![]() |
Pasi Matilainen |
Viisi selitystä ilmastonmuutoskeskustelun yksipuolisuudelle
Ilmastonmuutos on ollut poliittisen keskustelun asialistoilla jo neljännesvuosisadan. Sinä aikana poliitikot ja virkamiehet ovat lentäneet ilmastonmuutoskonferensseissa ympäri maailmaa, niin Riossa, Balilla ja Kiotossa kuin monessa muussakin eksoottisessa kohteessa. Kioton sopimus, päästökauppa, energiaverotus, tuulimyllyt, energiansäästölamput, biopolttoaineet, rakentamisen sääntely ja moni, moni, moni muu asia itse ilmastotutkimuksesta puhumattakaan ovat nielleet jo satoja miljardeja euroja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Siitä huolimatta ilmastokatastrofi on poliitikkojen ja aktivistien puheissa edelleen tulossa. Vieläkään ei olla tehty tarpeeksi ja edelleenkin on viimeinen hetki tehdä todellisia ratkaisuja ilmastokatastrofin estämiseksi, väitetään. Joka ikinen lyhyen aikavälin ennuste on tähän mennessä mennyt metsään, mutta silti meidän pitäisi luottaa uusiin ennusteisiin ja erityisesti niihin pitkän aikavälin ennusteisiin, joita emme voi itse mitenkään todentaa, koska vuonna 2100 olemme kaikki kuolleita – vanhuuteen siis, emme ilmastokatastrofiin.
Yhä useampi on herännyt kyseenalaistamaan ilmastonmuutokseen liittyviä väitteitä, mutta toisinajattelu tuntuu lähestyvän jo rikosta. ”Vääriä mielipiteitä” ei suvaita ja vaikka toisinajattelijoita ei joidenkin aktivistien toiveista huolimatta vielä vangita tai vaienneta, niin heidät kyllä parhaan mukaan pyritään vaikenemaan kuoliaiksi.
Sitra on yksi ilmastoaktivismin pesäkkeistä Suomessa. Se julkaisee veronmaksajien varoilla mielipidekirjoituksia, joita se nimittää tutkimuksiksi ja selvityksiksi. Yksi sellainen oli helmikuussa 2014 julkaistu ”Kymmenen selitystä ilmastonmuutoskeskustelun puuroutumiselle”, joka keskittyi panettelemaan ja vähättelemään skeptikoita. Tässä kirjoituksessa (vai pitäisikö sanoa selvityksessä?) esitän viisi selitystä ilmastonmuutoskeskustelun yksipuolisuudelle Sitran tekstiä mukaillen.
1) Tasapuolisuus ja tiedonvälityksen asiapitoisuus ymmärretään tiedotusvälineissä todellisuudessa juuri niin kuin aktivistit haluavat. Vaikka Sitra ja muut aktivistit mielellään syyttävätkin tiedotusvälineitä ”liiallisesta tasapuolisuudesta” niiden satunnaisesti julkaistessa jonkun skeptikon haastattelun tai jonkin skeptisen mielipiteen, niin käytännössä puntit ovat hyvin vahvasti aktivistien puolella. Sen lisäksi, että skeptisiä näkemyksiä julkaistaan varsinkin Suomessa äärimmäisen harvoin suhteessa aktivistisiin ja virallisiin näkemyksiin, niin toimittajat itse vaikuttavat usein enemmän aktivisteilta kuin neutraaleilta.
Avoimesti skeptisiä toimittajia on Suomessa vain pari, kun taas virheellistä ja paikoin suoranaisesti valheellista aktivistitoimittajien ”journalismia” julkaistaan kritiikittömästi jokaisesta tuutista, palkitaan valtionpalkinnoilla ja pidetään koskemattomana kaikissa valituskanavissa. Kun sitten joku satunnainen tavallinen toimittaja joskus kirjoittaa jotain vähänkin epäilyyn viittaavaa tai edes skeptikoista, on hänen sähköpostilaatikkonsa sen jälkeen sellainen aktivistien paskamyrsky, ettei hän jatkossa erehdy koskemaan aiheeseen pitkällä tikullakaan.
