 |
| Ilmastonmuutosta Sisilian Taorminasta 2.1.2015 |
Vuosi 2014 meni. Ja vuosi 2015 alkoi ilmastonmuutoksen
kourissa – huh!
Kun ensimmäiset tilastot tuon vuoden 2014 ilmastosta ovat jo
ilmestyneet, voimme luoda alustavan katsauksen siihen. Kiihtyikö
ilmastonmuutos, iskivätkö sään ääri-ilmiöt aiempaa useammin, tai joko olemme
jäättömien jäämerien kynnyksellä? Näistä asioistahan olemme voineet kuulla tai lukea
juttuja lähes päivittäin televisiosta, radiosta ja lehdistä.
Aloitetaan tarkastelu ilmakehän satelliittimittauksista.
Remote Sensing Systems (RSS) sai joulukuun lämpötilamittauksensa valmiiksi,
joten nyt meillä on koko viime vuoden lämpötilatiedot selvillä ilmakehän eri
kerroksista. Ilmakehän alimman kerroksen osalta vuosi 2014 oli lämmin. 36
vuotta kattavassa satelliittimittaussarjassa se Mutta tuokaan lämpö ei kyennyt lyhentämään sitä mystistä lämpenemistaukoa, joka on jo usean vuoden ajan hallinnut ilmastonmuutoskeskustelua. Nyt tuo tauko alkaa lineaarisella trendillä mitattuna marraskuusta 1996, joten alailmakehän globaali lämpeneminen on ollut totaalisesti pysähdyksissä 18 vuotta ja kaksi kuukautta. Tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei ole tapahtunut vuoden 1992 jälkeen – siis Rion ympäristökokouksesta lähtien 22 vuotta sitten. Tuossa kokouksessahan Paavo Väyrynen (Kesk.) Suomen edustajana ja yhdessä maailman muiden johtajien kanssa päätti panna lopun ilmaston lämpenemiselle. No, palaan vielä RSS-aikasarjaan kirjoituksen lopussa tärkeän ennusteen kanssa.
 |
| Pohjoisen jää- ja lumipeite vuoden vaihduttua NSIDC:n mukaan |
Merijää oli yksi Ilmastorealismin seurannan aiheista viime
vuonna. Ilmastonmuutos näyttikin voimansa juuri tällä suunnalla, sillä
eteläinen merijää teki mittaushistorian (1979 alk.) laajuusennätyksen - 20,14
miljoonaa neliökilometriä – 19.9.2014. Meitä lähempänä oleva pohjoinen merijää
on edelleen kohtalaisen alhaisissa lukemissa, mutta sekä sen pinta-ala että
paksuus olivat voimakkaassa kasvussa viime vuonna. Näiden yhteisvaikutuksena viimevuotinen
maailmanlaajuinen merijään peitto nousi hyvin lähelle 1980-luvun alun
huippulukemia ja teki myös mittaushistorian päiväkohtaisen ennätyksen juuri
vuoden vaihtuessa. Vaatimattomasti sanottuna joudumme siis vielä odottelemaan
eräiden äänekkäiden ilmastotutkijoiden ennustamia napa-alueiden jäättömiä
meriä.
 |
| Hirmumyrskyjen määrä 1970-2014 |
Hirmumyrskyt ja muut sään luonnolliset ääri-ilmiöt ovat
olleet median ja uuden ympäristöministerimme, Sanni Grahn-Laasosen,
huolenaiheina. Tarkemmin kyse on ollut huoli niiden yleistymisestä. Yksi
maailman johtavista myrskytutkijoista, Ryan Maue, on saanut valmiiksi alustavan
tilaston viime vuoden isoista myrskyistä. Jos vuoden 2014 isot myrskyt eivät
olleet aivan tilastollisen alarajan tuntumassa, hurrikaanit ja taifuunit kokonaisuudessaan
olivat keskimääräistä tasoa. Sanoisinpa, että viimeisen 20 vuoden aikana niiden
esiintymisessä on ollut pientä vähenemistä, eikä 2014 tehnyt tähän trendiin
poikkeusta.
Ehkä meillä ympäristöministerien Niinistö ja Grahn-Laasonen
väkevä politiikka auttaa myös, sillä aika lailla säät hellivät viime vuonna myös
suomalaisia. Vuodenaikaan nähden lämpöä riitti niin kesällä kuin talvella ehkä
kesäkuuta ja juhannusta lukuun ottamatta, eikä mennyttä vuotta voi kovin myrskyiseksikään
moittia. Ilmatieteen laitoksen mukaan
Suomen vuosikeskilämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein jääden vain 0,15
°C ennätysvuoden 1938 keskilämpötilasta. Erään Ilmastorealismiin yhteyttä
ottaneen lukijan sanoin: ”Eli ilmastomme on melkein palannut siihen tilaan joka
meillä oli 1938 ilman nykyistä [huomattavasti korkeampaa] hiilidioksiditasoa.”
Hyvin sanottu!
Eikä muualtakaan maailmasta ole viime vuoden osalta
normaalia säätä kummempaa raportoitavana. Sanoisin, että se ennustettu ilkeä
ihmisperäinen ilmastonmuutos helvetillisine helteineen, kuivuuksineen,
ennennäkemättömine rajuilmoineen, jalkapallon kokoisine rakeineen ja jäättömine
napaseutuineen ei ole ainakaan vielä täällä.
Ilmastopoliittisesti vuosi oli jossain määrin turbulentti,
joskaan ei niin kovin vaikeasti ennustettava. Kansainväliset ilmastokokoukset
pohjustivat tietä näkökulmasta riippuen joko Pariisin katastrofiin
loppuvuodesta 2015 tai löysään ja sitomattomaan ilmastosopimukseen. Kotimaassamme
vakaumuksellinen vihreä ympäristöministeri ja punainen Ilmatieteen laitoksesta
vastaava liikenneministeri vaihdettiin kahteen astetta pragmaattisempaan kokoomuslaiseen
naiseen. Nostan hattua, jos jompikumpi onnistuu viivyttämään vireillä olleen
turhan ja kansallisesti huonon ilmastolain vaalien yli, mutta eppäilen kykyjä tai haluja.
Jos laki tulee, nousevat ilmastopoliittiset asiat takuuvarmasti Kokoomus-ministerien ansiosta nopeasti
lähestyvien eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi. No se sopii minulle, sillä
bloggauksiin on valmius.
Palataanpa sitten tuohon RSS-aikasarjaan. Ennusmerkit tuolle
ilmastonmuutokselle näkyvät nykyisen ilmastopolitiikkamme ainoana perustana
olevien ilmastomallinnusten mukaan ensimmäiseksi tropiikin (leveyspiirin ±20°) yläpuolisessa
ylemmässä ilmakehässä – troposfäärin ja stratosfäärin rajapinnan alapuolella – jonka alueen pitäisi kasvihuonekaasujen voimistuvasta vaikutuksesta lämmetä ensin.
Suurin piirtein tuolla korkeudella, noin 10 kilometrissä (TTS), lentävät pitkän
matkan suihkumatkustajakoneet. RSS-aikasarja on seurannut alemman ilmakehän
lisäksi tuotakin ilmakehän kerrosta. Viereisessä kuvassa on RSS-sarjan
TTS-kerroksen lämpötilat vuodesta 1990 alkaen. Lämpenemistähän tuo sarja osoittaa. Minun
Excel-taulukkoni mukaan lämpeneminen on ollut lineaarisella trendillä mitattuna
vähän alle asteen tuhannesosa vuodessa. Niinpä se tärkeä ennuste: YK:n asettama lämpenemisen
torjuntaraja, +2 °C, ylittyisi tuolla lämpenemistrendillä joskus vuonna 4000 - 4200.
