perjantai 30. syyskuuta 2011

Heathrow triplaa talvikunnossapitonsa kyvyn

Lämpenevä Heathrow talvella
Euroopan maista ehkä kaikkein kovimmilla panoksilla ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemista (AGW) vastaan taistelevan Iso-Britannian vilkkain lentoasema, Heathrow, kolminkertaistaa talvikunnossapitokykynsä vuoden 2010 talveen verrattuna. Tämä johtunee siitä, että pari viime talvea ovat olleet ajoittain hyvin lumisia, mikä oli poikkeuksellista lämpenevässä ilmastossa. Heathrown ongelmat pitää kiitotiensä kunnossa lumisateen sattuessa sekoittivat pahasti sekä Euroopan että sen ja Yhdysvaltain välistä lentoliikennettä viime talvina.

Heathrown lentoaseman päätöstä hankkia lumenpoistokykyä lienee helpottanut se, että brittien ilmastotieteilijät ovat kahden lumitalven jälkeen tulleet siihen tulokseen, että lumiset ja kylmät talvet sittenkin ovat merkki ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. AGW aiheuttaa siis sekä kylmiä että lämpimiä talvia ;-) Näitä ihmisen ja hiilidioksidin aiheuttamia talvimyrskyjä vastaan aiotaan taistella yli 40 miljoonan euron lisäpanostuksella tulevan lämpenevän ilmaston alla.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Tuulen viemää veronmaksajan rahaa


Mitä tapahtuu, kun tuulipuiston omistajia kehotetaan sulkemaan myllynsä muutamaksi tunniksi? Tämä selvisi hiljattain Iso-Britanniassa, kun Katia-myrskyn rippeet toivat alueelle niin voimakkaat tuulet, että tuulipuistoja oli kytkettävä irti kantaverkosta, jotta se ei ylikuormittuisi. Oikea vastaus kysymykseen on: Tuulipuiston kassavirta lähes 10-kertaistuu.

Norjalaisomisteinen Fred Olsen Renewables - energiayhtiö sai edellä mainitusta syystä käskyn sulkea Crystal Rig II –tuulipuistonsa kahdeksaksi tunniksi. Yhtiö lähetti Iso-Britannian kantaverkko-operaattorille lähes 1,4 miljoonan euron laskun em. käyttökatkon aikana saamatta jääneistä sähkönmyyntituloista. Hinnoitteluperusteeksi Fred Olsen Renewables ilmoitti 1150 euroa per megawattitunti. Brittien kantaverkkoyhtiö maksoi laskun.

Tässä tapahtumassa on tietysti parikin erikoista asiaa ja pari tuulivoimaan liittyvää tyypillistä juttua. Erikoista on se, että tuulivoiman tuottajalle pitää maksaa korvausta tuottamattomuudesta, jos kantaverkko ei kestä ylituotantoa. Tuulivoima on siis siirtynyt ainakin hetkittäin maatalouden piiriin, jossa myös on maksettu siitä, että tuottaja ei tuota. Vielä erikoisempaa on se, että tuottajalle maksetaan jopa 10-kertaista hintaa, sillä tuon kahdeksan tunnin aikana Fred Olsen Renewables olisi kyennyt myymään kyseisen puiston tuottamaa sähköä ehkä 150 000 euron arvosta. Tuostakin summasta noin puolet on sähkön kuluttajilta perittävää tuulivoiman tuotantotukea, joten siis 75 000 euron sähkön tuottamatta jättämisestä maksetaan vihreälle sähköyhtiölle lähes 20-kertainen korvaus. Yhtä ruhtinaallisia maataloustukia ei ole vielä Euroopassa nähty.

Tuulivoima on tietysti hieno asia. Ongelmana vaan on se, että sitä ei voi varastoida. Tuulisähköä on tarjolla yllin kyllin silloin, kun Atlantin hurrikaanien rippeet rantautuvat Britanniaan. Mutta kun talvipäivän hiljaiset tuulet vallitsevat, tuulipuistot eivät tuota mitään, vaikka sähkön kulutuskysyntä on suurimmillaan. Kantaverkkoyhtiö on viime talvena antanut kokemuksiinsa perustuvan varoituksen asiakkailleen. Varoituksen mukaan yhtiö ei kykene enää takaamaan sähkön katkeamatonta toimitusta silloin, kun tuuliolosuhteet ovat huonot. Eniten sähköstä riippuville asiakkaille suositellaan varageneraattorien hankintaa.

