torstai 12. syyskuuta 2013

Ei tullut jäätöntä Jäämerta tänäkään vuonna



Eteläisen merijään laajuus syyskuussa 2013
Pohjoisen pallonpuoliskon jäät ja lumet ovat näinä päivinä saavuttamassa vuotuisen minimilaajuutensa, ja vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon merijääpeite on lähellä maksimiaan. Katsotaanpa, millaisia tuloksia nämä ilmastonmuutoksen herkät mittarit tänä vuonna antavat. Aloitetaan Etelämannerta ympäröivästä merijäästä.


Antarktikan merijään kasvukäyrä
Etelämeren merijään laajuus on koko vuoden pysytellyt reilusti pitkäaikaista keskiarvoa suurempana. Sekä jään minimilaajuus helmikuussa kuin tässä kuussa todennäköisesti saavutettava maksimi ovat 1970-luvulta aloitetun satelliittiseurannan avulla mitatuista suurimpia. Tämä vahvistaa pitkäaikaista eteläisen pallonpuoliskon hitaasti mutta tasaisesti kasvavan merijääpeitteen trendiä, mistä ei paljoa julkisesti keskustella. Tämä on jossain määrin hämmästyttävää, sillä tänä vuonna jääpeite on tehnyt kymmeniä päiväkohtaisia ennätyksiä. Ehkä eteläisen jääpeitteen kasvu ei oikein sovi nykyisen ilmastokonsensuksen tarinaan?
Pohjoisen merijään tämän vuoden minimi-
laajuus verrattuna vuoden 2007 minimiin

Jos etelän jääpeitteet eivät tänäkään vuonna yllättäneet ketään, niin pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki on toisin. Monet julkisuushakuiset jäätutkijat ja poliittiset ilmastoaktivistit ovat ennustaneet kesäisin jäätöntä Jäämerta täksi vuodeksi tai viimeistään joksikin tulevaksi vuodeksi. No sellaista ei tapahtunut. Tänä vuonna Jäämeren jääpeitteen laajuus palautui pitkähköksi lähes normaaliin laajuuteensa - siis kahden standardipoikkeaman sisäpuolelle pitkäaikaisesta keskiarvosta, millä alueella se taitaa pysyä ainakin seuraavan sulamiskauden alkuun asti.
Arktisen merijään sulamiskäyrä

Pohjoisen merijään alueellinen kehitys näyttää mielenkiintoiselta ajatellen ensi vuoden sulamiskautta. Jäätä on edelleen runsaahkosti läntisellä Arktisella - siis Kanadan pohjoisessa saaristossa ja Beaufortinmerellä. Tämä pääosin 1-2 -vuotinen jää on mahdollisimman kaukana Grönlannin ja Huippuvuorten välisestä Framminsalmesta, jonka kautta Jäämeren tuulet usein puhaltavat valtavia määriä paksuakin jäätä sulamaan Pohjois-Atlantin vesille. Nyt todella iso osa tämän kauden selvinneestä jäästä siis ehtii kasvaa paksuksi monivuotiseksi jääksi ja muutamana seuraavana vuotena virtausten mukana vahvistaa myös Venäjän Arktikan jääpeitettä, ennen kuin se lopulta ajautuu sulamaan Barentsinmeren ja Atlantin lämpimämpiin vesiin. On selvää, että sulamista paremmin kestävän monivuotisen merijään määrä siis kasvaa ainakin nyt ennätysvauhdilla.


Arktinen merijää 2012 (kelt+pun) ja 2013 (kelt+vihr)
Jäätä on siis tänä kesänä ollut niin paljon Kanadan ja Alaskan vesialueiden läpi kulkevalla Luoteisväylällä, että väylän käyttö kauppamerenkulkuun on ollut käytännössä olematonta. Koillisväylän jäätilanne on ollut helpompi, joskin tänä kesänä sielläkin on ollut jäätä selvästi useita aiempia vuosia enemmän. Venäjän jäänmurtajalaivasto joutuu tällä purjehduskaudella avustamaan Koillisväylän käyttäjiä lähes koko väylän pituudelta, sillä jäätä on edelleen melkoisina jäälauttoina Novaja Zemljasta itään sijaitsevilla Laptevinmerellä, Karanmerellä ja Itä-Siperianmerellä. Vain väylän läntisin osa, Barentsinmeri, on jäästä vapaana. Koillisväylän liikenne varmaankin jonkin verran kasvaa tänä syksynä, mutta sellaiseen ennätyskasvuun, jota ennalta haettujen purjehduslupien kasvu ennakoi, ei päästäne.
80-90N -alueen päivittäinen keskilämpötila 2013

