torstai 27. helmikuuta 2014

Ekopaastokysymyksiä rukousiltaani varten

Silmiini sattui tänään Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ympäristökeskuksen aloittama Ekopaasto-kampanja, joka näyttää netissä alkaneen. Varsinainen ekopaastoaika, jonka sujuvassa ääneen lausumisessa minulla oli ongelmia, alkaa luterilaisten tuhkakeskiviikkona 5.3. ja päättyy ensimmäisenä pääsiäispäivänä 20.4. No, mitäpä tämä tarkoittaa?

Kampanjasivuston etusivu kertoo seuraavaa:

Elämäntapa- ja kulutusvalinnoilla on suuri merkitys aiheuttamiimme kasvihuonekaasupäästöihin, mutta miten päästöjä voi oikeasti pienentää? Ekopaasto kannustaa kokeilemaan, miten oma arki sujuisi elämäntapoja tarkistamalla.

Kampanjan avauksessa, johon oli valjastettu ilmastouskoon hurahtanut arkkipiispa Kari Mäkinenkin (ei tiettävästi mitään sukua tämän sivuston ylläpitäjälle), todettiin mm. seuraavaa:
Valinnoilla on väliä. Suomen hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia syntyy yksityisestä kulutuksesta: liikkumisesta, ruuasta, asumisesta sekä tavaroiden ja palveluiden ostamisesta.
Arkkipiispa Mäkisen mukaan

”Ekopaasto kannustaa pieniin tekoihin, jotka vahvistavat toivoa. Pienet teot ovat ihmisen kokoisia ja luovat luottamusta elämään ja huomiseen”.
No niin, siirrytäänpä johdannosta Ilmastorealismin epistolaosaan eli nykytermein analyysiin. Kirkko ja ympäristökeskus haluavat siis pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, joskaan itse perkeleen nimeä, siis hiilidioksidia, ei ole rohjettu sanoa ainakaan etusivulla. Kyllä ovat papitkin pehmenneet sitten 1970-luvun, jolloin vielä kotiseutuni kirkossa pahat asiat uskallettiin sanoa jopa tavallisen pastorin saarnassa jylisevästi ääneen r- ja s-kirjaimia sopivasti korostaen. Äitini muisteli 1930-luvulla, jolloin Suomen mittaushistorian lämpimimmät vuodet koettiin, Pohjanmaan pappien suorastaan laulaneen nuo kirjaimet saarnastuolista niin, että pärinä ja suhina jatkui pitkään kirkon kaikujen mukana. Ymmärrän, että ajat ovat vähän muuttuneet. Nyt on internet jne.

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt, miksi evankelisluterilainen kirkkomme on ottanut hiilidioksidin sielunvihollisen tai uuden uskon korvikkeeksi. Kysehän on vanhan kristillisen käsityksen mukaan luojan luomien kolmen atomin, yhden hiilen ja kahden hapen, muodostamasta molekyylistä, jota itse luonto työntää ilmakehään 30 - 50 kertaa enemmän verrattuna ihmiskuntaan. Kun lisäksi tiedämme tuon CO2-molekyylin olevan ravintoketjun alkupäässä - sehän on kasvien ruokaa - ja välttämätön elämän perusedellytys, tuntuu valtakirkkomme periaatteellisesti jyrkkä suhtautuminen siihen kovin kummalliselta. Vastaavaa moraalista ongelmaa ei ole Suomen ympäristökeskuksella, jonka tavoitteet ovat tietysti vihreän ideologian mukaisesti aivan muualla.

En tietenkään vastusta energian säästöä enkä turhanpäiväisen kulutuksen hillintää. Ne ovat järkeviä pyrkimyksiä niin luonnonsuojelun yleisten tavoitteiden nimissä kuin myös taloudellisesti. Tämä pätee niin makrotaloustasolla kuin yksittäisen ihmisen kukkarossa. En siis vastusta myöskään ekopaastokampanjaa. Päinvastoin toivotan sille menestystä. Mutta ainakin yhdessä mielessä toivoisin siltä rehellisyyttä.