Edellä kerrotun esimerkin valossa ei ole suuri ihme, että Iso-Britannian yhä vihreämmän sähkön kuluttajahinta on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut ja nousemassa edelleen. Sama kehitys lienee edessä Suomessa. Nousevia sähkökustannuksia emme maksa vain sähkölaskussa. Kaikki ostamamme tuotteet sisältävät yhä enemmän sähkökuluja. Mutta onneksi saamme töpselistä yhä vihreämpää sähköä!

Lähde: http://www.telegraph.co.uk/earth/energy/windpower/8770937/Wind-farm-paid-1.2-million-to-produce-no-electricity.html

lauantai 24. syyskuuta 2011

Ilmastoalarmistin ovella koputtaa joku – paniikkiko?


Ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä (AGW= Anthropogenic Global Warming)) kasvihuone- ja hiilidioksiditeoriallaan julistanut poliitikkojen ja tiedemiesten joukko on joutumassa nurkkaan. Tämä ahdistava tilanne johtuu useammastakin syystä.

Ensinnäkin maapallon pintalämpötilat eivät ole nousseet yli vuosikymmeneen, vaikka YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) käyttämien tietokonemallien mukaan näin olisi pitänyt tapahtua, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut kasvuaan jopa lievästi kiihtyvästi. Myöskään lämpenemisen yhteyteen ennustetut sään ääri-ilmiöt, kuten rajumyrskyt, jäätiköiden nopea sulaminen, poikkeuksellisen lämpimät talvet, kuivuudet jne, eivät ole tilastojen valossa yleistyneet. Ennustettu merenpinnan kiihtyvä nousukin on kääntynyt viime vuosina tosiasialliseksi pinnan laskuksi.

Suurimpien mediatalojen AGW-teoriaa suosineesta tiedotuslinjasta huolimatta ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen uskovien ihmisten määrä on ollut tasaisessa laskussa jo muutaman vuoden ajan. Useissa maissa, joissa on ollut lähes täydellinen poliittinen konsensus hiilidioksidipäästöjen torjunnan tärkeydestä, on poliittisia puolueita, jotka ovat irtautuneet hiilidioksidin torjunnan rintamasta. Suomessa vasta Perussuomalaiset ovat uskaltaneet julkisesti epäillä AGW-teoriasta johdetun ilmasto- ja veropolitiikkamme järkevyyttä. On kuitenkin selviä merkkejä, että Vihreitä ja Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta muissakin puolueissa epäilevien määrä on kasvamassa. Lisäksi syntyy kiihtyvään tahtiin poliittisia painostusryhmiä, jotka painostavat vielä AGW-uskoisia puolueita vaihtamaan prioriteetteja jollei jopa kääntämään takkia ilmastoasioissa.

Sinisellä näkyvä hiilen polton kasvu ei korreloi vihreän lämpötilatrendin kanssa.
Kolmas uhkatekijä on ehkä kaikkein vaarallisin AGW-teorian ja sen kannattajien näkökulmasta. Se on kasvava tieteellinen näyttö, joka on osoittamassa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun olevan marginaalinen tekijä ilmastohistorian aikana havaittujen lämpötilamuutosten tai muidenkaan sääilmiöiden vaikuttimena. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu saattaa jopa olla enemmänkin seuraus viimeisen 150 vuoden aikana koetusta maapallon keskilämpötilan pienestä noususta kuin sen syy.

Pahinta tässä tieteellisessä uhassa on se, että sen torjunta on käymässä yhä vaikeammaksi. AGW-teorian puolustajat saivat 1990-luvulla hallitsevan aseman sekä tiedeyhteisöissä että tiedelehdissä. Tämä asema on horjumassa yhä useamman tiedemiesvaikuttajan tehdessä viimeisimpien tutkimustulosten valossa eroa teoriaan. Samalla tiedejulkaisujen ulkopuolelle jääneet ovat kasvattaneet sosiaaliseen median varaan rakennettujen tiedeblogiensa suosiota. Yksi ainoa ”kapinallinen” ilmastoblogi, Watts Up With That, on nykyisin suositumpi kuin maineikkaimpien AGW-myönteisten tiedemiesten blogit yhteensä.