Ehkä hätkähdyttävintä Arktikalla on ollut tämän vuoden lämpötilakehitys. Tanskan Ilmatieteenlaitoksen mallintama 80–90 -leveysasteen lämpötilakäyrä on pysynyt käytännössä koko sulamiskauden ajan pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, vaikka tuon alueen pitäisi ilmastomallinnusten mukaan lämmetä kaikkein nopeimmin. No tänä kesänä se on jäähtynyt nopeammin, kuin mikään muu alue maapallolla. Kun lisäksi alueella ei ole tänä kesänä sattunut ainuttakaan sellaista poikkeuksellisen kovaa myrskyä, jotka sekä vuosina 2007 että 2012 puhalsivat valtavat määrät jäätä Atlantille, ei ole ihme, että Jäämeren jääpeitteen määrä on vuodessa kasvanut hämmästyttävästi 60 prosentilla. Väittäisin tätä kasvua ainakin satelliittimittauskauden ennätykseksi.
Jääpeitteen määrät satelliittimittausten aikana

Pohjoisen jääpeitteen tämänvuotinen merkittävä kasvu ei kuitenkaan vielä kovin paljoa oikaise parikymmentä vuotta jatkunutta laskevaa trendiä. Mutta siitä huolimatta yhä merkittävämmäksi alkaa muodostua se tosiasia, että tuon alueen merijään minimeissä ja maksimeissa ei ole juurikaan laskua vuoden 2007 jälkeen. Vastaavasti alueen lämpötilat ovat samoihin aikoihin lopettaneet nousunsa. Onko nyt tapahtumassa samanlainen käänne kuin 1940-luvun lopulla, jolloin kahtena edellisenä vuosikymmenenä vähiin huvennut ja ohueksi käynyt jääpeite alkoi kasvaa saavuttaen maksiminsa 1970-luvulla, mistä alkaen asiaa on kyetty kattavasti mittaamaan satelliiteista? No sen näemme muutamien seuraavien vuosien aikana, mutta ainakin minä suhtaudun edelleen hyvin skeptisesti ilmastomallinnuksiin perustuviin ennusteisiin jäättömästä Jäämerestä.

Yhden asian osalta olen luottavainen liittyen tämän vuoden globaaliin merijäähän. Ennätykselliset tapahtumat molemmilla kalottialueilla eivät tule saamaan julkisuutta suurimpien suomenkielisten mediatalojen julkaisuissa. Johtuuko se siitä, että nykyisessä ilmastopoliittisessa ilmapiirissä vain ennätyksellinen sulaminen on uutinen? Siksi en pane pahakseni, jos joku lukija sattuisi Facebookissa, Twitterissä tai jollain muulla sopivalla tavalla levittämään tämän vuoden tilannetta, joka minusta on uutisen väärtti.
Eteläisen merijään laajuus sitten 1979

PS. Eteläisen merijään peite saavutti satelliittimittausten ajan ennätyksen 14.9.2013. NSIDC:n mukaan pinta-ala oli 19,51234 miljoonaa neliökilometriä.

69 kommenttia:

  1. Mikko ensimmainen kuvasi on huono. Pitaisi nayttaa minimilaajuus, joka on jossain maaliskuussa. Nyt kuvasi lahtee kesakuusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OK. Halusin tuossa korostaa tämän vuoden poikkeuksellisen isoa maksimilaajuutta. Täältä näkyy eteläisen merijään laajuus graafina sitten vuoden 1979.

      Poista
  2. Kiitos tästä iloisesta uutisesta! Antero

    VastaaPoista
  3. Hetkinen, olenko missannut jotain kun Himalajan jäätiköt sulivat 2011 ja Jäämeri tänä kesänä? Näin ainakin uutisoitiin ja uutisoidaan ainakin jälkimmäisen "tapahtuman" johdosta!
    Kovin ovat olleet hiljaa Hesari, Yle, Maikkari ym. mediat tästä "suulamattomuudesta". Tuskin yksikään hiiskuu sanallakaan pohjoisen jääpeitteen kasvamisesta edes nettisivuillaan!
    Epäilen, että Suomi voittaa jalkapallon Euroopan mestaruuden tai pääsee edes EM-kisoihin ennemmin kuin mitään ilmastouskon vastaista julkaistaan esim. Hesarissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesari kehtaa väitää että arktisen jään määrä olisi ennätysalhainen...

