Mennään järjestyksessä marraskuusta 2013 maaliskuuhun 2014 ja katsotaan, miten Nasan GISSTemp-aikasarja on kartalle sijoitettuna nähnyt lämpötilapoikkeamat vuosien 1998-2006 keskimääräisestä.
 |
| Marraskuu 2013 |
Ensimmäinen kuva on siis marraskuu 2013. Siitä jo näkyy seuraavien kuukausien kuva poikkeuksellisen lämpimästä Euraasiasta ja kylmästä Pohjois-Amerikasta. Muualla maailmassa lämpötilapoikkeamat olivat melko pieniä.
 |
| Joulukuu 2013 |
Joulukuussa 2013 Pohjois-Amerikan kylmyys korostuu edelleen, ja Euraasiassa tavanomaista lämpimämpi ilma levittäytyy niin läntiseen Eurooppaan kuin Siperian itäosiin.
 |
| Tammikuu 2014 |
Tammi- ja helmikuuksi ilmavirtaukset muuttuvat päästäen napa-alueen kylmän ilman jälleen Siperian ylle ja tuoden lämmintä ilmaa etelästä Alaskaan sekä myöhemmin Itä-Siperiaan. Suomessakin saadaan nauttia normaaleista talvilämpötiloista, mutta läntisen Euroopan leudot säät jatkuvat. Pohjois-Amerikan tiheimmin asuttujen itäiset osat kokevat kolmannen ja neljännen peräkkäisen tavanomaista kylmemmän kuukauden.
 |
| Helmikuu 2014 |
 |
| Maaliskuu 2014 |
Maaliskuuksi palataan lähes marras- ja joulukuun tilanteeseen. Ajankohtaan nähden poikkeuksellinen kylmyys ei hellitä otettaan Pohjois-Amerikasta, ja Euraasian pohjoisosissa koetaan tavanomaista lämpimämpi kevään alku.
Kuvista näkyy silmiinpistävästi, että pohjoisten alueiden kylmien kuukausien alailmakehän lämpötilapoikkeamat mantereiden päällä ovat huomattavan suuria verrattuna merien yllä olevaan alailmakehään. Viime kuukausien aikana tuo ero näyttäisi korostuneen. Samana aikana eteläisellä pallonpuoliskolla oli kesä, joka näyttäisi olleen aika normaali tai ehkä hiukan vuosien 1998-2006 kesiä viileämpi.
 |
| Esimerkki suihkuvirtauksesta |
Mikä suihkuvirtauksen suuremman tai pienemmän mutkittelun aiheuttaa, on vielä selvittämättä. Siksi tietämäni mukaan mikään ilmasto- tai säämalli ei viime syksynä kyennyt ennustamaan paikallisesti tai globaalisti sen paremmin Pohjois-Amerikan kuin Euraasian erikoisia kuukausia vuodenvaihteen 2013-2014 molemmin puolin.
Talvi 2013-2014 jää suomalaisten ja useimpien vanhan mantereen pohjoisosien asukkaiden mieleen poikkeuksellisen leutona talvena. Pohjois-amerikkalaisille kalifornialaisia ja alaskalaisia lukuunottamatta se jää mieleen arktisena talvena.Nyt kävi näin päin, mutta kuten kuukausia tarkastelemalla täältä näkee, asiat voivat toisina vuosina olla päinvastoin, eikä talvessa lopulta tainnut olla normaalia vaihtelua suurempaa ihmettä.
Oheiset kuvat olen lainannut norjalaisen professori Ole Humlumin erinomaisesta ilmastoblogista, Climate4you:sta.
Kylmät virtaukset näyttävät jatkuvan Yhdysvalloissa, missä ainakin vehnäsadot saattavat jäädä sen vuoksi heikoiksi.
VastaaPoistahttp://www.longrangeweather.com/Article/details.aspx?ArtId=57
Joo, omituisia lämpökeskittymiä, tosiaan. Mutta noin silmämäärällä katsoen koko maailman keskiarvo ei välttämättä ole juurikaan normaalista poikkeava.
VastaaPoistaMinkähänlainen mahtaa olla ensi talvi? Minä pidän peukkuja lumitalven puolesta, kun pojanpoika täyttää loppuvuodesta 2 vuotta, lumi olisi hänelle hauskaa.