2) Pieni vähemmistö voi myrkyttää keskustelun ja vaientaa epäilyn. Ilmastoaktivismi on alun perin pienen piirin juttu, alkaen jostain Rooman klubista, Sierra-klubista, YK:n ympäristöohjelmasta (UNEP) ja ylipäätään syvävihreiden aktivistien päiväunista maailman mukauttamisesta omaan muottiinsa. Sittemmin samaan kelkkaan on hypännyt yksi jos toinenkin oman edun tavoittelija, joka on nähnyt ilmastoasiassa keinon saada itselleen lisää rahaa, valtaa tai mielellään molempia. Lisäksi puolueet ja poliitikot kautta linjan ovat löytäneet ilmastonmuutoksesta keppihevosen ajaa entistä paremmin samoja vanhoja tavoitteitaan läpi, liittyivät ne sitten ilmastoon tai eivät. Mutta keskustelun päälinjat eivät ole neljännesvuosisadassa muuttuneet alkuperäisen pienen piirin pähkäilyistä mihinkään.Kirjoitus jatkuu täällä.
Ilmastofoorymin jäseneksi voi liittyä kuka tahansa joka, hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Lisää jäseneksi liittymisestä täällä.
Aloituksessa mainittu ”Kymmenen selitystä ilmastonmuutoskeskustelun puuroutumiselle” kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja väitöskirja on sosiologiasta.
VastaaPoistaSiis Sitran korvavalo sosiologi esiintyy suomen johtavimpana ilmastotieteilijänä.
Eikö Sitrassa pitäisi olla tekniikan osaajia arvioimassa keksintöjen toteuttamiskelpoisuutta eikä sosiologeja rahoittamassa kaikenmaailman
paratieteellisiä korvavaloja, uskomushoitoja puhumattakaan sian häntäveiveistä.
Ilkka
Ihmisten ja median käytöstutkimus on lähempänä sosiologiaa kuin luonnontiedettä tai teknologiaa. Moni keksijäja insinööri on surkea markkinoinnissa tai ihmisjohtamisessa.
PoistaOnko tosiaankin näin?
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=rYdn4KfIyQY
Ilkka
Ei tipu. Luuletko että vaatimattoman mokkulan takaa alkaisin nimeämättömiä videoita valkkaamaa?
PoistaJa "ks. Youtubesta" keskustelu on eräs huuharin tunnusmerkki.
Mikset sulkisi mokkulani, niin otan jonkuin muun yhteyden käyttöön.
PoistaJohan männäviikolla sulkeutui puoli Espoota, mutta minä vain kirjoitan.
Ilkka
Siltä varalta, jos et tiennyt:
Poista- Youtubetus ilman selitystä on epäkohteliasta, varsinkin jos pitää istua 3 tuntia etsimässä argumenttia..
- Youtube-linkkailu, varsinkin ilman selitystä, saa lentämään ainakin parista tuntemastani foorumista ulos.
- Youtube-linkkien käyttö viittaa tunne-efektiin, vetoaa tunteisiin eikä järkeen
- Youtube-linkkejä käyttää usein uskovaiset (em syystä).
Luulin että utube selitti itse itsensä, pois epäkohteliaisuus minusta.
PoistaUtubessa oli vain ilmennettynä käsitykseni sitra ilmastososiologista,
ja(tai johtavasta huumepoliisista.
Ittekkin jo mustalla listalla kun hain HD,n Claes Ohlssonilta
Leppävaarasta kun kaverin läppärin kovalevy oli rikki, niin hetihän ratakadulla soivat hälytyskellot että taas löytyi mopopoika.
Ilkka
Ei siinä omena ole kauas puustaan mädäntynyt.
Miten H-vetissä voi syyttää lehdistöä tasapuolisuudesta. Näyttää siltä että verotuloa havittelevat organisaatiot ovat nostaneet Göbbelsin opit kunniaan!
VastaaPoistaA Mikolle ja miksei muillekkin tiedoksi.
VastaaPoistaUusi ilmastoareena on muodostumassa.
Siellä nykypäivän ilmastogladiaattorit taistelevat tasaveroisin asein ilmastocolosseumilla sulkakynien rapistessa, ja höyhenten pölistessä antaessa ja saadessa iskuja näkemyksen tyynyistä, eli eri osapuolet ovat ymmärtääkseni löytäneet yhteisen areenan johon valtamedialla ja ilmastohallinnoilla ei ole pahemmin asiaa, ja tarkemmin katsoen konsensus ei ole gladiaattorien joukossa.
http://climatechangenationalforum.org/
Ilkka
HS tänään:"ilmastonmuutoskeskustelun vaikeus ihmetyttää" asijantuntijoita. gosh..
VastaaPoistamiksi EI keskustella ei edelleenkään ole auennut hsn toimittajalle ja prof. timo vesalalle.
asia tuskin tietenkään näin on.
näitä asiajantuntijoita tuntuu harmittavan etteivät ihmiset vaivaudu
tulevasta katastrofista yhden hiilidioksiidimolekyylin vertaa.
kansa on enemmän huoletunut talouden tilasta kuin kuvitellusta katastrofista, jonka eräpäivää siirretään vuosikymmenestä toiseen.
