 |
| Kuva 1 |
Kuvasta näkyy selvästi melkoinen alueellinen vaihtelu varsinkin pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa. Tuohan ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, mutta keskiarvoisesti se on nostanut yhdessä lämpimän tammikuun kanssa arktisen alueen talven keskilämpötilan paljon tavanomaista korkeammaksi, kuten kuvan 2 graafista näkyy.
Suomessa helmikuinen alailmakehä oli tuon kuvan perusteella hieman UAH-sarjan vertailujakson (1981 - 2010) helmikuiden keskiarvoa lämpimämpi.
 |
| Kuva 2 |
Etelästä napaseudulle puhaltaneet ilmavirtauksethan tuota lämpöä ovat pohjoiseen kuljettaneet. Mutta kuten kuvasta 2 näkyy, aina El Nino -huiput eivät nosta pohjoisen lämpötiloja niin kovasti kuin nyt. Edellisten isojen Ninojen 2010 ja 1998 kohdalla ei ole vastaavia piikkejä. Onko Nino tällä kertaa lainkaan tuon piikin aiheuttaja, vai löytyykö selitys aikanaan jostain muusta seikasta, on minulle vielä arvoitus.
Mennään sitten globaaliin keskilämpötilamuutokseen, jonka kuvaajat ovat seuraavassa graafissa.
 |
| Kuva 3 |
Täydellinen lämpenemistauko katosi, sillä millään riittävän pitkällä aikavälillä sen paremmin RSS:n kuin UAH-sarjan lineaarinen trendi ei ole nollaa pienempi. Mutta kuvan 3 joulukuusta 1997 alkavalla 18 vuoden ja 3 kuukauden jaksolla lämpenemistrendi on kuitenkin vielä hyvin vähäinen. 100 vuoden lämpenemisvauhdiksi muutettuna se olisi välillä 0,01 - 0,1 °C. Vuodesta 1979 alkavan satelliittimittaushistorian 18 ensimmäisen vuoden (1/1979 - 2/1998) vastaavat trendit olivat molemmilla sarjoilla noin 1 asteen luokkaa, joten merkittävästä lämpenemisen hidastumisesta (1-2 kertaluokkaa) voidaan siis edelleen puhua.
Kuvan 3 punainen kuvaaja edustaa yhtä uusimpien ilmastomallinnusten keskiarvoa, jonka trendi on toteutuneeseen nähden 20 - 240 -kertaisesti pielessä, mutta jostain minulle käsittämättömästä syystä sen mukaan meillä ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehdään.
Tuo nyt helmikuuhun ulottuvista mittaussarjoista kadonnut lämpenemistauko (hiatus, pause) on ollut jatkuvien väittelyjen kohde. Se on ollut hyvin suuri mysteeri siksi, että ainutkaan ilmastotutkimuksen nykyisen päävirtauksen piirissä ajettu ilmastomallinnussarja, kuten edellisen kuvan punainen sarja, ei ole kyennyt sitä ennustamaan. Muistetaan, että vaikka se ei helmikuuhun ulottuvien graafien trendeissä enää näy, se kuitenkin löytyy mittaushistoriasta lähes 19 vuoden mittaisena. Lämpenemistauosta muuten ilmestyi vastikään tutkimuskin Nature Climate Change -julkaisussa (Fyfe et al. 2016). Valitettavasti tuo paperi on maksullisen palomuurin takana, mutta kohtalaisen hyvän pelkistyksen siitä voi lukea englanniksi vaikka täältä. Joka tapauksessa minä en enää tuoreimpiin graafeihini yhdistä sanoja "paussi" tai "tauko". Mutta käytän ilmaisuja, jotka kuvaavat lämpenemisen hitautta tai hidastumista (slowdown).
Suurinta lämpötilan nousu vuositasolla (2/2015 - 2/2016) oli siis Suomen alueelta pohjoisnavalle ulottuvalla vyöhykkeellä (+1,5 °C) ja toiseksi suurinta Nino-vuodelle tyypillisesti tropiikissa (+1,0 °C). Viilenemistä tapahtui vain loppukesää viettävällä Etelämantereella (-0,05 °C).
