maanantai 14. maaliskuuta 2016

Janus-kasvoiset ympäristönsuojelijat siunaavat metsäluonnon tuhon

Kirjoittaja Antero Järvinen

Samat ihmiset, jotka ovat olleet luomassa ilmastonmuutoshysteriaa ja hyväksymässä massiivista yhteiskunnan varojen tuhlausta mitättömän ilmastovaaran torjumiseksi, kauhistelevat silmänkantamattomiin ulottuvia palmuöljypuuviljelmiä, joiden tieltä alkuperäinen sademetsä on hävitetty. Subventoidut palmuöljyviljelmät on perustettu korruptoituneella rahalla tuottamaan kallista biopolttoainetta. Kauhistelijat eivät ilmeisesti ymmärrä toimintansa ristiriitaisuutta. Jos he olisivat aidosti huolissaan sademetsien kohtalosta, heidän pitäisi laittaa itsensä peliin ja alkaa näkyvästi kampanjoida ilmastohysteriaa vastaan. Jos he eivät sitä tee, he hyväksyvät ja ovat vastuussa esimerkiksi upeiden sademetsälintujen kuolemasta (Kuva 1).

Kuva 1. Upea punaperätrogoni on Kaakkois-Aasian alkuperäisen sademetsän katoavaa eläimistöä.
Kuva Markku Karhu, Malesia helmikuu 2016.
Malesia on maailman suurimpia palmuöljyn tuottajia. Suomea selvästi pienemmältä Malesian niemimaalta (130598 km2) on kaadettu yli 60 % metsistä. Nykyisellä vauhdilla viimeisetkin luonnonmetsät on hävitetty vuoteen 2020 mennessä, siis neljän vuoden kuluessa. Sademetsistä jo lähes kaikki on tuhottu. Jäljellä on oikeastaan enää suurehko Taman Negaran kansallispuisto, pinta-alaltaan 4343 km2 eli noin 3 % niemimaan pinta-alasta. Yhtä surkea tilanne on esimerkiksi Borneolla ja Indonesiassa, jossa luonnontuhon syynä on niin ikään ilmastonmuutoksen torjumisen varjolla harjoitettu, mutta muuten jokseenkin hyödytön, palmuöljybisnes.

Ilmastohysterian vuoksi sademetsille käy näin: 1) sademetsän arvokkaat puut kaadetaan teollisuuden raaka-aineeksi, 2) sademetsän muu puusto kaadetaan polttopuuksi, 3) jäljelle jäänyt kasviaines poltetaan, 4) sademetsän pohjakerros aurataan, pengerretään ja ojitetaan ja 5) sademetsän tilalle istutetaan monokulttuuri, palmuöljypuumetsä, josta luonnon monimuotoisuus on eliminoitu tuhansiksi vuosiksi (Kuvat 2 ja 3).

Kuva 2. Etualalla Malesian Taman Negaran kansallispuiston rajalla oleva, 
tulevaa palmuöljyviljelmää varten puhdistettu entinen sademetsä, taustalla 
sekundaarista sademetsää, josta arvopuu on jo poistettu ja jota odottaa 
paljaaksi hakkuu ennen metsänpohjan polttamista, auraamista ja ojittamista 
sekä palmuöljypuiden taimien istuttamista. 
Kuva Antero Järvinen 25.2.2016.


Kuva 3. Malesian Taman Negaran kansallispuiston alkuperäistä sademetsää,
joka on maailman vanhimpia metsiä (ikä noin 130 miljoonaa vuotta).
Kuva Antero Järvinen 28.2.2016. 
Ilmastopropagandaa levittävät ympäristöjärjestöt, erityisesti WWF, ovat osasyyllisiä sademetsien tuhoon. Ne ovat aktiivisesti siunanneet orankien tappamisen sekä lintujen, orkideain ja muun luonnon tuhoamisen. Päärikolliset luontoa vastaan ovat olleet lämpenemisliioittelua ylläpitävät ilmatieteenlaitokset ympäri maailmaa, ilmastohysterialla rahastavat yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä heidän harhauttamiksi tulleet poliitikot ja hysteriasta valtioiden tukirahoilla rikastunut tuulivoima-, biopolttoaine- ym. ilmastobisnes. Suuri osa sademetsistä tuhotaan WWF:n suojeluksessa muka kestävässä (sustainable) palmuöljyteollisuudessa (ks. kirja Panda Leaks. The Dark Side of the WWF, 2014, sekä video linkistä http://www.pandaleaks.org/). Samalla Kaakkois-Aasiasta on metsätuhojen myötä tullut suurimpia hiilidioksidin tuottajia, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, juuri sitä, mitä on muka oltu torjumassa!  

