Syönkö hyvin vai pelastanko maapallon, kas siinäpä pulma!

Kuva 1

Maaseudun Tulevaisuus ja kai melkein kaikki isot mediat kertovat, että ruokailutottumuksilla on vaikutusta ilmastoon. En epäile asiaa hetkeäkään, sillä olen viettänyt lukemattomia öitä hernekeittoaterian jälkeen niin yhteisessä kasarmimajoituksessa kuin puolijoukkueteltassa.

Tieto perustuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kehittämään vertailumenetelmään, joka yhdistää eri ruokien ympäristövaikutukset ja ravintoainekoostumuksen. Ympäristövaikutuksissa ovat mukana ilmastolliset ja rehevöittävät vaikutukset.

Jos haluaa pitää huolta sekä terveydestään että ympäristöstä, kannattaa valita avomaalla kasvanut porkkana eikä kasvihuonetomaattia. Paistettu liha on grillimakkaraa parempi vaihtoehto, kun otetaan huomioon sekä ravitsemukselliset että ympäristövaikutukset. Jos valinta tehtäisiin pelkästään ympäristön kannalta, olisi suotavampaa syödä makkaraa. 

Näin siis kertoo MTT:n malli. Sen perusperiaate on varsin yksinkertainen, sillä siinä yksinkertaisesti jaetaan ruuan tuottamat hiilidioksidipäästöt sen sisältämien ravintoaineiden määrällä. Hiilidioksidipäästöt tietysti kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä IPCC:n käyttämien mallien mukaisesti, ja ravintoainepitoisuudet vaikuttavat syöjän terveydentilaan.

Kyse on hyvin yksinkertaisesta vertailutilanteesta. Syönkö ravinnepitoista ruokaa ja pysyn kunnossa, mutta pilaan ilmaston? Vai syönkö paskaa ja pelastan maapallon? Näin siis karrikoidusti. MTT näyttää vihjaavan, että pitäisi ehkä tehdä jotain tuosta puolestavälistä.

Poikkeuksellisesti en nyt esitä ainuttakaan graafia IPCC:n ilmastomallinnusten epäonnistumisista siitä huolimatta, että yli 98% empiirisiin mittauksiin verratuista mallinnuksista on ennustanut totaalisen pieleen. Luotetaan nyt tämän kerran noihin mallinnuksiin. Siis Sari Sairaanhoitajan perheen ruokailutottumuksilla olisi todella vaikutusta ilmastoon. Hyvä niin. Pari kysymystä minulla vielä kuitenkin on.

Missä ovat MTT:n laskelmat noiden vaikutusten suuruudesta vuonna 2100? Kuinka monta asteen triljoonasosan murto-osaa vähemmällä lämpenemisellä Sarin lastenlastenlapset selviävät, jos Sari opettaa lapsensa pettuleivän syöjiksi? Miksi meille ei kerrota, kuinka monella prosentilla tai millä hyvänsä yksiköllä me suomalaiset voisimme pelastaa maailman siirtymällä samantein kivikauden elintasoon?

Väittäisin, että näistä hiilijalanjälkimallinnuksista puuttuu aina yksi olennainen asia. Se on se teon todellinen jälki tai vaikutus projisoituna johonkin hahmotettavaan tulevaisuudessa. Ehkä siinä on lämpenemisasteiksi muutettuna niin monta nollaa pilkun jälkeen, että tarina ei mahtuisi edes Maaseudun Tulevaisuuteen, vaikka kaikki sivut täytettäisiin.

Ennen tyhjentäviä vastauksia em. kysymyksiin aloitan grillikauden porsaan- tai lampaankyljyksillä, enkä edes harkitse siirtymistä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kuvassa 1 suosittelemaan proteiinipitoisten vaihtoehtojen käyttöön.