Kaikki kuukaudet ovat RSS-aikasarjan mukaan globaalilta keskilämpötilaltaan alle 0,1 asteen päässä toisistaan ja tammikuuta lukuunottamatta hieman alle 2000-luvun keskiarvon.
PoistaEli tosiaankin kyseessä vain satunnaisvaihtelua.
PoistaMutta onko sellaista enemmän kuin aikaisemmin? Tällaisia hassuja ilmiöitä, kuten nämä vaihtelut, ei aikaisemmin uutisoitu joten niistä ei myöskään puhuttu. Ja kun ihmisen muisti on se mikä se on (lapsuuden kaikki talvet olivat lumisia (jopa täällä lounaisessa!) ja kesät aurinkoisia...) paha siitäkään on arvioita tehdä.
Ilmakehän reanalyysien ansioista viimeisen 50 vuoden säätila tunnetaan tänään hyvin vaikka siitä ei aikoinaan ehkä mediassa puhuttukaan.
PoistaLämpötilaero navan ja päiväntasaajan välillä on kaventunut. Navat ovat lämmenneet nopeammin kuin päiväntasaaja. Suihkuvirtaus on periaatteessa lämpövoimakone, joka saa voimansa lämpötilaerosta. Kun se heikkelee, alkaa se vaappumaan enemmän pohjoisen ja etelän välillä sekä jämähtää paikoilleen.
VastaaPoistaEli perimmäinen syy epätavallisiin talviin on ilmaston lämpeneminen. Ääri-ilmiöt ovat voimistuneet.
RSS-sarjan mukaan pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välinen lämpögradientti on talvikuukausien osalta todella pienentynyt huippuvuoden 1991 jälkeen. Se on johtunut lähinnä tropiikin viilenemisestä, jota lineaarisen trendin mukaan on kestänyt vuodesta 1994 alkaen, joten lämpenemisestä ei liene kysymys.
PoistaMutta tuo gradientti on ollut satelliittimittausajan pienimmillään talvina 2013-2014, 2011-2012 ja 2010-2011. Samoissa luvuissa olivat myös talvet 1980-1981 ja 1985-1986.
En ymmärrä miksi sinun pitää kieltää perusasiat? Lämpötilat ovat nousseet sekä päiväntasaajalla että pohjoisnavalla, pohjoisnavalla vain selvästi enemmän. Lämpötilaero on kaventunut => suhkuvirtaus on heikentynyt. Ihan perusfysiikkaa! Jos ero olisi kasvanut kuten väität, olisi suhkuvirtaukset voimistuneet ja talvet normaaleja.
PoistaEn minä mitään kiellä. Minä vain kävin hakemassa RSS-aikasarjasta pohjoisten alueiden (60N-88,75N) ja tropiikin (20N-20S) pintalämpötilat kuukausittaisina keskilämpötiloina. Laskin niiden erotuksen, josta sain lämpögradientin, joiden pienimmät arvot osuivat ylempänä olevassa kommentissa mainittuihin talviin.
PoistaMitä tulee lämpenemiseen tropiikissa, se on RSS:n mukaan ollut talvikuukausien osalta tauolla vuodesta 1994 alkaen ja koko vuoden osalta vuodesta 1995 alkaen. Tuolla pohjoisella vyöhykkeellä talvikuukausien lämpenemistauko on kestänyt vasta vuodesta 2010 ja koko vuoden osalta vuodesta 2005 alkaen.
Kaikki siis viittaa siihen, että talvikuukausien viimeaikaisen lämpötilagradientin pienenemisen pääasiallisena syynä on tropiikin lievä jäähtyminen. Gradientti on nimittäin pienentynyt 1991 alkaen mitattuna vaikkapa 3-9 vuoden liukuvilla keskiarvoilla ollen nyt samoissa lukemissa kuin 1980-luvun alussa ja puolivälissä. Normaalilta vaihtelulta siis vaikuttaa.
Jotta vältämme inttämisen, sopikaamme, että ennen seuraavaa kommenttiasi käyt hakemassa itse em. aikasarjatiedot, lasket trendit ja vasta sitten kommentoit.
Ehkä pintalämpötilojen käyttö ei ole oikein, suihkuvirtaushan on kilometrien korkeudessa?