Malesian alueen pitkäaikainen lämpötilan kehitys ei osoita lämpenemistä yli sataan vuoteen (Kuva 4). Sademetsät on siis kaadettu ja uhrattu täysin turhaan olemattoman ilmaston lämpenemisen torjumiseksi!


Kuva 4. Pohjois-Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa pitkäaikainen 
lämpötilan kehitys ei ole ollut lämpenemään päin. 

Paikallinen sademetsänsuojelija sanoo kirjassa Panda Leaks (2014) seuraavasti: ”Mitä WWF ajattelee? Palmuöljypuumetsä ei voi mitenkään olla kestävää kehitystä. Täällä ei kasva enää mitään. Viljelmillä ei ole biodiversiteettiä, kaikki on kuollutta. Eläimistä vain rotta on jäljellä. WWF viherpesee teollisuuden ympäristörikokset – ja jopa ottaa siitä rahaa.” WWF on saanut monokulttuurimetsien viherpesusta palmuöljy-yhtiöltä satoja miljoonia dollareita lahjuksia. WWF:n avulla luonnontuhoteollisuus on onnistunut myymään steriilit monokulttuurinsa kestävän kehityksen mukaisina metsinä. Kaiken kukkuraksi WWF:n tuella nämä muka ilmastoystävälliset yritykset ovat perusteetta rahastaneet suuria summia YK:lta, siis sinulta ja minulta, päästökaupassa!

Viime aikoina on alettu kauhistella myös Suomen luonnonmetsien kohtaloa. Sinisilmäiset kauhistelijat eivät huomaa, että tuho on itse aiheutettua. Heidän vaatimuksestaan esimerkiksi maailmalla paljon kiitosta saaneita huipputehokkaita ja huippupuhtaita kivihiili-kaukolämpövoimaloita on alettu muuttaa ’uusiutuvalla’ energialla kuten puupelleteillä toimiviksi metsäsyöpöiksi. Seurauksena ovat massiiviset rekkarallit ja Etelä-Suomen metsien hautajaiset. Keski- ja Pohjois-Suomessa alkuperäistä metsää vähänkään muistuttavat salomme syötetään biopolttoainetehtaiden kitoihin. Tässä myyräntyössä tuotetaan veronmaksajien kalliisti kustantamaa, muka vihreää ja ilmastoystävällistä polttoainetta prosesseissa, jotka vaativat 1,3 litraa fossiilista polttoainetta yhden biopolttoainelitran tuottamiseksi! Ja salomme tuhoutuvat aivan suotta ja Suomi vajoaa entistä syvemmälle suohon!

Milloin Janus-kasvoiset ympäristönsuojelijat ja järjestöt heräävät ja alkavat todella taistella luonnon puolesta? Vähäisen ja jopa hyödyllisen ilmaston lämpenemisen torjuntakeinot ovat jo aiheuttaneet paljon enemmän tuhoa kuin itse lämpeneminen. 


23 kommenttia:

  1. Minä olen aina suhtautunut palmuöljyyn ja pääosaan biomassan polttoon hyvin kielteisesti. Niistä ei ole ilmaston kannalta mitään hyötyä ja ovat luonnon ja rahan tuhlausta. Vain metsäteollisuuden jäte kannattaa polttaa.

    VastaaPoista
  2. Taas kerran täyttä asiaa Anterolta. Kiitos. Tuo teksti pitäisi saada vielä laajaan jakeluun koko kansalle tiedoksi ja vaikkapa koulujen aamunavauksiin. Käyhän niissä WWF:n ilmastokummitkin omaa oppiaan saarnaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä juttu luetuttaa jo nyt aika hyvin. Mutta jos useammat sitä lukemisen arvoisena pitävät jakavat linkin Facebookissa, Twitterissä tai muilla keskustelupalstoilla, voi lukijakunta moninkertaistua. Se ei tietysti tarkoita aivan sitä, mitä Konitohtori esitti, mutta kuitenkin.

      Poista
  3. Aivan järkyttävää asiaa. Sama touhu jatkuu myös Brasiliassa ja päästökauppa kukoistaa, josta rahat menevät rikollisten taskuihin.

