Voiko äänestämällä vaikuttaa?

Otsikon kysymys on näin vaalien alla ollut varmaan monen mielessä. Yksiselitteisen vastauksen antaminen taitaa olla mahdotonta, enkä sellaista siksi edes yritä. Mutta katsotaanpa yksi esimerkki ilmastopolitiikan puolelta. Se nimittäin antaa viitteitä, että joskus äänestystulos aiheuttaa muutoksia politiikassa.

Pääministeri Abbott panee toimeksi

Olen seurannut Australian ilmastopolitiikkaa tiedotusvälineiden ja muutaman maassa asuvan tuttavani kanssa käymäni sähköpostittelun kautta. Australiassahan käytiin viime syyskuussa parlamenttivaalit, joiden puoluekohtaisissa kampanjoissa ilmastopolitiikka oli hyvin vahvasti mukana. Vaaleja edeltävällä hallituskaudella kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajanut pääministeri Gillard kaatui heikkoihin kannatuslukuihin ja oman työväenpuolueensa vehkeilyihin. Murskavoiton ottanut konservatiivisen koalition johtaja ja nykyinen pääministeri Tony Abbott lupasi repiä Gillardin hallitusten vihreät verot ja muut maailman pelastamiseksi viritetyt ohjelmat palasiksi, leikata budjettialijäämää, panna talouden tasapainoon ja pudottaa sekä korkealle karanneen sähkön hinnan että työttömyyden takaisin kohtuulliselle tasolle.

Pääministeri Abbott on lunastamassa vaalilupauksiaan, ja se on aiheuttamassa hätääntyneitä ääniä edelllisen hallituksen vankimmissa tukijoukoissa. Abbott nimittäin aikoo leikata seuraavien neljän vuoden aikana erilaisten vihreiden ohjelmien tukiaisia 5,75 miljardin aussidollarin vuositasolta 0,5 miljardin tasolle. Kyse on siis yli 90 prosentin leikkauksista. Euromääräisesti leikkaukset ovat vähän yli 3,5 miljardin suuruiset. Luku on suuri, sillä Suomeen suhteutettuna se vastaisi lähes miljardin euron leikkausta menoissa.

Nuo leikkaukset kohdistuvat mm. uusiutuvan mutta markkinaehtoisesti kannattamattoman energiatuotannon saamiin tukiaisiin ja moniin muihin kiistanalaisiin ympäristöohjelmiin, millä tulee olemaan dramaattisia vaikutuksia tukiaisten varaan laskeneille yrityksille ja julkisille toimijoille. Mutta suhteellisesti kovimmin ne iskevät siihen laajaan virkamieskuntaan ja "asiantuntijajoukkoon", joiden määrää on työväenpuolueen hallitustaipaleen aikana kasvatettu. Yli 70 valtion virastoa tullaan lakkauttamaan, rajusti supistamaan tai yhdistämään supistettuina toisiinsa. Totaalisen kuoliniskun saa mm. Australian uusiutuvan energian komissio. Maan tiedeakatemia arvioi yli 5000 ilmastonmuutostutkijan ja -asiantuntijan saavan lopputilin. Abbottin hallitus ei kuitenkaan aio lopettaa tieteen tukemista, mutta painopisteet vaihtuvat. Yli kymmenen miljardin euron lääketieteellinen tutkimusrahasto saa alkunsa mm. ilmastotutkimuksesta säästyvillä rahoilla.



Saattaa olla, että vihdoin näemme liikkeellä ensimmäiset niistä 50 miljoonasta "ilmastopakolaisesta", joita YK:n ilmastoasiantuntijat odottivat jo viime vuosikymmenellä. Nuo pakolaiset ovat ilmastonmuutosasioissa poikkeuksellisen hyvin koulutettuja, ja he suunnannevat mm. Eurooppaan etsimään uutta palkanmaksajaa. Ehkäpä EU-alueen usean sadan miljardin euron ilmastonmuutosbisneksen vuosittaisesta rahavirrasta joillekin australialaisasiantuntijoille palkkarahaa riittääkin. Tosin Ilmatieteen laitoksen johtaja Alestalon viereisessä kuvassa olevan lausunnon lailla joudun miettimään lopullisen totuuden löytäneen tieteenalan tutkimisen järkevyyttä.

Tony Abbottin hallitus on toki aloittanut reformit monilla muillakin politiikan alueilla. Otin nyt esimerkiksi ilmastopolitiikan, kun tämä blogi on siihen enimmäkseen keskittynyt. Tämän esimerkin valossa sanoisin, että nykyistä hallituskoalitiota äänestäneet saavat vaikutusta Australian tulevien vuosien politiikkaan. Äänestämisellä siis oli ainakin siellä merkitystä.

Näin EU-vaalien alla näen unionimme ja työväenpuolueen hallitseman Australian ilmastopolitiikoissa paljon yhtäläisyyksiä niin kunnianhimon, käytettävien isojen resurssipanosten ja olemattoman tai suorastaan negatiivisen vaikuttavuuden osalta. Siksi epäilen, että jonain päivänä myös eurooppalainen äänestäjä pohtii vaikutusmahdollisuuksia vakavissaan. Näissä vaaleissa tuskin vielä äänestetään ilmastopolitiikan suunnasta, sillä aihe on aika harvassa jäsenvaltiossa noussut edes osittaiseksi vaaliteemaksi. Mutta viiden vuoden kuluttua pidettävissä uusissa vaaleissa siihen on aineksia. Suosittelen kuitenkin jo ensi sunnuntaina harjoittelemaan tuota päätöksentekoa. Helpommin se harjoitelleelta sujuu. Joten muistakaapa vierailla äänestyskopissa. Ilmastorealismin vaalikoneiden pikatesti voi auttaa ehdokkaan valinnassa.