PoistaMitä ylempien troposfäärin kerroksien mittauksia katsot, sitä vähemmän lämpenemistä löydät. 10 km:n korkeudella tropiikin yläpuolinen ilmakehä ei ole lämmennyt oikeastaan ollenkaan ( vain trendillä 0,06°C/100 vuotta) viimeisen 34 vuoden aikana. Pohjoisen napapiirin tuntumassa ja pohjoispuolella lämpeneminen noissa korkeuksissa on ollut alle puolet maanpinnalla havaitusta em. aikana, ja lämpeneminen on ollut tauolla vuodesta 1998 alkaen.
PoistaEhkä ei. IPCC:n klikki ei vaan suostu ottamaan satelliittimittauksia kuuleviin korviinsa, joissa mittaus tehdään ylempää (en kyllä tarkkaan tiedä korkeuksia) ja saadaan pienempi lämpötilan nousu.
PoistaMerenpinnan mittauskiin taas satelliitit sopivat oikein hyvin, kun ovat itse päässeet adjustoimaan.
Tapsa
Kun tämä napapyörre näkyy kiinnostavan yleisöä, lienee syytä esitellä uusi ilmastomalli pohdittavaksenne.
Poistahttp://www.newclimatemodel.com/new-climate-model/
Kun nämä nykysiet ovat tehty kiipeämällä persus edellä puuhun,
kuvitellen suht' stabiilia ilmastoa jolloin mitattavat muutokset johtuisivat vain joistain ulkoisista tekijöistä kuten CO2 määrän vaihteluista joihin ihminen olisi syyllinen.
Ja tässä sitä sitten ollaan eli homma on lopulliseti karilla.
Pakotteiden sovittelun ja mittausten väärentämisen sijaan onkin aika laatia kokonaan uusi ilmastomalli, eli aloittaa suht' puhtaalta pöydältä.
Nythän on kyse ilmastomallien pelastamisesta hintaan mihin hyvänsä itse ilmaston jäätyä statistin rooliin.
Ihmettelenkin nuorempia sukupolvia joilta puuttuu kyky tutkia kaikkea uutta ja hyljätä vanhat teesinsä niiden osoittautuessa virheellisiksi, minunhan tässä pitäisi olla kalkkis eikä heidän.
Ilkka
Onko NCMää edes olemassa, siis koodattuna mallina?
PoistaKatso Mikko tämä
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=u7EHvfaY8Zs
Siinä meitä viisammat kertovat miksi talvet ovat erikoisia pohjoisella pallonpuoliskolla. Syykin on selvä: lämpötilaero on kaventunut navan ja päiväntasaajan välillä. Ei tässä tarvita mitään aikasarjoja. Jo pelkkä vilkaisu pohjoisnavan lämpötiloihin viime talvina riittää.
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
Siellä on ollut noin 5 C normaalia lämpimämpää! Siihen verrattuna tropiikin vähäinenkin viileneminen ei merkitse mitään. Lämpötilaero on kaventunut. Sen myötä suhkuvirtaus heikentynyt ja alkanut aaltoilemaan, Navalta pääsee kylmää ilmaa pohjois-Amerikan itäosiin. Länteen taas etelästä lämmintä. Ensi talvena voi olla toisinpäin.
No voi voi taas, et näy edes ymmärävän DMI,n esittämän integroimattoman lämpötilakuvaajan sisältöä kun väität sen näyttävän 5C keskimääräistä lämpimämpää, kun jo pelkkä silmäni kertoo vallan muuta.
PoistaEn viitsi selittää enenpää kun on niin surkiata.
5C väitteesi ei pidä paikkaansa.
Ilkka
Tarkka lukema on +5,69 C. Tein pienen tietokoneohjelman, joka laskee poikkeaman. Aika lämmin talvi on ollut pohjoisnavan ympäristössä. Ei ihme, että suihkuvirtaukset ovat heikentyneet.
PoistaJa mitä tulee elokuvaan, se on ansainnut elokuva arvostelun.
PoistaKyse on siis kahdesta kylmästä talvesta joita kaksi "asijanantuntijaa"
(Siinä meitä viisammat) yrittää kytkeä ilmaston lämpenemiseen sortuen kuitenkin arktisjäiden dramaattiseen sulattamiseen.