    VastaaPoista
  4. Malesian maa-alueista on palmuöljyviljelmillä alle 15% ja metsää yli 60 prosenttia. Palmuöljyn koko tuotannosta menee 1-2% energiakäyttöön. Palmuöljyn hedelmä on ravinnerikkaimpia hedelmiä. http://tocotrienol.org/ http://wyldeabouthealth.com/living-well/articles/red-palm-fruit-oil-update http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20095133
    Palmuöljyviljelmä tuottaa happea yli 8 kertaa enemmän ja imee hiilidioksiidia yli 8 kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin peltoviljelmä. Palmuöljyn viljelyn hehtaarisadot ovat yli 10 kertaa suuremmat kuin soijaöljyn ja yli 6 kertaa suuremmat kuin rypsiöljyn. Mikäli palmuöljy haluttaisiin korvata vaikkapa soijaöljyllä tarvittaisiin nykyisen 14 miljoonan hehtaarin tilalle 150 miljoona hehtaaria eetta peltoala.
    Sademetsiä ei saa tuhota minkään asian takia. Palmuöljyn viljely oikeissa olosuhteissa on yksi tehokkaimpia tapoja tuottaa elintarvikkeita. http://bonred.fi/ajankohtaista/palmuoljyn-viljelyn-tehokkuus/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Markku,

      Kiitos osallistumisestasi keskusteluun! Palmuölypuu tuottaa tehokkaasti biomassaa, se on selvä. Sen muista hyödyistä annetaan kuitenkin usein liian ruusuinen kuva. Siteeraan kerrankin Greenpeacea (linkki: http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/Publications/2010/driving-to-destruction-08-11-101/): Kun maankäyttövaikutukset otetaan huomioon, biopolttoaineiden, kuten palmuöljyn, kasvihuonekaasupäästöt ovat 81-167 % ilmastolle haitallisempia kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt. Biopolttoaineet siis pahentavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia, eivätkä helpota niitä. Tämän lisäksi ne tietysti tuhoavat alkuperäisen luonnon ja alkuperäiskansat, joita joskus muinoin oli tapana suojella.

      Kirjoitukseni pääpointti on kuitenkin se, että ’ilmastonmuutoksen’ torjuntakeinot, joita ympäristönsuojelijat suosivat, ovat paljon vahingollisempia kuin niiden hyödyt, ja että häikäilemättömät tahot käyttävät ihmisiä ja valtioita hyväkseen rahastamalla kyseenalaisilla keinoilla, joita ympäristöjärjestöt jopa viherpesevät. Tuloksena on, että lievää nuhakuumetta poteva potilas tapetaan massiivisilla suoneniskuilla. Janus-kasvoiset ja hampaattomat ympäristönsuojelijat tuhoavat toiminnallaan maapallon metsät. Tämän lisäksi he tuhoavat myös tunturiluonnon, kun eivät sielläkään uskalla puuttua ilmastonmuutosta vakavampaan ja akuuttiin ympäristötuhoon, porojen ylilaidunnukseen.

      Antero

      Poista
    2. En saa Markun ensimmäistä linkkiä auki.

      Jonkinlainen ristiriita on Markun ja Anteron tiedoissa Malesian metsänhävityksistä. Jos Malesian niemimaalta on hävitetty 60% metsistä, se yksin suoraan kokonaispinta-alaan verrattuna tarkoittaa n. 24 %:n hävitystä koko valtakunnassa. Jos lisäksi Borneossa tehdään samaa, metsänhävityksen pitäisi olla vielä reilusti suuremman.

      Vähän kyllä puhutte eri asioista. Antero puhuu metsäalasta ja Markku kokonaismaa-alasta.

      Filippiineilläkin metsät on kaadettu, mutta en tiedä viljelläänkö siellä öljypalmuja.

      Poista
  5. Hetkinen, sotkenko asiat nyt jotenkin, mutta eikös tämänkin blogin jutuissa ole moneen kertaan esitetty, että CO2 on vähintäänkin harmiton, parhaimmillaan kullanarvoinen kaasu ilmakehässämme. Eikö siis ole samantekevää tuleeko niitä päästöjä vai ei? Eli tuota CO2-korttia ei pidä ottaa käyttöön jos se sattumoisin tukee sen hetkistä otsikkoa.
    Koko ympäristö ja tulevaisuuskeskustelu pääsisi paljon hedelmällisemmille raiteille jos CO2 voitaisiin siirtää uhkakuvista kasvuntuotannon parantajan rooliin. Tähän kannattaisi pistää paljon paukkuja. Ilmakehä ja meret lämpenee tai jäähtyy, syistä, suunnasta ja muutosnopeudesta on vallalla syvä epätietoisuus, mutta CO2 ei kuulune tuohon keskusteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, mutta ylläolevassa alustuksessa keskitytään siihen, miten ilmastonmuutosta torjumaan pyrkivien yritykset ovat useilla eri tavoilla tuhoisia siinäkin tapauksessa, että CO2 vaikuttaisi ilmastoon havaittavasti. Saati sitten että koko hässäkkä on täysin turhaa vouhotusta jo alun pitäenkin...

