Pohdintoja lämpöennätysvuodesta 2016

UAH-satelliittilämpöaikasarja ehti ensimmäisenä ilmoittaa joulukuun mittaustietonsa, joten sen osalta meillä on käytössä koko viime vuoden tiedot globaalisti ja suuralueittain.

Vuosi 2016 nousi nipinnapin satelliittimittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi maapallon keskimääräisen alailmakehän osalta. Viime vuosi voitti edellisen ennätysvuoden 1998:n kahdella asteen sadasosalla (Kuva 1). Tuo ero on niin mitätön, että se mahtuu laskenta-algoritmien virhemahdollisuuksien sisälle, eikä se ole muutenkaan merkitsevä tilastollisessa tarkastelussa. Tilastolliseen merkitsevyyteen 95%:n tasolla olisi tarvittu vähintään 0,1 asteen ero - siis lähes kertaluokkaa suurempi.

Kuva 1

UAH v6 -sarja kertoo myös, että alailmakehän keskilämpö ei vuositasolla noussut ennätyskorkealle kaikkialla. Kuten seuraava kuva 2 näyttää, vuosi 1998 piti ennätyksensä niukasti niin tropiikissa kuin sen eteläpuolisella lauhkealla vyöhykkeellä. Selvemmin viime vuosi otti ennätysaseman vain pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä ja pohjoisella kalottialueella (>60 N), johon jälkimmäiseen Suomikin kuuluu.

Kuva 2

Tuulivoiman upeasta saavutuksesta innostuneena...

Tuulivoiman tuotanto ylitti uudenvuoden aatonaattona 1300 megawattia, kertoo mm. Iltasanomat ja perässä varmaan muidenkin lehtien tuulivoimamyönteiset toimitukset. Seuraavassa sisennettynä ja kursivoituna Iltasanomien uutinen kokonaisuudessaan.

Iltasanomien jutun kuvitusta: Raaheen on rakennettu useita
 tuulivoimapuistoja. (Kuva: Pekka Fali)

Perjantain tuulivoiman uuden tuotantoennätyksen synnytti hyvin tuulinen sää. Toinen syy on se, että tuulivoimalla pystytään tuottamaan entistä enemmän sähköä Suomessa.
– Ei nyt mikään poikkeuksellisen kova myrsky ole, mutta kun jatkuvasti otetaan käyttöön uusia tuulivoimapuistoja, tuotanto lisääntyy koko ajan, kertoo asiantuntija Tuomo Mäkihannu Fingridiltä.

Uutinen tuotantoennätyksestä ja Fingridin Tuomo Mäkihannun lausunto pitänevät yhtä totuuden kanssa. Se ei siis ole tämän jutun ongelma. On vain harmillista, että Iltasanomien toimittaja Heini Särkkä ei ilmeisesti jaksanut yhtään tutkia Fingridin tilastoja tuulivoimasta yleensä.

Tuulivoiman tuotanto tuulivoimateollisuuden mukaan
joulukuussa 2016.

No, Ilmastorealismia-blogilla oli toimittajaa joutilaampana pari minuuttia aikaa hakea tuotantotilastoista kuvakaappaus, joka on vieressä. Kuvasta nähdään, että tuotanto vaihtelee melkoisesti säätilan mukaan. Joulukuun puoliväliin sattuneen kylmimmän vaiheen aikana, jolloin energian tarve sen kuukauden aikana oli suurimmillaan, tuulivoima kyykkäsi muutamaan sataan megawattiin. Muutenkin lyhyen ajan vaihtelut tuotannossa ovat järkyttävän suuria lähennellen 98 prosenttia, mikä aiheuttaa hurjia sopeutumistarpeita Fingridille ja muille sen sähköntuottajille. Sähkön kulutushan ei vaihtele sen mukaan, miten sattuu tuulemaan.

Fingridin ennuste ensi viikon tuulisähkön tuotannosta.