"All of this falls back on the rapid melting of the Arctic sea ice."
Elokuva oli mainittu mys "funny movies" yhteydessä, ja käsitelty
"damn the marix " yhteydessä.
Oletko nyt aivan varmasti valinnut oikean areenan elokuvallesi,
eikö joku koulun juhlasali sopisi paeremmin kun siellä on niitä
teinejäkin ja niitä on helpompi opettaa kun ne on aika tietämättömiä joten kritiikkiäkään ei olisi odotettavissa.
Pelkästään se että 1930 ja 70 luvuilta on tunnistettu samanlaiset ilmastoasetelmat vie pohjan väitteiltä että nyt olisi tapahtumassa jotain ennennäkemätöntä joka liittyisi olemattomaan ilmaston lämpenemiseen.
http://damnthematrix.wordpress.com/2013/07/07/weather-whiplash/
Ilkka
Sopii näyttää kaavasi,
PoistaMitä funktioita käytit?
Ilkka
Koodi on annettu sinulle jo kertaalleen. Pari vuotta sitten Suomi24:ssa. Et ymmärtänyt siitä silloin mitään, joten tuskin ymmärtäisit nytkään.
PoistaPääfunktiona oli Main ja bittikartasta laskemisen hoiti Calculate-funktio. Molemmat itse koodattuja.
Totta, 30- ja 70-luvuilla Arktinen alue ei ollut niin lämmin kuin nyt.
PoistaSinulla ei ole resursseja kyseenalaistaa ymmärrystäni, kysyin vain mitä funktioita käytit saadaksesi aikaan 5C lämpötilaeron kun DMI kuvassa ei ole sitä vuoden alusta täkän päivään, semminkin kun mittausjakson
Poistaloppupää makaa normaalissa.
Et muuten pitkälle pötki muilla palstalla harjoittamallasi ad hominem
retoriikalla, joka vain todistaa ettei sinulla ole muita argumentteja vähäisten eväidesi vuoksi.
Ilkka
Tässä koodi:
Poistahttp://freetexthost.com/3yqdli01ws
No ei siinä oikastaan ole koodia vaan jotain muuta.
PoistaSinun olisi pitänyt integroida tämän voden ensimmäiset sata päivaa
samalla tavalla kuin DMI on integroinut aiemmat vuosimittauksensa ja vertailla sitten näitä sadan päivän jaksoja joiden ero on sitten kyseinen lämpötilaero.
Viitsi tarkastella tekelettäsi sen enempää.
Ilkka
Mistä tiedät mitä proseduuria DMI käyttää noitten käyrien tasoittamiseen, se nimittäin pitää ottaa huomioon koska se vaikuttaa tulokseen.
Kuten sanoin, et ymmärrä koodaamisesta mitään.
PoistaNo voi voi, ad hominen taaskin ainut mihin pystyt, minä vain kyseenalaistin metodisi, ja kysynkin, ymmärsitkö itsekkään mitä koodasit.
PoistaTuollaiset hommat nyt hoituu taulukkolaskennalla ilman sen kummempia koodauksia, kunhan ottaa jollain työkalulla grafin numeeriseen muotoon kuvasta ja asettaa sen oikeaan mitta-asteikkoon.
Eiköhän tuo olisi numeerinen löytynyt ihan DMI,ltä itteltäänkin
niin olisit säästynyt turhalta koodaamiselta jossa ei ollut päätä eikä häntää.
Ilkka
Sanot, että minun olisi pitänyt integroida alue. Se on juuri mitä koodissa tehdään. Lisäksi väität ettei se ollut koodia. Todistaa vain ettet ymmärrä koodaamisesta mitään.
PoistaNo minkä alueen integroit, ja miten liitit ja
Poistaskaalasit sen mitta-asteikkoon?
Kuules nyt, minä olen tehnyt näitä hommia työkseni vähän isommassa mittakaavassa, ja kun näen jo silmilläni että väite että arkitinen olisi lämmennyt 5C astetta on perätön, minua kiinnostaa vain miten päädyit tähän tulokseen, eikä koodisi.
Ehkä voisit oppia jotain.