Paniikkiin siis ei ole aihetta lainsäädännöllisesti tai julkisten varojen käytön osalta.
Mutta Ilmastorealismia-blogi seuraa myös tänä vuonna
herkeämättä ilmakehän eri kerroksia, merijäätä ja sään ääri-ilmiöitä. Et jää
vaille hälytystä, jos sellaista täällä havaitaan. Ja mielenkiintoisia uusia
asioita on tiedossa. Joten annapa vinkki ystävällesi tai naapurillesi Ilmastorealismista vaikka Facebookissa tai muussa mediassa! Blogisti avustajineen aikoo tänä vuonna harpata myös
videoiden ja audioiden moodiin. Seurantaan on pantu myös sääennusteet, joten
ennen kevään tuloa tiedät, mikä sääpalvelu osuu parhaiten kohdalleen talvisään
ennustamisessa Uudellamaalla.
Myös tyyliin tulee hienoisia muutoksia. Saadun
lukijapalautteen mukaan ajoittain esiintyvien huumorilajien tasapainoa hieman muutetaan.
Ivaa vähennetään, mutta samalla on olosuhteista johtuen hieman lisättävä
sarkasmia ja ironiaa, jotta pysymme todellisuuden puolella.
Kiitän lämpimästi kaikkia viime vuonna palauttein tai
kommentein Suomen luetuimmaksi vapaaehtoisvoimin ylläpidetyksi ilmastopalstaksi
nousseen Ilmastorealismin tekoon osallistuneita. Pyydän teitä tänä vuonna
kommentoimaan mahdollisimman korrektisti ja provosoitumatta em. linjan hengessä.
Nimittäin kirjoitusten kommenttiosuus on se helmi, joka ratkaisee pitkälti koko
blogin suosion suuren – useissa kymmenissätuhansissa mitattavan – ja viisaan
yleisön silmissä. Jos se on puhtaan sinivalkoinen, tavoittaa blogi tänä vuonna
yhä enemmän lukijoita. Samoin lämpimät
kiitokset niille sivustoille ja yksityisille bloggareille, jotka ovat
edesauttaneet Ilmastorealismin lukijamäärän kasvussa. Teitäkin on paljon.
Hyvää tätä vuotta kaikille lukijoille toivottelevat
Mikko ja tukijat/avustajat Ilmastorealismista
Kiitos hyvästä blogista.
VastaaPoistaAinakaan Arktisen merijään osalta ei ole valitettavasti luvassa "parannusta" tulevaisuudessa:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/98687758/heatcontent_NH.JPG
Pahasti näyttää siltä, että tulemme näkemään yhä mielenkiintoisempia selityksiä lisääntyvälle merijäälle.
Ihanko oikeasti ennustat että Pohjoisen Merijään 30vee laskutrendi taittuu? Voipa olla taittumattakin.
PoistaRSS-aikasarjan mukaan Arktisen alueen (60N - 82,5N) lineaarinen trendi osoittaa alaspäin tammikuusta 2005 alkaen. 10 vuoteen ei ole siellä lämmennyt sen paremmin ilma kuin merivesikään. Merijään sulamisen laskutrendi ei tuolla kehityksellä ainakaan jyrkkene.
PoistaOnko meriveden lämmöistä tuolla jotain tietoa? Jäämerihän on matala joten auringon lämpö ja jokien sulamisvedet muuttanevat altaan lämpöjä nopeahkosti.
Poistaps. merijään ajatuminen pois Jäämereltä Fram-salmen läpi ei riipu suoraan lämpötilasta. Viime talvena tuota ei juurikaan tapahtunut, mutta joskus tapahtuu taas.
Miten tänne kommentteihin saa muuten kuvia liitettyä? Html koodi on estetty..
VastaaPoista"Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein jääden vain 0,15 °C ennätysvuoden 1938 keskilämpötilasta. Erään Ilmastorealismiin yhteyttä ottaneen lukijan sanoin: ”Eli ilmastomme on melkein palannut siihen tilaan joka meillä oli 1938 ilman nykyistä [huomattavasti korkeampaa] hiilidioksiditasoa.” Hyvin sanottu!"
VastaaPoistaYksikään ilmastotieteilijä tai meteorologi ei allekirjoita, että yhden vuoden lämpötilanlukeman perusteella voidaan sanoa sinänsä mitään suuntaan tai toseen. Syy: maamme sijainti, luonnostaan vaihteleva ilmasto. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna trendi on kuitenkin selvä.
Kun tämän blogin peukuttaja niin sanoo, niin Mikoltapa saadaan " Hyvin sanottu!" -kommentti. Onko se nyt esimerkki siit,ä että ivaa vähennetään ja samalla ironiaa + satiiria lisätään?
Pointtina oli se, että jos merkittävästi lisääntyneen hiilidioksidin avustamana ei päästä edes luonnollisen vaihtelun yli, niin tämän avustuksen merkittävyys ei ole kovinkaan suuri, eikä trendistä juurikaan voida puhua.
PoistaHappamia ovat pihlajanmarjat.
Terveisin; ämpee
Globaalisti nyt on selvästi lämpimämpää kuin 1938, joten pointtinne on tyhjä.
PoistaOlen samaa mieltä nimimerkki ämpeen kanssa siitä, että luonnollisen vaihtelun rajoissa on menty koko lyhyt mittaushistoria. Ne lyhytaikaiset trendit, jotka noista mittauksista voi joko kirsikanpoimintamenetelmin tai ilman niitä kaivaa näyttävät aivan normaaleilta, kun niitä verrataan paleoproxyjen (jääporaukset, lustot, sedimentit jne.) tuloksiin tuhansien vuosien ajalta.
PoistaMutta jäin itse hämmästelemään sitä, miksi juuri siellä, missä kohonneen hiilidioksidipitoisuuden lämmittävän vaikutuksen pitäisi ilmastomallinnusten mukaan näkyä ensimmäisenä ja voimakkaimmin - siis päiväntasaajan molemmin puolin troposfäärin yläosissa - lämpötila on pysynyt hyvin tasaisesti ± 0,5 asteen rajoissa paria lyhytaikaista El Nino-vuoden piikkiä lukuunottamatta.
Anonyymi 4. tammikuuta 2015 12.25 toteaa:
Poista”Yksikään ilmastotieteilijä tai meteorologi ei allekirjoita, että yhden vuoden lämpötilanlukeman perusteella voidaan sanoa sinänsä mitään suuntaan tai toseen. Syy: maamme sijainti, luonnostaan vaihteleva ilmasto. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna trendi on kuitenkin selvä.”
Kuitenkin jos uskomme totuuden torvemme HS (3.1.2015) kirjoitusta, niin joku meteorologi kyllä allekirjoittaa moista:
”Ilmatieteen laitoksen meteorologin Pauli Jokisen mukaan yksittäisen vuoden lämpötilasto ei todista eikä kumoa ilmastonmuutoksen vaikutusta. ”Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että kyllä ilmastonmuutos on tässä osana. Kyse on luonnollisesta vaihtelusta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta”, Jokinen sanoo.”
Eli ei voi todistaa mitään, mutta kuitenkin toteaa, että kyllä totta on!!
Samaan hengenvetoon totean, että tällaista hevonp:tä meille kehdataankin syytää!
-PX
Ylempi troposfääri tropiikissa on mainiosti valittu, vakuuttavaa suorastaan.
VastaaPoistaTarkoituksellinen kirsikanpoiminta siis jatkuu - se lienee välttämätöntä, kuten sarkasmin ja ironian lisääminenkin, jotta tässä blogissa pysytään todellisuuden puolella tänäkin armon vuonna. Vakuuttavaa.