Tuulivoima petti meidät myös viime tammikuussa, jolloin tämän vuoden kylmimmät ja energiasyöpöimmät säät iskivät. Tammikuun kolmannella viikolla kotimaisella tuulivoimalla tuotettiin pitkiä aikoja vain 30 - 50 megawatin teholla sähköä. Autoilijan kielellä kerrottuna se tarkoittaa sitä, että 120 hevosvoiman moottoristasi lähtisi kylmänä päivänä irti tehoja peräti kolmesta neljään hevosvoimaan. Mopohommaa siis. Valittaisitko moisesta autoliikkeellesi?

Harmillisesti emme pysty - toisin kuin useimpien muiden voimalaitosten osalta - myöskään ennustamaan, paljonko tuulivoimalat tuottavat tai voivat tuottaa ensi viikolla. Vai mitä arvelette viereisestä Fingridin ensi viikon ennusteesta? Tai paljonko niiden pitäisi tuottaa?

Kutistuvatko joulupukin porot olemattomiin?

Verovaroin kustannettu ja objektiivisesta uutisoinnistaan viime aikoinakin hyvin tunnettu Yleisradiomme julkaisi huolestuttavan jutun, jonka mukaan ilmastonmuutos kutistaa poroja. Meillä lapsenlapsista herkin, Siiri (4v) mutristi suutaan itkunsuuntaan, kun huolimattomasti hänen kuultensa eppäilin vaimolleni, josko joulupukki enää saisi kantavaa valjakkoa liikkeelle täksi jouluksi. Miten lasten lahjoille kävisi?

Ennen Ylen jutun referointia kerron yhden aivan yhtä hyvän poroihin liittyvän tarinan 1600-luvulta. Minähän näitä osaan kertoa, sillä National Geographicin järjestämän geenitestin mukaan olen isäni puolelta saamelainen. No tässä tarina:

Eräs vanha joskin etäinen sukulaiseni Päiviö, joka asui 1600-luvulla Kittilän Rastinjärven pohjoispuolella, oli aikansa suursamaani (noaidi). Hänen taikavoimansa riittivät jopa siihen, että hän kalan hahmossa kävi Tukholmassa valittamassa kuninkaalle pirkkalaisten (siis rasististen suomalaisten) sorrosta. Toisella reisullaan hän kävi hauen suoleen piiloutuneena katsomassa, mitä pirkkalaiset puuhastelivat Kemijoen suussa.  Kun lohi ei enää jokea pitkin noussut Kittilään, hän kolmannella reisullaan säynävän suoleen piiloutuneena ui jokisuuhun ja hävitti sieltä pirkkalaisten lohipadot. 

Ainoa suvullani säilynyt kuva esi-isä Päiviöstä

Päiviö, samoin kuin hänen poikansa Vuolab, olivat poroja paimentaneiden saamelaisten sankareita. He saivat voimansa seidoilta, ja pärjäsivätkin aika hyvin taisteluissa naapurisiidojen samaanien kanssa peuralaumoista sekä kamppailuissa uudisasukkaitten saamelaisille tuottamia haittoja vastaan.

Päiviö kuitenkin hylkäsi seitansa ja kääntyi kristinuskoon sen jälkeen, kun ankaran porokuoleman aikana ei saanut seidalta pyytämäänsä apua. Tämän jälkeen Päiviöstä tuli kotiseudullaan kiivas seitojen hävittäjä, ja hänen vanhin poikansa Vuolab lähetettiin Inariin asti hävittämään niitä.

Nonniin, halusin tuon Päiviön tarinan kertoa ensin, koska jos Ylen toimittajia jatkossakin irtisanoutuu, voin tulla apuun eläkepäiviltäni, sillä todistetusti minulla on kykyä kirjoittaa aivan yhtä mielikuvituksellisia ja hyviä juttuja.