      http://www.hs.fi/ulkomaat/Arktisen+alueen+merij%C3%A4%C3%A4n+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+enn%C3%A4tysalhaalla/a1378909006066

      Poista
    2. Hesarin uutinen on vaatimaton lyhennelmä tästä BBC:n uutisesta. Kyse on merijään tilavuudesta eikä pinta-alasta, josta minä kirjoitan. Pohjoisen merijään tilavuus on kyllä laskenut sitten 1970-luvun, mutta onko sekään tänä vuonna ennätyksellisen alhainen, on hyvin epävarmaa. Tuo BBC:n jutussa kuvattu menetelmä tilavuuden määrittämiseksi tuottaa melko karkean arvion, emmekä tiedä kovinkaan pitkältä ajalta tuon tilavuuden historiaa.

      Ehkä Hesari julkaisi tuon uutisen siksi, että se voi sanoa julkaisseensa jotain poliittisesti sopivaa merijäästä? Satelliiteista melko tarkasti mitatusta laajuudesta sen ei sitten tarvitsekaan julkaista mitään?

      Poista
    3. Kunallista että et kirjoita tilavuudesta juuri mitään. Onko tarkoituksena välittää pohjoien merijään tilanteesta epätarkka kuva?

      -L4

      Poista
    4. Olen päättänyt pysytellä empiirisen tiedon puolella kertoessani ilmastosta ja sen osana myös merijäästä. Tilavuudesta valitettavasti ei ole tarkkaa ja kattavaa tietoa.

      Poista
    5. PIOMAS2-mallihan on osoittautunut validoinneissa hyväksi, joten sen huomiotta jättäminen vaikuttaa järjettömältä jos tarkoituksena on puhua Arktikan jäätilanteesta.

      -L4

      Poista
    6. Tämän vuoden jään määrä ei mahtunut PIOMASin virhemarginaaleihin, mikä kertoo kaiken oleellisen ko. mallinnuksesta.

      Jos haluat jatkaa PIOMAS-keskustelua, otan vastaan vieraskirjoituksia. Mutta tämän kirjoituksen osalta pysymme jatkokeskustelujen osalta uskottavasti mitattavissa olevassa pinta-alassa.

      Poista
  4. Jostain interwebseistä luin, että Etelämanteretta ympäröivä merialue jäätyisi juuri ilmaston lämpenemisen johdosta, kun Etelämantereen jäätiköt sulavat ennätysvauhtia makeaa sulamisvettä mereen vähentäen meren suolapitoisuutta, jolloin se jäätyy helpommin. Tiedä sitten tuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisia epätoivoisia selityksiä tippuu tasaiseen tahtiin. Pikkuinen ongelma tuolle selitykselle on se, että ilmasto Etelämantereella ei ole lämmennyt ainakaan 35 vuoteen, eikä lisääntyneestä mannerjäätikön sulamisvedestäkään ole havaintoja.

      Poista
    2. Juuri ilmaston lämpenemisen johdosta etelän jäät ovat kasveneet. Katso tätä kuvaa

      http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/ANIM/sfctmpmer_01a.fnl.30.gif

      Siitä näkyy hyvin syyt jäiden kasvuun. Koko vuoden etelässä on ollut vastaava tilanne. Ilmavirrat ovat muuttuneet ilmaston lämpenemisen johdosta ja kylmä ilma on virrannut mantereelta kauemmas merelle. Ns. napapyörre on hajonnut. 70-90S on lämmennyt reilusti, mutta vastaavasti 60-70S on viilennyt ja se on kasvattanut jäätä. Tänä talvena etelänavalla oli poikkeuksellisen lämmintä.

      Poista
    3. Niinpä niin, nopein tapa tehdä jääpaloja on mikroaaltouuni. Vai oliko se päinvastoin? Ai että lämpeneminen aiheuttaisi jäiden lisääntymistä? Olisikohan aika lähteä ulos sieltä mietiskelykammiosta niin ehkä saisi jonkin kosketuksen todelliseen maailmaan!

      Poista
    4. Joo keskilämmöltään reilusti pakkasen puolella olevan mantereen jää siis sulaa ja ryömii sulana vielä satoja kilometrejä jäätä pitkin merelle jäätyen vasta törmättyään suolaiseen meriveteen. Jep jep.