PoistaEikös sinusta olisi pitänyt valita? Miksi ei pitäisi valita juuri sitä, minkä on ennustettu lämpiävän eniten?
PoistaTapsa
Ennustettu missä?
PoistaKukas "asiantunteva" anonyymi täällä kyselee typeriä?
Poistahttp://wattsupwiththat.com/2013/07/16/about-that-missing-hot-spot/
Tapsa
Tapsan vinkkaama lähde on kaikin puolin luotettava ja vailla kirsikanpoimintaa. Onhan? Ainakin kauniita naisia sieltä löytyy, ja hienoja autoja.
PoistaMiksi kommentoit lähdettä etkä lähteen sisältöä.
PoistaAinakin IPCC poisti aiemmissa raporteistaan vankimpana AGW todisteena esitetyn ko. hotspotin, miksoköhän.
Sehän oli ilmastomallien tuotosta jota mitkään sääpallo tai myöhemmin aloitetut satelliittimittaukset eivät tukeneet.
https://grumpydenier.wordpress.com/2013/04/02/ipcc-plays-hot-spot-hidey-games-in-ar5-denies-28-million-weather-balloons-work-properly/
Ilkka
Kyllä on anonyymin eväät syöty papereineen päivineen ja lisäksi näkökin varsin valikoiva, ymmärrettävästi.
PoistaLinkissä vaan oli kissankorkuisin kirjaimin linkki suoraan kaikkein pyhimpään, IPCC:n raporttiin, mutta anonyymi mieluimmin jauhaa paskaa kuin keskittyy itse asiaan. Argumentointivirhe?
Skeptikoita on syytetty siitä, että eivät anna linkkejä. Miten nyt on laita näiden tieteellisten anonyymien?
Tapsa
Linkissä linkki kaikkein pyhimpään... Vakuuttavaa. Lähteen täytyy olla luotettava.
PoistaEtköhän jatka vakuuttavasi ihan itseksesi.
PoistaTapsa
Anonyymi 4. tammikuuta 2015 12.25: "Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna trendi on kuitenkin selvä." Tarkoittaako hän trendillään kenties sitä, että ilmasto on viilennyt Skandinaviassa viimeisten 7000 vuoden aikana keskimäärin noin 0,3 astetta vuosituhannessa, josta syystä nyt on parisen astetta viileämpää kuin vuosituhansia sitten? http://www.co2science.org/articles/V15/N47/C3.php
VastaaPoistaTuo pitemmän ajan tarkastelu näyttää aiheuttavan kovasti ränää ilmastopiireissa semminkin kun ajalta ennen AGW,tä on dataa kirjoissa ja kansissa niin paljon että pelkkä CRU,n datan syöttäminen koiralle ei poistanut kaikkea todistusaineistoa historian lehdiltä.
Poistahttp://stevengoddard.wordpress.com/2015/01/04/yet-another-clueless-climate-scientist/
Ja oli miten oli, MWP säilyy edelleenkin lämpimämpänä tai ainakin yhtä lämpimänä ajanjaksona kuin viime vuosituhannen loppu vaikka Brittiläiset viinit eivät ole syrjäyttämässä Ranskalaisia kuten oli kultaisella keskiajalla käymässä.
Eivät onnistuneet pyyhkimään MWP,täkään pois ilmastohistoriasta
vaikkei yritystä suinkaan puuttunut.
Ilkka
Miten onkaan lämpötilan ja CO2-konsentraation korrelaatio mennyt vaikka vain viimeisten 100 v:n aikana? Monenako vuonna on korreloinut ja monenako ei?
VastaaPoistaVanhemmista ajoista puhumattakaan.
Tapsa
Tuossa pravdassa julkaistussa harvinaisessa kuvassa näkyy että tammikuu on ollut harvinaisen "stabiili" yli 100 vuotta.
VastaaPoistahttp://oi62.tinypic.com/29c49j8.jpg
Ja kun lähteenä on fmi niin ihmetyttää että miten tuosta kuvasta löytää sen väitetyn trendin yli 2°c/166vuotta? Vai onko toimittajat tehneet vain tarkoituksellista kirsikanpoimintaa :) .
Tammikuiden keskilämpötila 1829-2013 on Kaisaniemessä vaihdellut välillä -16,5°C - +1,4°C. Kaikkien tammikuiden keskiarvo on -5,6°C ja keskihajonta 3,75. Ainutkaan tammikuu ei ole yli kahden keskipoikkeaman päässä lämpimällä puolella, mutta poikkeuksellisen kylmiä (yli kahden keskihajonnan päässä) on peräti 10 kpl.
PoistaKolmen kärki lämpimyydessä: 1930, 1925 ja 2008.
Kolmen kärki kylmyydessä: 1987, 1942 ja 1861.
Pitää etsiä mistä lööppi on kotoisin jolloin paljastuukin ettei suomen
Poistakwskikilämpötilan nousu yli kahdella asteella ole minkään laskennallisen
trendin tulos vaan mallinnuksen tulos eli ihan sitä ittiään.
Samalla voi päätellä että FMI,n tuottamat keskilämpötilat ja vesivärisuttaukset ovat mallinnetut samalla menetelmällä josta on mediassa kyselty että miten FMI "laskee" suomen keskilämpötilat johtuen niiiden esittämisessä käyetyistyä eri esitystavoista eri tuloksin.
"Abstract
The change in the mean temperature in Finland
is investigated with a dynamic linear model in order to
define the sign and the magnitude of the trend in the
temperature time series within the last 166 years.The data
consists of gridded monthly mean temperatures. The grid
has a 10 km spatial resolution, and it was created by
interpolating a homogenized temperature series measured
at Finnish weather stations. Seasonal variation in the
temperature and the autocorrelation structure of the time
series were taken account in the model"
http://download.springer.com/static/pdf/96/art%253A10.1007%252Fs00477-014-0992-2.pdf?auth66=1420381286_5732ae08de61545644beba805e4bb844&ext=.pdf
Ilkka
Ei toiminut linkkisi, mutta en tuosta lainaamastasi pätkästä löydä mitään kyseenalaista, kun en lähteeseen päässyt tutustumaan.
PoistaKun mittausasemia on missä sattuu, jonkinlainen malli on tehtävä, kun mittapaikoilla on eri painoarvo.
Yrittäkään muuten mitata jonkin huoneen keskilämpötila ja piirtää käppyrä vaikka vain vuorokauden pituudelta. Tarkka mittari tarvitaan ja supertietokone, jotta 0,1 asteen tarkkuuteen päästään.
Tapsa
Toimiiko tuo.
PoistaSiinä sanotaan että on adjustoitu ja homogenisoitu ja griddailtu sekä
valikoitu sääasemia sekä Ruotsista ja Venäjältä, ja voinee päätellä sääasemia olleen 166 vuotta sitten surkian vähän, jolloin vastaavasti xpolointi harppaukset ovat mahtavia.
Minä ainakin lähestyisin aihetta siten että tuskin löytyy yksittäistä sääasemaa suomesta joka todistaisi yli 2C asteen noususta 166 vuoden ajalta, mistä Kaisaniemi on hyvä esimerkki, kun muita sääasemadatoja ei liene kansalaisten saatavilla kohtuuvaivalla ja Sodankylänkin datat
ovat lähes käyttökelvottomia koska niistä puuttuu paljon dataa etenkin kevätkuukausien alkuviikoilta.
http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00477-014-0992-2
Ilkka
Kerrottiinko tossa hutkimuksessa minkä vuoden ja minkä maan ja vielä minkä paikan mittauksia on interpölöity kattamaan meidän kotimaan lämpötiloja?
PoistaTossa itl linkissä on marraskuun lämpöjä etelästä, keskeltä ja pohjoisesta.
http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Se yli 2° trendi puuttuu edelleen? Mahtaako itl porukalla olla pokkaa muuttaa noi sen uuden hutkimusten mukaisiksi.