Yllä olevissa graafeissa olevat kuvaajat kertovat lämpötila-anomalioista, millä tarkoitetaan vuodenkierron mukaisen kuukauden keskilämpötilan poikkeamaa jostain vertailujaksosta. Jos halutaan tarkastella todellisia keskilämpötiloja, on noihin anomalioihin lisättävä vuodenkierron mukaiset lämpötilat. Olen viimeiseen graafiin sen tehnyt.
 |
| Kuva 4 |
Kuva 4 esittää koko satelliittimittaushistorian jaksoa kotoisan ulkolämpömittarin asteikolla. Kuvassa näkyvät aallon harjat ovat kesäkuukausien keskilämpötiloja ja pohjat talvikuukausien. Tuo vuodenaikojen hyvin säännöllinen vaihtelu johtuu pääosin siitä, että kesällä pohjoisen pallonpuoliskon mantereet johtavat nopeasti auringon lämpöä alailmakehään nostaen globaalia keskilämpötilaa parilla asteella verrattuna merellisemmän eteläisen pallonpuoliskon kesään, jolloin auringon säteilystä suhteellisesti suurempi osa sitoutuu merien pintakerrokseen, josta se sitten hitaammin ja tasaisemmin lämmittää ilmaa.
Kyllähän viime vuosikymmenten (1979 - 2015) pieni lämpeneminen näkyy haukansilmälle tuosta "mummonmittarin" asteikolle piirretystä kuvaajasta, mutta en sitä katastrofaalisena kehityksenä voi pitää. Olisin melko tyytyväinen, jos EKG-käyräni osoittaisi lääkärintarkastuksessa samanlaista säntillisyyttä.
Tuo pohjoisen lämpötilannousu on jotain jonka kaiken järjen mukaan täytyy liittyä virheelliseen mittaukseen tai mittaustulosten väärään tulkintaan tai sitten on kyseessä NASAn itsesuojeluvaisto ennen presidentinvaaleja. Onhan sekä Ted Cruz että Trump vahvasti ilmastomuutosuskon vastaisia. Jos noin suuri lämpötilan nousu näkyisi pohjoisessa niin jostain se on poissa ellei aurinko ole herännyt todella aktiiviseksi, siitä ei ole tietoa. Myöskään sama CO2 pitoisuus ei voi aiheuttaa noin suurta lämpötilan nousua, jostain on tullut energiaa joka aiheuttaa lämpötilan nousua, mutta jos energia kokonaismäärä ei ole muuttunut täytyy sen olla jostain siis poissa ja siellä täytyy näkyä lämpötilan lasku. Millä mekanismilla näkyisi ElNino ilmiö noin voimakkaana pohjoisessa, vaikea kuvitella. Linkissä vähän termodynamiikan perusteita: http://principia-scientific.org/simple-definitions-greenhouse-gas-theory-failure/
VastaaPoistaJonkinlaista mittausvirhettä minäkin epäilin tammikuun mittauksien jälkeen. Mutta kun molemmat satelliittisarjat osoittivat samaa helmikuulta ja myös (epäluotettavammat) pintasarjat näyttivät samansuuntaisia tuloksia tammikuulta, on vaan pakko hyväksyä tulokset.
PoistaArktisella alueella muutokset varsinkin talvisin voivat olla hyvin suuria. Niissä ei siis sinänsä ole epänormaalia, mutta kyllähän parin viime kuukauden heilahdukset silti ovat isoja.
Aurinko ei voi olla syyllinen, sillä se on joko horisontin alla tai liian matalalla. Samoin erilaiset CO2-selitykset ja myös jään peittämiin pohjoisiin meriin liittyvät selitykset voimme hylätä. Niissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eivätkä ne ole olleet muutenkaan Arktikan talvisään isojen vaihtelujen draivereita.
Sään vaihtelut riippuvat pitkälti pidempiaikaisten korkea- ja matalapaineiden asemasta, mistä riippuu pitkälti se, paljonko etelän lämmintä ilmaa pääsee pohjoiseen. Nyt sitä on päässyt paljon ja laajalle alueelle. Ehkä napa-aluetta kiertävä virtaus on polveillut poikkeuksellisesti vaikuttaen noiden korkea- ja matalapaineiden sijoittumiseen erikoisesti.