      Poista
    2. Varsinkin, kun kieltää koko kasvihuoneilmiön olemassa olon kuten Yksi Turkkulaanen tekee.

      Poista
    3. Lukuohje Tomille: lue minun kirjoittamani tarkemmin. Minä en kirjoita pitkällä kaavalla, joten jokainen sana on luettava. Vihje: sana havaittavasti.

      Minä en kiellä kasvihuoneilmiötä, mutta kaiken sen mittausdatan perusteella mitä olen nähnyt arvelen että CO2:n vaikutus on hyvin vaatimaton, niin vähäinen ettei se näy lämpötiloissa.

      Poista
    4. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Jankutus on edelleen kommentin poistoon johtava ilmiö, Tomi!

      Poista
  6. Hei,

    Vierailin omalla kustannuksellani (kuten aina) Borneossa 2009 ja näin sielläkin palmuöljypuuviljelmien aiheuttaman luonnonkatastrofin. Sain juuri kirjan "Birds of Borneo" (2016), joka osaltaan vahvistaa Kaakkois-Aasian metsien tuhon sanomalla mm. näin:

    ”Corversion of native lowland dipterocarp forests to plantations on Borneo is without doubt one of the major causes of forest loss, greenhouse gas emissions, social unrest, and ultimately, to the loss of biodiversity in the region… In both Malaysia and Indonesia, the forest are often repeatedly logged until they are ecologically unviable and are then deliberately converted to plantations, or ‘accidentally’ cleared by fire. In Sabah and Sarawak there is strong political and commercial pressure to convert non-productive logged forests to oil palm plantations.”

    Eli kuten kirjoitin, ensin alkuperäiset metsät kaadetaan, minkä jälkeen niiden tilalle istutetaan palmuja, mikä totaalisesti hävittää biodiversiteetin ja lisää siinä sivussa kasvihuonekaasupäästöjä!

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se bidiversiteettihän se eniten kärsii, mutta mitä sanot asiantuntijana siitä, että mistä nämä palmut saavat ravinteensa, kun maaperän pitäisi sademetsissä olla varsin köyhää, kun kaikki kuollut materiaali menee heti uusiokäyttöön eikä eloperäistä maata juuri jää.

      "Most rainforest soil is highly acidic and does not contain adequate nutrients. This is because decayed material that would normally be absorbed into the soil is processed quickly, leaving no chance for nutrients and minerals to stay behind in the soil."

      http://www.answers.com/Q/What_causes_soil_in_rain_forests_to_be_nutrient_poor

      Poista
    2. Jaa niin, nehän polttavat sademetsät ja harrastavat siis kaskiviljelyä. Kyllähän siitä lannoitetta riittää joksikin aikaa.

      Poista
    3. Laitan tähän pätkän eräältä ystävältäni saamaani tekstiä, joka summaa hyvin asiat:

      "Sademetsän maapohja on kuitenkin niukkaravinteista ja alkuun pääsy edellyttää voimakasta lannoitusta ja sitä tarvitaan koko viljelyn ajan, samoin fungisidejä. Yhteyttämiskapasiteetti on pienempi kuin alkuperäisellä sademetsällä. Ilmakehän hiilidioksidi ja metaanitaseeseen palmupellolla on metsään verrattuna huono vaikutus. Toinen ongelma on tropiikin suopohjaisten metsien hävittäminen öljypalmun vuoksi, mikä vapauttaa merkittävästi metaania ym. Polttoainefirmojen ilmaantuminen palmuöljybusinekseen pisti lisää vauhtia metsien kaatamiseen ja Neste Oy näytti mallia siinä. Jos maapallon lämpötila on kohoamassa ihmisen toiminnan vuoksi niin eihän tässä oikein tolkkua ole.