No ei kerrottu, mutta etiäiset kertovat FMI,n käyttäneen DLM
Poistamallinnusta ilmaston käyttäytymistä kuvaavien "fysikaalisten lakien" kanssa, eli pelkkä tilastotieto ei ole riittänyt van mallinnukseen lienee lisätty "luonnonrtieteellisiä muuttujia" lopputuloksen ollessa juuri se mistä Pekka Hjelt varoitti eli FMI,n menetelmällä löytyy trendejä sieltäkin mistä niitä ei ole, aihe jonka mlehtinen toi yllä esille eli yli 2C asteen trendiä ei löydy kolmesta eriosissa maatamme sijaitsevista sääasemista.
"Hjelt valitsee laskelmiensa pohjaksi puhtaasti tilastollisen mallin, vaikka ilmakehän ja ilmaston käyttäytymistä kuvaavat fysiikan lait tunnetaan ja niitä voidaan käyttää yhdessä tilastollisen lähestymistavan tai luonnonlakeihin perustuvat mallituksen kanssa."
http://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/mot_ohjelmat/u3219/Ilmatieteenlaitoksen_vastine.pdf
Tuossa vielä muistin virkistämiseksi Pekka Hjelt aiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=MmqEdpjZx48
Minä ainakin näen tämän viimeisenkin FMI ulostulon vain lämpenemismallinnusten reinkarnaationa AGW uskon vahvistamiseksi vailla mitään tieteellistä sisältöä.
Ilkka
FIM sanoo, että meillä Suomessa lämpenee eniten, jos ilmasto lämpenee. Tai siis kun se lämpenee Taalaksen mukaan, koska siihen liittyvä tietokone-ennustus on pomminvarmasti oikein, koska co2 on niin merkittävä kaasu ilmakehässä.
VastaaPoistaMutta asiaan. Sanotaan siis, että jos maapallon keskilämpötila nousee 2 astetta, meillä Suomessa se nousee 4-6 astetta, koska arktiset aluery lämpenevät eniten. Näin maallikkona ajatellen jos maapallon keskilämpötila nousee nykyisestä 2 astetta ja arktisilla alueilla 6 astetta, niin josskakin päin maapalloa täytyy ilmaston jäähtyä tai pysyä nykyisellään, jotta tuo on mahdollista. Osaisiko FIM sanoa, mitkä alueet välttyvät ilmaston lämpenemiseltä sen ansiosta, että arktiset alueet lämpenevät muuta maailmaa enemmän?
Ilmatieteen laitoshan on ystävällisesti listannut sivuilleen Suomen sääasemat, toimivat ja jo lopetetut. Listan mukaan kyseisen 166 vuotta on toiminut tasan yksi sääasema (Hki Kaisaniemi) lisäksi muita yhä toimivia 1800 luvulla aloittaneita asemia on 3 kpl.
VastaaPoistaLisäksi löytyy 7 asemaa jotka aloittaneet 1881-1896 ja lopetettu 1950-1998.
Ehkä on joitain yliopistojen ym. sääasemia, jotka löytyvät jostain muualta.
Jäämeren sulamiseen viitaten, laivaliikenne kasvaa todella pohjoisessa. Määrät tosin eivät huimaa 2011/ 41 laivaa, 2012/46, 2013/71 ja 2014/53 luvuissa mukana muutama suomalainen jäänmurtaja.
Laivalistojen lähde: http://www.arctic-lio.com/
Aatsi Pirkanmaalta
Laskeskelin tässä vielä Kaisaniemen tammikuun lämpötilatrendejä lineaarisella regressiolla. Se on negatiivinen välillä 1987-2013 - siis viimeisen 26 vuoden aikana tammikuut ovat keskimäärin viilentyneet.
PoistaKorkein trendi löytyi tuon alueen ulkopuolelta vuosille 1966-2013, joka vastasi vauhtia +9,5°C/100 vuotta. Alin trendi oli 1896-2013 +1,1°C/100 vuotta.
Ei ole ihme, että Ilmatieteen laitos useimmiten käyttää tilastotietoja 1960-luvulta alkaen.
Kaisaniemen aseman paikkaa muutettiin noin vuonna 1975. Samalla asemalla siihen saakka käytössä ollutta UHI korjaustermiä alennettiin silloisesta 0,7 asteesta 0,3 asteeseen. Mielestäni erikoista sillä en usko, että Kaisaniemi tai lähiympäristö on juurikaan metsittynyt 70-luvun puolivälissä. 0,3 asteen korjaus siellä on kuitenkin edelleen käytössä. Jos korjaustermi olisi 0,7 astetta olisivat tilastot täysin erinäköiset.
VastaaPoistaAsia paljastui kun IL:lle asiasta linkin kuvan 2 pohjalta ihmettelin. Kuvassa nimittäin näkyy korvaamaton ja korjattu mittausarvo.
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html
Hyvä havainto Tapio! Näyttää tosiaan tuo UHI hiipuneen kuvan mukaan. En kuitenkaan äkkiseltään löytänyt tietoa mittausaseman muutosta. Näillä tempullahan näitä efektejä voidaan perustella. Liekö asema siirretty merelle, silloin UHI olisi oikeasti pienentynyt?
PoistaTapsa
Olisi mielenkiintoista tietää nämä UHI korjaukset muissakin mittausasemissa.
PoistaAsun Lahden eteläpuolella maaseudulla (etäisyys keskustaan linnuntietä n.10km) ja IL:n mittausasema sijaitsee Lahdessa launeella. Eilen launeen kohdalla näytti auton mittari -16 ja kotiraitilla -20.
Suurin huomaamani poikkeama näiden välillä oli toissa talvena 8 astetta lämpimämpää kaupungissa.
-Byllis
No tuossahan olisi vähän tietoa aiheesta, että ihan veteen piirretty viivahan se, jos nimittäi jaksat nähdä vaivaa ihmetellä mitä tuo tarkoittaa.
Poistahttp://www.researchgate.net/publication/227593879_Homogeneity_adjustments_of_temperature_and_precipitation_seriesFinnish_and_Nordic_data
Ilkka
"The applied adjustments are of the same order of magnitude as the observed long-term trends, which stresses the importance of the testing and adjusting of long-term series before analysis of climatic changes."
PoistaTuo tarkoittanee, että ovat samalla dekadilla sentään. Voisiko adjustointi siis olla vaikka viisinkertainen trendiin nähden?
Mittapaikkoja on sitten siirretty kylmemmille seuduille, jotta voidaan adjustoida.
On muuten muitakin veteen piirrettyjä viivoja, kuten Suomen ja Ruotsin välinen raja, joka on piirretty Tornionjokeen.
Tapsa
Pitää myös huomioida että vanhemmat mittauboxit olivat liian "lämpimiä" joten niitä on adustoitu alaspäin, luki parakrahvissa.
PoistaKyllä tämä muistuttaa kokvin Australiassa ja USA,ssa tapahtunutta
ilmastokekkulointia sääasemien paikkoja vaihtamalla ja adjustoinneilla homgenisoinnin kera.
Oli miten oli ainakin se tarjoaa ilmastohutkijoille oivan mahdollisuuden datan manipulointiin vaikkapa todistamaan haluamansa "ilmastonlämpenemisen" eli eihän tuosta ja adjustointien oikeutuksesta ota selvää itse pirukaan.
Oli myös maininta sääasemien siirroista lentokentille UHI,a pakoon jonka joku voisi tulkita vitsiksi, ainakin jos on työskennellyt lentokentillä aurinkoisinakin päivinä kuten minä.