Ilkka
Huokaus - siinähän on erillinen FindScale-funktio, joka määrittää bittikartan skaalan ennen integrointia. Integroitava alue määräytyy värien mukaan. En ala väittelemään tuollaisen amatöörin kanssa. Et selvästikkään hallitse ohjelmointia.
PoistaMinun silmä näki heti, että on noin 5 asteen poikkeaman. Laske sillä Excelillä ja tarkista, jos on niin helppoa!
Mikä oli integroitava alueesi jona aikana arktis on lämmennyt 5C astetta?
PoistaItseasiassa se pitää keskiarvoistaa kuten
vertailujaksokin ja vertailla vasta sitten.
Et sinä saa arktista lämpenemään nimittelemällä muita amatööreiksi, mutta se että käytät moisia alemman tason koodeja paljastaa kylläkin
että et ole ihan ajan tasalla aiheessa.
Ilkka
Ilkka
Ihmekös jos arktinen alue on ollut lämpimähkö tänä talvena kun polaarivorteksi falskasi ja vuosi kylmät mm. jenkkilään. Samaten arktisen merijään tilavuus ei ole kasvanut yhtä paljon kuin standarditalvena. Ensi kesänä jännättäneen taas uusia arktisen merijään ennätysminimejä.
PoistaHeh, koodi on Object-Pascalia. Korkean tason oliokieli. Lukema keskiarvoistetaan, mikä kyllä näkyy koodista. Olet tosiaan amatöörimpi, mitä luulin!
PoistaPostasin koodin Steven Goddardin sivuille pari vuotta sitten. Siellä se ymmärrettiin heti. Jotkut skeptikot jopa tekivät oman koodin, mutta saivat täsmälleen saman tuloksen.
Integroitava alue on siihen asti mitä punaista käyrää riittää (huhtikuun 19. päivä asti). Sekin selviää koodista.
PoistaNo mikä aikajakso se oli jona arktis on lämmennyt 5C astetta, kuinka monta kertaa sitä pitää kysyä?
PoistaIlkka
Integroitava aikajakso on 1.1 - 19.4 (punainen käyrä)
PoistaNo panes tiskiin integroimaton taulukko ajanjaksoltasi niin katson mitä sanoo matlabbi aiheestasi.
PoistaSiis vertailujakso sellaisenaan ja tämän vuoden syherö.
Ilkka
http://justpaste.it/f68u
PoistaNo kiitos, hyvinnänhän nuo datat näky irronneen kuvasta.
PoistaOlisit tehnyt sen niin että se olisi laittanut jonkun erottimen datojen
väliin kun teen filen tuosta niin saman rivin datat on yhdessä joten
joudun käsin lisäämään eroittimen joka riville kun en jaksa alkaa matlabilla tälläistä pikkujuttua eli lataan sen exeliin kohan kerkeän.
Mun kone ei vissiin lukenut tiedostosi blancoja.
Ilkka
No joo, hyvin tehty, muttei kelpaa kuitenkaan.
Poista109 päivää ja 155 sämppeliä, jolloin menetelmästä riippuen kolmasosa päivista voi saada kaksinkertaisen painoarvon taulukkolaskennassa.
DMI käyrässä on ilmiselvästi enemmin näytteitä kuin esittämässäsi,
eli harvempi näytteenotto on integroinut dataa.
Noilla eväilläsi sain 5,68C eroksi.
Se että mainitset että on ollut normaalia lämpimämpää on harhaanjohtavaa koska lämmöt on edellisten vuosien keskihajonnan
sisällä, ja tälläisiä vuosia on ollut aiemminkin, eikä tämä todista mitään
etenkään trendiä lämpenemisessä.
Syytä keskimääräistä lämpimämpään alueella sopii kyllä etsiä, vaikkapa pohjoisella pallonpuoliskolla vallitsevasta suursäästä kun arktinen ilmamassa on valahtanut pohjois Amerikkaan jne.
Joten en pidä taulukkoasi kutranttina tavarana koska se ei vastaa DMI,n grafia, joten sillä ei ole ainakaan minulle todistusvoimaa.
Näin sanoi Exelini.