Päiviö-jutun avainsanat olivat "ankara porokuolema". Tiedämme siis, että poroja on kuollut ankarasti jo 1600-luvulla. Emme tiedä tarkasti, onko Päiviön porukan laumoista kadonnut 90 % vai 50 %, mutta jostain tuollaisesta täytyy olla kyse. Emme tiedä myöskään, kuolivatko porot syksyllä, talvella, keväällä tai kesällä. Itse veikkaan kahta keskimmäistä vuodenaikaa. Ja olen aika varma siitäkin, että ennen kuolemaansa Päiviön porot kutistuivat melkoisesti, sillä energian (=ravinnon) puutteestahan tuollaiset kuolemat usein johtuvat.

Sitten tuohon Yle-uutisten juttuun, jossa kerrotaan Huippuvuorten porojen kutistumisesta. Ylen osuus on sisennettynä ja kursivoituna, ja minun välikommenttini ovat normaalitekstillä.

Ingressissä Yle kertoo:

Kun talvella sataakin vettä lumen sijasta, kärsivät porot nälkää ja laihtuvat.

Huippuvuorilla talven (joulukuun alusta helmikuun loppuun) keskilämpötila on viimeisen 100 vuoden aikana ollut siinä -13 asteen tietämillä.  Vaikka lämpötila hetkellisesti tuosta nousisi, eivät vesisateet tuossa ilmastossa ole talvella kovin yleisiä, mutta ovathan ne toki mahdollisia. Samoissa talvilämpötiloissa elivät Päiviönkin peurat. Mutta Yle nyt kyllä liioittelee vesisateiden yleisyyttä.

Suoria sanoja energiapolitiikasta by Pave

Nimimerkki Pave on ollut yksi Ilmastorealismin helmistä kommentoijana. Hänen vahvuutensa on mahtava kokemus energiantuotannossa. Veikkaan, että vastaavaa kokemusta ei ole Suomessa kuin ehkä 10 - 20 ihmisellä, ja nyt saatan vähätellä Paven osaamista. Olipa miten vaan, satun tietämään yhtä sun toista Pavesta. Jätän Paven henkilöllisyydellä kiusaamisen tähän, enkä tule sitä sallimaan tämän bloggauksen kommenteissakaan. Keskitytään Paven viimeiseen kommenttiin, jonka hän antoi melkoisen lukijakunnan saaneeseen kirjoitukseeni "Ville Niinistön populismista paskapuheeksi". Se kannattanee lukea joko nyt tai jälkeenpäin, jotta tiedät, mistä puhutaan.

Pave ihmettelee muutamaa asiaa Suomen energiapolitiikassa. Seuraavassa on hänen kommenttinsa 10.12.2016 sisennettynä ja minun kevyesti editoimanani. Yritän tasapainon vuoksi omilla normaalitekstiosuuksillani puolustaa nykyisen energiapolitiikan valtavirtaa.

Tähän [Ville] Niinistön tyhjänpäiväiseen energiakirjoitteluun liittyy jollakin tapaa myös perusvihreän tahon ylläpitämä Facebook-ryhmä ”Uusi energiapolitiikka”. Siellä tuomasenbuske–tyyppiset itseään älykköinä pitävät besserwisserit ”tekevät” energiapolitiikkaa.

Kansanedustaja Emma Kari Uusi energiapolitiikka -sivustolta

No mutta eikös me tarvita uutta energiapolitiikkaa? Älyköidenhän sitä olisi parasta tehdä!

Huvittavaa on se, että näillä vihreillä energiapolitiikan tekijöillä ei monellakaan ole minkään sortin perustietoja ja koulutusta energia-asioista. Siellä on laulutaitelijaa, tuulivoimayhdistyksen tiedottajaa, huuhaa-ministereitä yms. maallikoita, mikä ei sinänsä ole mitenkään erikoista, koska tekeväthän energiapolitiikkaa innokkaasti myös Sitran filosofian tohtori ja lihavuuteen perehtynyt entinen kansanedustaja sekä tuo samaa skeidaa jauhava Niinistö.