4 co2 molekyyliä 10 000 ilmamolekyylissä on vaikuttava suhde...
co2 ei ole nostanut troposfäärin lämpötilaa n. 16-20v, mutta ei myöskään lämpötilan nousun pysähtyminen ole vaikuttanut co2:n nousuun.
napojen yhteenlaskettu jääpeite on ennätyskorkealla.
siis jotain vikaa jossakin, vai? näistä pitäisi keskustella ja jos tehtäisiin, niin vesalan tuskin tarvitsisi valittaa...
No empä päässyt perille lähteestä, jollei se ole Gaia aktivisti vesanen uudelleenlämmitettynä.
VastaaPoistaAihettahan reposteltiin ja räävittiin palstalla jo aikaa sitten.
Miksi lämmittää uudelleen kun HS vätystely palo pohjaan jo aiemmin.
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/04/ylen-hupaisa-ilmastokeskustelu.html
Ilkka
Koska tämän päivän Hesarin juttu kiinnostaa monia. laitan tähän tiedoksi lehteen lähettämäni pikku kirjoituksen. Saa nähdä julkaistaanko se vai sensuroidaanko keskustelu tälläkin kertaa.
PoistaIlmastokeskustelun puute on kotikutoista
Katja Boxbergin kirjoituksessa (HS 4.5.) päiviteltiin ilmastokeskustelun vaisuutta Suomessa. Väite on omituinen, koska pitkäaikaisesta kokemuksestani tiedän, että mm. Helsingin Sanomat ei kannusta keskusteluun, vaan pyrkii pikemminkin estämään sen. Lehdessä käyty ”keskustelu” on hyvin yksipuolista. Yliampuvat kauhukuvat kyllä julkaistaan, mutta asialliset virheitä oikovat kirjoitukset eivät yleensä läpäise toimituksen seulaa. Näyttää siltä, että päästäkseen mukaan ”keskusteluun” on oltava asioista samaa mieltä lehden kanssa. Mainitusta ilmastopaneelin IPCC:n tuoreesta raportistakin olisin mielelläni käynyt keskustelua/väittelyä, mutta lehti ei sitä tälläkään kertaa sallinut. Lehden kielteinen asenne avoimeen ilmastokeskusteluun huipentuu väitteeseen, että keskustelun puuroutumiseen vaikuttaisi ilmastonmuutoksen kieltävien ilmastoskeptikkojen näyttävä rooli julkisuudessa. Näyttävää roolia ei ole ollut olemassa. Tietääkseni Suomessa on myös hyvin vähän ilmastonmuutoksen kieltäviä ilmastoskeptikkoja. Sen sijaan meillä on kasvava joukko ilmastokriitikkoja, jotka haluaisivat käydä asiallista, tutkimukseen perustuvaa ilmastokeskustelua. Aito keskustelu tarvitsee myös toisinajattelijoita. Kun he ovat väärässä, he pitävät meidät varpaillaan. Kun he ovat oikeassa, he ovat ainoat, jotka kantavat totuuden lyhtyä pimeydessä. Hyvä media kestää kritiikin ja epäilyn, se tarvitsee niitä. Kun toinen osapuoli yrittää hiljentää toisen, erehdykset yleistyvät. Kansalaisten kiinnostuksen puute ilmastoasioista saattaa johtua osaksi siitä, että he eivät ole saaneet lukea kaipaamaansa avointa keskustelua.
Antero Järvinen, Espoo
Minäkin jo ehdin raottamaan arkkuani asiaa sivuten muualla.
Poista"Eläintietelijä korotettu ilmastotutkijoiden aateliin
Metsäjänis ja Naali alaarmeilla.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sunnuntaisuomalainen--ilmastonmuutos-uhkaa-naalia/3340016
Toivottavasti Antero Järvinen näkee tämän, oli miten
oli mutta nyt pojat saamma nauraa.
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/8632899/CV%20Hanski.pdf
Ei edes vaadittu sosiologi tai elokuvamaisteri eläinlääkäristä taikka arkkitehtipudokkaasta puhumattakaan. "
Ilkka
Erinomainen kirjoitus, jolla tuskin on läpimenomahdollisuuksia Hesarissa. Se, mikä tässä ilmastokysymyksessä jaksaa hämmästyttää, on sen kääntyminen yhteiskuntatieteelliseksi kysymykseksi. Keskiössä ovat talous, politiikka ja media, eikä fysiikka. Veikkaan, että näillä aineksilla puuroutuminen vain pahenee.