Sekään ei vielä mielestäni riitä koko selitykseksi. Lisäksi tuossa pohjoiseen päässeessä ilmassa on täytynyt olla valtavasti kosteutta, jotta sen lämpökapasiteetti olisi riittävä. No El Ninon ja koillisen Tyynenmeren lämpimän "blobin" seurauksena vettä on varmasti merestä tavanomaista enemmän haihtunut.
Jos tuo kosteusasia olisi selityksen loppuosa, sen tietysti pitäisi näkyä pohjoisen pilvisyys-, lumi- ja sadantatilastoissa, jotka tosin ovat aika heikosti seurattuja 70. leveysasteen pohjoispuolella.
Olen aika varma, että tuo asia tutkitaan. Kerron täällä kyllä, jos/kun uskottava selitys todisteineen esitetään. Ehkä lukijoissa on alan eksperttejä?
Ehkä aiheessa on kuitenniin epäselvää?
PoistaOta tuosta sitten selvää?
https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2016/03/04/rss-nobbled/#more-20819
Ilkka
Siis korjauksena Mikon viestiin, että jos ilma olisi kosteampaa tulisi lämpötilan olla alhaisempi. Ilman lämpökapaisteetti tarkoittaa ilman sisältämään energiaa. Jos massa kasvaa esim kosteuden myötä on lämpötila alhaisempi kuin kuivemmassa ilmassa jonka energiasisältö on taas pienempi. Eli kuiva ilma voisi olla selitys korkeammalle lämpötilalle, ei kostea.
PoistaKyllä etelän meriltä haihtuneen kosteuden mukana siirtyy merkittävästi piilevää (latent) energiaa. Pääasiallinen siirtymäsuunta on kohti pohjoista. Kun tuo kosteus tiivistyy pilviksi ja sataa, energiaa vapautuu lämpönä ympäröivään ilmakehään.
PoistaMaapallon lämpösumma on vakio vain likimääräisesti. Paikallinen vaihtelu on suurta ja riippuu ilmamassojen liikkeiden lisäksi myös pilvisyydestä. Päiväsaikaan pilvet estävät auringon lämpösäteilyä pääsemastä alas pinnalle asti, kun ne napaseudun yössä taas estävät lämpöä karkaamasta avaruuteen. Oma arvaukseni on, että lämpimän meren lisäksi myös pilvisyys on kuluvana vuonna ollut arktisella alueella tavallista runsaampaa.
PoistaMaanpinta ei tiedä yhtään mitään tyhjiöstä avaruudessa. Lämpöä (energiaa) siirtyy maanpinnasta vain sen mukaan mikä lämpötila on kylmemmällä ilmalla juuri sen maanpinnan yläpuolella ilmamolekyylien törmätessä lämpimämpään maanpintaan ja siirtäessä liike-energiaa ilmaan.
PoistaTuulisissa olosuhteissa maanpinta jäähtyy enemmän kuin tyynellä johtuen siitä, että tuulisena aikana enemmän kylmempiä ilmamolekyylejä osuu maanpinnan lämpimämpiin molekyyleihin, näin maanpinnan jäähtyminen on nopeampaa.
Pilvisyys (siis pienet vesiaerosolit) toimii erinomaisena jarruna (eristeenä, hidastaen konvektio lämmönsiirtymistä, aivan kuten seinä talossa) maan lämmittämän ilman nousemisena ylöspäin ja kylmän yläilmakehässä jäähtyneen ilman valumisena alaspäin kohti maanpintaa.
Kirkas ilma ei tarkoita sitä, että maanpinta säteilisi energiaa avaruuteen säteilyenergiana, koska sitä ei se tiedä. Se luovuttaa lämpöenergiaa ilmaan juuri sen yläpuolelle, jos siis lämpimämpi, sitä enemmän mitä suurempi lämpötilaero on maan ja ilman välillä. Satelliitista voidaan mitata maanpinnan lämpötila sen säteilyn aallonpituuden mukaan, joka ei tarkoita, sen luovuttaman energian mukaan. Säteilyn aallonpituus on molekyylien liikkeestä johtuva liike-energia, ei energiasiirtoa. Säteilyn aallonpituus ja energian siirto säteilemällä on kaksi täysin eri asiaa. Energiaa voi siirtyä vain kun aineen molekyylien liike-energia pienenee ja/tai kun elektronit jäähtymisen seurauksena siirtyvät alemmille kehille, jolloin syntyy "kuvitteellinen" fotoni, säteilyenergiaa ja sen aallonpituus. Jos ei fotoneja siirry alemmille kehille ei ole olemassa myöskään säteilyenergiaa. Kappaleen lämpötilan noustessa ei synny fotoneja, sen jäähtyessä kylläkin.
