta "skeptikoiden" puolelta.

      Poista
    4. Entäs jos me luommekin huonomman tulevaisuuden tuhoamalla talouden, työpaikat, ympäristön ja yhteiskunnan ja vielä täysin turhaan?

      Poista
    5. Siirtyminen kestävään energiatalouteen ei siis mielestäsi(nne) ole kannatettava askel ihmiskunnan kehityksessä? Näette siinä jonkinlaisen samankaltaisen lyhytnäköisen uhan työllisyydelle kuin tietotekniikan aikakauden alkaessa?

      Poista
    6. No mutta joo, mennään näillä mitä meillä vielä on ja käytetään loppuun, turha tässä on välittää näin etukäteen millä keinoin tulevat sukupolvet yhteiskuntaansa tarvitsemansa energian tuottavat. Kun aina on teitä taulukkojen tulkitsoijta jotka eivät ymmärrä kokonaiskuvaa.

      Poista
    7. Peak oil on 1800 luvulla Malthussin ihmiskunnan lisääntymisen seurauksiin liittyvä myytti, kaiken loppumisesta tapahtuman funktiona.

      Rooman Klubi kuumensi sen uudelleen 1970 luvulla raportillaan mm."Kasvun Rajat" joka mallinsi öljyn loppuneen jo viime vuosituhannella.

      Tämä nostetaan parrasvaloihin aina tarpeen tullen.

      Sopisi se kuitenkin tarkastella missä mennään, semminkin kun tunnetut fossiiliset varannot ovat suurimmat koko ihmiskunnan historiassa, juuri löydettyjen uusien fossiilisten varantojen myötä.

      Tuossa hieman aiheesta.

      http://www.technologyreview.com/news/425509/peak-oil-debunked/

      Mutta jos nyt kuitenkin haluaa nähdä painajaisia "peak oilista" sopisi seurata aikaansa, kun termi on vanhanaikainen, ja on korvattu "peak gas" termillä joka mallintaa aikaa kun maapallon kaasuvarat ovat kulutettu loppuun Rooman Klubi funktioilla.

      Ilkka

      Poista
    8. Mikä on kestävää energiataloutta?Tuuli- ja aurinkoenergia ei sitä ainakaan ole. Pitää muistaa että jos jokin ei ole taloudellisesti kestävä, niin ei se ole sitä silloin muutenkaan.

      Poista
    9. pakko peesata.... IFR- reaktorin investointituki olisi tuossa mielessä kestävämpää kehitystä kuin syöttötariffit propelleille...

      Poista
  2. Mikko: Loistava kirjoitus!

    Hienoa, että olet "löytänyt" professori Judith Curryn. Hän on maailman ehkä pätevin ilmastotutkija, on paneutunut aiheeseen jo noin 30 vuoden ajan. Hän ei ole mikään ilmastoskeptikko vaan todellinen ilmastorealisti.

    Toivoisin, että et unohtaisi "toista Juudittia" (Judith Lean), joka oli edellisen IPCC-raportin (AR4, 2007) ainoa asiantuntija astrofyysikkona.

    JL on jatkuvasti tuonut esiin auringon vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen/viilenemiseen. IPCC ei ole ottanut sitä raporteissaan riittävästi huomioon, Ja kotoiset "asiantuntijamme", kuten FMI:n Alestalo ja tutkijakumppanissa Ilmatieteen laitoksella pyrkivät niitä väheksymään tai jopa unohtamaan.

    Judith Lean on mm. laatinut rekonstruktion auringonpilkuista ja niiden vaikkutuksesta pikku jääkauteen. Siitä huolimatta maamme Ilmatieteen laitos syytää propagandaa "auringon vähäisestä vaikutuksesta".

    VastaaPoista
  3. Odotan suurella mielenkiinnolla, että mitä poliitikot tulevat eurovaaleissa nostamaan ilmastoasioista esiin. Esimerkiksi tämän kirjoituksen aiheeseen haluaisin kuulla vastauksia erityisesti Vihreiden suunnalta. Olisiko bloginpitäjällä mahdollista kehittää joukkoa kiperiä kysymyksiä, joita voisi lähteä rummuttamaan eri kanavien kautta ehdokkaiden vastattavaksi?

    Puolueeton

    VastaaPoista
  4. Mikko, kiitos maininnastasi!

    Elämme mielenkiintoisia aikoja. Lämpenemisen pysähtyminen on jo aika yleisesti hyväksytty, mutta otsikoissa alkaa nyt näkyä jo (pienois)jääkauttakin. Esimerkiksi valtavirtaa edustava lehtori Jari Kolehmainen mainitsee jääkauden blogiotsikossaan. Toki täkynä vain, mutta kumminkin.