      Poista
  5. Tuohon uutisointiin liittyen olen havainnut, että julkisessa sanassa hehkutetaan lämpimiä päiviä, mutta ei kerrota sitä, mikä näkyy Hesarinkin kylmin/ kuumin päivä/yö nyt ja viime vuonna, eli että nyt kylmintä on -3 C jossakin Naruskassa, kun Suomen kylmin lämpötila vuosi sitten oli jossakin Sodankylässä +12 C. Lisäksi kun ajatellaan, että kuukausia on 12, eikä keskimääräistä lämpötilaa ole olemassa kuin sattumalta, 12 kuukauteen yleensä osuu aina läpimämpää, kuin mitä on ollut edellisenä 12 vuotena. Niitä sitten hehkutetaan aina, kun sattuu kohdalle. Vai olisko tuo aurinko alkanut sittenkin säteillä kuumemmin, kun sen paisteessa on niin lämmin olla?

    VastaaPoista
  6. Uusinta tietoa arktisen napajään paksuudesta/tilavuudesta:

    http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/Living_Planet_Symposium_2013/New_dimensions_on_ice

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvältä näyttää eli saammeko aikaiseksi kahden vuoden trendin vaadittujen
      30 vuoden sijaan.

      "“CryoSat has been in orbit since 2010 and with the satellite still in excellent health it is now set to continue providing precision measurements until 2017,” said ESA’s Tommaso Parrinello, who is responsible for the mission."

      Ilkka

      Poista
    2. Se on tuplasti parempi kuin se että 2013 on laajempi kuin 2012 joka taas on yhden vuoden trendi.. ;)

      Poista
    3. CryoSat ja IceSat ovat osoittaneet että PIOMAS on varsin passeli malli pohjoisen merijään tilavuudelle. Mielipiteitä siitä miksi merijään tilavuustrendi on alaspäin?

      http://psc.apl.washington.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.png?%3C?php%20echo%20time%28%29%20?

      -L4

      Poista
    4. Eipä siihen sen kummempaa syytä ole kuin pinta-alatrendinkään suhteen. Pinta-alasta meillä kuitenkin on selvästi tarkempaa tietoa kuin tilavuudesta. PIOMAS on lopulta kuitenkin vain mallinnus, ja niistähän me tässä blogissa tiedämme aika paljon osataksemme epäillä.

      Poista
    5. Kyseessä on validoitu mallinnus, eli mallin tarkkuudesta on olemassa tietoa epäilyn tilalle. Tieto on varmaan luuloa parempi teillekin? :)

      -L4

      Poista
    6. Kun PIOMASin virhemarginaalit eivät riitä, ei voi puhua tiedosta. Kyse on mallinnusvirheestä.

      Poista
  7. Kuten jo aikaisemmin taisin todeta niin yksi vuosi oikeassa tieteessä ei riitä osoittamaan että trendi olisi muuttunut. Odotetaan muutama vuosi ja toivotaan tosi kovasti että lähtee viilenemään vaikka hiilidioksidia pusketaan yhä enemmän taivaalle. Sen lisäksi että ei tarvitsisi kantaa enää huolta huomisesta niin löytyisi ihan uusia fysikaalisia mekanismeja tutkiskeltavaksi..

    Mielenkiintoista myös kuulla aikanaan mikä on ollut tämän vuoden arktisen merijään tilavuusminimi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimivaksi osoitettu PIOMAS-malli näyttää jäämäärän trendin jatkuvat yhä:

      http://psc.apl.washington.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.png?%3C?php%20echo%20time%28%29%20?

      -L4

      Poista
    2. PIOMAS ei osoittane tilavuuden vähenemistä tänä vuonna. Ehkä jään pinta-alan kasvu oli liikaa jopa mallinnuksille? Jäätähän ei voi ohentaa ohi nollan. Tjaah, ehkä se PIOMAS-mallinnuksilla voisi onnistua?

      Poista
    3. PIOMAS on sitä mieltä että tilavuudessa ei tänä vuonna rikota ennätyksiä. Pitkän ajan trendi on yhä selvästi alas, vaikka "mean reversion" tuottikin edellisvuosia korkeammat arvot sekä pinta-alalle että tilavuudelle.