Onhan noilla laulutaiteilijoilla, lihavuustutkijoilla ja varsinkin huuhaa-ministereillä oikeus silti sanoa sanottavansa. Jos asiantuntijat ovat eri mieltä heidän kanssaan, laulutaiteilija varmaan häviää? Vaan eipä ole hävinnyt tuossa ryhmässä. Se on Väinämöisen perintöä!

Tuo fb-ryhmä on sellainen, josta todelliset energia-asioihin syvällisesti perehtyneet ihmiset lempataan alta aikayksikön pois, kun erehtyvät sanomaan yhdenkin sellaisen sanan, jota nämä ”älyköt” eivät hyväksy. Siellä ei siis haluta poistaa vain sääntöjen vastaista kirjoitusta [vaan muutkin erimieliset?]. Se on sitä samaa suvaitsemattomuutta, mitä vihreyteen vihkiytyneet ihmiset muissakin asioissa harrastavat, kun järkeviä puhuvat leimataan populisteiksi, natseiksi, rasisteiksi jne.

Eihän meillä saa ihmisiä leimata, herranjestas sehän on vihapuhetta ja laissa kiellettyä! Et voi olla tosissasi!

Tämä vihreys on uusi suomettumisen muoto ja tuo ”uusi” energiapolitikka on vain kovin huolestuttavaa kansalaisen näkökulmasta ja erityisesti pitkäjänteistä ja luotettavaa energiahuoltoa tekevien firmojen näkökulmasta, koska luotettavat energialaitokset tehdään 50 - 75 vuoden aikajänteelle, ja nämä vihreä hihhulit yli puoluerajojen tekevät uutta energiapolitiikkaa neljän vuoden aikajänteellä.

Niin, mutta neljä vuottahan näillä poliitikoilla on aikaa tehdä hommia. Sitten voi taas tulla vaikka minkälaisia "jytkyjä", jolloin hyvät tarkoitukset kaatuvat oppositioon? Älä viitsi uikuttaa, onhan meillä Helen, joka on uusiutuvan energian kärki ja luopumassa ensimmäisenä maailmassa hiilivoimasta.

Helenin Hanasaaren voimalaitos Ylen tappiolaskelmien kanssa. 

Yksi aivan erikoinen piirre tässä ”uudessa energiapolitiikassa” on se, että kaikkien hampaissa tuntuvat olevan Helsingin energia-asiat. Sehän koskee myös mediaa. Jostakin syystä Helen Oy on vapaata riistaa kaikille, mutta Fortum saa kaikessa rauhassa tehdä hiilenmustaa energiaa sekä Meri-Porissa, Espoossa että Venäjällä.

Tuohon Fortum-kuvioon liittyen oli erityisen kummallista, että eduskunnan energiaremonttiryhmä oli Mykkäsen johdolla osoittamassa mieltään Hanasaaren hiilikasalla. Olisivat voineet edes mennä Meri-Poriin valtion oman yhtiön hiilikasalle, niin olisivat saaneet päivärahankin, tai vaikka Espooseen, josta Mykkänen on kotoisin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Tämäkin episodi on eriskummalinnen osoitus siitä, miten valtion johto on yhden osakeyhtiön kimpussa ja yrittää kaikin keinoin tuhota sen talouden ja Helsingin energiahuollon Niinistön jutun kaltaisella energia diiba daaballa.

 Jos Sipilä [kesk] ja ekonomi Mykkänen [kok] vihreine kumppaneineen haluavat luopua hiilestä, sen asian voi helposti aloittaa valtion puoliksi omistamasta Fortumista. Yhtiökokouksessa päätetään luopua Venäjän fossiilisista voimaloista ja määrätään Meri-Pori ja Espoo polttamaan biopolttoaineita vuoteen 2025 mennessä. Fortumilla on kassa pullollaan, joten yhtiökokous voi päättää, että sillä rahalla rakennetaan tuulimyllyjä ja aurinkokennoja, niin ei mene verorahojakaan siihen touhuun. Sitä esimerkkiä on helppo muiden seurata ja varmaan myös Helen Oy:n.