En löytänyt mistään tietoa siitä, monellako asteella ja millä aikavälillä ekopaasto säätää ilmastoamme, mikä sen ilmiselvä tarkoitus kuitenkin on. Ehkä täytyy kysyä lisää asiasta kirkon tiedottajilta tai jopa suoraan arkkipiispa Mäkiseltä? Niinpä rustailin seuraavan kysymyksen heidän vastattavakseen: "Ekopaasto-kampanjamme selvästi tähtää jonkinlaisen ilmastokatastrofin torjuntaan. Ilmeisesti kyse on kasvihuonekaasujen rajoittamisesta ilmakehässä. Tarvitsisin paria paikallista ekopaaston aikaista hartausiltaa varten tarkan tiedon seuraaville seikoille:
  1. Mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitäisi rukouksissamme ja teoissamme pitkällä aikavälillä säätää?
  2. Mitä se tarkoittaisi Suomen tai maapallon alailmakehän lämpötilan muutoksena verrattuna nykytilaan?
  3. Kuinka paljon tuosta 1-2 -kysymyksen tavoitteesta Suomen evankelisluterilaisten pitäisi saavuttaa, ja mitä siitä tämän vuoden ekopaastolla aiotaan saada aikaan?
  4. Mihin raamatun kohtiin voin maallikkoepistolassani vedota asiassa?"

tiistai 25. helmikuuta 2014

Brittien tulvat olivat sittenkin ihmiskunnan syytä



Brittiläinen huonosta ilmastopolitiikasta huolestunut säätiö, The Global Warming Policy Foundation, on tehnyt mainion videon Englannin eteläosia kiusanneista viime tammikuun tulvista. Video on otsikoitu "Miksi Met Office ennusti kuivaa talvea?".

Videolta selviää, että tietokonemallinnuksiin perustuvat ennusteet epäonnistuivat perusteellisesti sadannan ennustamisessa, niihin perustuneet suunnitelmat olivat vääriä ja niin alueet tulvivat. Niinikään videolta selviää, että ennustamisesta vastaava Met Officen tutkimuspäällikkö vastoin oman laitoksensa kantaa syyttää asiasta ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta, ja samoin tekevät suunnitelmista vastuussa olevat poliitikot. Sokea usko nykyiseen ilmastoparadigmaan saa luultavasti niin tutkimuspäällikkö Slingon kuin pääministeri Cameronin pysymään sokeina asialle, jonka voi kiteyttää muutamaan sanaan: Normaaliin ja ennenkin nähtyyn englantilaiseen säähän, kehnoihin ennusteisiin sekä huonoon tulvasuojeluun. Mutta vain kahdesta jälkimmäisestä voi syyttää ihmiskuntaa. No, katsokaapa video alla.


 

Videon juontaja, Benny Peiser, kiteyttää asian lopussa hienosti: "Huono sää on vain huonoa säätä. Vauraissa maissa kuten Britanniassa huono politiikka on se asia, joka muuttaa huonon sään pahoiksi tulviksi."

maanantai 24. helmikuuta 2014

Suomen vuodenaikojen lämpenemisestä



Edelliseen blogikirjoitukseeni vastanneet kommentoijat pohtivat, josko Suomessa talvet olisivat lämmenneet enemmän tai vähemmän verrattuna muihin vuodenaikoihin. Kysymys on hyvä, sillä Ilmatieteen laitoksen sivuilta asiaan ei saa selkeää vastausta. No, hain maailman arvostetuimman ilmatieteen laitoksen (UK Met Office) tilastoyksiköltä (CRU) Suomen kuukausittaiset keskilämpötilat (joita oma Ilmatieteen laitoksemme ei jostain syystä halua julkaista käyttäjäystävällisessä formaatissa), ja panin excelin laskemaan. CRUTEM4- aikasarjan tulos näkyy kuvissa, jotka suurenevat niitä klikkaamalla.

