Pariisin ilmastokokous alkaa jo vaikuttaa, vaikka muste on paperista hädin tuskin kuivunut. Ei, sillä ei ole
mitään vaikutusta ilmastoon näin muutaman kuukauden jänteellä eikä luultavasti
pidemmälläkään paljoa. Mutta ensimmäiset laskut on meille länsimaihin jo
lähetetty siitä, että olemme ”pilanneet” kehitysmaalaisten elämän, ja Pariisin
sopimuksessa lupasimme maksaa siitä kompensaatiota.
 |
| Kuva 1: Kirjoituksen lähteenä ollut The Herald-lehden verkkosivun osa |
1500 miljoonan dollarin laskun on lähettänyt maa eteläisestä
Afrikasta. Tuon maan kansa kuulemma näkee nälkää ilmastonmuutoksesta johtuen.
Maan johdolle riittäisi tänä vuonna tuo summa, mutta noin miljardi dollaria
tarvittaisiin joka vuosi sen jälkeenkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Hyvä
on, paljastetaan, että maa on Zimbabwe,
ja katsotaan samalla, miten ilmastonmuutos on sitä runnellut. Zimbabwella on
ollut ongelmansa. Ne ovat olleet niin isoja, että oikeastaan
mihinkään tilastotietoon ko. maan osalta ei voi luottaa. Mutta yritetään
kuitenkin, ettei saada rasistin leimaa.
Vakiolukemistooni kuuluva Zimbabwe Herald -lehti avasi asiaa tarkemmin. Sen jutun alusta on muutamia poimintoja alla.
Hallituksen mukaan vuodesta 2012 alkanut jatkuva kuivuus uhkaa viidennestä
väestöstä – varsinkin maaseudulla – nälänhädällä. Heidän ruokkimisensa maksaa
noin 1,5 miljardia dollaria [vuodessa]…
Sopeutuakseen ilmastonmuutokseen Afrikan maiden, jotka ovat kaikkein
vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, pitää odottaa, kunnes rikkaat maat ovat
saaneet hyötynsä taloudellisesta kasvusta. Ja tuo tapahtuu joskus 2020-luvulla,
kun länsimaat ryhtyvät vähentämään päästöjään nopeammin…
Pariisin ilmastosopimuksessa on ei-sitova lupaus 100 miljardin dollarin
vuosittaisesta rahoituksesta – sekä julkisista että yksityisistä lähteistä –
millä autetaan köyhempiä maita selviytymään ilmastonmuutoksesta. Tuo voi
kuulostaa isolta rahalta, mutta sitä se ei ole. Yksin Zimbabwe tarvitsee sopeutumiseen
noin 10 miljardia vuoteen 2025 mennessä… Ja Afrikassa on 53 muuta maata, joilla
on isommat väestöt ja tarpeet verrattuna Zimbabween.
Noniin, kävin hakemassa arvostetusta CRU TS -aikasarjasta Zimbabwen "kuivuuteen" vaikuttavat sadannan ja lämpötilan tiedot. Ne on pelkistetysti
osoitettu kuvassa 2.
 |
| Kuva 2 |
Zimbabwen alueen sadannassa ei ole tapahtunut minkäänlaisia
muutoksia viimeisen 50 vuoden aikana. Sadekauden lämpötiloissakaan ei
lineaarisen trendin mukaan ole muutoksia sitten vuoden 1991.
RSS-satelliittiaikasarjan mukaan Zimbabwen leveysasteilla sijaitsevan Afrikan
alailmakehän lämpötila näyttää 0-trendiä jo vuodesta 1986 alkaen. Viimeaikaisesta
ihmisperäisestä ilmastonmuutoksesta ei siis säätilastojen perusteella näy
jälkeä.
 |
| Kuva 3: Zimbabwen ja Zambian maissin hehtaarisadot FAOSTATin mukaan |
Kun yleensä kaikkialla viljakasvien hehtaarisadot ovat viimeisen 50 vuoden aikana kaksin- tai kolminkertaistuneet parempien lajikkeiden,
maanviljelystekniikoiden ja ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden
ansiosta, on Zimbabwessa onnistuttu puolittamaan maissin hehtaarisadot. Se on
takuuvarmasti ihan paikallista ihmisperäistä vaikutusta, mutta valitettavasti
saavutus ei yllä edes
 |
| Kuva 4: Presidentti Robert Mugabe |
Maa onnistui inflatoimaan valuuttansa siten, että siitä oli ensin poistettava 19 viimeistä nollaa pois, ennen kuin sen todettiin olevan vain sytykkeen arvoista. Arvostetun presidentti Robert Mugaben, jonka Afrikan Unioni valitsi vuoden 2015 puheenjohtajakseen, johtaman yksinvallan työttömyys ja julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta ovat vakaasti lähestyneet lukua 100 %.
Zimbabwen perustelut ilmastonmuutoskompensaatioiden
saamiseksi eivät perustu faktoihin. Siitä huolimatta yhden Afrikan suurimman
roiston vaatimukset otetaan varmasti vakavasti mm. YK:n Vihreässä
ilmastorahastossa. Ja niin otetaan 53 muunkin Afrikan maan samoin perustein
esittämät vaatimukset. Olemme tainneet keksiä uuden – joskin faktoja
kestämättömän – verukkeen rahoittaa afrikkalaisia roistoja. Ilmastopolitiikasta
on moneksi!
PS. Tarkempia tietoja Zimbabwen alueen sadannasta ja kuivuuksista löytyy mm. täältä.