Hetkinen. Kaikki tiedotusvälineethän ovat kertoneet Fortumin keskittyvän uusiutuvaan voimaan? Mistä siis puhut?

Kummallista on sekin, että Hesari ja muut mediat suojelevat henkeen ja vereen Fortumia, mutta Helen on niiden hampaissa. Kun nuo mediat puhuvat Fortumin Venäjän voimaloista, aina jätetään kertomatta, paljonko fossiilisia polttoaineita siellä poltetaan, ja mikä on hiilen osuus. Tulee vaan mieleen, että mitkä ovat ministerien omat sijoitukset, kun ovat Helsingin energiayhtiötä tuhoamassa. Ollaanko sitä kaappaamassa jonkun isomman syliin?

Vallanvaihto järkyttää USA:n ilmastopanikoijia

Kirjoitin marraskuun 12. päivänä bloggauksen "Torjuuko Trumpin hallinto maailman suurimman uhan tuosta vain?". Siinä kerroin Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin valinnasta maan ympäristöviraston (EPA) vallanvaihdoksen ohjaamiseksi. Useimpien virastojen johtohan vaihtuu vaalien yhteydessä Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä. Todettakoon nyt pävivityksenä tuohon kirjoitukseen, että vallanvaihtojohtaja Myron Ebellistä ei tule EPAn seuraavaa pääjohtajaa.

Scott Pruitt

Kotimainen STT:mme on tänään lainannut ankarasti Trumpia vastaan kampanjoinutta New York Timesia, ja kertoo seuraavassa EPAn todennäköisestä johtajasta. Uutisen välissä olevat kommentit ovat minun tekstiäni.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on valinnut maan ympäristönsuojeluviraston EPA:n johtoon Scott Pruittin, uutisoi New York Times. Oklahoman osavaltion oikeusministeri Pruitt tunnetaan fossiilisten polttoaineiden vahvana kannattajana.

New York Timesin tekstin rivien välistä näkyy valtava järkytys, joka mielestäni johtaa liioitteluun jo ensimmäisessä kappaleessa. En itse usko tuohon vahvaan kannatukseen, mutta toki Pruitt ja myös Oklahoman - kuten monien muidenkin osavaltioiden - hallitus on viime vuosina käynyt kovaa poliittista taistelua Obaman ilmasto- ja energiapolitiikkaa vastaan.

New York Timesin mukaan valinta osoittaa, että Trump haluaa purkaa edeltäjänsä Barack Obaman toimet ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Trump luonnehti vaalikampanjansa aikana väitettä ilmastonmuutoksesta huijaukseksi. Scott Pruitt oli oleellisesti mukana Trumpin kampanjan ympäristölinjauksissa.

Trump ilmoitti useaan otteeseen vaalikampanjansa aikana aikovansa purkaa joitakin Obaman hallinnon tekemiä päätöksiä. Monet niistä olivat presidentin direktiivejä, jotka eivät olisi menneet sitovampina kongressissa läpi. Yhdysvaltain kansa pääsi noista Trumpin vaalilupauksista äänestämään tunnetulla tavalla.

Trumpin lausahdus ilmastonmuutoksesta huijauksena on käsitettävä lähinnä ilmastonmuutos-sanan poliittista merkitystä kohtaan. Siis miten sanaa on käytetty ja käytetään edelleen poliitisessa propagandassa. Trump tietää varsin hyvin, että ilmasto kaoottisena järjestelmänä on ihan luonnostaankin jatkuvassa muutostilassa, mille ihmiskunta ei juuri mitään voi. Tässä mielessä Obaman hallinnon alarmistista direktiiviohjausta ja lakeja säätävän kongressin välttelyä voi hyvinkin arvostella huijauksena.