    Mielenkiintoisia ovat myös ilmastomallien pelastusselitysmenetelmät. Yksi on pyrkimys pidentää minimiaikaa. Pidentämällä se yli ihmisiän iso osa ongelmista saadaankin siivottua, koska väärinennustavien mallien rakentajat on jo ehditty haudata, jos myös ensimmäisenä virheen huomanneet.

    Toinen pelastuslinja on sitten se, että keskilämpötila, varsinkaan ilmakehän keskilämpötila, ei ole oikea mittari. Lämpeneminen jatkuu, mutta toisaalla (meren pohjassa). Tästä olenkin samaa mieltä, väärin valittu suure seurattavaksi. Vaan sitten pitäisi miettiä, että kuka tuon väärän valinnan teki ja montako miljardia tästä päivästä eteenpäin väärinvalitun mittarin perusteella vielä vaihtaa taskua? Ehkä joskus kirjoitan tästä aiheesta itsekin (lisää), mutta lyhyesti: keskilämpötila ja säteilytasapaino eivät ole yksikäsitteisessä suhteessa toisiinsa, kun kyse ei ole tasalämpöisestä (pienestä) kappaleesta. Siis samalla auringon määräämällä säteilytasolla planeetan ilmakehän keskilämpötila voi olla useita asteita toisistaan poikkeava, riippuen mm. lämpötilojen jakautumisesta päiväntasaajan ja napojen välillä.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoisia käyriä. Niiden perusteella ilmasto on viilentynyt. Onko olemassa arviota, miten paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus muuttuu, kun merien lämpötila jäähtyy yhdellä asteella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymyksesi ei ole mielestäni relevantti, mutta voinen kuitenkin kertoa pelkän näkemykseni.

      CO2 pitoisuuden ilmakehässä määrää pääosin tulivuorten ja etenkin merenalaisten sellaisten tuottama CO2 jonka pitoisuus ilmahehässä
      on jossain määrin verrannollinen valtamerten lämpötilaan käänteisesti.

      Koska emme tiedä CO2 lähteiden määrää ja tuotantoa, en ainakaan
      minä tee edes valistunutta arvausta, mutta sopiihan sitä laskea itte koska laskukone on linkissäni, mutta elekää tehkö edes päätelmiä sen perusteella.

      Näkee kuitenkin miten kaasut liukenevat veteen lämpötilan funktiona.

      http://www.engineeringtoolbox.com/gases-solubility-water-d_1148.html

      Ilkka



      Poista
    2. Kysymykseesi varmaankin voidaan antaa teoreettinen vastaus, mutta en ryhdy sitä laskemaan. Merien keskimääräinen lämpeneminen ja viileneminen koko syvyydeltä on kovin vähäistä. Esimerkiksi merien kahden kilometrin paksuinen päällimmäinen kerros, joka on lähes puolet kaikesta merivedestä, on lämmennyt viimeisen 50 vuoden aikana keskimäärin vain muutamia asteen sadasosia (noin 0,04-0,06 astetta). Lämpötilan vaihtelu on tietysti ollut sitä suurempaa, mitä lähempänä pintaa olevasta kerroksesta puhutaan. Suurinta se on juuri tuossa 100 metrin kerroksessa, jonka otin esimerkkiini, mutta sekään ei ole vaihdellut kuin 0,15 asteen verran viimeisen 12 vuoden aikana, ja mittausvirheet huomioon ottaen ehkä vain puolet siitä. Tarkempaa edes osin uskottavaa tietoa meillä ei ole, sillä varhaisemmat mittaukset ovat olleet ... mitä ovat olleet, no ehkä suuntaa antavia.

      On aika varmaa kuitenkin, että merien pintakerros on lämmennyt viimeisen 150 vuoden aikana muutamia asteen kymmenesosia. Tuo lämpeneminen on vapauttanut merivedestä hiilidioksidia. Merien lämpenemistä voidaankin pitää (ylivoimaisesti) suurimpana ilmakehän hiilidioksidin lähteenä. Jos merien pintakerrokset nyt sitten kylmenisivät vaikkapa seuraavat 150 vuotta, ne tietysti vähitellen imaisisivat takaisin ilmakehän hiilidioksidia osapaine-eron verran. Toivottavasti noin ei kävisi, sillä kasvien ja muunkin maanpäällisen elämän kannalta ilmakehässä on edelleen pikemmin niukkuutta kuin runsautta hiilidioksidista. CO2 on ennenkaikkea kasvien ruokaa. Siksi mm. viljasatomme ovat nykyisin niin paljon parempia.

      Poista
  6. Nasa julkaisi taas väliaikatiedot aiheesta:

    http://www.nasa.gov/content/goddard/nasa-finds-2013-sustained-long-term-climate-warming-trend/

    VastaaPoista
  7. Nyt on ollut usein puhetta merien lämpeämisestä. Onko tietoa, kuinka paljon ydinvoimalat vaikuttavat asiaan? Kun kerran nuo muutoksetkin ovat vain luokkaa sadasosia...

    Kiinnostunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tarkkaa tietoa, enkä asiasta pikaisella googlauksellakaan mitään löytänyt. Mutta maailman kaikkien ydinvoimaloiden lauhdevesien meriä lämmittävä suuruusluokka on niin pieni, että sitä ei voi havaita nykyisellä mittaustarkkuudella merien lämpösisällössä edes alueellisesti saati globaalisti. Paikallisesti - siis muutaman kilometrin säteellä yksittäisestä ydinvoimalasta - vaikutus on tietysti merkittävä. Se voi olla muutaman asteen luokkaa ainakin pintavedessä.

      Merien lämpösisältöön vaikuttaa ylivoimaisesti eniten auringon lyhytaaltoinen säteily. Se tunkeutuu melko hyvin meriin useiden kymmenien metrien syvyyteen. Toiseksi suurimmaksi vaikuttajaksi epäilen vedenalaista vulkaanista toimintaa, joka on aivan eri tasolla lämmön tuottajana (kenties sadastuhannesosissa, kukaan ei tiedä) verrattuna aurinkoon, joksi tuota hienoa fuusiovoimalaamme kutsumme. Ihmiskunnan vaikutus saattaa tulla kolmantena tekijänä, mutta sekin lienee tuhannesosissa verrattuna merenalaisiin tulivuoriin.

      Oleellista on se, että AGW-teorian mukainen hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen takaisinsäteily ei voi vaikuttaa ainakaan suoraan merten lämpötilaan, sillä se ei kykene tunkeutumaan meriin millimetriä syvemmälle.

      Poista
  8. Miksi bloggaaja poistaa uskonnolleen epämiellyttävät kommentit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. et ole ymmärtänyt allaolevia sääntöjä

      Joo kyllä se näyttää olevan puppua tuo alarmistien "lämpö mennyt piiloon syviin vesiin". selitys kuten odottaa saattoi

      Poista
    2. Bloggaaja moderoi kommentteja alla olevien sääntöjen mukaisesti. Kanssani eri mieltä oleminen ei ole peruste kommentin poistolle, enkä sellaista perustetta käytä. Useimmiten olen karsinut kommentteja sillä perusteella, että ao. kommentti ei liity kirjoituksen aiheeseen.

      Poista
  9. Tämä pallo ei lämpene muusta kuin energiasta, ei todellakaan mistään takasinsäteilystä kylmästä ilmakehästä. Ilmakehän kaasut toimivat jäähdyttimenä ja jos ne sattuisivat kuumenenmaan hieman enemmän niin sitä tehokkaamin tuo lämpöpumpuu toimii vrt esim merituuli (aurinkoisen päivänä kova tuuli, pilvisenä päivänä ei juurikaan tuule) . Hieno taspainoitusjärjestelmä, valitettavasti ei toimi toisinpäin kun nuo termodynamiikan lainalaisuudet on aika lahjomattomia. Energian vähetessä siis kylmenee. Auringon maapallolle säteilemä energia verrattuna ihmisen energian tuottamiseen tarkoittaa sitä, että ihmisen toiminnasta maksimissaan ilmakehän keskilämpötila voi nousta noin 0,05 C. Sisältää myös voimalaitosten lauhdevedet meriin, jokiin ym. Sitten voidaankin miettiä sitä, että suurin osa tuosta energiasta kuluu suurissa asutuskeskuksissa, jonne tuotettu energia on johdettu joko sähkönä tai joissain maissa kaukolämpönä. Silloin kaikki energia muuttuu lopulta lämmöksi (UHI -ilmiö).

    VastaaPoista
  10. JC,ltä tuli juuri, sanoisinko syvällinen re-analyysi aiheesta, jota en sen
    syvällisemmin ala kommentoimaan, kuin että IPCC tekee hienoja grafeja olemattomiista mittauksista ja kadonnutta lämpöä löytyy eniten sieltä mistä
    sitä ei ole mitattu.

    http://judithcurry.com/2014/01/21/ocean-heat-content-uncertainties/

    Ilkka

    VastaaPoista
  11. Yllä oli pohdittu ihmisperäistä valtamerten lämpenemistä ja pinnannousua useammassa kommentissa. Noille voidaan myös laskea teoreettiset maksimiarvot varsin yksikertaisesti.