      Kyllähän kaikki tietävät, ettei hävitettyä sademetsää saa takaisin mutta ei se tieto paljon paina. Meillä on täällä nyt hieman samankaltaiset ajat - soiden suojeluohjelma peruuntui uuden ministerin mielipiteeseen koska hänen tehtävänsä oli turvata raakaaineen saanti turveteollisuudelle. Katsokaa vain, kun uusi metsähallituslaki tulee kohta voimaan niin motot alkavat Pohjois-Suomessa suunnata metsänkasvun raja-alueille ja Vätsäri on yhtäkkiä tavoitteena. Uudet tehtaat tarvitsevat materiaalia ja mistä ne sitä saavat - valtion toistaiseksi rauhaan jääneiltä mailta. Kohta alkaa Vuotoksen altaan suunnittelu, taas."

      Antero

      Poista
    4. Kiitoksia! Minkähänlaisia torjunta-aineita siellä käytetään?

      Poista
  7. New research shows 80% of rainforests in Malaysia have been degraded by logging.
    Juttu Cimate Homen sivulta, päivitetty kuulemma 2013, joten ollaan hakkuissa jo yli 80 %!

    Tuosta A Järvisen hienosta kerronnasta ja lintukuvasta tuli mieleen pikkulinnut, joiden vähenemisestä eräs biologi tuntui pahastuvan ja tavan mukaan syytti ilmastonmuutosta täällä kotomaassa.

    Aivan äskettäin HS kertoi lintujen muuttomatkan vaaroista ja
    olihan se aivan uskomatonta, että miljoonia pikkulintuja lahdataan Euroopassa, joko huvin vuoksi tai ruokapöytään.
    Pahimpia maita olivat Ranska, Italia, Kreikka...

    Meille Eu sanelee sääntöjä Suomelle lintujen kevätmetsästyksestä!?
    Miksi EU ei tunnu piittaavan hiukkaakaan lintujen kohtalosta
    muualla?

    Me lintujen ystävät Suomessa yritetään kaikin tavoin edesauttaa lintujen hyvinvointia, mutta muu Eurooppa arvostaa lintuja ruokapöydässä(Ranska ym.)tai sitten vain huvin vuoksi.

    Ainakin on selvää, että ilmastonmuutoksella ei ole mitään tekemistä lintukatojen vuoksi, ellei mukaan lasketa ilmaston kylmenemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, meillähän kylmät keväät ja alkukesät tappavat linnunpoikasia. Muuttolintujen muuttumatkat ovat vaarallisimpia paitsi noiden verkkopyytäjien takia, myös Saharan ylitys on todella vaarallinen. Onneksi sekin asia on korjaantumassa Saharan vihertymisen myötä.

      Poista
  8. Oiva artikkeli, jäi aiemmin huomaamati rojuessani lasaretissa ilman läppäriä.

    Aiheesta on olemassa jonninverran videodokkareita tms pätkiä utubessa, ja jopa TV,stä tuli taannoin aiheesta Saksalainen pitemmänpuoleinen dokkari joka näkyy kadonneen bittitaivaisiin.

    Jos joku haluaa kuvallisen näkemyksen tuhosta, soon siinä.

    https://www.youtube.com/watch?v=PEKfYZBE14I

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saihan tuosta jonkinlaisen käsityksen homman mittasuhteista. Savunhaju tuli nenään sitä katsellessa.

      Poista
    2. Niimpa huvinniin, siinä ei mainittu paljonko palmyöljystä männöö poltettavaksi "biona", jossain väitettiin 80% menevän ruuaksi tms. kosmetiikkaan, vaikea uskoa ainakaan Suomen osalta semminkin kun Nesteen palmuöljyn tuonti on liikesalaisuus ja tullitilastot siten salaisia.

      Eli montako tankkerillista Suomalaiset syövät vuodessa palmuöljyä, itte käytän näköjään Ranskalaista rapsiöljyä kotinaisen rypsinviljelyn vähennettyä EU direktiivien myötä.

      Nesteelle palmuöljyä kuskaa mm. ms Suula ja sen liikkeitä seuraamalla voi hahmottaa paljonko
      palmuöljyä Neste roudaa ja tietääkseni Neste ei tee margariinia.

      Siis pari kiloa per lärvi/reissu.

      Nooh' oli miten oli jos jotain vituttaa moinen ekosalailu, kaipa tuon saa selville laivaliikennettä seuraamalla.

      http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=465751

      Seuranta.

      https://www.marinetraffic.com/fi/

      Ilkka

      Poista