      -L4

      Poista
  8. Miksi pitää toivoa että ilmasto viilenisi? Näillä leveysasteilla ruuan tuontanto voi olla aika haasteellista jos keskilämpötila laskis vain 1°C.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Olen useaan otteeseen esittänyt kysymyksen siitä, että mitä kamalaa on tapahtumassa jos ilmasto lämpenee muutaman asteen. Kukaan ei ole sitä minulle kertonut, ilmeisesti kaikki ajattelevat että se on aivan itsestäänselvä asia. Minulle vaan ei.

      Siis vielä kerran: Mitä kauheaa tapahtuu, jos ilmasto lämpeää muutaman asteen?

      Poista
    2. Säätilapatternit, mm. sateisuus voivat muuttua paikoitelleen radikaalistikin. Se, että maapallo lämpenisi muutamalla asteella ilman ilmaston muunlaista muutosta lienee mahdotonta.

      -L4

      Poista
    3. Oletko yrittänyt etsiä? Voi aloittaa vaikka wikipediasta...

      http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpenemisen_vaikutukset

      Poista
    4. Tuo wikipedian artikkeli on täynnä sellaisia sanoja kuten väitetään, oletetaan, uskotaan, arvioidaan, jne... eli pelkkää arvailua.

      Poista
    5. Täältäkin löytyy selvää suomea siitä mitä lämpeneminen tuo tullessaan

      http://www02.oph.fi/etalukio/maantiede/kurssi3/ilmastonmuutos.html

      Poista
    6. Eli kenelläkään ei ole aavistustakaan asiasta (ilmaston lämpenemisen seuraukset), monet vain pelkäävät kuollakseen. Asia on sillä myöten selvä.

      Poista
    7. Melkoisia virheitä tuossa 0^0:n linkkaamassa etälukion ilmastonmuutoskurssissa. Huh! Ei ole ihme, että monilla on asiasta väärinkäsityksiä, jos jo koulussa propagoidaan noin.

      Poista
    8. Yksilöi virheet, kiitos

      Poista
    9. Järkevän mittainen kommentti ei yksilöimiseen riittäisi, eikä tuon harhaanjohtavan opetuspamfletin ruotiminen kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin. Sanottakoon kuitenkin, että CO2:n osuus "kasvihuonekaasuista" ei ole lähelläkään 60 prosenttia. Se on muutaman prosentin luokkaa. Eikä edes IPCC:n melko tuore SREX-raportti löytänyt lisääntyneitä kuivuuksia, tulvia, myrskyjä, ilmastopakolaisia ja -sotia tai muita tuossa pamfletissa esitettyjä raamatullisia vitsauksia. Painan tuolle pamfletille tätä nappia, enkä jatka keskustelua asiasta tässä keskusteluketjussa.

      Poista
    10. Noi oli hyviä linkkejä, nyt tietää mistä ilmastouskovaisten harhainen ajatusmaailma saa voimansa.

      Poista
    11. Olet oikeassa Mikko - tuossa kohtaa teksti on hiukan epäselvästi muotoiltu.

      Ilmeisesti on yritetty tavoittaa tätä jo IPCC:n ensimmäisessä raportissa ollutta viestiä

      http://www.ipcc.ch/ipccreports/far/wg_I/ipcc_far_wg_I_chapter_02.pdf

      ...considering anthropogenic emissions of all gases in 1990, and integrating their effect over 100 years, shows that 60%> of the greenhouse forcing from these emissions comes from CO2

      Vastaava suhde näyttää olevan myös IPCC:n neljännessä julkaisussa missä verrataan eri kasvihuonekaasujen säteilypakotteita toisiinsa.

      http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter2.pdf

      Näihin ilmaston lämpenemisen seurausten arvioimiseen varmaankin palataan jonkun paremman otsikon alla tulevaisuudessa..

      Poista
  9. Erilaisista mallinnuksista huolimatta Artisjään paksuus näyttää olevan sama
    kuin 70 vuotta sitten.

    http://stevengoddard.wordpress.com/2013/09/10/arctic-ice-is-the-same-thickness-it-was-70-years-ago/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Steven Goddard? LOL. Missä kohtaa ko. artikkelia esiteltiin edes joten kuten kattavia mittauksia jään tilavuudesta?

      -L4

      Poista
  10. Asiaan liittyen:
    Katsokaa alla oleva linkki. Lukekaa ensin sivut 470-476. Kuulostaako tutulta?