PoistaArvoisa anonyymi,
PoistaEnsinnäkin kommenttisi olisi ollut uskottavampi ja aitoon keskusteluun kutsuva, jos olisit uskaltanut kirjoittaa sen omalla nimelläsi (niin kuin asiallisessa keskusteluissa on yleensä tapana). Toiseksi, koska mainitsit nimeni, olisin kiitollinen, jos voisit osoittaa, missä nimenomaan jokin minun esittämäni väite olisi osoittanut heikkoa osaamisen tasoa. Ottaisin mielelläni opikseni sinulta saamani korkean osaamisen.
Parhain terveisin, Antero Järvinen
Minä jo ehdin poistaa tuon kommentin, johon viittasit, Antero. Siinä oli useita kommentointiohjeiden vastaisia osia.
PoistaEiköhän se ole juuri päinvastoin, ilmastoalarmistit ovat aikoja sitten menettäneet uskottavuutensa kaksinaamaisella pelillä, liioittelulla, vääristeyllä ja suoranaisella valehtelulla, ( esim Mann, climategate, IPCC).
PoistaVuosittain tehdään useissa maissa erilaisia gallup-tutkimuksia, ja vuosi vuodelta ilmasto kiinnostaa/huolettaa ihmisiä yhä vähemmän ja vähemmän.
Noloin juttu YK:lle taisi olla YK:n itsensä tekemä selvitys, jossa selvitettiin ihmisten huolia ympäri maailmaa, niin siinä järjestään huoli ilmastonmuutoksesta tuli viimeiseksi.
http://notrickszone.com/2013/06/19/massive-un-global-survey-of-worlds-priorities-puts-taking-action-against-climate-change-dead-last/
Vähänkin asioista perillä olevat ihmiset alkavat jo käsittää että kyseessä ei ole mistään muusta kuin tieteen kaapuun puetusta poliittisesta kusetuksesta, mitään tieteellistä perustetta tälle vouhotukselle ei ole.
"Argumentin ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia” taakse asettuu valtaosa (77 %) vastaajista. Eri mieltä on vain hieman useampi kuin joka kymmenes (12 %). Tulos on sama
Poistakuin kolme vuotta sitten.. "
http://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2013_net.pdf
Mikä oli kysymyksenasettelu, kun en viitsi kahlata 100 sivuista nollatutkimusta.
PoistaKysyttiinkö siinä halukkuutta maksaa 10 kertaista energiamaksua
WWF,lle ja YK,lle hyvän ilmasto-omantunnon nimeen?
Ilkka
En äkkiä löytänyt moniko suostui vastaamaan tuohon litaniaan. Mitä en ainakaan olisi pumaskaan koskenut sillä Lipposen 5 metrin kepilläkään.
VastaaPoistaKuinkahan moni noista 77%:sta ilmoitti tutustuneensa asiaan?
Tapsa
Yritittekös muuten kommentoida tuota Hesarin juttua? Kokonaista neljä on päässyt läpi. Minä en päässyt enkä usko noiden läpäisseiden joukossa on ketään tänne kirjoittajista.
VastaaPoistaMiksi siis keskustelusta ei tule mitään? Hmmm...
Tapsa
Missä se on kun en löytänyt, liekö kiintiöni täynnä?
PoistaIlkka
http://www.hs.fi/kotimaa/Ilmastokeskustelun+vaikeus+ihmetytt%C3%A4%C3%A4/a1399088277718
PoistaNo sitten perkaamaan ja fileroimaan alkaen heikkotasoisesta journalismista.
Poista"Huhhuhhuijakkaa, törmäsinpä tänään heikkolaatuiseen journalismiin Helsingin Sanomissa. Katja Boxberg esittelee ajatuspaja Liberan politiikkaa."
http://www.revalvaatio.org/wp/journalismin-laadun-syoksykierre/
Ilkka
Eli mikä taho vetää HS toimitusasiaa ja millä eväillä.
PoistaJotenkin tulee mieleen Pertti Hemanus ja stalinistinen lehtistöoppi,
sekä Sirola opisto, sekä Tampereen yliopisto joka on turmellut
kokonaisia toimittajasukupolvia vaihtaen stalinismin ekostalinismiin.
http://ariojapelto.blogspot.fi/2012/05/sahkoposti-kauppalehden-ja-katja.html
Ilkka
Ps. ei ole odotettavissa että Antero Järvisen kommenttia julkaistaan, mutta ehkä parempi näin kun sosiaalinen media ottaa helpostikkin
erkkomedian hoitamatta jääneen tehtävän haltuunsa.