Talvikuukausien keskilämpötilat eivät ole nousseet viimeisen 100 vuoden aikana juuri ollenkaan. Lineaarinen trendi osoittaa pientä 0,3 asteen nousua tuona aikana, mutta ottaen huomioon liki jokaisessa mittauksessa olevan keskimääräisen noin ± 0,5°C mittausvirheen, on nousu merkityksetön. Talvet siis eivät ole 100 vuoden aikana keskimäärin lämmenneet, vaikka tämä talvi on tietysti ollut lämmin kuten muutamat muutkin talvet parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kannattaa muistaa, että yhtä lämpimiä ja lämpimämpiäkin talvia varttuneemmat suomalaiset ovat kokeneet 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla.

Päivitän Suomen tämän vuoden talven (siis joulukuun alusta helmikuun loppuun) lämpötilan tässä blogissa, kunhan mittaukset aikanaan valmistuvat. En ihmettelisi, jos tämä talvi pääsisi jopa kärkiviisikkoon lämpimyydessä, mutta katsotaan asiaa myöhemmin mittausten valossa. On muuten syytä huomata, että talvisää meillä vaihtelee ainakin lämpötilan osalta eniten ja kesäsää vähiten. On hyvä kysymys, mistä tuo vaihtelujen ero johtuu. Sanoisin, että se ei ainakaan johdu ns. kasvihuoneilmiöstä.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Katsaus talvisääennusteisiin ja ilmastotulevaisuuteen



Englannissa ja Yhdysvalloissa keskustellaan nykyisin aika paljon siitä, miten kausisääennusteet ovatkin voineet ennustaa niin väärin. Keskusteluun on aika vankat perusteet, sillä molemmissa maissa tämä talvi on ollut hyvin erilainen verrattuna loppusyksynä annettuihin talvea koskeneisiin ennusteisiin.
Etelä-Englannissa oli poikkeuksellisen vetinen talvi

Englannin arvovaltainen Met Office lopetti pari vuotta sitten julkisten vuodenaikaennusteiden julkistamisen, sillä yksi toisensa jälkeen ne epäonnistuivat niin pahasti, että pilkkaavista yleisönosastokirjoituksista ja kyselyistä tuli sietämätön piina. Brittien ilmatieteen laitos kuitenkin tehtävänsä mukaisesti jatkoi ennusteiden laatimista. Niitä ei julkaistu yleisölle, mutta viranomaisilla oli niihin pääsy. Viimeinen syksyllä annettu tämän talven ennustus vihjasi tavanomaista kuivempaan talveen. Ymmärrettävästi paikalliset ympäristöviranomaiset sulkivat säännöstelypatojen luukut ja koettivat kerätä vettä altaisiin lämpenevän ilmaston kevään ja kesän tarpeisiin.

Nyt Met Office kertoo alustaviin havaintoihin perustuen talven olevan vetisin koko mittaushistorian aikana. Asia ei tietenkään tullut yllätyksenä niille kymmenille tuhansille ihmisille, jotka joutuivat poistumaan tulvivilta kotiseuduiltaan. Eikä se tainnut tulla yllätyksenä niille ympäristöviranomaisillekaan, jotka ottivat yleisön raivon vastaan. Mutta jälkimmäistenkin usko ennusteisiin saattoi hiipua. Nimittäin nämä viranomaiset olivat jättäneet laskujokien ruoppaukset väliin jo monien vuosien aikana, sillä Met Office oli pitänyt märkiä vuosia nykyisen ilmastonmuutoksen aikana epätodennäköisenä.
USA:n itäosien kylmä talvi

Brittejä voi ehkä vähän lohduttaa täysin päin seiniä menneestä kansallisesta ennusteesta sillä, että lähes yhtä poskelleen ennusti maailman parhaiten rahoitettu ilmatieteen laitoskin - siis Yhdysvaltain NOAA. Se ennusti Yhdysvaltoihin - ja varsinkin sen itä- ja keskiosiin - keskimääräistä lämpimämpää säätä. Talvi on ollut noilla alueilla ilmastonmuutoksesta huolimatta yksi mittaushistorian kylmimmistä.