PS. Tarkempia tietoja Zimbabwen alueen sadannasta ja kuivuuksista löytyy mm. täältä.
Käyttämistäni FAO:n ja CRU:n aikasarjoista ei löytynyt vielä Zimbabwen sato-, lämpö- ja sadantatietoja viime vuodelta. RSS-satelliittisarjan mukaan 2015 ei kuitenkaan ole ollut mitenkään poikkeuksellinen vaikkapa verrattuna edellisiin El Nino-vuosiin.
VastaaPoistaSuomen osuus The Heraldin mainitsemista 1,5 ja 10 miljardin dollarin "korvaussummista" on suuruusluokkaa 0,5 % eli vastaavasti 7 M€ ja 45 M€. Jos ne maksetaan, veikkaan Mugabe lähisuvun nettoavan siitä vähintään kolmanneksen ja muun hallinnon vievän toisen kolmanneksen.
Korvaussummat ovat vielä korkealla kuusenlatvassa koska
VastaaPoista55 maan pitäisi ratifioida "sopimus" siten että se kattaisi 55% globaaleista päästöistä, ja pitäisi jyvittää maksuosuudet.
Taitaa 100 miljardia/v jäädä haaveeksi.
Oli miten oli Fidzi näkyy ratifioineen, ja Intia haluavan 80 miljardia luvattua rahaa investoitavaksi aurinkovoiman tuottamiseen, käsittääkseni juuri näitä Green Climate fund rahoja ja tuskin Kiinakaan jää nuolemaan näppejään kun ilmaista rahaa on kerran olevinaan jaossa.
http://www.theguardian.com/environment/2016/feb/15/fiji-becomes-first-country-in-the-world-to-ratify-paris-agreement
Ilkka
Juu, nämä "korvauslaskut" ovat vähän kuin poliisin varoittamat nigerialaiskirjeet. Roisto, joka niitä tekaisee, ei välttämättä ole hölmö. Mutta niiden mukaisesti maksavaa ei kai muuksi voi nimetä.
PoistaMilloin nämä vaatimukset muuttuvat YK:n viherpesulassa oikeutetuiksi vaatimuksiksi on sitten toinen juttu. Minä pelkään, että joissakin maissa ja kenties myös EU:n byrokratiassa aika piankin.
Kohta tulee aamu-TV:n uusinnassa R.Isomäen tarina, kuinka hän pelastaa intialaisten keuhkot väliaikaisratkaisullaan ennen aurinkovoiman tuomaa pelastusta.
VastaaPoistaFortum näkyy suunnittelevan Intiaan jonkinlaista paariasähköä, jos tarkastelee YLE matematiikkaa.
PoistaJos vertaavat 1000 MW aurinkovoimalaa vastaavantehoiseen ydinvomalaan tilanne on absurdi kun ei ole kehitetty vielä ydinvoimalaa joka tuottaisi keskipäivällä nimellistehon ja yöllä ei mittään.
Muutenkin 70 MW,n jakaminen 120 000 talouden
kesken tuottaa että 1 talouden osuus olisi keskipäivällä vajaa 600 Wattia jolla ei toimi pesukone, mikroaaltouuni, pölynimuri, eikä liesikään
edes keskipäivällä eli mielestäni uutinen on suuresti liioiteltu.
Kyllähän Intiaan rakennetaan nuo jos löytyy sijoittajia ulkomailta 80 miljardin edestä, mutta
epäilen kyseessä olevan vain testaus pitääkö lupaukset 100 miljardin vuosittaisesta satsauksesta Green Climate fundiin, eli näytön paikka itseasiassa EU,lle eli louvoa tiskiin tai lopettakaa CAGW houriminen ja ilmastojeesustelu.
http://yle.fi/uutiset/yle_intiassa_aurinkoenergiaa_rakennetaan_sadan_ydinvoimalan_verran__fortum_karkkyy_uutta_kasvua/8662503
Ilkka
Näköjään kuvittelevat, että kun aurinkopaneelit on ostettu, sähköä tulee kaikille, muuta ei tarvita.
PoistaOli Riston jorinoista leikattu ilmasto-osuus pois. Nythän se oli ihan asiallinen. Kohta varmaan Areenasta löytyy. Oli siinä kyllä sekin hyvä puoli, että hän kertoi Himalajan jäätiköiden sulamiselle ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi nokipäästöt eikä hiilidioksidia.
VastaaPoistaNäinpä. Se leikattu osuus vaikutti ihan hyvältä. Tosin se, että niin vaan kylmästi heitti että jäätiköiden 'sulaminen' vaikuttaa 2-3 miljardin ihmisen elinehtoihin, edelleen särähti pahasti. Todettakoon, että
Poista- jokien virtaamaan vaikuttaa 97 prosenttisesti alueen sademäärä
- sitten kenties siihen minimivirtaamaan, siis minimimivirtaamaan kenties 3 prosenttia jäätikkö'akku' vuorilla. Tärkeä monesti sekin tosin.
- jos jäätikön määrä vaihtelee, se on ja voi olla ennen kaikkea kiinni sadannasta, lumisadannasta, josta jäätiköitä muodostuu
- jokainen jokisysteemi on omansa. Naapurijoen jäätiköt voi kasvaa samalla kun yhden jäätiköt supistuu. Yhden jäätikön pohjalta ei kannata tehdä yleistyksiä miljardeille.
- No, toki on jäätiköt yleisesti ottaen tosi tosi paljon pienempiä kuin oli viime jääkaudella. Hyvä vai paha, kun ei ole jääkautta päällä.