Vihreitä virheitä aletaan korjata maapallon tuolla puolella

Kirjoitin kesäkuun lopussa Australian ilmastopolitiikan vaikutuksista maan yleispolitiikkaan ja syyskuun vaaleihin. Nyt nuo vaalit on pidetty, ja lähes lopulliset tulokset ovat selvillä. Australian epäsuositun ilmastopolitiikan vastustajat saivat tavanomaista suuremman vaalivoiton ja muodostavat uuden enemmistöhallituksen. Tuon politiikan pääarkkitehdit, entinen pääministeri Gillard ja paikallinen vihreä puolue, lähes katosivat politiikasta valtakunnallisella tasolla. Mutta vihreiden virheiden korjaamisessa on uusilla vallanpitäjillä haasteita.

Vaalitulos on vielä vahvistamatta, mutta käsitykseni mukaan lopulliset alahuoneen paikat ja kannatusluvut eivät enää merkittävästi muutu viereisen kuvan tilanteesta, jossa on mukana yli 76% annetuista äänistä. Hallitusvastuussa ollut Australian Työväenpuolue menetti viidenneksen paikoistaan, ja sille tukensa antaneet Vihreät sekä puolueisiin kuulumattomat kaikki paikkansa yhtä lukuun ottamatta. Puoluekannatuksen osalta muutokset eivät olleet noin dramaattisia, sillä Työväenpuolueen tappio oli vain reilun 10%:n luokkaa ja Vihreilläkin vain kolmannes, mutta vahvaa enemmistöä suosiva vaalijärjestelmä teki tappiosta tätä kirvelevämmän. Totaalisimman tappion taisi kohdata kuitenkin jo ennen vaaleja oman puolueensa syrjäyttämäksi joutunut 51-vuotias entinen pääministeri Gillard, joka päätti luopua politiikasta kokonaan. Hänelle on huhujen mukaan löytynyt jonkinlainen suojatyöpaikka "kunniatohtorina" XX-yliopistossa.  Puolueensa huonoimpaan vaalitulokseen yli 100 vuoteen johdattaneelle Gillardille jää nyt aikaa seurata katastrofaalista ilmaston lämpenemistä ja merenpinnan nousua Adelaiden rannikolta ostamastaan puolentoista miljoonan euron arvoisesta asunnosta.

Tony Abbott perheineen

Voittaneen Liberaalidemokraattisen koalition johtaja ja tuleva pääministeri Tony Abbottin viesti tuloksen selvittyä kuului yhdeltä osin näin:

Jotain hyvin merkittävää tapahtui tänään. Tänään me australialaiset olemme julistaneet, että oikeus hallita tätä maata ei kuulu (Työväenpuolueen pääministeriehdokkaalle) herra Ruddille eikä minulle eikä meidän puolueillemme; se kuuluu teille, australialaiset. Australialaiset päättävät maan hallituksesta ja pääministeriydestä, ja te rankaisette jokaista, joka pitää asiaa (Työväenpuolueen lailla) itsestäänselvyytenä.

Uudella pääministerillä tulee olemaan selkeästä voitosta huolimatta vaikeaa vaalilupausten lunastamisessa. 
Hän on luvannut ensitöikseen jäädyttää erilaisiin markkinaehtoisesti kannattamattomiin vihreisiin hankkeisiin rahoitusta tarjoavan vihreän rahaston toiminnan ja vähän pidemmällä aikajänteellä lopettaa tuon miljardeja syövän rahaston kokonaan. Samoin on käymässä Australian hiilidioksidiverolle ja kaivoslaille, joihin äänestäjien enemmistö syvimmin pettyi Julia Gillardin hallituksen aikana. Näiden Australian ilmastopolitiikan kulmakivien ja punavihreiden kannalta merkittävimpien aikaansaannosten repiminen tullee aiheuttamaan melkoista vastustusta hyvin mediapelin osaavissa ympäristöliikkeissä ja tietenkin myös poliittisessa oppositiossa. Tällä jälkimmäisellä muuten on vielä ensi vuoden puoliväliin asti enemmistö parlamentin ylähuoneessa, joten Abbott joutunee neuvottelemaan ja/tai odottelemaan vastaavaa vallanvaihdosta myös senaatissa.

Vihreille lukijoilleni voin lohdutukseksi kertoa, että Abbottinkin hallitus tulee jonkinlaista ilmastopolitiikkaa harrastamaan. Sen nimittäin on sisäisistä syistä pakko sellaista tehdä, sillä liberaalidemokraattisen koalition sisällä on oma ilmastolobbynsä. Tony Abbott syrjäytti liikemiespankkiiri Malcolm Turnbullin puheenjohtajan paikalta vuonna 2009 vain yhden äänen enemmistöllä. Turnbullin kohtaloksi tuolloin koitui työväenpuolueen ajaman hiilidioksidiveron kannattaminen, mutta viimeisten kyselyjen mukaan Turnbull on jälleen Abbottia suositumpi poliitikko. Ilmastopolitiikan täydellinen sivuuttaminen saattaisi altistaa Abbottin vastahaasteelle.

No, olisiko Australian ilmastopoliittisista kokemuksista mitään apua Suomen poliittisten ryhmien kilpailuun? Sanoisin, että sekä hallitusvastuussa olevien että opposition kannattaisi ottaa siitä oppia. Säätämällä uutta ilmastolakia ja nostamalla energiaverotusta hallitus on ajamassa itseään samankaltaiseen tilanteeseen, mistä Australian punavihreä koalitio ei selvinnyt. Kun nuo lakimuutokset astuvat voimaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja, Perussuomalaisilla on mahdollisuus haastaa hallitus Abbottin lailla, jolloin vähemmän vihreitä ääniä suorastaan sataisi laariin niin Kokoomuksen kuin SDP:n kannattajakunnista. Keskustan peli taitaa tältä osin olla jo pelattu, sillä Pekkarisen dynastian aikanaan Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa järjestämät tuulivoima- ja bioenergiatukiaiset eivät mahdollistane tarvittavaa poliittista liikkumatilaa.