Sitäpaitsi siinä sanottiin myös ettei adjustoinneilla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta joten miksi sitten tehdä adjustointeja jolleivat ne vaikuta lopputulokseen, mutta onhan siinä terhakka nousu saatu aikaiseksi.
Nooh' repikää siintä jos saatte jotain reaalista irki, minä en taida viittiä.
Ilkka
Kaisaniemessä on edelleen, hieman eri paikassa, viileämmissä kuulemma. Missään muualla ei ko korjausta sitten Suomesa kuulemma käytetäkään, ei esim Hki Vantaallakaan...
VastaaPoistaTuossa Kaisaniemen sääasemasta.
VastaaPoistaPitänee siis ottaa myös huomioon että Kaisaniemen lämmöille pitää tehdä myös TOB (Time Observation Bias) adjustointi jotta joku voisi kuvitella mitattujen lämpöjen olevan vertailukelpoisia siihen aikaan kun lämpötilan mittaukset suoritettiin 3 kertaa päivässä.
Nooh, oli miten oli, aika hataralla pohjalla ovat mielestäni kymmenesosa-asteet
kun tuo UHI,kin on mitä sattuu eikä siintä voi uuttaa mitään eksaktia arvoa.
http://yle.fi/uutiset/ylioppilaiden_tyot_tekee_nyt_automaatti__kaisaniemessa_saahavaintoja_jo_170_vuotta/7335821
Ilkka
Kaisaniemen asemaa on siirretty kahteen kertaan: -62 ja -69. Siirtomatka alkuperäisestä lienee 200 m:n luokkaa ja kylläkin vähemmän urbaaniin paikkaan.
VastaaPoistaMitään hyppäystä ei kyllä näy tuossa Tapion linkkaamassa käppyrässä. Siirron vaikutus lienee mitätön.
Tämän linkin kuvassa UHI on ollut melkoinen 1800-luvulla, mutta pienentynyt jostain syystä. Käppyrien ja tekstin vastaavuus jää epäselväksi.
http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/10/18/heikki-nevanlinna-ilmatieteen-laitoksen-historialliset-lampotilahavainnot-helsingissa/
Tapsa
No tuostahan voi päätellä FMI,n päätelleen jotta kaupungistuminen
Poistavähentää kaupungin lämpösaarekeilmiötä.
Ilmeisesti provinssien lämpömittareista joita ei edes ollut 160 vuotta sitten on poistettu ankara UHI ilmiö jolloin on tosiaannin mallinnettu lämpötilan suomessamme nousseen yli 2C astetta alkupäätä tukiessa vain Kaisaniemen, koska Pietarin pitkästä aikasarjasta ei löydy Kaisaniemen nousua vastaavaa arvausta.
Ilkka
"... ajoittain esiintyvien huumorilajien tasapainoa hieman muutetaan. Ivaa vähennetään, mutta samalla on olosuhteista johtuen hieman lisättävä sarkasmia ja ironiaa, jotta pysymme todellisuuden puolella."
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä.
Koska ilmaston muutteluun eikä ihmistekoisiin ilmastonvakiointipyrintöihin ei näy loppua, niin Ilmastorealismia-blogillekin voi toivottaa hyvää ja runsasta alkanutta vuotta.
Hyvää tätä vuotta ja kiitos hyvistä blogeista.
VastaaPoistaLyhyesti, ilmatieteenlaitoksen mukaan lämpimimmät 5 vuotta olivat 1938, 2014, 1989, 2011 ja 2000.
Tarkastellaan vuosia auringonaktiivisuuden mukaan, "radio flux" tai auringonpilkkutrendit. Flux-trendi kuvannee paremmin, koska suurista pilkuista tulee aktiivisuutta enemmän. Vaikeampi löytää vanhempia!
vuosi 1938, sykli 17, terävä ja maksimihuippu.
http://www.solen.info/solar/cycl17.html
vuosi 2014, nykyinen sykli 24, syklin ehkäpä maksimiksi jäävästä huipusta lasku putkeen ja nousu takaisin putkeen vuoden loppuun asti.
http://services.swpc.noaa.gov/images/solar-cycle-10-cm-radio-flux.gif
vuosi1989, sykli 22 huippuvuosi.
http://sidc.oma.be/images/wolfmms.png
vuosi 2011, jälleen sykli 24 ja monen kuukauden putkeen nousua ensimmäiseen huippuun.
http://sidc.oma.be/images/wolfmms.png
vuosi 2000, syklin 23 ensimmäinen huippu
http://sidc.oma.be/images/wolfmms.png
Voidaan sanoa, että aktiivisuuden reippaat nousut ovat ko. tapauksissa nostaneet lämpötiloja Suomessa.
Tämä on melko selvää ja hyvin toimivaa prosessitekniikkaa. Kun auringosta tuleva energia on suhteellisen tasaista pitemmän aikaa, niin pääprosessi (vuodenaikojen kierto) määrää säätiloja. Kesät kesiä ja talvet talvia. Kun taas aktiivisuus nousee , niin turbulenssia tulee lisää ja ainakin meilläpäin matalapaineet lisääntyvät.
Nykyisestä syklistä huomaa myös, että aktiivisuushuippujen tullessa myös ko. talvet viivästyivät. Katsotaan, miten nyt käy ja miten pitkään aktiivisuus pysyy suhteellisesti ottaen ylhäällä.
Vammu
Tarkastellaan vähän myös auringon aktiivisuutta "flux"- trendien tai auringonpilkkutrendien mukaan.
vuosi 1938, sykli 17 terävä maksimivuosi
Loppuun tuli pari lausetta liikaa. Anteeksi.
VastaaPoistaOli taukoa välillä ja vieraampi pohja. Luettuna tutumpi. Vammu
Ensimmäinen järkevä selitys maallikolle näistä mittaus tulosten maksimeista! Jotain tiedän minäkin lämpötilan mittauksesta, mutta joku maapallon keskilämpötilan mittaus jota voi manipuloida edellä esitetyillä tavoilla kuulostaa enemmänkin siltä, että halutaan pönkittää ison rahan bisnestä jotta saavat rahat pois hölmöiltä! Mitä mitataan? Ilmakehän, maapallon pinnan? miten mitataan koko maapallon keskilämpötila luotettavasti, kun ei sitä pysty mittaamaan edes esim. yhdestä maasta (Suomi) T. mää oon nii kovi häämmästyny
PoistaNo mutta juurihan tuli ilmi että siirtyminen elohopeamittarista elektrooniseen tuotti jopa 0,9 C asteen nousun, joten sopii ihmetellä kuinka paljon suomenkin väitetystä noususta johtuu mittausmenetelmän muuttamisesta.
Poistahttp://notrickszone.com/2015/01/13/weather-instrumentation-debacle-analysis-shows-0-9c-of-germanys-warming-may-be-due-to-transition-to-electronic-measurement/#sthash.5narhaGN.dpbs
Ilkka
Mutta kuten jossain aikaisemmassa kommentissa, ja myös omakohtaisiin kokemuksiin vedoten on ihan arpapeliä mitata edes normaalin huoneen lämpötilakeskiarvoa paremmin kuin + - 1'C . Yhdessä labrassa sain säädön pysymään + - 0,05'C todella pienellä ilmamäärällä ilmasta mitattuna siis todella stabiilit olosuhteet! Jotta notta, ollaanko puolella vai ollaanko vastaa?? :)
PoistaTaisinpa minä kehottaa muita mittaamaan huoneen keskilämpötilan 0,1 asteen tarkkuudella. Ei onnistu. Vaatii aika monta mittaria. Yhden kiikuttaminen paikasta toiseen kestää aika pitkään.
PoistaOngenvavalla pitäis mittaria heilutella, jotta ei aiheuttais liikaa virtauksia.