Mikä Met Officen ja NOAA:n ennusteita yhdistää? Molempien ennusteet tietysti perustuvat maailman suorituskykyisimpien supertietokoneiden laskemiin ilmastomallinnuksiin. Laskentatehon puute siis ei liene ongelma. Onko vika ilmastoon liittyvissä fysikaalisissa perusasioissa? Siis niissä, joiden suhteen meidän Ilmatieteen laitoksemme johto julistaa täyttä varmuutta.

Täällä Suomessa Ilmatieteen laitos jostain syystä ei julkaise vuodenaikaennusteitaan ainakaan suurelle yleisölle. Se voi olla ihan viisasta em. esimerkkien valossa, mutta laitoksen johdon varmuus fysikaalisesta perustasta tietysti antaisi mahdollisuuden uskottaviin ennusteisiin. Jotain kummallista lähiajan ennusteiden hiljaisuudessa kuitenkin on, sillä Ilmatieteen laitoksemme julistaa melkoisella itsevarmuudella ilmastoa lähes 100 vuoden päähän. Noiden ennusteiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee useamman asteen verran, sadanta kasvaa ja merenpinnan nousu ylittää maannousun etelärannikolla. Nämä ennusteet näkyvät jokaisen maakunnan tulevaisuusskenaarioissa, ja niillä on tietysti vaikutuksensa niin rakentamiseen, maan hintaan ja vakuutuksiin tulevaisuudessa. Koko Suomen osalta kyse on tulevina vuosikymmeninä kenties muutamien kymmenien miljardien eurojen arvostuksesta - siis ei aivan pikkusummista.

torstai 20. helmikuuta 2014

Ulkoministeri Kerry: Maailman suurin joukkotuhoase voi iskeä pian!



Ulkoministeri John Kerry julistaa Jakartassa
Yhdysvaltain ulkoministeri Kerry on keksinyt maailman suurimman joukkotuhoaseen, jonka hän paljasti Indonesian pääkaupungissa, Jakartassa, pitämässään puheessa viime sunnuntaina. Puhetta kuuntelemaan kokoontuneet paikalliset opiskelijat kuulivat tuon aseen nimen ja saivat tietää olevansa sen käytön etulinjassa. Puheen kuuntelu saattoi herättää moninaisia ajatuksia kuulijoissa, sillä Indonesian väkiluku on kasvanut vuosina 1971 - 2010 reilusta 110 miljoonasta yli 230 miljoonaan. Kasvu on ollut sen verran ripeää, että aivan katastrofaalista joukkotuhontaa ei ole voinut välillä tapahtua. Mutta katsotaanpa, mitä ulkoministeri Kerry tarkoitti.

Kerryn joukkotuhoase on tietysti ilmastonmuutos, joka uhkaa maapallon väestöä enemmän kuin mikään muu uhka ydinasesodasta terrorismiin tätä ennen. Historiallisessa kontekstissa ymmärrän Kerryn logiikan. Ilmastollinen vaihtelu on todellakin kaatanut aikanaan mahtavia sivilisaatioita. On esitetty kohtalaisen vahvaa näyttöä siitä, että useampikin muinaisen Kiinan ja Egyptin dynastia olisi romahtanut vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestäneisiin viileisiin aikoihin ja niiden yhteydessä esiintyneisiin kuivuusjaksoihin. Samoin lienee käynyt Amerikan intiaanidynastioille. Rooman valtakunnan länsiosien yhtenä tuhon syynä olivat laajat kansainvaellukset Keski-Aasian suunnasta, jotka saattoivat niin ikään saada alkunsa huomattavasta ilmastollisesta vaihtelusta Epäilemättä Saharan aavikoituminen 12 000 - 7000 vuotta sitten oli kohtalokasta alueen kulttuureille. Viime jääkausi rajuine vaihteluineen on voinut olla osallisena siihen, että tuolloin - siis noin 70 000 vuotta sitten - Afrikassa asuneet esi-isämme ja -äitimme olivat sukupuuton partaalla, kun Homo Sapiens -populaatio geenikartoitusten mukaan pieneni muutamiin tuhansiin. Muutamia kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin Veiksel-jääkauden kylmimmät vuosituhannet puhdistivat Euraasian pohjoisosat kilpailevista ihmislajeista ja siten mahdollistivat esivanhempiemme voittokulun ja levittäytymisen kaikille mantereille.