Ilkka
Taulukko vastaa 100% DMI:n graafia, koska se on laskettu pikseli pikseliltä.Yksi pikseli ei tietenkään vastaa yhtä päivää. Yhtä päivää kohti on 1,4 pikseliä. Ei se ole 100% tarkka koska on selvitetty bittikartasta, joka on jyvitetty tarkasta datasta. Mutta se aivan riittävän tarkka. Ei varmasti heitä montaa prosenttia. Jos se antaa eroksi 5,68 C, on todellinen vähintään 5 astetta.
PoistaElä nyt höpöjäs puhu, minähän plottasin datasi grafiksi, eikä se vataa DMI grafia vaan siinä on pantu mutkat suoraksi.
PoistaEi ole kysynys siintä "Ei varmasti heitä montaa prosenttia" vaan siintä että annoit ymmärtää ettei kukaan muu kuin sinä tiedä aiheesta mitään,
joutessani päätin ojentaa pikkasen.
Ei kelpaa, virhe lienee sattunut siinä että teit DMI grafista liian karkean bittikartan ojjelmallesi.
Jos saat aikaiseksi enemmin näytteitä DMI grafista, niin katsotaan sitten jatkossa numeroita tarkemmin.
Ilkka
En tehnyt mitään omaa bittikarttaa vaan käytin täsmälleen sitä mikä on DMI:n nettisivulla. Katso siitä. Siinä 100 päivää vastaa noin 142 pikseliä. En laskenut päiviä, vaan pikseleitä.
PoistaNo mutta eihän DMI kuva ole BMP vaan PNG, joten vissiin vielä pakattu.
PoistaKoneesi loihtii tuosta PNG,stä näkemäsi kuvan, ja mun kone loihtii paljon yksityiskohtaisemman kuin EXEL joka näyttää vain pikselisi, joita tutntuu olevan surkian vähän.
Jos nyt aihe kiinnostaa, voisit kokeilla ottaa kuvankaappauksella screeniltä BMP,ksi ja katsoa paljonko löytyy pikseleitä, eli löytyykö enemmin?
Ilkka
Sekä BMP että PNG ovat molemmat bittikarttoja. Jos toisen muuttaa toiseksi ei informaatio muutu eikä sitä menenetä. Olen käyttänyt sekä ladattua PNG-tiedostoa että screen capturea. Niillä ei ole eroa.
Poistano jossain mättää EXEL ja kuva eivät vastaa toisiaan.
PoistaTein yksinkertaisen kokeen eli otin DMI,stä ctrl alt - del ja pastasin sen
paint apuojelmaan ja tihrustin pikseleitä joita näyttäisi olevan 2 per päivä mikä riittäisi selittämään poikkeavuuden.
Ilkka
Kyllä ne täsmäävät hyvin
Poistahttp://s12.postimg.org/pxlrcbqcd/DMI.png
Mutta eivät täsmää täysin, kuten pitäisi.
PoistaKatso tarkemmin.
Kyllä minun paint BMP,ssä on n. 200 sämppeliä, tai olkoon pikseliä
eikä 150 kuten taulukossasi.
Ilkka
No en nyt jaksanut venyttää Excelin-graafia pikselilleen saman levyiseksi kuin DMI:n graafi on. Jokainen kyllä näkee, että niiden muoto on sama. En jaksa tästä enää kinata kanssasi. Sinun tarkoitukseksi on vain näsäviisastella.
PoistaTietysti iilmaston lämpemistä lanseeraavat tahot pyrkivät kiistämään tai vähättelemään SST dataa koska se ei sovi heidän malleihinsa.
VastaaPoistaPitäisikö kuitenkin slogani "hide the decline" ottaa enemmin kirjaimellisesti, ettei ole riittänyt että piiloittivat pitkään tämän "hiatuksen" vaan olisivatkin piiloittamassa lämpötilan laskua adjustoimalla näitä maanpäällisiä mittauksia,
jonka seurauksena tärkeimmät datasarjat joita tutkijat joutuvat käyttämään ovat "saastuneet" ja niiden tuloksena syntyneet tutkimustulokset sisältävät olemattoman lämpemenistrendin joka vääristää tulokset tukemaan AGW teoriaa.
http://www.baystreet.ca/viewarticle.aspx?id=414557
Ilkka
Seuraava El Nino tuottanee taas uuden planetan lämpöennätyksen, Vai onko niin että ilmasto on muuttunut ja vahvoja El Ninoja ei enää tule?