Pitää odottaa että ne pyytää.
Ilkka
Nyt Hesarilla lipsahti. Se päästi läpi kommentin, jossa kritisoidaan sitä itseään. Toimittajalle potkut.
VastaaPoista"Skeptikoilla ei todellakaan ole mitään näyttävää roolia saatikka näkyvyyttä kun kaikki mediat HS mukaanlukein ei juurikaan anna skeptikoille sanansijaa. Sama pätee muuallakin maailmassa."
Tapsa
Sainpa Hesariin läpi kommentin, jossa on suora linkki tuohon Pasi Matilaisen kirjoitukseen Ilmastofoorumilla. Ihmeiden aika ei ole ohi.
PoistaKo. juttuunko sait kommentin? Et kai sentään paperilehteen?
PoistaÄsken yritin mahdollisia uusia kommentteja lukea, mutta en enää löytänyt yhtäkään. Kommentointinappulakaan ei enää toiminut. Liekö koneeni ominaisuus.
Kun mediaa käsitellään, voisin vielä lisätä, että Iltasanomat väittävät punkkien valtaavan koko maan ilmaston lämpenemisen takia. Eräs hyönteisharrastaja väitti, että Suomeen on tullut kokonaan uusi punkkilaji Lappiin Siperiasta ja kantaa vielä aivokuumettakin vaarallisempaa tautia. Liekö lähtenyt kuumuutta pakoon.
Hauska kohta IS:n jutussa:
"Asiantuntijoiden mukaan on vaikeaa ennustaa, kuinka paha punkkikesä on tulossa. Se riippuu siitä, onko punkeilla tarpeeksi ravintoa ja ovatko olosuhteet tarpeeksi VIILEITÄ ja kosteita." Hmmm...
Olen saattanut kertoa miten ilmastonmuutos on edennyt punkkitutkimukseni mukaan.
Punkkeja oli Porkkalanniemellä ainakin jo 1980-luvulla, mutta Kirkkonummen keskustaan (n. 20 km) niitä tuli vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla.
Simossa esiintyi punkkeja IS:n mukaan jo 2009. Se on siis runsaassa kymmenessä vuodessa lämmennyt etelärannikon v. 1997 lukemiin.
Punkit leviävät eläinten, ei ilmastomuutoksen mukana.
Tapsa
Tässä lisää Hesaria:
VastaaPoistaArvoisa Helsingin Sanomien toimitus,
Toivon, että julkaisisitte lehdessänne alla olevan lyhyen kirjoitukseni. Ehkä se herättää kaipaamaanne ilmastokeskustelua.
Parhain terveisin, Antero Järvinen
Ilmastopolitiikkammekin perustuu uskomuksiin
Syksy Räsänen kirjoitti osuvasti luonnontieteen ja politiikan eroista (HS 5.5.). Hän korosti, että ”luonnontieteilijät pitää kaidalla tiellä ennen kaikkea mallien vertaaminen havaintoihin: jos malli ei vastaa havaintoja, se on väärin”. Hänen mukaansa toisin on taloustieteessä, jossa politisoituneet toimijat valitsevat kantansa ideologisin perustein. Meillä on kuitenkin myös yksi luonnontieteiden laji, ilmastotiede, jossa politiikka ja ideologia ovat menneet tieteen edelle. Lähes kahden kymmenen vuoden ajan ilmastomallien povaama tulevaisuudenkuva on ajautunut vuosi vuodelta yhä kauemmaksi lämpömittareiden osoittamasta todellisuudesta. Tästä huolimatta malleja ja niihin perustuvia jopa sadan vuoden päähän ulottuvia ennusteita ei korjata. Räsäsen naulan kantaan osunein sanoin: ”Kuinka verrattoman paljon vastuuttomampaa onkaan perustaa miljoonien ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat päätökset katastrofaalisen virheellisiksi osoittautuneisiin teorioihin?”
Antero Järvinen, Espoo
Laitetaan sitten aiheeseen kuuluvat krokotiilinkyyneleet tiskiin.
VastaaPoistaVarautumisperiaatteen laiminlyönneistä seuraa, Aiskhyloksen sanoin,uhman kukka kasvattäa hulluuden tähkän josta kyynelsato korjataan.
Ei auttanut itku ilmastomarkkinoilla.
https://www.youtube.com/watch?v=7SSXLIZkM3E
Ps. Julkaisiko ne tosiaan Anteron artikkelin?
Tuo nimihän on kaikkein vaarallisin, kun jos joku kirjoittaa tuntemattomuudesta
eihän sillä ole painoarvoa ilmastomeditoinnissa.
Ilkka