Tapsa
Semmostahan se on.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=LsbrTSdcYSU
Ilkka
Apua!
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/useat_maat_raportoivat_viime_vuosi_oli_historian_lampimin/7721800
Kyllä verovaroin ylläpidettävän median pitäisi sentään ymmärtää olla raportoimatta epäluotettavista lähteistä tulleita tietoja!
VastaaPoistaNiin, 19 Euroopan maat on raportoinut vuoden 2014 olleen mittaushistorin kuumin vuosi meteorologisten havaintojen mukaan: http://www.climatecentral.org/news/europe-record-heat-tied-to-climate-change-18451. Sama tilanne myös maapallonlaajuisesti.
PoistaUseat maat eli 3:195, tai montako niitä maita olikaan,
Poistaeikä Suomikaan ole joukossa.
Ehkä FMI on saanut tarpeeksi takkiinsa kun tuo 1938 hyppelehteminen
sen aikasarjoissa on tuottanut riittävästäs herjauksia, kiitos Jeas S,lle.
http://www.tiede.fi/keskustelu/49049/ketju/fmi_suomen_keskilampotilaa_saatamassa
Ilkka
Ilkka, siis herjaukset vaikuttavat enemmän kuin vaihteleva ilmasto ja olosuhteet vuonna 1938?
PoistaNyt anonyymi 6.1. klo 12:14 taisi vähän oikoa. Tuo linkin juttu oli kirjoitettu joulukuun puolivälissä, joten siitä puuttuivat vielä joulukuun lämpötilat. On kuitenkin hyvin mahdollista, että useissa Euroopan maissa on viime vuonna tehty mittaushistorian vuosikohtainen lämpöennätys. Sille antavat satelliittimittauksetkin jonkin verran tukea.
PoistaHain KNMI-Explorerista Euroopan (35-74N, -11 - 59E, siis Portugalin eteläkärjestä Uralin rannikolle) kuukausikohtaiset keskilämpötilat ja laskin niistä vuoden keskilämpötilan. Tulokset olivat lämpimyysjärjestyksessä:
1. 2014 keskiarvon (1979-2014) yli +0,68 astetta
2. 2007 +0,55
3. 2000 +0,39
...
34. 1993 keskiarvon (1979-2014) alle -0,64 astetta
35. 1987 -0,69
36. 1985 -0,80
Satelliittimittausten 36-vuotisessa historiassa Euroopan keskilämpötila on siis vaeltanut asteikolla välillä +/- 0,74 astetta. Sanoisin, että melko tarkka on termostaatti.
Viime vuosi siis oli RSS:n mukaan lämpimin mitattu Euroopassa, joskaan ei koko maapallolla, jolta osin se oli bloggauksessakin mainitusti kuudenneksi lämpimin.
Euroopan keskiarvoa nostivat erityisesti lämpimät helmi-, maalis- ja marraskuut, jotka olivat 1-2 astetta keskiarvon (1979-2014) yläpuolella. Ainoa kuukausi, joka viime vuonna oli keskimääräistä viileämpi, oli kesäkuu. Silti ainoa satelliittisarjan kuukausittaisen keskilämpöennätyksen viime vuonna Euroopan laajuisesti lyönyt kuukausi oli maaliskuu.
Mikolla on jonkinlainen pakkomielle RSS-sarjan mittauksiin, kun pintalämpötilat kattavat ainakin 100 vuotta ja RSS edustaa alatroposfäärin tilaa, joka meteorologisesti poikkeaa pintalämpötiloista UAH:kin näyttää eri lukemia. Kirsikanpoimintaa, Mikko !
PoistaEipä ole pakkomiellettä RSS:an. Mutta se nyt on ainoa, joka on julkaissut alustavat globaalit ja alueelliset tuloksensa koko vuodelta 2014. UAH ehkä julkaisee ne tällä tai ensi viikolla. HadCRU:n, NCDC:n, GISS:n, BEST:n jne. sarjoja joudumme odottelemaan helmi- tai maaliskuulle.
PoistaSanottakoon vielä, että pidän satelliittimittauksia oleellisesti maanpintamittauksia tarkempina ja kattavampina. Kirsikanpoiminnasta siis ei ollut kyse - päinvastoin!
Satelliitit mittaavat ilmakehän tilaa epämääräisellä korkeudella 3-7 km korkeudella. Ei niitä voi verrata maanpintamittauksiin. Se on vähän kuin vertaisi neliöitä ympyröihin. Sitäpaitsi satelliiteilla on omat rajoituksensa pitkäaikaistarkkuudessa. Minusta Mikon näkemykset ovat aika rajoittuneita eikä hän ota kokonaisuuksia aika-avaruudessa huomioon; ottaa yhtä, jättää toisen. Ei siitä synny mitään ilmastollista kokonaiskuvaa.
PoistaMistä ovat tietosi peräisin satelliittimittausten suhteen? Sitä paitsi Mikko juuri viittasi muiden datasettien tulemiseen vasta myöhemmin. Mikä on siis pointtisi? Entä, onko mielestäsi 2 m:n korkeudella tehdyt mittaukset siellä sun täällä kattavampia kuin satelliittimittaukset?
PoistaTapsa
Mihin perustuu tietosi "satelliiteilla on omat rajoituksensa pitkäaikaistarkkuudessa. " kun satelliitilla on mukanaan ns. keinokuorma eli musta kappale jonka lämpötila mitataan PT.100
Poistaanturilla johon kalibrointi suoritetaan.tarvittaessa vaikka minuutin välein.
Kalibrointia suoritetaan myös lukuisiin sääpallomittauksiin ja ilmoitettu
lämpötilan vastaavus on todettu oikein hyväksi, ei siis epämääräiseksi..
Liekö vain niin etteivät satelliittidatat tue näkemystäsi ilmaston
lämpötilanmuutoksista.
Ilkka
Anonyymille 6.1. klo 20:31 vastakommentti:
Poista1. Satelliitit mittaavat ilmakehän ominaisuuksia kattavasti eri korkeuksilta alkaen maanpinnasta ja päätyen noin 50 km:n korkeuteen. Ne siis mittaavat ilmakehään korkeussuunnassa kattavasti toisin kuin maanpintalämpömittarit, jotka mittaavat vain paikallista lämpöä noin kahden metrin korkeudella. Ilmakehää on jonniinverran tuon 2m-korkeuden yläpuolellakin.
2. Satelliitit mittaavat horisontaalisesti kattavasti. Niiden tuloksia ei tarvitse ekstrapoloida (=sivistyneesti arvata) alueille, joilla ei ole paikallisia mittareita. Niitä on äärimmäisen harvassa merillä, jotka muodostavat maapallon pinta-alasta noin 70% ja huomattavan harvassa mm. Afrikassa, Pohjois-Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja napa-alueiden reunamilla.
3. Satelliittiantuerien tarkkuus on kertaluokkaa hyviä maanpinta-mittareita parempi ja kahta kertaluokkaa edelleen hyvin yleisessä käytössä olevia elohopeamittareita parempi.
4. Satelliittimittausten ja tarkkuusantureilla varustettujen miljoonien ilmakehän luotausten tulokset yhtyvät hyvin. Valitettavasti poikkeamat maa-asemien mittausten ja luotausten välillä ovat ajoittain suuria.
5. Satelliittiseuranta luotiin paitsi oleellisesti laajentamaan ilmakehän seurantaa myös referenssiksi maanpintamittauksille. Valitettavasti (lähinnä adjusteerauksista, katveista, ekstrapoloinneista yms. johtuen) satelliittiaikasarjojen ja maanpintamittausten ero on kasvamaan päin. Mittaustekniikan lähtökohtiin perustuen ero voi johtua joko maanpintamittausten säädöistä tai avaruuden taustasäteilyn lämpenemisestä. Kummasta mahtaa olla kyse?