Wikipedia osaa kertoa Suomea rajusti koetelleesta ilmastollisesta vaihtelusta seuraavaa:
Suuret kuolonvuodet olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien sarja 1695–1697. Silloin varsinkin Suomessa, mutta myös laajalti Pohjois-Ruotsissa, Virossa ja Liivinmaalla viljasadot jäivät huonon sään vuoksi epätavallisen niukoiksi tai menetettiin kokonaan. Arvellaan, että Suomessa neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, pettuleipää ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti. Sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle kerjäläisten laumoina, ja lavantauti sekä muut kulkutaudit levisivät. Epäsuotuisissa ilmasto-oloissa levisivät myös kasvitaudit kuten torajyvä.

Suuret kuolonvuodet olivat seurausta ”Pikku jääkaudesta”, jota kesti lähteestä riippuen joko 1570-luvulta 1700-luvun puoliväliin asti tai 1500-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin asti. Saksalaistiedemiesten Berchtesgadenissa suorittamien suurten puiden vuosirenkaiden tutkimisen kautta huomattiin puiden kasvun olleen ennen vuotta 1600 kaksinkertainen myöhempään verrattuna. Vuosi 1600 oli katovuosi ja suurin osa sadosta oli menetetty ja seuraavaa vuotta 1601 nimitettiin ”isoksi hallavuodeksi”.
Suurten kuolonvuosien jälkeen suomalaisten epäonni vielä jatkui, sillä vuonna 1697 Ruotsin valtakunnan valtaistuimelle nousi nuori Kaarle XII, jonka onnettomat sotaretket Keski-Euroopassa lisäsivät kuolonuhreja ja kärsimystä ilmaston heikentämässä väestössä.

Ilmastollinen vaihtelu on siis epäilemättä kohdellut ihmiskuntaa kovakouraisesti sen historian aamuhämärästä alkaen. Useimmiten tuo "joukkotuhoase" on iskenyt kylmenevänä ilmastona ja kuivuutena, joka on heikentänyt ravinnon saannin mahdollisuuksia. Mutta ulkoministeri Kerry ei nyt puhunut siitä. Hän tarkoitti modernia ihmiskunnan aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta (CAGW), joka Kerryn sanoin aiheuttaa niin helteitä, kylmyyttä, rankkasateita tulvineen, kuivuutta, hirmumyrskyjä ja pasaatituulien heikentymistä, jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua ja kaikkea muutakin mahdollista kauheutta. Tässäpä Kerryn puhe Youtubesta:

Ettei nyt ulkoministeri Kerryä syyllistettäisi liikaa, on todettava maailman johtajien ennenkin varoittaneen alamaisiaan katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta ja ponnistelleen sen torjumiseksi. Keski-Amerikan mayat uhrasivat ihmisiä julmistuneiden sään jumalien lepyttämiseksi sitä enemmän, mitä kurjemmaksi kuivuus meni. Ja 1600-luvun lopun suomalaiset luultavasti kävivät kirkossa rukoilemassa sitä ahkerammin, mitä enemmän olivat pettuleipää maistaneet. Monet kansat ovat jopa vaihtaneet uskontoaan vanhojen jumalien osoittauduttua kyvyttömiksi tai haluttomiksi säätämään ilmastoa takaisin normaaliksi. Ehkä Kerry oli puhujamatkalla Indonesiassa viimeksi mainitussa tarkoituksessa?