AGW-tiedemiehet ja heidän kanssaan liittoutuneet tiedejulkaisut ovat voineet pitkään hylätä ihmisen syyllisyyttä epäilevien tiedemiesten julkaisut tai kommenttiartikkelit, mikä on antanut kuvan siitä, että ilmastotutkijat olisivat jokseenkin yksimielisesti AGW-teorian kannalla. Enää se ei onnistu, sillä eräät maailman kalleimmista ja arvostetuimmista laitoksista ovat uusien ilmastoteorioiden jäljillä. Näistä ehkä merkittävin on Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN, jonka CLOUD-kokeen tulokset osoittivat, että avaruudesta tulevalla säteilyllä ja auringon aktiivisuuden muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia pilvien muodostukselle. Tämä puolestaan on lisännyt kiinnostusta  mm. pienen tanskalaisen tutkimusyksikön johtajan, Henrik Svensmarkin, teoriaa kohtaan. Sen mukaan avaruudesta ilmakehään saapuvien hiukkasten määrä, mihin auringon magneettikentän vaihtelulla on iso vaikutus,  ohjaa pilvisyyttä globaalisti. Useampikin tuore ja vertaisarvioinnin läpäissyt tutkimus puolestaan todistaa sen puolesta, että pilvisyys jäähdyttää alailmakehää ja vähäinen pilvisyys lämmittää sitä. AGW-teoria on puolestaan lähtenyt päinvastaisesta oletuksesta – siis pilvisyyden kasvihuonemaisesta lämmittävästä vaikutuksesta. Teoriat siis ovat törmäyskurssilla, ja mittauksiin perustuvat tulokset ovat AGW-teoriaa vastaan.

Markkinat yleensä reagoivat muutoksiin ensin, ja mediat tulevat perässä. Tosiasia on se, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa ns. uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen perustuvien yritysten menestys on jäämässä suureksi pettymykseksi. Niiden kasvu on jäänyt kovista tukiaisista huolimatta vaatimattomaksi, eikä ennakoitu lama ennusta investointi-intensiiviselle alalle yhtään helpotusta. Siksi et ole viime aikoina lukenut alan menestystarinoista vaan lähinnä työpaikkojen vähennyksistä alalla. Yhä useampi tähän alaan panostanut hallitus on havahtumassa asiaan. Koskahan sixpack tekee tämän havainnon?

Viimeisen niitin eniten AGW-uskovaisen Euroopan arkkuun iskee kehittyvä Aasia. Se ei aio osallistua hiilidioksiditalkoisiin, koska siellä asiaan ei uskota. Yksinomaan Kiina aikoo rakentaa seuraavan 20 vuoden aikana uutta halpaa hiilivoimaa enemmän kuin Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa nykyisin on yhteensä. Havaitaanko tämä kilpailuedun kaappaaminen Euroopassa ennen kuin on liian myöhäistä, jää nähtäväksi Saksan politiikassa.

AGW-teoria tullee kaatumaan lähivuosina, sillä mittaustulokset ja kilpailevat teoriat syrjäyttävät sen. Mitä tapahtuu niille poliitikoille, jotka vastuullisesti tekivät vuosikymmenen hiilidioksidia torjuvia vihreitä verouudistuksia, joilla veronmaksajilta nostettiin samassa ajassa kymmeniätuhansia euroja? Mitä tapahtuu niille ilmastotieteilijöille – kärjessä Ilmatieteenlaitoksen johto – jotka antautuivat AGW:n vietäväksi ja altistivat poliitikot harhapoluille. Paniikki kolkuttaa näiden ovella. Se ei ehkä kolkuta vielä presidentinvaaleissa, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa noutaja voi tulla vihaisen äänestäjän hahmossa.

torstai 22. syyskuuta 2011

Energiaopetusta Portugalista

Portugalille pannaan paljon ehtoja ja ohjeita, jotta se pelastettaisiin valtiokonkurssilta. Katsotaanpa vähän Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF), EU:n keskuspankin (EKP)  ja EU-komission energiapoliittisia ohjeita Portugalille. Merkillistä on, että nämä ohjeet ovat täysin mm. Kokoomuksen ja Vihreiden meille ajaman vihreän veropolitiikan vastaisia.