Tässä bloggauksessa käyttämäni TLT-sarja (alemman troposfäärin lämpötila) painottuu noin 2-3 km:n korkeuteen. Siis sillä korkeudella ilmakehä ei ole lämmennyt tilastollisesti merkitsevästi yli 20 vuoteen.
Alimmassa kuvassa oleva TTS-sarja painottuu noin 10 km:n korkeuteen. Juuri tuolla korkeudella tropiikin yllä pitäisi näkyä ensimmäiset merkit (=lämpenemistä) ns. kasvihuoneilmiön voimistumisesta CO2-kaasun lisääntymisestä johtuen. Vaan ei ole näkynyt. Maanpintamittareillahan tuota ei voisi edes mitata.
Mutta kuten totesin jo aiemmin, nyt käytin RSS-sarjaa bloggauksessa, koska se oli ainoa tulosvalmis koko vuoden 2014 osalta. Ei ollut vaihtoehtoja.
Vastaan edelleen (kirjoitusvirheitä korjattu : ) ):
PoistaMutta kuten joissain aikaisemmissa kommenteissa kerrottin, ja myös omakohtaisiin kokemuksiin vedoten
on ihan arpapeliä mitata edes normaalin huoneen lämpötilakeskiarvoa paremmin kuin + - 1'C .
Yhdessä labrassa sain säädön pysymään + - 0,05'C todella pienellä ilmamäärällä ilmasta mitattuna siis todella stabiilit olosuhteet!
Jotta notta, ollaanko puolella vai ollaanko vastaan?? :)
Oikeastaabn vastasin jo ennen jotta ylii ´+-1C.
PoistaItse työskenneltyäni aikanani osin juuri lämpötilanmittauksen saralla
olen suhtautunut hyvin epäluuloisesti kymmenys tai sadasosa-asteisiin
pahimmat epäilykseni näyttävät käyvän toteen.
http://notrickszone.com/2015/01/14/germanys-warming-happens-to-coincide-with-late-20th-century-implementation-of-digital-measurement/#sthash.9XwvC2sA.dpbs
Ilkka
Eli yksittäisen vuoden (1938) korkea keskilämpötila Suomessa on sittenkin niin kova fakta, että lämpeneminen kaikilla tasoilla (Suomi, Pohjola, Eurooppa) mukaan lukien kaikki mittaustulokset vuodelta 2014 ovat yhtä kaikki suurta bluffausta?
VastaaPoistaTarkoitus olisi että lukija ymmärtäisi kuinka hataralla pohjalla Suomenkin keskilämpötilat ovat kymmenenysosatarkkuudella kun esitystavasta riippuen
VastaaPoistatulokset ovat mitä sattuu.
Ja viimeeksi 166 vuoden yli kahden asteen lämpeneminen jonka alkupään
lähteeksi paljastuu Suomesta yksi, eli Kaisaniemen sääasema paikanvaihtoineen sekä mahdollisine muine homogenisointeineen.UHI adjustointeineen ja mitä lienee muine säätöineen.
Kantsis lukea Jean S. FMI keskilämpötila tutkimuksen kommentit jotta
älyäisi että Suomen ja parin naapurimaan sääasemista höystetyt keskilämpötilat ovat kovin hataralla pohjalla ilman tarkoitushakuisia adjustointejakin ja jokaisen mittaustekniikkaa ymmärtävän että Suomenkin keskilämpötilan esittäminen alle asteen tarkkuudella on hatusta vedetty, jonka seurauksia keskilämpötilasta ei kannattaisi vedellä mitään ihmeellisiä johtopäätöksiö saatikka toimia sen kontrolloimiseksi.
Nythän tilanne on se että voi päätellä WMO,n ohjeistaneet kansalliset ilmatieteenlaitokset säveltämään lämpimimmän vuoden vastineeksi lähes 20 vuotta kestäneelle lämpenemispaussille, joten todellisuus erkanee edelleenkin yhä kauemmaksi AGW fiktiosta.
Tuolta median lörsäämät kuumin vuosi valheet ovat kotoisin, ja kansalliset ilmatieteenlaitokset veisaavat virttä käskettyä.
http://www.wmo.int/pages/mediacentre/press_releases/pr_1009_en.html
Ilkka
"Nythän tilanne on se että voi päätellä WMO,n ohjeistaneet kansalliset ilmatieteenlaitokset säveltämään lämpimimmän vuoden vastineeksi lähes 20 vuotta kestäneelle lämpenemispaussille, joten todellisuus erkanee edelleenkin yhä kauemmaksi AGW fiktiosta."
PoistaJa päättelysi perustuu mihin?
Lontoon kieli on vähän hakusessa, mutta onko tuo wmo joku poliittinen yk:n alainen järjestö? Taitavat tuossa linkissä sanoa, että ennätysuutinen on lehdistön käyttöön, mutta ennätys ei ole virallinen. Melkoista propagandaa ihan kuin tuo Suomen oman FIM:n tilastonikkarointi. Kylläpä tämä asia on mennyt periaatetasolle, eikä totuudessa uskalleta pysyä edes tuon 18 vuoden lämpenettömyyden osalta.
Poista2, 3, ja 4 talvea sitten Helsinki oli hukkua lumeen niin, että lumenkastopaikat täyttyivät, eivätkä sulaneet koko kesänä. Sanottiin, ettäbilmastonmuutoksen vuoksi lunta sataa rannikolla aina tuohon malliin. Minäkin onneton ostin sukset, kun FIMin tiedemiehet lupasivat paljon lumisateita etelään. Nyt olen vuokrannut Suomesta mökin endi kesäksi Suomesta siksi, että tulevat kesät ovat helteisiä. Auta armias jos FIM pettää sen asian kuten tuon lumiasian. Korvausvastimuksia on pantava vireille, jos ilmasto ei muutukkaan, koska niin pomminvarmana asiana sitä pitävät ja vaativat kaikkia siihen uskomaan, vaiikka ei co2-uskovainen olisikaan, eikä siihen herätysliikkeeseen kuulu.
Päätelmäni perustuu tietysti WMO,n lehdistötiedotteeseen-
Poista"Christiana Figueres, Executive Secretary UN Framework Convention on Climate Change (UNFCCC), said: "Our climate is changing and every year the risks of extreme weather events and impacts on humanity rise.”
“Fortunately our political climate is changing too with evidence that governments, supported by investors, business and cities are moving towards a meaningful, universal climate agreement in Paris 2015 -- an agreement that keeps a global temperature rise below 2 degrees C by putting in place the pathways to a deep de-carbonisation of the world's economy and climate neutrality or 'net zero' in the second half of the century," said Ms. Figueres."
WMO on YK,n alainen maailman kansallisten ilmatieteenlaitosten kattojärjestö jonka Suomen edustaja FMI Petterimmekin on ja näkyy haluavan vieläpä kalifiksi kalifin paikalle kruunatakseen uransa..
WMO,n alkuperäisenä tarkoituksena oli mm. yhtenäistää tutkimusmetodit, näkyy myös yhtenäistäneen tutkimustuloksetkin onnistuneesti kun "useat" maat ovat julkistaneet lievästi skandaalinkäryiset ennätysvuotensa.
http://notrickszone.com/2015/01/05/german-analysis-spreading-alarmism-over-mere-hundreths-of-a-degree-is-complete-hyperbolism/
IPCC on WMO,n alajärjestö, vai miten tuon nyt sanoisi.
http://en.ilmatieteenlaitos.fi/wmo-campaign
Ilkka
Ja WMO:n ohjeistus oli, missä kohdassa?