PoistaEhkä ihmisperäisen lämpenemisen olisikin jo aika näyttää kyntensä. Suomen lämpötiloissahan se ei ole vielä näkynyt. Lämpimimmät kuukautemme ovat CRUTEM4-lämpöaikasarjan mukaan:
Poista- Tammikuu 1925
- Helmikuu 1990
- Maaliskuu 2007
- Huhtikuu 1921
- Toukokuu 1963
- Kesäkuu 1953
- Heinäkuu 1941
- Elokuu 1937
- Syyskuu 1934
- Lokakuu 1961
- Marraskuu 1938
- Joulukuu 1929
- Koko vuosi 1938
Koko vuoden osalta lämpenemiskehitys näkyy hyvin, vaikka 1938 pitää niukasti ykkössijaa. Lämpimmät vuodet Suomen omien havaintojen mukaan ovat: 1938, 1989, 2011, 2000, 1934, 2013, 1974, 1920, 2005, 2008 eli 5 kuuminta vuotta ovat 2000-luvulta. Kuukausittaiset vaihtelut eivät oikein anna oikeaa kuvaa yleisestä trendistä.
PoistaNäytäs nyt ensalkuun "suomen omat havainnot" kun noissa lämpimimmissä vuosissa ja kuukausissa on ollut kovasti epämääräisyyksiä maailmalla, el millaisilla tilastollisilla menetelmällä ne on luotu sekä onko käytetty adjustoituja datasarjoja ennätystehtailussa.
PoistaJuurihan paljastui että suurten järvien lämmöt ovat 5. kylmimmät,
ja joku jo ehti tokaista että jäät eivät valehtele.
Ilkka
CRUTEM4:n mukaan 10 lämpimintä vuotta ovat 1938, 1934, 1989, 2011, 2000, 1974, 2013, 1943, 1937 ja 1949. Niissä näkyy hyvin 1930- ja 1940-lukujen lämmin jakso, joskin 2000-2013 nousee myös esiin lämpimänä.
PoistaKannattaa taas tutkia hieman historiaa... 1930 luvun lämpöaallon lopuksi havaittiin samanlainen tapahtuma pohjoisella pallonpuoliskolla. Tosin tällä kertaa kylmää kyytiä sai suihkuvirtauksen ansiosta mm. Suomi. (Onneksi, sillä se hieman hankaloitti rakkaan naapurimme etenemistä Raatteen tiellä)
VastaaPoistatalvi1939-1940
Mikkohan voisi laittaa tuonne blogitekstiin side by side vertailun tilanteesta 1939-1940 vs 2013-2014. On se kumma että 1930 luvulla samanlaiset ääri-ilmiöt riepottelivat meitä kuin nykyään...
VastaaPoistatalvivertailu1939vs2013
Onhan näitä anekdootteja etteivät sään ääri ilmiöt ole vain nykypäivän ilmiö
Poistakun Galloping Gertie siltakin romahti tuulessa ja tuiskussa väsyttyään tanssiin.
http://www.crh.noaa.gov/dvn/?n=armistice_day_blizzard
Ilkka
Pelonsekaisella kauhulla odotan, että noin käy nykypäivänä. Voi sitä Extreme Eventin määrää !
PoistaOnko missään minkäälaista laskuria näistä extreme eventeistä? Itse linkkasin aikanaan eräälle "myrskyttelijälle" tämän tilaston Suomen myrskyistä näinä hirveinä ääri-ilmiöiden raiskaamana aikana. No, tyyntä tuli hetkeksi:
http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/myrskyka_1994.gif
Lisäänkin vielä kun muistin äskeisen artikkelin 1930 luvun polar vortexista.
Poistahttp://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2014/04/17/polar-vortex-in-1936/
Ilkka
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaLisä lisäys kun juuri tuli.
Poista1970 luvun polar vortex johtui globaalista kylmenemisestä silloisen
ilmastotieteen mukaan.
http://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2014/04/18/in-the-1970s-the-polar-vortex-was-caused-by-global-cooling/
Ilkka
Kylmyydestä, kuumuudesta, Jumalan oikusta... aina näille hurjille luonnonilmiöille keksitään joku muodikas selitys. Ilmeisesti kukaan ei tiedä näiden ilmiöiden syistä yhtään sen enempää kuin 1200-luvun saarnaaja.