Keskeistä em. tahojen ohjeistuksessa on pitää sähkön hinta markkinoiden määrättävissä ja mahdollisimman alhaisena sekä irtisanoutua tehottoman uusiutuvan energian tarvitsemista massiivisista tukiaisista. Etelän auringon ja Atlantin tuulien hemmotteleman Portugalin siis pitäisi irrottautua mm. tuuli- ja aurinkoenergian kehittämisprojekteista. Miksi IMF, EKP ja komissio haluavat Portugalin käyttävän sähköntuotannossaan enemmän halpaa hiiltä ja vähemmän kallista tuuli- tai aurinkovoimaa?

Vastaus on tietenkin kansantalouden säästöt. Halvempi energiantuotanto auttaa tekemään köyhtyvästä Portugalista joskus kilpailukykyisen. Kääntäen asia siis tarkoittaa, että mikään näistä maailmanlaajuisesti tai Eurooppa-laajuisesti toimivista taloudellisista toimijoista ei luota uusiutuvan energiatuotannon kilpailukykyyn.

Miksi suomalaisten maailman pohjoisimpana kansana pitäisi luottaa hallituksen vihreään energiapolitiikkaan ja verouudistukseen, joka tukee valtavilla summilla mm. tuulivoimaa ja nostaa energiakustannuksia yli viisikertaisesti inflaatioon verrattuna? Meillä ei ole talvisin juuri lainkaan aurinkovoimaa ja pakkaskausina tuulivoimakin on yleensä olematonta. Olosuhteemme ovat em. uusiutuvissa energiamuodoissa oleellisesti heikommat kuin Portugalilla, jota siis nyt vaaditaan taloudellisista syistä irtautumaan niistä.

Jokseenkin olemattoman ilmastonmuutoksen torjuntaan on tuhlattu valtavasti rahaa ja eurooppalaista kilpailukykyä. Vihreillä valheilla on kova hintansa. Mutta hyvä on, että lopulta arvovaltaisimmat eurooppalaiset talousneuvojat reagoivat asiaan. Toivottavasti asia heijastuu nopeasti yleiseurooppalaiseen energiapolitiikkaan.

Vai pitäisikö Suomenkin hakea talouden pelastuspakettia, jotta energiapolitiikka saataisiin vihreiden, kokoomuksen ja kepun jäljiltä kansan edun mukaiseksi?

Täältä voi lukea em. ohjeistuksen Portugalille. http://downloads.expresso.pt/expressoonline/PDF/memo_troika.pdf. Katso erityisesti kohdat 5.6 – 5.11.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Saksan vihreillä uusi energiaratkaisu

Cem Özdemir
Saksan vihreillä on Japanin ydinvoimalaonnettomuuden siivittämänä tarjolla täysin uusi innovatiivinen energiaratkaisu, joka poistaa saman tien ydinvoiman tarpeen. Sähköä voidaan tuottaa tietokoneilla.

Saksan vihreän puolueen puheenjohtaja, Cem Özdemir, totesi haastattelussa Saksan energiateollisuuden tuottavan lounasaikaan 140 gigatavua energiaa, kun kulutus on vain 80 gigatavua. Niinpä tuotantoa voidaan ajaa alas yli puolella, siis noin 60 gigatavua.

Täytyypä käydä ostamassa kaupasta muutaman teratavun laite ja kysyä verkkoyhtiö Fingridiltä, jos voisin liittyä verkkoon merkittävänä vihreänä sähköntuottajana. Sähkölle on nimittäin lähikuukausina kysyntää, sillä Saksaan odotetaan kylmää talvea ja siellä keväällä suljettuja ydinvoimaloita ei aiota käynnistää.

Tällaiset vihreät poliitikot ovat tekemässä Euroopan energiaratkaisuja! Luoja meitä vihreiltä päättäjiltä varjelkoon!

Jos et usko kertomaani Özdemirin lausunnosta, voit aivan itse katsoa sen täältä.