    Parhain terveisin, Antero

    http://ia700303.us.archive.org/24/items/arcticice00zubo/arcticice00zubo.pdf

    VastaaPoista
  11. IPCC on korjaamassa ennusteitaan. Viimeisimmän tiedon mukaan lämpeneminen on vain 0.12 astetta eli alempi kuin mikään tietokonemalli sanoo
    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2420783/Global-warming-just-HALF-said-Worlds-climate-scientists-admit-computers-got-effects-greenhouse-gases-wrong.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuokaan taida IPCC:n uskottavuutta juurikaan parantaa.

      http://wattsupwiththat.com/2013/09/15/the-state-of-climate-science-fluxed-up/

      Poista
  12. Loputonta inttämistä kaikenmaailman piomas maillinnuksista,
    joilla yritetään todistää IPCC,n lanseeramia hälyyttäviä ilmastoindikaattoreita.

    1800 luvulta on nelisen kappaletta Arktiksen hälyyttävää lämpenemis alaarmikautta, ja yhtä paljon hälyyttäviä kylmenemiskausia, kaikki johtavien tieteilijöiden kautta, lehdistön suosiollisella lööppi-avustuksella.

    Nyt on käymässä kuintenkin niin, että IPCC vetää aiemmat hälyyttävät ilmastoindikaattorit pois pelikentältä, jolloin jäljelle jää vain myöhäissyntyisempi lisääntyvät äärisäät alaarm.

    Luulisi asiasta kiinnostuneiden lukevan lukevan raportin, ja jatketaan keskustelua siltä pohjalta koska Arktisjäät ja ilmaston lämpeneminen eivät sitten enään kuulu asialistalle.

    http://notrickszone.com/2013/09/16/german-professor-ipcc-science-finds-itself-in-a-serious-jam-5ar-likely-to-be-the-last-of-its-kind/

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Ilkka, tämän artikkelin kuvassa 2a on esitetty arvioitu arktisen jään pinta-ala vuodesta 1870 vuoteen 2003:

    http://www.geo.umass.edu/faculty/jbg/Pubs/Polyak%20etal%20seaice%20QSR10%20inpress.pdf

    Tässä aikasarjassa ei näy merkkiäkään aiemmista "alaarmikausista". Onko sinulla esittää ensimmäistäkään _tutkimustietoa_ siitä että merijään laajuus olis todellakin kokonaisuudessaan alhainen, vai perustuuko kaikki parin blogikirjoittajan löytämään historialliseen lehtileikkeeseen?

    Jos vuodesta 1870 mennään taaksepäin aletaan osua pikkujääkauden loppuun - en usko ilman referoitua tutkimustietoa että 1800-luvun alkupuolella oli mitään nykytilanteeseen vastaavaa. vaan luulot pois ja tutkimustietoa tilalle.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän 1930- ja 1940-luvun jäätutkijat ihmettelivät arktisen merijään katoamista, kuten Anteron ylempänä olevasta linkistä näkyy. Valitettavasti silloin ei ollut satelliitteja, joista jään pinta-ala olisi voitu kattavasti mitata.

      Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä siitä, että ainakin tänä vuonna jään hupeneminen pysähtyi ja tosiasiassa kääntyi kasvuun. Se antaa - varsinkin kun selviytyneen jään pääosa on Beaufortin- ja Itä-Siperianmeren suunnissa - mahdollisuuden monivuotisen ja paremmin sulamista kestävän jään kasvulle myös tulevina vuosina.

      Poista
    2. Onhan aiheesta ihan tutkittuakin tietoa, joka ei tietysti miellytä kaikkia,
      kun arktinen laämpötila-anomalia saavutti jopa +10C,n arvoja.

      Nykytiede ei vissiin ole tietoinen tai halua tietää?

      http://mclean.ch/climate/Arctic_1920_40.htm

      Ilkka

      Poista
  14. No mutta onhan historiallista Arktisjäistä myös havaintoihin perustuvaa tietoa ettei tarvitse painaa vallan mallinnuksilla.

    Seuraavastahan voi päätellä ovatko Arktisjäät vaihdelleet ennenkin,
    jopa ihan itte, ja sopiihan siintä etsiä syklejäkin.