PoistaVäitelkää niin paljon kuin haluatte, mutta yksi asia pysyy ja pahenee:
VastaaPoistaAina on olemassa se joukko profeettoja/ennustajia/alarmisteja, joiden ainoa tarkoitus on pelotella ihmisiä tuomiopäivällä, maailmanlopulla, jääkaudella, hell-on-earth lämpenemisellä, meteoriiteilla, tulvilla, myrskyillä, heinäsirkoilla, tautiepidemioilla ja millä vielä!
Ilmastotieteen näyttävät vallanneet juuri tällaiset maailmanlopun profeetat. Toivottavasti heidän lääkityksensä tarkistetaan kohdalleen pian.
Sitäpaitsi, kukaan ei ole vielä kertaakaan kertonut yksityiskohtaisesti, mitä kamalaa tapahtuu jos maapallon pintalämpötila kohoaa 4 astetta. Eikös maapallon historiassa viimeisen 500 miljoonan vuoden aikana tämä ole ollut se normaalitilanne? Tämä nykyinen jääkausi on vain poikkeus. Jotenkin ihmeellisesti elämä on selvinnyt siitä pätsistä.
Varmaankin paikallissäät menevät sekaisin ja ruoan tuotanto totutuilla alueilla käy hankalaksi tai mahdottomaksi -> nälänhätää ja kurjuutta
PoistaTai sitten ilmakehän kosteus lisääntyy ja autiomaat alkavat vihertyä, ja koko maailman ruoantuotanto kasvaa merkittävästi, mihin hiilidioksidipitoisuuden kasvu tekee oman mukavan lisäyksensä myös. Ei jääkausissa ole mitään tavoittelemisen arvoista, kylmyys tappaa vuosittain enemmän kuin kuumuus maailmanlaajuisesti, noin yhden seikan mainitakseni.
PoistaSopivilla viljelysalueilla on ihnmisiä, suotuisa maaperä ja suotuisa ilmasto. Jos suotuisa ilmasto siirtyy jonnekin muualle, seuraa isoja ongelmia.
PoistaSopivat viljelysalueet kasvavat, jos lämpenee ja pienenevät, jos kylmenee. Kumpaa haluat? Lisäksi kannattaa ottaa huomioon Turkkulaasen tekstin.
PoistaVielä sekin, että esim.liitukaudella oli monta astetta lämpimämpää ja kaikki kasvoi ja kukoisti. Siitä ajasta nautimme vieläkin, vaikka jotkut väittävät, että emme saisi.
Tapsa
Jennifer Francis träkkää 500mB zonal windiä, joka kuulemma heikentynyt 10% 80-luvulta alkaen
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=_nzwJg4Ebzo
Aihetta sivuten. Katsoin juuri yleltä dokumentin "Reason Rally" (tai ainakin siinä dokumentissa oli tuollainen tapahtuma). Siinä skeptikot, proferssorit, ateistit ja älyköt pitivät festareita.älyn ja tieteen kunniaksi. Lopuksi eräs bestseller -kirjailija toivotti uskonnon hiteen, kun meillä on muitakin ongelmia, mm. ilmaston muutos, köyhyys ja ylikansoitus.
VastaaPoistaPitkään katsoinkin ohjelmaa mielenkiinnolla. Sitten leuka tipahti rintaan. Miksi älykkäät ihmiset, jotka kutsuvat itseään ateisteiksikin, hurahtavat ilmastouskontoon?
Anonyymin taulukkolaskennalle kommentti. Miten ihmeessä sinulle kelpaa jokin "riittävän tarkka"? Laske nyt herran jumala ne pixelit suurennuslasilla ja tee erittäin tarkka laskelma. Ei kai nyt 1+1,4= 2?
Niimpa huvinniin, mutta ei ole syytä vaipua synkkyyteen kun aiheesta käydään myös älyllistä depattia, tosin mediakulissien takana, ehkä sieltä
Poistalirahtaa joskus järjen valoa muidenkin ihmeteltäväksi.
http://iai.tv/video/what-we-dont-know-about-co2#
Ilkka