PoistaElä viitsi jankuttaa, sinähän kysyit mistä päättelin, jutussani oli linkki mistä päättelin.
PoistaItseasiassa lämpimämmistä vuodesta näkyy päätetyn jo hyvissä ajoin
AGW teamin puolesta saadakseen hoippuvan ilmastoluuskan laukkaan ennen Liman ilmastokokousta.
http://www.wired.com/2014/09/2014-pace-warmest-year-ever/
Nämä sadaosa-asteet sun muut tilastonikkaroinnit todistavat vain
että lämpötilamittaukset ovat joutuneet lähes täysin ilmastopolitiikan välineiksi eli kansalliset ilmatieteenlaitokset ovat menettäneet kansallisen riippumattomuutensa ja tuottavat vain tilattuja todisteita YK,n ja sen alajärjestöjen WMO,IPCC ja mitä kaikkia niitä nyt onkaan ilmastopolitiikan tueksi, siis tarkoituksen pyhittäessä keinot.
Huomio onkin siirtynyt kauhistuttaviin sadasosa-asteisiin ja on kokonaan unohtunut ettei ilmastossa ole tapahtunut tilastollisesti merkittäviä muutoksia vuosikymmeniin ja ilmasohumpan perimmäinen syy eli väitetty ihmisperäisten CO2 päästöjen lämmittävä vaikutus joka on sitäpaitsi itse talsifioinut itsensä sillä ettei lämpene, ja nyt vain hypeä yritetään pitää yllä kaikenmaailman tilastokikkailulla siirryttäessä kohti Pariisin lopullista ja toivottavasti viimeistä ilmastobakkanaalia.
http://thepointman.wordpress.com/2014/12/11/is-it-now-considered-okay-for-science-to-be-corrupt/
Ilkka
"- - - kansalliset ilmatieteenlaitokset ovat menettäneet kansallisen riippumattomuutensa ja tuottavat vain tilattuja todisteita - - - "
PoistaEivätkä tyhmät toimittajat ymmärrä tätä tosiasiaa?
Tuossa vähän WMO,n roolista.
Poista"Absolutely Not. There are adjustments to the raw data done by each nation when it collects the data. For me there are even questions about this, but it means that what goes to the World Meteorological Organization (WMO) and then to the Global Historical Climate Network (GHCN) and used as “raw data” is already adjusted. Post-collection adjustments are unnecessary and unacceptable."
http://www.c3headlines.com/2011/12/science-by-lubchencos-noaa-fake-global-warming-by-changing-historical-temperature-data.html
Ilkka
Eihän ne toimittajat mitään ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää, kun katastrofiuutisointi tuo eniten rahaa. Tämä on helppo havaita täällä härmälässäkin vaikka V. Niinistön haastatteluista, miten häntä silkkihansikkain sivellään.
PoistaTapsa
Tottahan FIM nyt pettää. Käsittämätöntä, jos eivät WMO:n ohjeistuksesta huolimatta onnistuneet tekemään vuodesta 2014 mittaushistorian lämpimintä.
VastaaPoistaWMO:n masinoima konspiraatio tappaa..
PoistaMikko, joko olet saanut siihen kymmen mokan listaasi täydennystä sen nollan jälkeen?
VastaaPoistaTapsa
Eipä ole kuulunut ;-)
VastaaPoistaSattuman sanelema juttu on nyt menossa olevat tieteen päivät.
VastaaPoistaKovin paljon ei huonosti esitetty ohjelma houkuttele mukaan lähtemään.
Tänään on sitten klo 14.30 ilmastoon liittyvä tilaisuus: Päivän paini: KOHTAAVATKO ENERGIAPOLITIIKAN JA ILMASTONMUUTOKSEN AIKAIKKUNAT?
Siitähän se varsinainen paini syntyy, kun painimassa on kaksi samassa uskossa olevaa professoria: Raimo Lovio (Aalto-yliopisto) vs. professori Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto)
Ollikainenhan on Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja ja tämä toinen on sitten samaa sarjaa:
http://laicahanke.files.wordpress.com/2013/12/kl09122013.pdf
Molemmat siis kaupustelutieteilijöitä.
Ensimmäisen kerran kyllä näin tuossa Lovion kirjoituksessa jotain, mitä Suomesta on onnistuttu tukiaisin viemään, joka hiukan liippaa päästövähennyksiin. Toki riippuu, millä sähkö on tuotettu:
"”Ensto on myynyt jo 4000 latauspistettä 19
maahan, kokonaisarvoltaan noin 10 miljoonaa
euroa”, Lovio kehuu porvoolaisyhtiötä."
Jos tämä on suurin saavutus, niin en nyt ihan hirveästi kehuskelisi.
Tapsa
Onko nämä latauspisteet valmistettu Tallinnassa Suomalaisilla tukiaisilla,
Poistamikä on varmasti Eestiläisille hyvä asia, mutta onko suomen veronmaksajille?
http://www.tere-tech.eu/balticfinns/?tag=valmistus&paged=2&wpmp_switcher=mobile
Ilkka
Lisännen vielä yhteenvedon ennätysvuodesta, siinä mainitaan että
VastaaPoistaennätyslämpimiä maita on luvassa lisää WMO,n alaisilta eri maiden ilmatieteenlaitoksilta.
http://www.thenewamerican.com/tech/environment/item/19864-climate-alarmists-deceive-again-2014-was-not-hottest-on-record
Ilkka
Kappas vaan miljoonat meni Tallinnan tehtaaseen. Eli ei vieläkään ole löytynyt mitään vientiä ilmastonpelastamiskamoista.
VastaaPoistaTapsa
Maapallolla tapahtuu muuallakin nopeita muutoksia kuin ilmastossa.
VastaaPoistaEhkä ihmisen syyllisyys selviää tähänkin.
http://www.hs.fi/tiede/a1421151581779?jako=36646d8e8de15dd26ccac01d3f613e4f&ref=nl-hs-iltapaiva
Voi tietysti kyseessä olla varsinainen valopääkin kun kirjoittaa tällaista:
"Toisaalta tutkijat muistuttavat, että ihmisenkin historian aikana maapallon magneettikenttä on vaihtanut suuntaansa useasti. Näin on kävi viimeksi kivikaudella 780 000 vuotta sitten."
Mikä onkaan tämän komeettamatkailijan tilanne? Ettei vaan hiukkaset ole tehneet tehtäväänsä. Ei siellä ainakaan merkittävää magneettikenttää ole, no se on varmaan huomioitu suojauksessa.
Tapsa
Ilmastorealismia eteläisiltä merialueilta:
VastaaPoistahttp://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/antarctic.sea.ice.interactive.html
Tapsa
Pohjoisessa romahntelu jatkunee, siis jos AGW-kässäri pitää. Nythän pinta-ala on alhainen vuodenaikaan nähden.
VastaaPoista-L4
Kumma kässäri, kun se koskee vain pohjoisia meriä.
PoistaMaksimipinta-alan hajonta on vain viiden prossan luokkaa, mutta minimi tietenkin vaihtelee paljon enemmän suhteellisesti. Vuosi sitten oli sama tilanne, mutta minimijäät eivät olleet lähelläkään alimmillaan.
Merien oskillointi vaikuttaa tähän tilanteeseen eniten, mitä tämä kässäri ei halua ottaa huomioon. Etelän jäihin on sitten koko kässäri kirjoittamatta.
Tapsa
Arktiksen ilmasto on muuttunut lämpimämmäksi joten ei ole ihmeellistä että merijäätkin reagoivat. Ovatko Antartktiksen lämpötilat muuttuneet? veikkaan että ei.
PoistaMiksi meret oskilloisivat nyt enemmän kuin viimeisten 100 vuoden aikana?
-L4