    Oli miten oli lehtileikket ei ole Blogikirjoittajan omatekemiä, vaan uutisaiheet ovat maailman johtavimman ilmastotieteen synnyttämiä, valtamedian julkaisemia, sanoisinko että alaarmeja.

    http://allegedlyapparent.wordpress.com/2012/05/03/beautiful-historic-arctic-sea-ice-maps-dmi-1893-1961-climate-change-sea-ice-extent-data/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kunnon AGW-uskovaisen kuuluu, niin L4:kin uskoo enemmän malleihin kuin empiirisiin havaintoihin.

      http://wattsupwiththat.com/2013/03/07/quote-of-the-week-blaming-nature-for-poor-model-performance/

      Poista
    2. Katso kirjoitukseni alta, tietomme siitä että nykytilanne on varmasti uniikksi ainakin vuoden 1870 jälkeen perustuu nimenomaan empiirisiin havaintoihin. Mukavaa :)

      -L4

      Poista
    3. "The North-West Passage was done. My boyhood dream—at that moment it was accomplished. A strange feeling welled up in my throat; I was somewhat over-strained and worn—it was weakness in me—but I felt tears in my eyes.
      Roald Amundsen 1905."

      Sveitsiläinen perhe pääsi tänä vuonna läpi parin muun purjepaatin kanssa kun sattui jäänmurtaja kulkemaan siellä pari paattia perässään avaten reitin. Ilman sitä olisi ehkä jäänyt haaveeksi.
      http://www.sailblogs.com/member/libellule/?xjMsgID=284898
      Amundsenillä ei ollut jäänmurtajaa apuna 1903-1906 reissullaan, se siitä uniikista.

      Pohjoisen sulamiskausikin on taas ohi ja käyrä on lähtenyt nousuun.

      Poista
    4. Jo jopa on taas hyvä selitys, koska Amundsen joutui käyttämään ko. matkaan peräti kolme vuotta ja viime vuosina saman matkan on saanut tehtyä kesässä, on jäätilanteen muutos kumottu? Taidat pilailla?

      Empiiristen havaintojen ansioista _tiedämme_ että nykytilanne poikkeuksellinen lähes 150 vuoteen. Päivittäkää tietonne Arktikan tilasta olkaa hyvät.

      -L4

      Poista
    5. Tjaah. Amundsenilla ei tainnut olla alueen karttoja, satelliittipuhelimia ja -paikannusta, sääennusteita, ennalta sovittuja huoltotukikohtia matkan varrella jne. Eikä Amundsenilla ollut apuna kanadalaisia jäänmurtajia, joita ilman ainutkaan alus ei olisi päässyt luoteisväylän läpi tänä vuonna. Muistetaan lisäksi, että Amundsen teki matkatessaan myös tutkimustyötä. Varmaan löytyy muitakin eroja matkanteon edellytyksissä.

      Poista
  15. No mutta Ilkka, Kinnard et. al. on nimenomaan tutkinut noita vanhoja jääkarttoja ja tuottanut niiden avulla 1870-vuodesta alkaneen aikasarjan, jonka tänne toimitin. Eli, on olemassa vahvoja syitä olettaa että arktisen merijään laajuus ei ole ollut alkuunkaan näin pieni yli sataan vuoteen ja sitä ennenhän oltiin juuri poistumassa pikkujääkaudesta. Onko sinulla esittää minkäänlaisia julkaistuja tutkimuksia jotka viittaavat siihen että välillä 1800 ja 1870 on ollut poikkeuksellisen pieniä jääninimejä? Jos todisteita ei ole, on väitteesi hävinnyt.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko nimet John Ross, Willian Edward Parry, John Franklin, Jamer Clarke Ross, Robert McClure tuttuja?

      Poista
  16. Eteläisen merijään peite saavutti satelliittimittausten ajan ennätyksen 14.9.2013. NSIDC:n mukaan pinta-ala oli 19,51234 miljoonaa neliökilometriä.

    Jostain syystä olen lähes varma siitä, että asiaa ei uutisoida MSM:ssa. Häpeän sen puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Antarktiksen pinta-alamuutoksia ole mitenkään peitelty, ne eivät vain prosentuaalisesti vielä kovin suuria, toisin kuin Arktikan muutokset.

      http://earthobservatory.nasa.gov/Features/WorldOfChange/sea_ice_south.php
      http://nsidc.org/cryosphere/sotc/sea_ice.html

      Tässä Arktiksen ja Antarktiksen trendit samassa kuvassa:

      http://nsidc.org/cryosphere/sotc/images/arc_antarc_1979_2012.png

      ...siitä näkyy että Arktiksen muutostrendi on yli 2 kertaa suurempi kuin Antarktiksen. Lisäksi Artikalla ollaa lähellä kesäromahdusta ja mahdollista tipping-pointtia kun taas Antarktiksella ei voida olettaa tapahtuvan mitään dramaattista vaikka trendi jatkuisikin.