Jos materiaali säteilee fontteja, jotka johtuvat elektronien ratamuutoksista, materiaalin pitää olla niin kuumaa, että säteily lähtee vähintään näkyvän valon taajuuksilla. Pallomme säteilyyn tämä ei siis liity.
PoistaTässä ihan hyvää tietoa säteilystä http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento6/luento6.html. Säteily joka tulee kylmemmästä kohteesta ei voi siirtää energiaa johonkin kuumempaan. Molekyylien värähtely ei kasva kuumemmassa, eikä elektroneja siirry korkeammille kehille, jos tämä kylmemmästä tuleva säteily kohtaakin sitä kylmemmän kappaleen (vaikka kuuman vieressä oleva pakastimesta otettu kylmäkalle?, niin silloin se voi siirtää säteilyenergiaansa siihen, koska silloin kohteen molekyylien värähtelytason on mahdollista nousta. Sen kohdalla siis puhutaan ulkoisesta energialähteesta, mutta sille kuumemmalle se kylmä ei sitä ole, vaan se kuuma on energialähde näille kummallekin kylmemmälle. Lähettäjä ei tiedä mistä se tulee ja mihin se menee, ainoastaan kylmempi kohde voi sitä energiaa hyödyntää, koska pyrkii tasapainotilaan oman sisäisen energian ja ulkopuolelta tulevan energian kanssa lämpötilojen tasoittumisen seurauksena, siis energiasiirtona. Tässä vaiheessa astuu kuvaan termodynamiikkan II pääsääntö siitä miten ja mihin energia voi siirtyä eri lämmönsiirtymismuodoilla.
PoistaMyös tässä: http://per.physics.helsinki.fi/FTK2011/Kesakuu_2011_3_yht.pdf oikein hyvää asiaa. Siinä on taas huomioitava erityisesti se mitä vasten näitä ilmiöitä tulee tulkita: On tunnettava sähkömagneettisen säteilyn lajit, erityisesti myös lämpösäteily, ja
ymmärrettävä, mitä säteilyn spektri tarkoittaa.
Suurten säilymislakien hallinta on välttämätöntä: Lainaus: "On tunnettava niiden merkitys
kaikissa luonnon ilmiöissä vallitsevina peruslakeina. Näiden kokeiden yhteydessä
tarvitaan erityisesti energian säilymislakia.
Tarvitaan käsitystä aineen termisistä ominaisuuksista ja mielikuvaa termisen
tasapainon muodostumisen mekanismista. Vapausasteen käsite ja siihen liittyvä energian
tasan jakautumisen periaate nousevat keskeiseen asemaan uuden empirian
peruskokeiden tulkinnassa ja siihen perustuvien uusien rakenteellisten hahmojen
tunnistamisessa."
Kylmempi ei todellakaan voi lämmittää lämpimämpää, se voi korkeintaan hidastaa lämpimämmän jäähtymistä.
PoistaIhan hyviä juttuja tuossa ekassa linkissäsi. Tosin hiukan erikoinen riippuvuus annettiin taajuuden ja aallonpituuden välille:
"Aallonpituus riippuu kiihdytysajasta
Taajuus riippuu kiihdytysten lukumäärästä sekunnissa"
Vai oliko tuossa riippuvuutta ollenkaan?
Tuo taittuminen oli myös vähän outo juttu. Ilmakehässä kylläkin puhutaan taipumisesta. Aurinko on muistaakseni n. 0,5 astetta alempana horisontissa, kuin miltä se näyttää tuon taipumisen takia.
Ei ilmakehässä ole mitään rajapintoja valon tai IR:n aallonpituuksien mittakaavassa. Muutokset tapahtuvat vähitellen ja niin se valokin taipuu vähitellen eikä taitu.
Tässä yksi kiperä kysymys:
Miksi 300 K:n mustan kappaleen säteilymaksimi on taajuusalueessa 1/600cm, mutta aallonpituusalueella maksimi on 9 um:n tienoilla?
No mitä laskutapaa käytit?
Poistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Wien_approximation
Ilkka
Tuosta tulee samat lukemat, mutta päteekö taajuuden ja aallonpituudenvälinen tunnettu kaava?
PoistaLyhyemmällä aallonpituudella on suurempi energia
Poistakuin pitemmällä.
"It all comes down to conservation of energy. An integration over a certain range in the wavelength domain must give the same value for the corresponding range in the frequency domain. However, holding the wavelength range constant and moving throughout the spectrum has the effect of varying the frequency range and vice-versa. This is due to the inverse relation between frequency and wavelength."
Reference https://www.physicsforums.com/threads/wiens-displacement-law-frequency-vs-wavelength.285307/
Ilkka
Noinhan se menee Ilkka.
PoistaNo kertokaa se "ilmastotieteilijöille".
PoistaEi kohteen kirkkauslämpötila ole sama kuin kohteen lämpötila jollei kyse ole ns. mustasta kappaleesta.
Siinä sitten sovelletaan ja sävelletään.
Ja nythän johtavin ilmastotiedekkin uskoo satelliittilämpöihin niiden näytettyä sopivia El Nino tuloksia, mutta mikä lienee tilanne huomenna.
Minä luotan vielä huomennakin, tuli mitä tuli.
http://www.remss.com/measurements/brightness-temperature
Ilkka
Voimalaitosinssin näkemys on samansuuntainen kuin minun.
PoistaEli näkemys, kun ei ole totuutta olemassa.
Nämä hienot kaavat kuvaavat vain "todellisuutta" mutta Maxwell ja Planc eivät ole ristiriidassa, mutta toinen teoreema soveltuu paremmin yhteen tulkintaan ja toinen toiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto-hiukkasdualismi
Ilkka
Lisännen vielä kuvitelmani ultraviolettikatastrofista
Poistajonka jälkeen kaikki jää näkemyksiemma varaan.
Mutta missä on totuus, sitä ei ole.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ultraviolet_catastrophe
En näe syytä syytä epäillä, semminkin kun maailman johtavin ilmastotiede ykskaks käänsi takkinsa ja alkoi luottamaan satelliittien lämpötilamittauksiin juuri kiistettyään ne (Karl & all).
VastaaPoistaMutta mitä lukemat tarkoittavat ja jatkuuko paussi on toinen juttu.
http://wattsupwiththat.com/2016/03/03/after-el-nino-will-the-global-warming-pause-continue/
Mutta mutta, joko satelliittimittaukset tunnustetaan?
Minulla ei ole ongelmia koska olin aikanaan pääsuunnittelija aiheessa.
http://www.breitbart.com/big-government/2016/01/15/climate-alarmists-invent-new-excuse-the-satellites-are-lying/
Ilkka
Lämpötilakäyriä on varmaan taas justeerattu.
VastaaPoistaCarl Meyrs joka kiistää lämpenemispaussin satelliittidatalla
VastaaPoistaherättää kysymyksen onko samasta dataste erilaisia tulkintoja.
Nythän endellisen El Nino sääilmiö on muuttunut nykyiseksi El Nino ilmastoilmiöksi.
Ei auta muu kuin kattella.
http://www.remss.com/blog/recent-slowing-rise-global-temperatures
Ilkka
Nyt helmikuu lämmin, mutta entä viime kesä??? Joka kylmä ja tämän vuoden tammi- ja joulukuu, jokka sisälsi pohjoisessa enämmän jäätäviä päiviä ku moneen vuoteen?
VastaaPoistaJokos sen El Nino:n niska nitkahti?
VastaaPoistahttp://www.drroyspencer.com/
Willis Eschenbach on, välttääkseni ylisanoja tehnyt loistavan analyysin napajäiden pinta-alan vaikutuksesta maan albedoon ja siten napojen arsorboimasta auringon lämpöenergiasta.
VastaaPoistaTässä juuri huomaa omat puutteensa, asian ollessa ilmiselvä,kunhan se vain tuodaan nokan etteen.
Eli napajäiden pinta-alalla ei ole kuin kolmannen asteen yhteys absorboituvaan auringon energiaan, vaikka meille on uskoteltu vallan muuta median ja johtavimman ilmastotieteen taholta.
http://wattsupwiththat.com/2016/04/02/the-size-of-icy-reflections/
Ilkka