    Ihminen käytti energiaa v. 2013 maailmanlaajuisesti 13250 Mtoe yksikköä, eli
    5,55*10E+17 kilojoulea = E. Osa tästä energiasta meni suoraan ilmaan, osa vesistöihin ja meriin, osalla saatiin tehtyä jotain konkreettista. Otetaanpa lähtökohdaksi pahin mahdollinen tapaus, että kaikki tuotettu energia menisikin lämmöksi valtameriin. Voisiko tämä ihmisen käyttämä energia nostaa merien pintaosien keskimääräistä lämpötilaa jotenkin merkittävästi? Mikä on suuruusluokka? Miten paljon keskimääräinen merenpinta tämän johdosta nousee vuositasolla?

    Koko maapallon pinta-ala on 510E+06 neliökilometriä ja suolaisen veden peittoala
    3,6E+08 neliökilometriä. Napojen jääalueiden peitossa on 23,8E+06 neliökilometria
    merialuetta, joten sulaksi merialueeksi saadaan noiden erotus = 336,2E+06 km^2.
    Tehdään nyt sellainen hypoteettinen oletus, että kaikki lämpö sitoutuu vain ylimpään yhden metrin syvyiseen vesikerrokseen. Paljonko se sitten lämpenee tuon
    kokonaisenergian sitä lämmittäessä? Tällä oletuksella saadaan 1 m syvyisen vesialueen massaksi M = tilavuus * veden tiheys = 1 m * 336,2E+06 * 1,0E06 m^2 * 1000 kg/m^3 = 336,2E+15 kg.

    Veden erityinen lämpökapasiteetti C = 4,183 kJ/(kg*K). Nyt voimme laskea, että
    yhden vuoden aikana aiheutettu lämpötilannousu saadaan kaavasta dT = E / (c * M). Sijoittamalla ym. arvot saadaan 0,3946 K. Näin paljon yhden metrin paksuinen
    valtameren pintakerros siis lämpiäisi, jos kaikki käytetty energia sitä tasaisesti
    lämmittäisi vuoden ajan. Jos tuo lämpö jaetaankin kymmenen metrin paksuiseen
    kerrokseen, saadaan lämpötilannousuksi kymmenes osa em. arvosta, eli noin 0,04K. Edelleen sekoitettaessa sama lämpö sata metriä syvään kerrokseen saadaan 4 mK. Nämä ovat pahimman mahdollisen lämpenemisen maksimiarvoja, mutta todellisuudessa jäädään varmasti reilusti pienempiin lukemiin, koska ihmisen aikaansaamaa lämpöä menee paljon ilmaan ja säteilee suoraan avaruuteenkin.

    Valtamerten pintalämpötilan keskiarvo on noin +17 C-astetta, joten veden tilavuuden lämpölaajenemiskertoimena voidaan käyttää +15 C-asteen kohdalla mitattua arvoa 0,151E-03 1/K. Tuo siis tarkoittaa, että kuutiometri vettä laajenee 1,5 desilitraa, kun lämpötila nousee yhden asteen. Kuutiometri merivettä laajenee 0,3946 K * 0,000151 1/K * 1 m^3 = 0,05958 litraa, kun sen lämpötila nousee noin 0,4 K. Koska meren pinta-ala pysyy samana, menee lisätilavuus entisen päälle suoraan korkeuden lisäykseksi. Ts. levitetään nyt tuo 0,06 litraa neliömetrin alalle,
    jolloin saadaan korkeudeksi lisäykseksi 0,06 mm vuoden aikana. Jos lämpö
    sekoittuukin pintaveteen kymmenen metrin syvyydeltä, saadaan korkeuden lisäykseksi hiukan yllättäen sama arvo. Samoin käy, jos sekoittuminen tapahtuu ylimmän sadan metrin syvyyteen. Valtameret eivät siis turpoa tolkuttomasti.

    Jos olen edellä laskenut oikein, ihmisperäinen energian kulutus nostaa valtamerten
    lämpötilaa ja pinnankorkeutta mitättömän vähän vuoden aikana. Sadassakaan vuodessa ei vielä tulla kovin suuriin lukemiin kymmenestä vuodesta puhumattakaan.

    Linkkejä:
    o https://yearbook.enerdata.net/
    o http://www.iea.org/statistics/resources/unitconverter/
    o http://en.wikipedia.org/wiki/Heat_capacity
    o http://en.wikipedia.org/wiki/Earth
    o http://www.engineeringtoolbox.com/water-thermal-properties-d_162.html

    - Tuha Valppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai kukaan väitäkään että "energian kulutus" nostaa planeetan lämpötilaa.

      -L4

      Poista
    2. No mistäs niitä kammoksuttuja hiilidioksideja tulisi kuin fossiilisesta energiankulutuksesta? Vai onko AGW-kässäri tälläkertaa se että se onkin aurinko joka nostaa planeetan lämpötilaa?

      Poista
    3. Kasvihuonekaasut nostaisivat lämpötilaa vaikka niiden ilmakehään päästämisessä ei vapautuisi lainkaan energiaa.

      -L4

      Poista