      -L4

      Poista
    2. Antarktikan merijään kasvu on aika merkityksellistä. Nimittäin ilmastomallinnusten mukaan sen olisi pitänyt vähentyä. Näin ei ole käynyt, kuten L4:n linkeistä näkyy. Ehkäpä global warming ei olekaan globaalia? Tosin eihän sitä ole nähty missään päin maapalloa enää moniin vuosiin - Suomessa yli 24 vuoteen - eikä globaalissa keskilämpötilassakaan viimeisten 17 vuoden aikana.

      Olematonta on ollut myös arktisen merijään mainion ja jokseenkin ennennäkemättömän toipumisen uutisointi. Jostain syystä olen varma siitä, että uudesta minimistä olisi tehty etusivun juttu. 60 prosentin kasvu ei jostain syystä kiinnosta lehtiä, eivätkä johtavat klimatologimmekaan asiaa katso uutisen arvoiseksi. Miksihän?

      Poista
    3. Jaa - näyttää Mikko sensuroineen aamuisen kirjoitukseni. Ei sen nyt niin kummallinen pitänyt olla..

      Poista
    4. Sitä ei sensuroitu, mutta se jätettiin julkaisematta usean muun tänä päivänä tulleen kommentin lailla siksi, että se ei osunut ao. bloggauksen aihepiiriin. Mutta ei kommentissasi muistikuvani mukaan mitään muuta moderointiohjeiden vastaista ollut.

      Lohdutukseksi voin kertoa, että keskimäärin alle puolet kommenteista pääsee läpi. Tosin suurin osa hylätyistä kommenteista on ihan aidosti tyylitöntä vuodatusta tai jossain generoitua häirintää. Se on harmillista, mutta ehkäpä tuo joskus loppuu?

      Poista
    5. En ihan ymmärrä koska kommentoin Antarktiksen jäätilannetta - mutta kuinka vaan.

      Poista
    6. Bloggaukseni ei käsitellyt mannerjäätiköitä, joista kirjoitit. En pitänyt keskustelun laajennusyrityksestä.

      Jatkossa en perustele kommenttipalstalla jonkun kommentin julkaisemista tai julkaisematta jättämistä. Jos kommentin lähettänyt ei ole tyytyväinen moderointiini, voi asiaa tiedustella yhteydenotto-widgetillä, joka löytyy sivun oikeasta yläreunasta.

      Poista
  17. Lähdeviite siihen että "ilmastomallinnusten perusteella Antarktiksen merijään määrä olisi pitänyt vähentyä"? Mitkä ilmastomallit ennustavat niin?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JCLI-D-12-00068.1?af=R

      Poista
    2. Kiitos! Artikkelissa todetaan:

      "The failure to reproduce
      the observed increase in SIE may indicate that there are
      common failings in the representation of sea ice in the
      models or that a real trend in ocean conditions is behind
      the observed increase of sea ice."

      Merijään mallintamisessa on vielä paljon suurempia ongelmia Ariktisella alueella joten se, että etelässäkin menee pieneen ei liene niin ihmeellistä?

      -L4

      Poista
    3. Olen samaa mieltä siitä, että tietokonemallinnuksissa on ISOJA ongelmia, eivätkä nuo ongelmat rajoitu merijäähän. Ne näyttävät olevan ilmastotutkimukseen liittyvien mallinnusten ominaisuus, kuten olen lukuisissa kirjoituksissani osoittanut.

      Ainutkaan mallinnus ei siis ole ennustanut eteläisen merijään laajentumista, eikä sitä, että arktisen alueen jääpeitto ei ole tosiasiallisesti pienentynyt seitsemään vuoteen. Mahtaako ainutkaan mallinnus ennustaa pohjoisen jään kasvua ensi vuonna? Minulla on sellaisen suhteen hiipivä epäilys, mutta siitä lisää empiiristen tulosten myötä aikanaan.

      Poista
  18. Aika turhauttavaa varmaan lukea noita vanhoja postauksia vuonna 2018? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain määrin kyllä. Tosin en ole kaipaamassa jäätöntä Jäämerta. Mutta kaikki nuo "asiantuntijoiden" toteutumatta jääneet ennusteet sekä median hiljaisuus niistä ovat tietysti vähän turhauttavia. Mutta mitäpä niistä. Luonto vaihteluineen voittaa lopulta aina.

      Poista